Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

[Tapio Onnela]

Heti alkuun kommentti YLEn kohuohjelmasta: Se lienee tehty nähtävästi venäläisen "tutkimuskirjan" myynnin edistämiseksi Suomessa.
... ... ...

En tokikaan tarkoittanut että YLE tai nuo toimittajat olisi mitenkään olleet kimpassa juuri tämän kirjan kohdalla.

Oikein hyvä, tämä täsmennys oli tarpeen. Kirjoituksestasi sai tässä kohdin väärän käsityksen.

Epäilen samaa kun luin Niitä sun näitän suomalaisten kertomuksia samasta tapahtumasta.

Parempi keskustella asiasta: tapahtumista ja siitä kirjasta. Olet jo Onnela tuonut esille oman mielipiteesi, että uutisen epäily myynninedistämisestä on kunnianloukkaus. Perustelepas itse mielipiteesi ja näytä mallia! Ellet perustele, niin eikös jätetä tämä kärpäsestä härkänen ja palata takaisin asiaan?

Kyllä todistustaakka on nyt sinulle joka epäilet Ylen toimittajien motiiveja. Millä perusteella epäilet Ylen toimittajien tehneen ohjelman myydäkseen kirjaa?

Jos haluat keskustella itse kirjasta ja tapahtumista niin miksi sitten sotket tähän epäilyksiä Ylen toimittajien motiivista tehdä ohjelma - ja vielä ilman ainuttakaan perustetta?

[Emma-Liisa]

Oliko NL allekirjoittanut ja ratifioinut Geneven ja Haagin kansainväliset sopimukset sodankäynnin "sääntöjä" koskien viime sotien aikana? Kukahan tietäisi valottaa asiasta?

Haagin toisessa rauhankonferenssissa 18.10.1907 allekirjoitettiin neljäs, maasodan lakeja ja sääntöjä koskeva yleissopimus. Allekirjoittajana oli tuolloin tsaarin Venäjä.

Toisen artiklan mukaan sopimus oli voimassa vain sopijapuolten kesken ja tällöinkin vain, jos kun kaikki sotivat maat olivat mukana sopimuksessa. Esipuheessa allekirjoittajamaat kuitenkin korostivat, että niissäkin tapauksissa, joita sopimuksessa ei mainittu, vastapuolen väestöä ja sodankävijöitä tuli kohdella kansainvälisen oikeuden periaatteiden mukaisesti, jotka pohjautuivat sivistyskansojen kesken vallinneisiin tapoihin, ihmisyyden lakeihin ja julkisen omantunnon vaatimuksiin". Tässä yhteydessä viitattiin erityisesti toiseen artiklaan samoin kuin ensimmäiseen, jonka mukaan sopimuksen osapuolten oli saatettava armeijoilleen asiasta antamansa ohjeet sopusontuun sopimusten liitteenä olevan maasodan lakeja ja tapoja koskevan ohjesäännön kanssa. Mm. tämän perusteella Nürnbergin oikeudenkäynnissä katsottiin, että Saksa oli kaikissa tapauksissa ollut velvollinen noudattamaan kansainvälisiä sopimuksia.

Haagin 10. yleisopimus sovelsi Genevessä 6.7.1906 solmitun yleissopimuksen periaatteita merisotaan. Sen mukaan sotasairaala-aluksia, joissa on tietty tunnus, oli pidettävä arvossa. Toisaalta hallitukset eivät saaneet käyttää niitä sotilaallisiin tarkoituksiin, sillä silloin niiden nauttima suojelu lakkasi.

Genevessä solmittiin 19.7.1929 haavoittuneita ja sairaita sotilaita koskeva sopimus, jossa Neuvostoliitto oli mukana. Siinä säädettiin, että näitä oli "vaalittava ja suojeltava kaikissa olosuhteissa; sodankävijän, jonka vallassa he olivat. tulee kohdella heitä lempeästi ja hoitaa heitä kansallisuuteen katsomatta".

NL ilmoitti suojeluvallalleen Ruotsille 17.7.1941 noudattavansa Haagin maasodankäyntisopimusta, ja Ruotsi välitti tiedon edelleen Saksalle. Punaisen Ristin kansainvälisen komitean kysyttyä asiaa 22.7. apulaiskansankomissaari Vyshinski toisti 8.8. saman vastauksen.

Samana päivänä 8.8. Molotov lähetti verbaalinootin NL:n liitolaisille ja niille puolueettomille valtioille, joiden kanssa sillä oli diplomaattisuhteet. Nootissa NL sanoi noudattavansa Haagin sopimusta mutta edelyttävänsä molemminpuoplisuutta.

Toisaalta NL oli vastannut Saksan suojeluvallalle Bulgarialle 13.7,. ettäNL ei uskonut Saksan noudatavan Haagin sopimusta, joten se ei aio kunnioittaa laivoja, jotka Saksa on merkitnnyt sairaala-aluksiksi.

[Emma-Liisa]

"Hän perustaa väitteensä löytämäänsä asiakirjaan Venäjän armeijan sotilaslääketieteen arkistosta.

Sairaalan johtajan raportissa kuvataan, kuinka suomalaiset hyökkäsivät ensin sairaala-alueen suojana olleiden sotilaiden asuntolaan eliminoidakseen aseellisen vastarinnan. Sen jälkeen muut rakennukset sytytettiin tuleen ja pakenevia ammuttiin."

Tässä on tietenkin se vika, ettei sairaalan johtaja voi millään tietää, mitkä olivat suomalaisten aikeet.

Toisaalta ei tietenkään voi lähteä siitäkään, että suomalaiset sotilaat olisivat aina ja joka tapauksessa raportoineet totuudenmukaisesti, varsinkaan jos seurauksena olisi voinut olla rangaistus.

Mannerheim ei tietenkään sodan aikana voinut millään tietää, mikä oli totuus ja mikä vihollisen propagandaa. Sotavavankileirien tapahtumat olivat toista, koska ne sattuivat omalla alueella, joten todisteita saattoi tutkia ja ristikuulusteluja järjestää.

[Martti Kujansuu]

"Hävitys- ja tiedustelukomennuskunta Honkasen" taistelukertomusta ei vaikea löytää, yksi sen kopioista löytyy esimerkiksi Kansallisarkistosta kansiosta T 9424/8. Ilmatiedustelun lisäksi suomalaisilla oli käytettävissä vain muutaman sotavangin kertomukset.

Vääpeli Boris Hohlogorskijin kuulustelupöytäkirjasta:

[...]
Danilovosta huoltopaikkana oli kuitenkin luovuttava ja varastot sijoitettiin Petrovskij-Jamiin. Täältä käsin huolletaan siis nykyisin Karhumäen Oper.Ryhmä. Myös sen alayksiköt hakevat suoraankin P-J:stä täydennystä.

Honkasen osaston retkeä edeltäneessä (päiväämättömässä) suunnitelmassa ei mainita eri rakennusten käyttötarkoituksia: "Varastopaikkojen sijainti on selvitettävä joko tiedustelulla tai vangin ottamisella". Itse hyökkäystä kolmatta kohde-aluetta vastaan on kuvattu seuraavasti:

[...]
Kylän hävittäminen kävi nopeasti, sillä vartiomies tehtiin vaarattomaksi muutamalla kp-sarjalla ja sisälle taloihin heitetyt kasapanokset ja käsikr:t lamaannuttivat ryssien vastarinnan miltei täydellisesti. Mikäli vastarintaa esiintyi, se kukistettiin tst.ryhmän nopealla ja määrätietoisella toiminnalla. Jo muutaman minuutin kuluttua hyökkäyksen alkamisesta tst.ryhmä sai yhden talon sytytetyksi tuleen ja sen valossa oli helppo pitää huoli siitä, ettei montakaan vihollista päässyt pakenemaan näiden pyrkiessä ulos talojen ovista ja ikkunoista.
[...]
Kohteen luoteispäässä olevaa saunarakennusta lukuunottamatta poltettiin kylän kaikki rakennukset. Siinä oli 2 isoa uutta hirsirakennusta suuruudeltaan 14 x 26 m., 5 pienempää asuinrakennusta, 3 ulkorakennusta ja yksi varastorakennus, jonka koko oli 4 x 7 m. Yhdessä varastorakennuksen huoneessa oli 50 kpl. peitehuopia ja saman verran patjapusseja sekä n. 40 kollia vaatetavaraa. Toisessa huoneessa oli 30 telttakankaaseen käärittyä nyyttiä liinavaatteita.
[...]

Varsin makaaberi on kuitenkin taistelukertomuksen liittenä oleva "tuokiokuvia kom.kunnan matkan varrelta ja taistelun tuoksinasta". Se kuvaa lähinnä miten monella eri tavoin suomalaiset tappoivat neuvostosotilaita taistelun aikana. Eräs suomalaissotilas, Vaske, tappaa kuvauksen mukaan aseettoman vihollisen:

[...]
PJ:n kylä oli jo suurelta osin puhdistettu vihollisesta ja jäljelle jääneet ryssät pakenivat hajanaisina ryhminä Uikujoen jäälle, mutta ryssät ovat ehtineet jo liian kauas, jotta konepistoolin tuli ylettyisi niihin. Jäällä sattuu juuri sopivasti makaamaan kuolleeksi tekeytynyt ryssä. Tältä Vaske tempaa saksalaismallisen kiväärin, jonka kantomatkaan uskoo tällä kertaa enemmän. Mutta ase on vieras, eikä poika saa lukkoa kiinni. Ryssä tarkkailee Vasken touhuja, kohottautuu hieman ja neuvoo sitten, miten lukkoa pitäisi sormeilla. Vaske ymmärtää muutaman sanan ryssää ja kivääri rupeaa kuin rupeaakin toimimaan. Ryssä painetaan takaisin jäähän ja tätä makuutukenaan käyttäen Vaske laskettelee laukauksen toisensa jälkeen ryssien sekaan. Kun työ on tehty, saa ryssä neuvoistaan kiitokseksi - tuskattoman kuoleman.
[...]

Honkasen osasto lähetti seuraavan viestin 13. helmikuuta 1942 klo 8.30 (alleviivaus minun):

X = 1500, y = 1500. Poltimme kylät 1, 2, 3, 5 kokonaan ja 4, 6 osittain. Tuhosimme polttoaine elin. ja amp. sekä vaat. varastot polttamalla ja 50 autoa, 200 hevosta ja kenttäsairaalan. [...]

Seesjärvellä 29. maaliskuuta 1942 vangittu I. N. Ivanov osasi kertoa jotain iskun vaikutuksista:

[...]
Suomalaisten sissien käynnistä Petrovskij Jamissa puhutaan yleensä ja ryssien tappiot kerrotaan olleen 70 miestä. Suomalaisia kerrotaan kaatuneen 9 miestä.
[...]

[Niitä sun näitä]

Honkasen osasto lähetti seuraavan viestin 13. helmikuuta 1942 klo 8.30 (alleviivaus minun):

X = 1500, y = 1500. Poltimme kylät 1, 2, 3, 5 kokonaan ja 4, 6 osittain. Tuhosimme polttoaine elin. ja amp. sekä vaat. varastot polttamalla ja 50 autoa, 200 hevosta ja kenttäsairaalan. [...]

Tarkoittaakohan tuo nyt kuitenkin tätä hevoskenttäsairaala n:o 445 :sta?

Saressalo Lassi Päämajan kaukopartiot jatkosodassa
Wsoy, 1987, 358+valokuvaliite s., 1. painos

Vihollisen tappiota luetellaan sivulla 154 liki yhden sivun verran ja siinä on maininta

"n. 300 hevosta, joista noin 250 hevoskenttäsairaalassa"

Tikkanen Pentti H. Sissi-isku huoltokeskukseen
Karisto, 1981, 218 s., 1.p.

Vihollisen tappiota luetellaan sivuilla 137-138 liki kahden sivun verran ja siinä on maininta sivulla 138

"n.300 hevosta, joista n.250 hevoskenttäsairaalassa n:o 445"

Karhunen Joppe Sissejä linjojen taakse - Korpisoturien ja lentäjien yhteistoimintaa
Otava, 1958, 189 s., 1. p.

Vihollisen tappiota luetellaan sivuilla 81-82 liki puolentoista sivun verran ja siinä on maininta sivulla 81

"n.300 hevosta, joista n.250 hevoskenttäsairaalassa n:o 445"

Janhila Jaana Sissisotaa kaukopartiossa. Osasto Marttinan partiokertomukset 1941-42
Minerva, 2009, 622+valokuvaliitteet s., 1.p

Vihollisen tappiota luetellaan sivulla 364 noin puolen sivun verran ja siinä on maininta

"kolmisensataa hevosta"

[Martti Kujansuu]

Tarkoittaakohan tuo nyt kuitenkin tätä hevoskenttäsairaala n:o 445 :sta?

Osaston palaamispäivänä kootussa luettelossa mainitaan sekä hevossairaala, että kenttäsairaala.
http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4471906

Seuraavat varastot tuhottu:
[...]
El.kenttäsairaala ja kenttäsairaala

Taistelukertomuksen liitteenä olevaa luetteloa ovat lainanneet jossain muodossa monta kirjaa, mutta siinä mainitaan vain hevosparantola, ei kenttäsairaalaa. Osaston saamissa sotasaalisasiakirjoissa mainitaan vain P-J:ssä sijainneiden leipomon ja hevossairaalan numerot.

[...]
n. 300 hevosta, joista n. 250 Hevoskenttäsairaalassa n:o 445,
[...]
n. 60 asuin-, varasto-, y.m. rakennusta.

[Niitä sun näitä]

Taistelukertomuksen liitteenä olevaa luetteloa ovat lainanneet jossain muodossa monta kirjaa,

Olisiko tässäkin hieman "supistettu versio" kyseessä?

Tikkanen Pentti H. Sissi-isku huoltokeskukseen
Karisto, 1981, 218 s., 1.p.

Sivulla 152-153 on Oskun vastaanottoaseman viesti esitetty seuraavasti:

N:o 5. 13.2. klo 0830

"X = 1500 Y = 1500. Poltimme kylät 1 2 3 5 kokonaan ja 4 ja 6 osittain. Tuhosimme polttoaine-, elintarvike- ja ampumatarvike- sekä vaatevarastot polttamalla ja 50 autoa 200 hevosta. Kaatuneet: Keskinen, Kosola, Heiman, Halme, Hintsanen. Haavoittuneet: Jouni, Uitto, Ryöti, Jääskeläinen, Usmi, Karvonen. Varmistustehtävästä eivät palanneet Vorho, Martikainen, Kinnunen. Ju."

(Korjasin sivunumerot kohdilleen ja "viilasin" yhden pilkun pois. Oli lipsahtanut 132-133)

[V Palvo]

Peter Repnikovin tutkimuksen lähdetietona sanotaan olevan Venäjän armeijan sotilaslääketieteen yksiköstä löytyneen asiakirjan ja esitetäänköhän nyt taas
"Suomalaisen' tuhotyöryhmän toimet hyökkäyksenä ( vain ) sotasairaalaa vastaan"? Kertomatta neuvostovaruskunnasta, sotilaskylästä, pakkotyövangeista ja käydystä taistelusta.

Veikko Palvo

[Martti Kujansuu]

Olisiko tässäkin hieman "supistettu versio" kyseessä?

Kopioin ensimmäiseen viestiini vain viestin tärkeimmän osan. Tässä on alkuperäinen viesti kokonaisuudessaan. Kuten siitä voi huomata, on Tikkanen ilmeisesti sensuroinut sanan "kenttäsairaala" kirjastaan.

[Tapio Onnela]

Kiitokset Martti Kujansuulle todella kiinnostavista dokumenttien kopioista!
Liitin Martin viesteihin kuvat dokumenteista uudelleen, kun kuva oli liian leveä. Foorumin palstalla maksimileveys kuvalle on 500 pikseliä.

[V Palvo]

Olisivatko nuo noin 400 Petrovskij Jamissa ollutta pakkotyövankia olleet näitä radanrakentajia, jo Petrovskij Jamin iskun aikaan näytettäisiin meillä Suomessa tiedetyn Sorokka - Vologda/Arkangel- yhdysradan rakennetun kaksiraiteiseksi sotavankitietojen mukaan. ( ja ilmatiedustelu? )
Sorokka-suunnitelma sanotaan useinkin hylätyn USAn painostuksesta. Mutta koska se olisi samalla USAn LendLease-avun estämisen ohella jättänyt Kuolan niemimaan huolollisesti mottiin, neuvostolaisten vastatoimet olisivat olleet pakostakin voimakkaat.

Suomihan kävi omaa erillissotaansa, eikä Sorokan valtaamisesta olisi ollut mitään hyötyä Suomelle ja olisikohan tämä seikka ollut syynä Sorokka-suunnitelman hylkäämiselle, odotettavissa olisi ollut vain suurehkoja tappioita?
Juri Kilinin mukaan Suomen armeijalla olisi jo 1941 ollut mahdollisuus edetä. ( Sorokkaankin asti? ) Ja Saksa painosti tuon suunnitelman laatimiseen ja sen valmistuminen ja samalla hylkääminen lykkääntyi 1942 kevääseen.

[Niitä sun näitä]

Olisivatko nuo noin 400 Petrovskij Jamissa ollutta pakkotyövankia olleet näitä radanrakentajia

Tämä parakkikylä ainakin tuntuu olleen kylmillään ja käyttämättä kotvan aikaa. Liittyneekö sitten tuohon pakkotyövankijuttuun mitenkään?

s. 153

"Illan suussa osasto tuli parakkikylästä pohjoiseen noin kaksi ja puoli kilometriä. Siinä heitä vastassa oli Lukkarin lähettämä opas, joka ilmoitti, että kylässä oli vihollisia eikä sinne voisi ainakaan vielä mennä."

s. 154

"Ylikersantti Lukkari oli lähtenyt tutkimaan parakkeja, kun hevoset olivat lähteneet. Hän laskeutui parakkialueelle ja meni varovasti paikkaan, missä hevoset olivat seisoneet. Hän kävi usean parakin rapuilla, kuten venäläisetkin olivat käyneet. Hän totesi parakkien olleen koko selkätalven kylmillään ja ne vaatisivat kovan lämmityksen, ennen kuin niissä voisi yöpyä. Hän oli parhaillaan tulemassa suksilleen, kun huomasi Konzajärven suunnalta jälleen kaksi hevosta lähestyvän paikkaa."

-Nämä 2 venäläistä ajomiestä otettiin hetken kuluttua vangeiksi ja varmaankin ne hevoset omaan käyttöön. Äänislinnassa näiden vankien, myöhemmin tehdyistä, kuulustelukertomuksista on kirjassa (otteita ?) sivuilla 158-163. Siinä on kolmantena kertomuksena mukana yhden PJ:sta otetun vangin kuulustelukertomus (otteita?).

-Lisää hevosia ja yhteensä 3 vankia näytetään saadun samaisen parakkikylän seudulla. Yksi venäläinen ammuttiin tuossa yhteydessä kun se tarttui aseeseensa.

-Sivulla 173 kerrotaan kuinka suomalaiset sitten teurasti yhden noista hevosista ruuakseen. Aika pian näyttää suomalaisten elintarvikkeet loppuneen, vaikka niitä sanotaan tuolla aiemmin pakatun peräti 10 kg jokaista kohden.

Tämän parakkikylän kohtalosta ei mainita mitään. Jätettiinköhän se polttamatta paljastumisen pelossa?

[V Palvo]

Tämä parakkikylä ainakin tuntuu olleen kylmillään ja käyttämättä kotvan aikaa. Liittyneekö sitten tuohon pakkotyövankijuttuun mitenkään?

Kyseessä näyttäisi olevan Kalajärven autio parakkikylä n.70 km:n paluumatkan varrella ja mm. kers. Heikki Karvinen ( Veteraanien kertomaa, Heinävesi ) muistelee 2006 noiden vangiksi otettujen venäläissotilaiden olleen heinänkeruumatkalla hevosineen ja kahden venäläisupseerin tulleen paikalle ja joutuneen myös vangiksi.
Heikki Karvinen muistelee Jussi Orrenmaan ( Hymy 28.9.2010 ) tavoin jokaiselle osastolle ja miehelle annetun ennen iskua Petrovski Jamiin omat tehtävänsä.
( lentotiedustelun kuvissa lienevät parakit, kasarmi ja sotilaskylä näkyneen )
Heikki Karvinen sanoo vihollisen avanneen tulen 15 min ennen H-hetkeä n 01.45 ja tuleen vastatun ja ltn. Honkanen ampui välittömästi punaisen valoraketin.
Vihreä valoraketti käski myöhemmin irtautumaan ja lähtemään P.Jamista kokoontumispaikalle ja muonat H.Karvinen sanoo syödyn jo menomatkalla repun painaessa 30 kg."

Einar Laidinen kirj. Vihollisen selustassa, Otava 2010 "Tietoja P.Jamista olevan Karjalan arkistoissa niukasti, ensimmäinen tieto on 15.2.1942, jolloin Sorokan leirin varajohtaja Vojevoda raportoi Karjalan NKVD:n johtaja Mihail Baskakoville."
"....hyökkäys Petrovski Jamin varuskuntaan,
jonka vieressä sijaitsi nkvd:n Sorokan leirin 3. osaston 1.leirikeskuksen kolonna....kolonnan johtaja Popov piiloutui metsään."
"NKVD-vartioyksikkö puolusti itseään kasarmin luona vangit ( n. 400 henkeä ) jätettyään." Nkvd:n tappiot 6 kaatunutta ja 9 haavoittunutta."
Ja
"Sodan jälkeen Petrovskij Jamin tapahtumille annettiin poliittinen luonne."
"Suomalaisen tuhotyöryhmän toimet esitettiin hyökkäyksenä sotasairaalaa vastaan."
"Sen
sijaan ei kerrottu sanallakaan neuvostovaruskunnasta, sotilaskylästä, eikä vankien paikallaolosta."
Vapaaksi päässeet vangit lienevät osaltaan lisänneet sekasortoa Petrovskij Jamissa ja ovat ainakin ryöstäneet elintarvikkeita?

Veikko Palvo

[nylander]

Ketjun viime vuoden lopussa alulle panneena kommentoin lyhyesti:

Aikanaan mm. Veikko Palvo katsoi asiakseen syytellä allekirjoittanutta siitä, että olin puheena olevan aiheen odottanut häneltä "kyllä- kyllä-vastauksia johdatteleviin kysymyksiini". Ei Palvo, tähän asti olen ollut kahden vaiheilla: joko suomalaiset syyllistyivät Mika Porvalin viimevuotisen kirjan viitteiden perusteella Petrovski Jamissa kenttäsairaalan potilaiden tappamiseen tai sitten eivät syyllistyneet. Jokin aika sitten Tapio Onnela esitti aiheellisesti kaksi rinnakkaista ja sisällöltään vastakkaista näkökantaa, joista toinen oitis leimattiin "myynninedistämistempuksi" ja ties miksi "kiihotukseksi".

Nyt, nähtyäni Martti Kujansuun esittämät dokumentit, en enää ole kahden vaiheilla. Sen sijaan Palvo kumppaneineen yrittää edelleen epätoivoisesti, kuvaannollisesti nyrkit sinertäen, jatkaa valkopesuaan, kun kerran ihan "Tikkasen ja Saressalon kirjoissa sanotaan, että suomalaiset taistelivat puhtain asein" tms. - Eipä auta kuin todeta, että kyllä voi ideologia sumentaa ihmisten ajattelukyvyn.

(Saan tähän viestiini varmasti Palvolta vastineeksi totuttuun tapaan pitkän, sekavan ja "isänmaallisesti opettavaisen" litanian. Ikävä kyllä en kuitenkaan pysty siihen vastaamaan, koska tietokoneeni on sanonut irti yhteistyönsä Agricola-verkon kanssa; tämä viesti on kirjoitettu kirjaston koneella.)

[V Palvo]

Eipä auta kuin todeta, että kyllä voi ideologia sumentaa ihmisten ajattelukyvyn.

Hyvä nimimerkki Nylander, kerrankin olemme samaa mieltä ideologian sumentamasta ihmisen ajattelukyvystä.

Edustaisikohan
tämäkin http://juhamolari.blogspot.fi/2012/03/m ... jassm.html virastaan erotetun kirkkoherran, sittemmin V e n ä j ä n -- p a t r i a r k a a t i n ---------ortodoksiksi kääntyneen historian näkemys ideologian sumentamaa ajattelukykyä?
Hän
näyttää tuossa tuovan esille ltn Tuomas Mustosen 5.2011 tutkimuksenkin http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1 omasta näkökulmastaan nykyhetken tarkoituksiin siirrettynä.
Mutta
mihin ideologisiin päämääriin hän pyrkii sen "informaatiosodan rintamamieheksi" itsensä julistautuneen tavoin?
Hän tuo esille Petrovskij Jamin ja erityisesti Osasto Majewskin 1600 miehen sissi-iskun 1.1942 Maj Guban rautatieaseman seudulle n. 100 km:n päähän omista suomalaisista asemista.
Maj Guban rautatieasema oli 92:n tuhotun rakennuksen joukossa ratapihoineen ja rataakin tuhottiin kymmenkunta kilometriä, sekä pari rautatiesiltaa.

JASSM AGM-158 ei näyttäisi liittyvän historiankirjoitukseen, missäköhän mielessä historian ja nykyhetken yhdistäminen on tehty?

Veikko Palvo