Kaukopartioisku Petrovski Jamiin 1942

[nylander]

Rikoskomisario Mika Porvali kertoo kirjassaan Operaatio Hokki (2011), miten suomalainen kaukopartio johtajanaan silloinen luutnantti Ilmari Honkanen teki kaukopartioiskun Petrovski Jamin huoltokeskukseen helmikuussa 1942. Porvalin kirjalle oli omistettu myös Kalle Haatasen toimittama ohjelma Yle Radio 1:ssä tiistaina 20.12.2011. Kummassakin yhteydessä kävi ilmi, että iskun yhteydessä Honkasen partio tuhosi Petrovski Jamissa mm. sairaalan potilaineen. Porvali esittää asian niin, että Neuvostoliitto piti "propagandassaan" tekoa sotarikoksena. Lukiessa ja kuunnellessa heräsi kysymys, miksi tällainen teko sitten pitäisi tulkita.

Edelleen kiinnostaisi tietää, onko tiedossa sairaalaan kohdistuneen iskun vaatimien uhrien lukumäärä ja miten se vertautuu neuvostopartisaanien Suomessa tekemien surmatöiden luonteeseen ja uhrimäärään. Ja vielä: oliko tämänkaltainen isku ainoa lajissaan?

[Tapio Onnela]

Oheinen kuva sivustolta WWWII in Color
Kuvasta sanotaan, että se kuvaisi tuota Petrovskij Jamiin suuntautunutta operaatiota.
Samaisessa yhteydessä käydyssä keskustelussa, joku nimimerkki totesi aiheesta näin:

According to Soviet propaganda Petrovskij Jam was a civilian target. Finnish white-bandits attacked hospital and shot all patients (men, women and children) in their beds. It was a criminal act without any military significance. This opinion was maintained even in 60's.

Olisi tosiaan kiinnostavaa saada tästä vähän lisätietoa.

[Ilmo Kekkonen]

Kuvaus retkestä on mm. Lassi Saressalon tutkimuksessa "Päämajan kaukopartiot jatkosodassa". Juva 2010.

Tarkat tiedot tukikohdasta saatiin neuvostoaliupseerilta, joka kertoi sen olevan Karhumäen ryhmän keskeisiä huoltukikohtia. Ennen lähtöä saatiin lisätietoja yliloikkarilta. Vielä ennen kohteelle tuloa saatiin vangilta lisätietoja.

Aluksi tuhottiin 50-60 auton kolonna, josta ei etukäteen ollut tietoa.
Toinen kohde oli poltto- ja räjähdysainevarasto.

Kovaa taistelua käytiin asemiin ryhmittyneiden lumipukuisten joukkojen kanssa.

Jossain vaiheessa tuhottiin suuri joukko hevosia, jotka kuuluivat hevoskenttäsairaalan vahvuuteen.

Kylän talot sytytettiin tuleen. Niistä syöksyi sotilaita ulos. Oliko kenttäsairaala näissä taloissa?

Osastio Honkasen partiokertomuksen mukaan vihollinen kärsi 500 miehen tappiot. Sotavankeja tuotiin mukana viisi. 35 autoa tuhottiin sekä suuri joukko erilaisia varastorakennuksia materiaaleineen.

Omat tappiot olivat viisi kaatunutta ja yhdeksän haavoittunutta. Tappiot ovat osoitus melko kovasta taistelusta, joka tuskin olisi syntynyt pelkän kenttäsairaalan tuhoamisessa.

Tietokirjailija Veikko Erkkilän tuoreen "Viimeinen aamu" kirjan mukaan neuvostopartisaanit surmasivat 170 siviiliä, parikymmentä katosi ja 54 haavoittui.

[Eki]

Tämä ei kyllä selvitä avauksessa ollutta kysymystä yhtään. Mutta jokin aika sitten törmäsin tällaiseen, Karjalan Sivistysseuran nettisivulla olevaan valokuvasarjaan

http://dev05.coderum.net/kokoelmat/it%C ... ajan-aunus

Kuvat ovat hiukan hankalasti selattavia ja satunnaisessa järjestyksessä. Kuviin liittyvän taustainformaation saa näkyviin klikkaamalla ensin itse kuvan isommaksi ja klikkaamalla sitten linkkiä "tarkemmat tiedot kuvasta." Muutamissa kuvissa on merkintä "P. Jammin reissu." Kuvissa on Osasto Kuismasen miehiä, joita osallistui mainittuun Petrovski Jamin operaatioon. Yhdessä kuvassa on "Kalajärven vankeja." Petrovski Jamiin taivaltaessaan Osasto Honkanen kulki Kalajärven parakkikylän läpi, jossa oli neuvostoliittolainen vankileiri. En osaa sanoa, ovatko kuvan hiihtäjät tuolta vankileiriltä vapaaksi päästettyjä neuvostoliittolaisia ja mihin ovat hiihtämässä... Vai ovatko itse Petrovski Jamissa vapautettuja pakkotyövankeja, jotka tiettävästi ainakin ryöstivät huoltokeskuksen muonavaraston.

Petrovski Jamissa on ilmeisesti suomalaisten pystyttämä risti siellä kaatuneiden suomalaisten muistolle

http://www.dead-cities.ru/city/Petrovskiy_Yam

Ymmärtäisin, että Petrovski Jamin operaatio oli samantyyppinen kuin maaliskuussa 1942 Vodla-joen suulle tehty, onnettomasti päättynyt hävitysretki.

[Emma-Liisa]

Rikoskomisario Mika Porvali kertoo kirjassaan Operaatio Hokki (2011), miten suomalainen kaukopartio johtajanaan silloinen luutnantti Ilmari Honkanen teki kaukopartioiskun Petrovski Jamin huoltokeskukseen helmikuussa 1942. Porvalin kirjalle oli omistettu myös Kalle Haatasen toimittama ohjelma Yle Radio 1:ssä tiistaina 20.12.2011. Kummassakin yhteydessä kävi ilmi, että iskun yhteydessä Honkasen partio tuhosi Petrovski Jamissa mm. sairaalan potilaineen. Porvali esittää asian niin, että Neuvostoliitto piti "propagandassaan" tekoa sotarikoksena. Lukiessa ja kuunnellessa heräsi kysymys, miksi tällainen teko sitten pitäisi tulkita.

Eikös asia ole ilmiselvä: jos teko on tahallinen (siis suunnattu tarkoituksella sairaalaan) on sotarikos. Jos kohde on sotilaallinen eikä sairaalan olemassaolosta ole samassa paikassa etukäteen tiedetty, teko ei ole sotarikos.

Sitten on näitä välimuotoja, kuten että iskun pääkohde on ollut sotilaallinen ja sairaalasta on tiedetty, mutta koska se on sijainnut ko. paikan läheisyydessä, se on mennyt samaan syssyyn. Tai joku valtio on jopa sijoittanut sairaalan t.s. sotilaallisen kohteen "suojakilveksi" (tapaus Gusthoff).

Porvarin kirjasta käy ilmi, että NL suhtautui vihollisen (omaa univormuaan kantaen) rintaman takana tekemään sabotaasiin aina sotarikoksena.

[nylander]

Eikös asia ole ilmiselvä

Ei, ei lainkaan selvä saati "ilmiselvä".

Minulla ei nyt ole enää käytössäni Porvalin kirjaa, mutta muistaakseni hän totesi, että hyökkäyksen jo ollessa käynnissä saatiin tieto sairaalan olemassaolosta, mutta iskun suuntaamista sairaalaan ei enää "ehditty" (tms.) pysäyttää. Kun kirjassa tuli puheeksi partion johtajan, myöhemmän Mannerheim-ristin ritarin Ilmari Honkasen väitetty syyllistyminen sotarikokseksi luokiteltavaan tekoon, kirjoittaja siirtyi puhumaan siitä, kuinka helläluontoinen perheenisä Honkanen oli, ikään kuin se riittäisi kumoamaan mahdolliset epäilyt.

Yritin vielä tarkistaa Petrovskij Jamin tapahtumat tällä foorumilla mainitusta Lassi Saressalon kirjasta Päämajan kaukopartiot jatkosodassa. Merkitsin muistiin seuraavaa: Saressalo käyttää retken kuvaukseen lähes kahdeksan painosivua. Hän tiivistää retken loppusaldon näin: "Hyökkäys Petrovskij Jamiin oli menestys. Viholliselle tuotettiin n. 500 miehen tappiot, lisäksi vielä palaviin taloihin jääneet." Sen sijaan sairaalan tuhoamisesta en Saressalon kirjasta, joka takakansitekstin mukaan antaa "lahjomattoman kuvan" kaukopartiotoiminnasta ja jonka tekijä omistaa kaukopartiomiehille "kunniaa tehden", ainakaan nopealla selaamisella löytänyt pienintäkään mainintaa (ellei maininta palaviin taloihin jääneistä sitten peitetysti vihjaa sairaalan potilaisiin).

Neuvostoliiton sodanaikaiset terroristisiksi luonnehdittavat teot (esim. partisaani-iskut, siviiliväestön pommitukset ym.) lienee historiallisessa kirjallisuudessa perusteellisesti selvitetty. Hyvä niin. Historiallisen totuuden (siis sen relatiivisen ja likiarvoisen, joka ylipäätään on mahdollista saavuttaa) ystävänä toivoisi, että niin tapahtuisi myös suomalaisten osalta.

[Emma-Liisa]

Eikös asia ole ilmiselvä

Ei, ei lainkaan selvä saati "ilmiselvä".

Minulla ei nyt ole enää käytössäni Porvalin kirjaa, mutta muistaakseni hän totesi, että hyökkäyksen jo ollessa käynnissä saatiin tieto sairaalan olemassaolosta, mutta iskun suuntaamista sairaalaan ei enää "ehditty" (tms.) pysäyttää.

Tuo tarkoittanee, ettei aikasytytystä voinut purkaa.

Tarkoitin kuitenkin kommenttini ihan yleisesti, koska emme voi varmuudella tietää, mitä ko. tilanteessa tapahtui. Siitä kuitenkin voinemme olla jokseenkin varmoja, ettei partio ollut saanut lähtiessään käskyä tuhota sairaalaa, koska siitähän olisi voinut hyötyä vain vihollinen propaganda.

Porvali kuitenkin kertoo avoimesti sen, etteivät suomalaisetkaan ottaneet vankeja vaan heidät surmattiin jotta eivät olisi ilmaisseet partiota ja takaa-ajoon läjdetty. Kyse kuitenkin oli sotilaista, ei naisista eikä lapsista.

[nylander]

Porvali kuitenkin kertoo avoimesti sen, etteivät suomalaisetkaan ottaneet vankeja vaan heidät surmattiin jotta eivät olisi ilmaisseet partiota ja takaa-ajoon läjdetty. Kyse kuitenkin oli sotilaista, ei naisista eikä lapsista.

Minun muistikuvani mukaan Porvali kertoo myös, että Honkasen partio vetäytyi retken loppuvaiheessa syrjäiselle erämaajärvelle odottamaan tilattua lentokuljetusta. Järvi oli kuitenkin venäläisten harvakseltaan varmistama; lisäksi paikalla oli venäläisiä siviilejä (kyläläisiä?), joista ainakin yksi oli nainen. Suomalaiset valmistautuivat surmaamaan heidät kaikki, mutta venäläiset saivat vihin partion läheisyydestä ja ymmärsivät vetäytyä pois järveltä.

[Eki]

Tässä vanha kuva Petrovski Jamista, ehkä 1900-luvun alkupuolelta

http://aijaa.com/002029339493

Tuo pieni asutuskeskus vanhan postitien varrella lienee ollut tiivis taloryhmä jatkosodankin aikana.

Suhteellisen lähellä rintamaa sijainneessa kenttähuoltolaitoksessa lienee sairaalan lisäksi ollut ampumatarvikkeita, polttoainetta, ajoneuvoja, hevosia, heinää, muonaa ym. Työvoimana osaksi pakkotyövangit, naisia ml. Suurehko vartio-osasto.

Kun etsitte vastausta kenttäsairaalan tuhoamiseen, olisi olennaista selvittää, miten sairaala sijaitsi erilaisten varastojen, vartiopaikkojen ym suhteen. Ja miten sairaala mahdollisesti oli merkitty.

[Veikko Palvo]

Kuvaus retkestä on mm. Lassi Saressalon tutkimuksessa "Päämajan kaukopartiot jatkosodassa". Juva 2010.

Tietokirjailija Veikko Erkkilän tuoreen "Viimeinen aamu" kirjan mukaan neuvostopartisaanit surmasivat 170 siviiliä, parikymmentä katosi ja 54 haavoittui.

Petrovski Jamin isku oli sotilaiden suorittama ja sotilaskohteeseen kohdistunut, mutta
partisaanit olivat laittomia taistelijoita.
O.W.Kuusisen Karjalaissuomalaisesta sosialistisesta neuvostotasavallasta, ( 3.1940 -
1956 ) johon Suomen Moskovan rauhassakin menettämät alueet oli liitetty suoritettiin
nähtävästi tuon tasavallan NKP:n Keskuskomitean toisen pääsihteerin ja KSSNT:n
Komsomolin johtajan Juri Andropovin organisoimana Stalinin yleisohjeen 7.1941 mukaisesti Puutoisten partisaanien tulokseton hyökkäys:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Itä-Karjal ... telut_1942 Neuvostopartisaanijoukossa oli naisiakin ja partisaanit näyttäisivät tienneet olevansa laittomia taistelijoita, koska ampuivat omat haavoittuneensakin.
Ja
partisaanit näyttäisivät olleen NKP:n ( & nkvd? ) organisoimia ja alaisia, eivät osana puna-armeijaa?
Tuo
Puutoisten partisaanien täysin epäonnistunut retki (muutama partisaani on päässyt takaisin omalle puolelleen ) lienee ollut ainoa suuremmalla joukolla yritetty isku ja
jatkossa neuvostopartisaanit nähtävästikin keskittyivät vain suomalaisten siviilien
ja siviilikylien tuhoamiseen?

Veikko Palvo

[nylander]

Petrovski Jamin isku oli sotilaiden suorittama ja sotilaskohteeseen kohdistunut, mutta
partisaanit olivat laittomia taistelijoita.

Petrovskij Jamin sairaalan ja sen potilaiden tuhoaminen oli siis "laillinen" isku "sotilaskohteeseen". Hyvä että tämäkin asia selkisi. Mistä lähteestä muuten ammensit tietosi? Ihanko Suomen sinivalkoisesta kirjasta ja Heikki Jalannilta?

[Veikko Palvo]

Mistä lähteestä muuten ammensit tietosi?

Ensinnäkin Karjalaissuomalaisesta Sosialistisesta Neuvostotasavallasta ( 3.1940 - 1956 ) pystynet itsekin hankkimaan tarkempia tietoja. Tuo Neuvostotasavalta perustettiin heti Moskovan rauhan jälkeen ja siihen liitettiin Suomen sodassa ja Moskovan rauhassa NL:lle menettämät alueet.
Keskuskomitean pääsihteerinä oli Otto Wilhelm Kuusinen 1940 - 1956 ja tasavallan NKP:n osana toimineen Keskuskomitean toisen sihteerinä oli 1940-1944
Juri Andropov
Juri Andropov oli myöskin KSSNT:n Komsomolin keskuskomitean ensimmäinen sihteeri,
myöhemmin Juri oli mm. KGB:n johtaja 1967 - 1982 ja NL:n NKP:n pääsihteeri ja
presidentti ja NL:n Puolustusministeriön johtaja 1982 - 1984 kuolemaansa asti.

Ja
KSSNT:n NKP:ssä ( ei siis SKP:ssä ) 1940 - 1944 toimiessaan Juri Andropovin kirjoitetaan Stalinin käskyn 7.1941 mukaisesti organisoineen partisaanitoimintaa
Suomen rintamalla.

Otto Willen neuvostotasavallasta koottu suurehko Puutoisten partisaaniprikaatin täysin epäonnistunut hyökkäysretki Itä-Karjalaan kesällä 1942 Maaselän rintamaosalla sai ilmeisestikin aikaan sen, että myöhemmin neuvostopartisaanit hyökkäilivät pienin osastoin vain siviilikohteisiin Suomessa?
Puutoisten partisaanit eivät Itä-Karjalassa pystyneet tukeutumaan paikalliseen väestöön nähtävästikään millään tavoin esim. muonituksessaan?
Ja
partisaanit olivat laittomia taistelijoita, eivätkä kuuluneet puna-armeijaan.

Itä-Karjalassa kirj. tuhotun 22 ja joissakin kirj. 50 pienempää partisaaniosastoa, joskin ero laskuvarjodesantteihin, vakoilijoihin lienee ollut epämääräinen.
http://fi.wikipedia.org/wiki/Luokka:Jat ... _taistelut ja Itä-Karjalan partisaanitaistelut 1942.

Pentti H. Tikkanen, Sissiprikaatin tuho
Onni Palaste sivuaa Puutoisten partisaaniosaston tuhoa kirj. Raappanan miehet
Tauno Oksanen, Armoton erämaa 2008, ISBN-13:9789526711201
Dmitri Gusarov
neuvostonäkökulmasta 1977 ja suomeksi Korpi ei tunne armoa, W&G 1980
jne.

Nimim. Nylander, kuinka monta suomalaissiviiliä sai surmansa tai haavoittui NL:n ilmapommituksissa Talvi- ja Jatkosodan aikana ja kuinka moni pommi osui sairaalaan Suomessa?

Veikko Palvo

[nylander]

Nimim. Nylander, kuinka monta suomalaissiviiliä sai surmansa tai haavoittui NL:n ilmapommituksissa Talvi- ja Jatkosodan aikana ja kuinka moni pommi osui sairaalaan Suomessa?

Neuvostoliiton sodanaikaiset terroristisiksi luonnehdittavat teot (esim. partisaani-iskut, siviiliväestön pommitukset ym.) lienee historiallisessa kirjallisuudessa perusteellisesti selvitetty. Hyvä niin. Historiallisen totuuden (siis sen relatiivisen ja likiarvoisen, joka ylipäätään on mahdollista saavuttaa) ystävänä toivoisi, että niin tapahtuisi myös suomalaisten osalta.

Nyt alkaa jo herätä epäily, ettei luetun ymmärtäminen taida olla herra Palvon kaikkein vahvimpia alueita.

[Veikko Palvo]

Nyt alkaa jo herätä epäily, ettei luetun ymmärtäminen taida olla herra Palvon kaikkein vahvimpia alueita.

Nimim. Nylander, tarkoitatko "luetun ymmärtämisellä" kyllä-kyllä- kannanottoa määrättyyn suuntaan johdatteleviin kysymyksiisi?

Jospa palaisi alkuun.
Ltn I. Honkasen johtama kaukopartio tuhosi menestyksellisesti silloisen vihollisen sotilaallisen kohteen helmikuussa 1942.
Tiedettiinkö 1942 edes sotasairaalan olemassaoloakaan ja miten se oli mahdollisesti merkitty ja sijaitsiko se huoltokeskuksen rakennusten välittömässä yhteydessä?

Operaatio Hokki kirjassa 2011 lähes 70 vuotta myöhemmin asia esitetään ja
kirjan pohjalta YLE Radio 1.:n toimittaja on tehnyt --- 20.12.2011--- esitetyn ohjelmansa.

NL on saattanut hyvinkin sota-ajan propagandassaan esittää iskun olleen "bandiittien roistomaisen" "sotarikoksen."
Esittikö Valvontakomissio sota-ajan progandaa vastaavan syytöksen?
Ja
toisaalta olen lukenut neuvostopuolella Petrovski Jamin iskua käytetyn oppiesimerkkinä hyvin suunnitellusta ja toteutetusta sotilaallisesta operaatiosta.

Onko Puutoisten partisaaniprikaatin tuho kesällä 1942 täysin tutkittu ja onko muu
pienempimuotoinen partisaanisaanitoiminta Itä-Karjalassa perusteellisesti tutkittu?

Neuvostopartisaanien
toiminta Itä-Karjalassa
näyttäisi liittyvän myöskin paljolti kirjoittelua aiheuttaneisiin suomalaisten ylläpitämiin siirtoleireihin Itä-Karjalassa?

Neuvostopartisaanienhan olisi tullut ohjeidensa mukaan tukeutua paikalliseen siviiliväestöön toiminnassaan mm. tiedustelussa, sabotaasitoiminnassa ja heidän vihollisiaan vastaan suoritetuissa iskuissa ja
tämä ei Itä-Karjalassa näyttäisi partisaaneilta onnistuneen ainakaan suuremmin joukoin, jollainen Puutoisten partisaaniprikaati oli?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Neuvostoliiton sodanaikaiset terroristisiksi luonnehdittavat teot (esim. partisaani-iskut, siviiliväestön pommitukset ym.) lienee historiallisessa kirjallisuudessa perusteellisesti selvitetty. Hyvä niin. Historiallisen totuuden (siis sen relatiivisen ja likiarvoisen, joka ylipäätään on mahdollista saavuttaa) ystävänä toivoisi, että niin tapahtuisi myös suomalaisten osalta.

Mikähän uushistoriankirjoituksen halu ajaa etsimään ja keksimäänkin mm. Huhtiniemi-tarun teloitettuja.
Ja esim. NKP:n alaisten partisaanien tekemisistä voisi tuoda esille tämänkin tiedon
eversti Viljo Frans Ilmari Kivikon kertomana:
http://mekri.uef.fi/sotahistoria ja henkilöt ja V.F.I.Kivikko:

Kivikko oli mm. 26.2.1942 perustetun RajajääkäriP. 5.:n komentajana ( majurina ? ) ja
hänen muistelmistaan:

"Paateneen ajan merkittävimpänä operaationa Kivikko itse piti Puutoisten partisaaniprikaatin jäljitystä koko sen sotaretkellä suomalaislinjojen taakse sekä osallistumista sen tuhoamiseen."
Ja
"Tämän operaation aikana Kivikko kertoi menettäneensä lukuisia läheisiä asetovereitaan,
muutaman näistä partisaanien osittain syöminä."

Onko Puutoisten partisaanienkaan retki perusteellisesti tutkittu ja selvitetty?

Veikko Palvo