Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

[Emma-Liisa]

tähän asti olen ollut kahden vaiheilla: joko suomalaiset syyllistyivät Mika Porvalin viimevuotisen kirjan viitteiden perusteella Petrovski Jamissa kenttäsairaalan potilaiden tappamiseen tai sitten eivät syyllistyneet.

Ei kai itse asiasta ollut epäilystä, vaan siitä oliko ennalta selvyys, että paikassa on myös kenttäsairaala. Sehän pitäisi olla kunnolla merkitty ja kai myös sijoitettu niin, ettei se ole sotilaskohteen läheisyydessä.

kun kerran ihan "Tikkasen ja Saressalon kirjoissa sanotaan, että suomalaiset taistelivat puhtain asein" tms. - Eipä auta kuin todeta, että kyllä voi ideologia sumentaa ihmisten ajattelukyvyn.

Ne puhtaat aseet eivät taida olla sodassa edes mahdollista. Linna ja Rintala oivalsivat tämän molemmat.

Korjattu kursivoitu.

Lisäys: sen sijaan nämä kaukopartiokirjojen tehtailijat näyttävät tarkoituksella johtaneet harhaan ainakin sotaa kokemattomia lukijoita. Nyt siihen ei enää olisi aihettakaan, koska NL on lakannut olemassa.

[Emma-Liisa]

Frolovin kirjoitus on harvinaisen tasapuolinen:

"Sitä paitsi yllämainitut sopimukset eivät määrittäneet täsmällisesti partisaani –termiä. Tilanteesta ja nimenomaan siitä riippuen, minkä puolen osallisesta oli kyse, sissimääritelmä on erilainen – alkaen "terroristista" ja päättyen "vihollisen kaappaamalla alueella taisteluihin osallistujaan". On lisäksi otettava huomioon, että tällainen partisaanimääritelmä oli luonteenomaista molemmille osapuolille. NKVD:n alueosastojen ja hävittäjäpataljoonien selvityksissä suomalaisen armeijan tiedusteluretkiä nimitettiin tuhotöiksi (diversioiksi) ja päinvastoin."

http://www.klubi.biz/sotavangit/perus.php?id=112

[Eki]

Karjalan Sivistysseuran kuvagalleriassa on jokunen kuva Petrovski Jamin retkeläisistä, sivu 4

http://www.karjalansivistysseura.fi/kuv ... ajan-aunus

Eihän nuo kuvat tietenkään mitään itse huoltokeskuksen tuhoamisesta kerro. Yksi kuva on Kalajärven vangeista, joita suomalaiset kai päästivät vapaaksi.

Kai se Petrovski Jam on ollut kenttähuoltolaitos, jossa on ollut paljon kaiken lajin huoltoa pienellä alueella.

[Niitä sun näitä]

Tikkasen "kupla" näyttää siis puhjenneen aika selvällä ja ikävällä tavalla. Vain 1 oleellinen sana on jätetty kirjasta poissa. Olisihan se saattanut jo aikanaankin aiheuttaa jonkinlaisen kohun.

Tikkanen Pentti H. Sissi-isku huoltokeskukseen
Karisto, 1981, 218 s., 1.p.

viewtopic.php?f=10&t=4122&start=30

Sivulla 152-153 on Oskun vastaanottoaseman viesti esitetty seuraavasti:
N:o 5. 13.2. klo 0830

"X = 1500 Y = 1500. Poltimme kylät 1 2 3 5 kokonaan ja 4 ja 6 osittain. Tuhosimme polttoaine-, elintarvike- ja ampumatarvike- sekä vaatevarastot polttamalla ja 50 autoa 200 hevosta. Kaatuneet: Keskinen, Kosola, Heiman, Halme, Hintsanen. Haavoittuneet: Jouni, Uitto, Ryöti, Jääskeläinen, Usmi, Karvonen. Varmistustehtävästä eivät palanneet Vorho, Martikainen, Kinnunen. Ju."

Osaston palaamispäivänä kootussa luettelossa mainitaan sekä hevossairaala, että kenttäsairaala.

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=4471906

Tässä on alkuperäinen viesti kokonaisuudessaan. Kuten siitä voi huomata, on Tikkanen ilmeisesti sensuroinut sanan "kenttäsairaala" kirjastaan.

images/kuvitus/PJ_Viesti.jpg

---

Tikkasen "kupla" näyttää puhjenneen aika selvällä ja ikävällä tavalla. Olen useasti törmännyt sotadokumenttikirjoissa siihen, että upseerit eivät hevin toisen upseerin "sotilaskunniaa" noki, ei vaikka kuinka "kunniattomasta" teosta olisi kyse.
Muistelmakirjoissa kyllä kerrotaan kaikenlaista, mutta ne taas leimataan aika usein "vain muistelmiksi", siis vaille totuusarvoa.

Esimerkkinä nimen salailusta olkoon vaikkapa tapaus "kapteeni Railio Lapin sodassa". Eversti Sampo Ahto kertoo Aseveljet vastakkain -kirjassaan erään kapteenin loikkaamisen saksalaisten puolelle, suomalaisten sotasuunnitelmien paljastukset saksalaisten kuulusteluissa, mutta ei kapteenin nimeä "Tämän kapteenin nimi jääköön tässä mainitsematta", professori Jukka Nevakivi kertoo Kalevan artikkelisarjassaan, "40 vuotta Lapin sodasta", vain neljä vuotta Ahton kirjan ilmestymisen jälkeen samaisen kapteenin myöhemmät vaiheet, makean elämän pankinjohtajana, ylennyksen majuriksi v.1968, kuoleman veneonnettomuudessa ja nimeää hänet "tyypiksi" jonka nimi jääköön kertomatta. Vastaavasti Tuokon 1. D:n historiikki kertoo JR 33:n vaiheet ja sen kuinka suomalaiset upseerit, osa nimeltä mainiten, antautui saksalaisille Taipaleen kylässä osuuskaupan kulmalla, ja millaisen ansan saksalaiset suomalaispataljoonien pään menoksi saksalaiset virittivät (R:ltä Ahton kirjan mukaan saamiensa tietojen pohjalta), mutta jättääkin suomalaiskapteenin paljastukset saksalaiten kuulusteluissa kertomatta. Kolmesta kirjasta ja yhdestä kirjasesta katselemalla minulle aikoinaan selvisi todella synkkä tapaus suomalaista sotahistoriaa. Toki katselin samaista tapahtumaa useista muistakin kirjallisista lähteistä.

Eversti Lappalaisen Vaarallisilla teillä -kirjassa kyseisestä asiasta kerrotaan ehkä eniten, siis yhden kirjan osalta. Lappalaisen kirjat onkin minusta ihan omassa luokassaan kiinostavuuden ja varmaan totuusarvonkin suhteen ja siksikin niitä on kertynyt hyllyyni jo aika monta.

Tuossa kommentissa on mainittu samasta aiheesta hieman malliksi:

viewtopic.php?t=1780&postdays=0&postord ... t=45#p8342

[Emma-Liisa]

Esimerkkinä nimen salailusta

Minusta nimen salaaminen ei ole kovin paha juttu, olennaista on kertoa itse tapahtuma.

Johtuisiko tuo nimen salaaminen myös siitä, että asiasta voi nousta kunnianloukkausjuttu, joten kustantajakin voi olla sen suhteen varovainen?

Henrik Arnstad nyt ei ole mikään luotettava lähde, mutta jos asia on niin kuin hän väittää, Ruotsissa on kustantaja pikemmin pannut painoksen makulatuuriksi:

http://www.dn.se/kultur-noje/debatt-ess ... gustaf-hil

Englannissakin kunnianloukkaussuoja on aika tiukka. Esim. Cambridgen vakoojien "neljännen miehen", Anthony Blairin, nimeä ei olisi voinut julkisesti sanoa, ennen kuin pääministeri Thatcher sen paljaasti alahuoneessa huolimatta siitä, että Blairille oli aikoinaan luvattu syyte- ja salaisuussuoja tunnustusta vastaan.

[Martti Kujansuu]

Päämajan Tiedusteluosasto sai iskun jälkeen haltuunsa Leninskoje Znamja -lehden No. 68 (21.3.1942) julkaistun uutisen P-J:n iskusta. Olen oheen liittänyt P-J:tä koskevan osan suomennoksen.

Rauhallisiin asukkaihin ja vangittuihin puna-armeijalaisiin kohdistuvat valkosuomalaisten petomaisuudet.
[...]
Helmikuun 11. ja 12. päivien välisenä yönä 1942 valkosuomalaisjoukkio hyökkäsi Petrovskij Jamissa olevaa sairaalaa vastaan ja poltti siihen kuuluvat kaikki rakennukset raadellen samalla 25 lääkäriä ja sairaanhoitajatarta. Seuraavalla tavalla kertovat tästä asiakirjat.
»Sairaalan ensimmäisen osaston rakennus sytytettiin palamaan kahdelta suunnalta sisäänkäyntien kohdalta. Haavoittuneita, jotka hyppäsivät pois palavasta rakennuksesta alusvaatteisillaan, ammuttiin.»

Fascistit raatelivat haavoittuneet puna-armeijalaiset Giljhman Hairulovitsh Garajevin ja Zavaluhinin, sairaanhoitajattaret Ljubtshenkon, Afanasjevin, Andrejevin Sarafanovin, Sidorovin, Kutjkovin, Rusnovin y.m. Valkosuomalaiset roistot eivät säästäneet ketään, eivät naisia eivätkä sairaita. Näitä barbaareja vastaan ei ole olemassa sodankäyntilakeja, ei kansainvälisiä määräyksiä vankien ja haavoittuneiden kohtelemisesta.
[...]

Ilmari Honkasen vastine Päämajan Tiedusteluosaston päällikölle 9. toukokuuta 1942:

[...]
Päämajan Tiedusteluosaston Päällikölle

Saatuani tilaisuuden tutustua asiakirjaan (PM:n Tied.os. Ssaal.asiak. N:o 37.), jossa mm. mainitaan Petrovskij Jam'issa olevan sairaalan tuhoutumisesta ja koska sanotun asiakirjan sisältämä tieto ilmeisesti liittyy allekirjoittaneen johtaman komennuskunnan 8-16/2 1942 tekemään retkeen, jonka yhteydessä tuhottiin Petrovskij Jam'in asutus- ja huoltokeskus, saan vastineena asiakirjassa esitettyyn syytökseen sairaalan tuhoamisesta esittää, ettei mitään tuhoamistamme rakennuksista oltu merkitty Punaisen Ristin merkillä eikä muillakaan sairaalaan viittaavilla tunnuksilla. Myöskään ei komennuskunta hävitystoimintansa aikana havainnut mitään muuta sellaista, mikä olisi viitannut sairaalan olemassa oloon jossakin hävitetyssä kohteessa.

Luutnantti Ilmari Honkanen.

Molemmat asiakirjat on aikaisemmin julkaistu Marttisen kirjassa Ampukaa arvojärjestyksessä! : osasto Marttinan jälkeenjääneet paperit.

[Emma-Liisa]

Päämajan Tiedusteluosasto sai iskun jälkeen haltuunsa Leninskoje Znamja -lehden No. 68 (21.3.1942) julkaistun uutisen P-J:n iskusta. Olen oheen liittänyt P-J:tä koskevan osan suomennoksen.

Rauhallisiin asukkaihin ja vangittuihin puna-armeijalaisiin kohdistuvat valkosuomalaisten petomaisuudet.
[...]
Helmikuun 11. ja 12. päivien välisenä yönä 1942 valkosuomalaisjoukkio hyökkäsi Petrovskij Jamissa olevaa sairaalaa vastaan ja poltti siihen kuuluvat kaikki rakennukset raadellen samalla 25 lääkäriä ja sairaanhoitajatarta. Seuraavalla tavalla kertovat tästä asiakirjat.
»Sairaalan ensimmäisen osaston rakennus sytytettiin palamaan kahdelta suunnalta sisäänkäyntien kohdalta. Haavoittuneita, jotka hyppäsivät pois palavasta rakennuksesta alusvaatteisillaan, ammuttiin.»

Fascistit raatelivat haavoittuneet puna-armeijalaiset Giljhman Hairulovitsh Garajevin ja Zavaluhinin, sairaanhoitajattaret Ljubtshenkon, Afanasjevin, Andrejevin Sarafanovin, Sidorovin, Kutjkovin, Rusnovin y.m. Valkosuomalaiset roistot eivät säästäneet ketään, eivät naisia eivätkä sairaita. Näitä barbaareja vastaan ei ole olemassa sodankäyntilakeja, ei kansainvälisiä määräyksiä vankien ja haavoittuneiden kohtelemisesta.
[...]

Sikäli tämä oli propagandaa, että kerrottiin vain sairaalasta ja jätettiin mainistematta huoltokeskus, joka oli sotilaallinen kohde.

Mutta näinhän toimivat kaikki, kun vihollinen antaa siihen aihetta, esim. sakasalaiset Gustshoffin tapauksessa.

Ilmari Honkasen vastine Päämajan Tiedusteluosaston päällikölle 9. toukokuuta 1942:

[...]
Päämajan Tiedusteluosaston Päällikölle

Saatuani tilaisuuden tutustua asiakirjaan (PM:n Tied.os. Ssaal.asiak. N:o 37.), jossa mm. mainitaan Petrovskij Jam'issa olevan sairaalan tuhoutumisesta ja koska sanotun asiakirjan sisältämä tieto ilmeisesti liittyy allekirjoittaneen johtaman komennuskunnan 8-16/2 1942 tekemään retkeen, jonka yhteydessä tuhottiin Petrovskij Jam'in asutus- ja huoltokeskus, saan vastineena asiakirjassa esitettyyn syytökseen sairaalan tuhoamisesta esittää, ettei mitään tuhoamistamme rakennuksista oltu merkitty Punaisen Ristin merkillä eikä muillakaan sairaalaan viittaavilla tunnuksilla. Myöskään ei komennuskunta hävitystoimintansa aikana havainnut mitään muuta sellaista, mikä olisi viitannut sairaalan olemassa oloon jossakin hävitetyssä kohteessa.

Luutnantti Ilmari Honkanen.

Molemmat asiakirjat on aikaisemmin julkaistu Marttisen kirjassa Ampukaa arvojärjestyksessä! : osasto Marttinan jälkeenjääneet paperit.

[/quote]

Tämä todistaa ainakin, että Suomessa asiaa tutkittiin, vaikkakin (sotaoloissa ymmärrettävästi) päätettiin uskoa omia pikemmin kuin vihollista.

Jos sairaalaa ei ollut merkitty, niin sitä ei voinut ennalta tietää, eikä kyseessä ollut sotarikos.

Kuitenkin hämäräksi jää, mistä se kenttäsairaala sitten tuhottujen rakennusten joukkoon ilmestyi. Siis asia selvisi ainakin taistelun kuluessa.

[Emma-Liisa]

Kun kirjassa tuli puheeksi partion johtajan, myöhemmän Mannerheim-ristin ritarin Ilmari Honkasen väitetty syyllistyminen sotarikokseksi luokiteltavaan tekoon, kirjoittaja siirtyi puhumaan siitä, kuinka helläluontoinen perheenisä Honkanen oli, ikään kuin se riittäisi kumoamaan mahdolliset epäilyt.

Tässä olet tietenkin ihan oikeassa. Ihminen voi olla molempia.

Joko kirjoittaja on tahallaan halunnut tunteilulla viedä lukijan harhaan tai sitten hän on kiintynyt kuvattaviinsa niin, ettei ole itsekään pystynyt asiaa objektiivisesti punnitsemaan.

[Niitä sun näitä]

Johtuisiko tuo nimen salaaminen myös siitä, että asiasta voi nousta kunnianloukkausjuttu

Jos kapteenin arvoinen suomalainen upseeri loikkaa saksalaisten puolelle ja kavaltaa näille oman rykmenttinsä sotasuunnitelmat, niin mistä "kunniasta" voi enää puhua ja mitä "kunniaa" voisi enää loukata? Ahtohan tutki saksalaisten arkistoista nuokin tiedot ja kertoo ne kirjassaan Aseveljet vastakkain.

JR 33 oli menossa kuolettavaan ansaan ja vain sattuma pelasti sen 2 pataljoonaa varmalta tuholta. Saksalaisten ansa oli jo valmiiksi viritetty, mutta saksalaiset määrättiin vetäytymään vain 2 tuntia ennen rysäystä!

[Emma-Liisa]

Johtuisiko tuo nimen salaaminen myös siitä, että asiasta voi nousta kunnianloukkausjuttu

Jos kapteenin arvoinen suomalainen upseeri loikkaa saksalaisten puolelle ja kavaltaa näille oman rykmenttinsä sotasuunnitelmat, niin mistä "kunniasta" voi enää puhua ja mitä "kunniaa" voisi enää loukata? Ahtohan tutki saksalaisten arkistoista nuokin tiedot ja kertoo ne kirjassaan Aseveljet vastakkain.

JR 33 oli menossa kuolettavaan ansaan ja vain sattuma pelasti sen 2 pataljoonaa varmalta tuholta. Saksalaisten ansa oli jo valmiiksi viritetty, mutta saksalaiset määrättiin vetäytymään vain 2 tuntia ennen rysäystä!

Pidettiinkö Suomessa oikeudenkäynti ja annettiin tuomio?

Olihan tämä Anthony Blairkin maanpetturi, mutta sitä ei olisi sanoa, ennen kuin Thatcher sen myönsi.

PS. Suomessa on kyllä suhtauduttu jotenkin helläkätisesti näihin Saksan puolelle menneisiin.

[Martti Kujansuu]

Tässä on vertailun vuoksi linkki muutaman muun suuren sissipartion toimintakertomuksiin.

Mai Guban aseman tuhoaminen 10.-22.1.1942
Jeljärven huoltokeskuksen tuhoaminen 14.-18.3.1943.
Suopassalmen ja Suopasvaaran kylien tuhoaminen 27.-31.3.1944.

[Martti Kujansuu]

Osittain Kansallisarkiston digitaaliarkistoa vastaavassa venäläistietokannassa on ilmeisesti jotain tietoja sairaalan tuhosta. Voisiko joku kielitaitoinen kääntää nämä sivut? Ensimmäinen sivu on ilmeisesti jokin johdanto sitä seuraavalla uhriluettelolle. Luettelo sisältää yhteensä 25 nimeä.

http://obd-memorial.ru/Image2/imagelink ... 952640a5c4
http://obd-memorial.ru/Image2/imagelink ... 3e76c7e361
http://obd-memorial.ru/Image2/imagelink ... 1d8a70d7cf
http://obd-memorial.ru/Image2/imagelink ... 649b085cc9

[Niitä sun näitä]

Pidettiinkö Suomessa oikeudenkäynti ja annettiin tuomio?

Nevakiven kirjoitusten mukaan Railio palasi Norjasta Suomeen vähin äänin 1945. Mikäli nyt oikein muistelen, niin hän oleskeli ensin pohjoisessa pakoillen Valpoa jne.

Sitä tietoa, että rangaistiinko häntä mitenkään Saksan puolelle vaihdosta, ei käy ilmi katselemistani lähteistä. Jos ei rangaistu, niin se saattaisi tarkoittaa sitä, että puolenvaihtoa ei kirjattukaan loikkaamisena vaan vangiksi joutumisena.

Sittemmin hän meni Helsinkiin, suoritti yliopistotutkinnon, toimi liikepankin johtajana ja ylennettiin vuonna 1968 majuriksi. Ylentämisestä päätellen Suomessa ei todellakaan tiedetty mitään noista 1944 syksyn tapahtumista. Olisiko Saksan puolelle päätyminen sitten kirjattu sotapäiväkirjoihin loikkauksena vai vangiksi joutumisena...

Luultavasti Suomessa ei tiedetty mitään Railion saksalaisille antamista sotilaallisista tiedoista, koskien juuri hänen oman rykmentin / pataljoonansa tulevia suunnitelmia, ennen kuin Ahto kävi tutkimassa Saksalaisjoukkojen papereita Saksan arkistoissa Aseveljet vastakkain kirjaansa varten. Sitä paitsi Railio kuoli jo vuosia ennen Aseveljet vastakkain -kirjan julkaisemista, olisiko ollut vuonna 1976.

Suosittelen tähän kirjaan perehtymistä tältäkin osin.

Sampo Ahto Aseveljet vastakkain, Lapin sota 1944-1945, Kirjayhtymä 1980


Samoin tähän:

Nevakivi Jukka: 40 vuotta Lapin sodasta, , 1984, 60 s

[JariL]

Nyt, nähtyäni Martti Kujansuun esittämät dokumentit, en enää ole kahden vaiheilla. Sen sijaan Palvo kumppaneineen yrittää edelleen epätoivoisesti, kuvaannollisesti nyrkit sinertäen, jatkaa valkopesuaan, kun kerran ihan "Tikkasen ja Saressalon kirjoissa sanotaan, että suomalaiset taistelivat puhtain asein" tms. - Eipä auta kuin todeta, että kyllä voi ideologia sumentaa ihmisten ajattelukyvyn.

Eiköhän tässä nyt ole ainakin seuraavat faktat tullut selvitetyksi:
1) Kenttäsairaala (vai oliko kyseessä joku pienempi yksikkö kuin sairlaala) oli osa huoltokeskusta
2) Sitä ei ollut merkitty
3) Suomalaisilla ei ollut etukäteistietoa sairaalasta
4) Sairaalaksi osoittautuneiden rakennusten tuhoaminen ei onnistunut suunnitellulla tavalla, koska alueen puolustajat olivat hereillä ja tekivät tehokasta vastarintaa
5) Sairaalaan liittyneiden uhrien lukumäärä oli pieni ts. surmansa saaneita ei välttämättä ole edes tunnistettu lääkintähenkilöstöksi. Neuvostoliittolainen tieto, jossa ei näy surmattuja potilaita(?) tappioista alla.

Puhtaista aseista ja sodasta en sano mitään mutta tässä tapauksessa ei näytä siltä, että suomalaiset tieten tahtoen syyllistyivät sotarikokseen.

Slava_M wrote:
2. From the database on Soviet losses in Karelia (it was in the same site http://www.soldat.ru/ for some time earlier when I'd copied it, didn't found this table at the site just now):
Dispatch on the personnel losses of Karelian Front units since February 01 till February 28 of year 1942 (specified)
...
Medvezjegorsk (Karhumäki) Operative Group
...
2212 Field Mobile Hospital
killed: 7 officers, 8 NCOs, 10 privates, wounded 3 officers, 1 NCO, 1 private
Field Veterinary Lasaret 445
killed: 1 officer, 1 NCO, 2 privates, wounded 1 private
...
(I think FVL 445 is from the same case)

So it looks like it was some fighting at the hospital, not destroying of it

[Emma-Liisa]

Nyt, nähtyäni Martti Kujansuun esittämät dokumentit, en enää ole kahden vaiheilla. Sen sijaan Palvo kumppaneineen yrittää edelleen epätoivoisesti, kuvaannollisesti nyrkit sinertäen, jatkaa valkopesuaan, kun kerran ihan "Tikkasen ja Saressalon kirjoissa sanotaan, että suomalaiset taistelivat puhtain asein" tms. - Eipä auta kuin todeta, että kyllä voi ideologia sumentaa ihmisten ajattelukyvyn.

Eiköhän tässä nyt ole ainakin seuraavat faktat tullut selvitetyksi:
1) Kenttäsairaala (vai oliko kyseessä joku pienempi yksikkö kuin sairlaala) oli osa huoltokeskusta
2) Sitä ei ollut merkitty
3) Suomalaisilla ei ollut etukäteistietoa sairaalasta
4) Sairaalaksi osoittautuneiden rakennusten tuhoaminen ei onnistunut suunnitellulla tavalla, koska alueen puolustajat olivat hereillä ja tekivät tehokasta vastarintaa
5) Sairaalaan liittyneiden uhrien lukumäärä oli pieni ts. surmansa saaneita ei välttämättä ole edes tunnistettu lääkintähenkilöstöksi. Neuvostoliittolainen tieto, jossa ei näy surmattuja potilaita(?) tappioista alla.

Puhtaista aseista ja sodasta en sano mitään mutta tässä tapauksessa ei näytä siltä, että suomalaiset tieten tahtoen syyllistyivät sotarikokseen.

...edellyttäen että suomalaiset puhuvat totta.

Tavallaan on ymmärrettävää, ettei asiasta ennnen NL:n kukistumista puhuttu, kun ei puhuttu neuvostopartisaanien toiminnastakaan, mutta nykyään "kenttäsairaalan" poisjättäminen raportista kerrottaessa ei ole mitenkään puolustettaessa.

Slava_M wrote:
2. From the database on Soviet losses in Karelia (it was in the same site http://www.soldat.ru/ for some time earlier when I'd copied it, didn't found this table at the site just now):
Dispatch on the personnel losses of Karelian Front units since February 01 till February 28 of year 1942 (specified)
...
Medvezjegorsk (Karhumäki) Operative Group
...
2212 Field Mobile Hospital
killed: 7 officers, 8 NCOs, 10 privates, wounded 3 officers, 1 NCO, 1 private
Field Veterinary Lasaret 445
killed: 1 officer, 1 NCO, 2 privates, wounded 1 private
...
(I think FVL 445 is from the same case)

So it looks like it was some fighting at the hospital, not destroying of it

Miksi partion alkuperäisessä raportissa puhutaan kenttäsairaalan tuhoamisesta? Tarkoitetaanko vaion rakennusta? Mutta kai siellä oli potilaitakin? Toisaalta, miksi heit'ä ole mainittu uhreina vain henkilökunta? Vai ovatko mainitut sotilashenkilöt potilaita, jolloin tietenkä'än taistelua ei ole ollut sairaalasta?