Täytyy välillä jatkaa tätäkin ketjua. Kävin Tukholman Sota-arkistossa ja katselin vähän SFK:n kaatuneiden huoltoa. Ei pahemmin eronnut Suomen armeijan tavoista, lähetettiin kotiin ja komppanianpäällikkö kirjoitti osaanottokirjeen.
Kaatuneiden/kuolleiden vapaaehtoisten määrä on suurmpi kuin mitä virallisissa kirjoissa kerrotaan. Esimerkiksi 14.3.1940 tapahtui yhden Pohjois-Suomen sotasairaalan vartiotuvassa välikohtaus, jossa yksi toipilaana ollut vapaaehtoinen ammuttiin. Nimi on tiedostossa, vaikka päivämäärä on virheellinen, mutta ruotsalaisissa kirjoissa tämä ei ole kaatuneiden joukossa.
Laitman
Re: Talvisodan sankarivainajat.
Sikäli erosi Suomen käytännöstä,että ruotsalaiset tuhkattiin Suomessa ja uurnat lähetettiin Ruotsiin. (Entisen Sota-arkiston vapaaehtoismappien mukaan)laitman kirjoitti:Täytyy välillä jatkaa tätäkin ketjua. Kävin Tukholman Sota-arkistossa ja katselin vähän SFK:n kaatuneiden huoltoa. Ei pahemmin eronnut Suomen armeijan tavoista, lähetettiin kotiin ja komppanianpäällikkö kirjoitti osaanottokirjeen. Laitman
Re: Talvisodan sankarivainajat.
Kiitos kommentista! Tämä tuhkaussuunnitelma oli olemassa, mutta suurin osa lähetettiin kyllä arkuissa kotiin.
Laitman
Laitman
Re: Talvisodan sankarivainajat.
Hei!
Heinäkuu on hiljaiseloa mutta laitetaan sadepäivän kunniaksi tälläinen viesti: Pitkän etsimisen jälkeen löysin majuri Anttilan sankarihautausohjeet mapista Sk-1350/11. Minulle tämän 7.12.1939 päivätyn kirjasen löytäminen tuotti vaikeuksia ja tässä mapissa on Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin kenttäpapin kirjeenvaihtoa jatkosodan ajalta. Vaikka tapahtumien kulku ja erityisesti pastori Sillanpään aloitteellisuus olivat ajaneet Anttilan ohjeiden ohi ennen kuin kirjanen jaettiin asianosaisille niin se on kuitenkin hyvin mielenkiintoinen, koska siinä ilmenee miten ajateltiin näistä sankarihautajaisista talvisodan alkupäivinä. "Valitaan kalmiston kaunein paikka" ja muita itsestään selviä ajatuksia esiintyvät rinnakkain upeiden seremonia-suunnitelmien kanssa. Rivien välistä käy selväksi, että oli ajateltu että upseerit haudataan kotiseudun multiin ja muut kenttähautausmaahan rintaman lähelle. Tätä miehet epäilivät ennen kuin Sillanpää puuttui tapahtumien kulkuun ja loi edellytykset sille, että mahdollisuuksien mukaan kaikki tuodaan kotiseudulle.Anttilan ajatus siitä, että jokaisen sankarivainajan hautajaisissa kannetaan kunniamerkit tyynyillä ja arkkua kantavat 8 miestä (upseeria?) miekat tupessa jne ei kyllä voitu soveltaa pienellä paikkakunnalla jos samaan aikaan haudattiin toistakymmentä sankarivainajaa.
Se siitä, mutta esittäisin kysymyksen niille jotka tietävät enemmän näistä asioista: Kun olen kiertänyt ympäri Suomea olen huomannut, että on paikkakuntia, jotka ovat huolehtineet hyvin sankarihautausmaista, on hautausmaita, joissa ne ovat huonossa kunnossa ja on paikkakuntia, joissa seurakunta on luvannut kunnostaa rapistuneita hautakiviä, mutta mitään ei ole tapahtunut. Joten kysyn, miten on pienellä paikkakunnalla, joutuuko seurakunta itse maksamaan kunnostuksen? Auttaako tuomiokapituli jne?
Se, että jotkut ei kirkkoon kuuluvat maksavat kirkollisveroa on minusta ok, koska kirkon tulee vaalia kansallista kulttuuriperintöa.
Laitman
Heinäkuu on hiljaiseloa mutta laitetaan sadepäivän kunniaksi tälläinen viesti: Pitkän etsimisen jälkeen löysin majuri Anttilan sankarihautausohjeet mapista Sk-1350/11. Minulle tämän 7.12.1939 päivätyn kirjasen löytäminen tuotti vaikeuksia ja tässä mapissa on Varsinais-Suomen suojeluskuntapiirin kenttäpapin kirjeenvaihtoa jatkosodan ajalta. Vaikka tapahtumien kulku ja erityisesti pastori Sillanpään aloitteellisuus olivat ajaneet Anttilan ohjeiden ohi ennen kuin kirjanen jaettiin asianosaisille niin se on kuitenkin hyvin mielenkiintoinen, koska siinä ilmenee miten ajateltiin näistä sankarihautajaisista talvisodan alkupäivinä. "Valitaan kalmiston kaunein paikka" ja muita itsestään selviä ajatuksia esiintyvät rinnakkain upeiden seremonia-suunnitelmien kanssa. Rivien välistä käy selväksi, että oli ajateltu että upseerit haudataan kotiseudun multiin ja muut kenttähautausmaahan rintaman lähelle. Tätä miehet epäilivät ennen kuin Sillanpää puuttui tapahtumien kulkuun ja loi edellytykset sille, että mahdollisuuksien mukaan kaikki tuodaan kotiseudulle.Anttilan ajatus siitä, että jokaisen sankarivainajan hautajaisissa kannetaan kunniamerkit tyynyillä ja arkkua kantavat 8 miestä (upseeria?) miekat tupessa jne ei kyllä voitu soveltaa pienellä paikkakunnalla jos samaan aikaan haudattiin toistakymmentä sankarivainajaa.
Se siitä, mutta esittäisin kysymyksen niille jotka tietävät enemmän näistä asioista: Kun olen kiertänyt ympäri Suomea olen huomannut, että on paikkakuntia, jotka ovat huolehtineet hyvin sankarihautausmaista, on hautausmaita, joissa ne ovat huonossa kunnossa ja on paikkakuntia, joissa seurakunta on luvannut kunnostaa rapistuneita hautakiviä, mutta mitään ei ole tapahtunut. Joten kysyn, miten on pienellä paikkakunnalla, joutuuko seurakunta itse maksamaan kunnostuksen? Auttaako tuomiokapituli jne?
Se, että jotkut ei kirkkoon kuuluvat maksavat kirkollisveroa on minusta ok, koska kirkon tulee vaalia kansallista kulttuuriperintöa.
Laitman
Re: Talvisodan sankarivainajat.
Nyt on ollut vähän hiljaista tällä rintamalla, mutta pikku hiljaa löytyy uusia tietoja. Tämä Schauman käsky siitä, että kaikki kuolleet sotilaat ovat kaatuneet isänmaan puolesta oli aivan paikallaan, kun otetaan huomioon mielialaan vaikuttavat tekijät. Mutta todellisuus on sitten vähän monimutkaisempi. Pitkin komentoketjua näitä ohjeita on jouduttu tulkitsemaan ja siinä vaiheessa kun joku hautausohje on saavuttanut kotipaikkakunnan, niin alkuperäisen ohjeen teksti on saattanut saada toisenlaisen sisällön. Sen takia, usein toistuva sanamuoto kirjelmissä on "koska on ilmennyt epäselvyyttä..".
Erilaisiin rötöksiin syyllistyneet sotilaat, jotka ovat saaneet surmansa vähemmän kunniakkaalla tavalla, on usein haudattu sankarihautaan. Mutta ei aina! Heinävedellä ammuttiin 17.2.1940, pidätystilanteessa yksi 4.KHev.S:n karkuri, joka pakomatkan aikana oli syyllistynyt myöskin muihin vakaviin rikoksiin ( Sk 709/3 ). Nimi ei ole tiedostossa ja on selvää, että mies ei kuulu sankarihautaan! Schaumanin ohjeista huolimatta.
Itä-Kannaksella tapahtui heti lokakuussa 1939, sellainen tapaus, että komppanian päälliköksi määrätty luutnantti teki itsemurhan. Hänen tilalleen tullut vänrikki? ( vai oliko vielä kokelaana ) teki myöskin itsemurhan. Syy itsemurhiin oli ollut, että kun luutnantti näki miten heikosti varustettu komppania on ja miten puuttellinen aseistus on annettu, niin hän masentui ja sanoi, että hän ei voi ottaa vastuuta aivan turhista tappioista jos tulee sota.
Tässä voisi ehkä sanoa, että tämä luutnantti oli malli Cajanderin ensimmäisiä uhreja. Ja lisää tuli tuhansia. Mutta mitä mieltä foorumin kirjoittavat ovat, kuuluuko tämä mies sankarihautaan vai ei?
Laitman
Erilaisiin rötöksiin syyllistyneet sotilaat, jotka ovat saaneet surmansa vähemmän kunniakkaalla tavalla, on usein haudattu sankarihautaan. Mutta ei aina! Heinävedellä ammuttiin 17.2.1940, pidätystilanteessa yksi 4.KHev.S:n karkuri, joka pakomatkan aikana oli syyllistynyt myöskin muihin vakaviin rikoksiin ( Sk 709/3 ). Nimi ei ole tiedostossa ja on selvää, että mies ei kuulu sankarihautaan! Schaumanin ohjeista huolimatta.
Itä-Kannaksella tapahtui heti lokakuussa 1939, sellainen tapaus, että komppanian päälliköksi määrätty luutnantti teki itsemurhan. Hänen tilalleen tullut vänrikki? ( vai oliko vielä kokelaana ) teki myöskin itsemurhan. Syy itsemurhiin oli ollut, että kun luutnantti näki miten heikosti varustettu komppania on ja miten puuttellinen aseistus on annettu, niin hän masentui ja sanoi, että hän ei voi ottaa vastuuta aivan turhista tappioista jos tulee sota.
Tässä voisi ehkä sanoa, että tämä luutnantti oli malli Cajanderin ensimmäisiä uhreja. Ja lisää tuli tuhansia. Mutta mitä mieltä foorumin kirjoittavat ovat, kuuluuko tämä mies sankarihautaan vai ei?
Laitman
-
Eki
Re: Talvisodan sankarivainajat.
Salmin sankarivainajista vaan kysyisin. Salmilaisia kaatui aika paljon talvisodassa itse Salmissa ja vielä enemmän Impilahdella, jossa käytiin hyvin tunnetuksi tullutta mottisotaa.
Salmin sankarivainajia siirrettiin jatkosodan aikana Salmiin perustettuun sankarihautausmaahan. Tietysti tähän hautausmaahan kätkettiin myös jatkosodan aikaisia sankarivainajia.
Mahdettiinko talvisodan salmilaiset sankarivainajat haudata jokinkin tiettyyn hautausmaahan välirauhan ajaksi? Vaiko sinne tänne?
Milloin ja minkä tahon päätöksellä sankarivainajien siirto Salmiin jatkodan aikana toteutettiin? Löytyisikö Salmin sankarihautausmaan vihkimisestä valokuvia?
Pystyn tietysti itsekin selvittämään tämän asian. Mutta jos jollakin olisi vastaus valmiina, niin olisihan siitä apua.
Salmin sankarivainajia siirrettiin jatkosodan aikana Salmiin perustettuun sankarihautausmaahan. Tietysti tähän hautausmaahan kätkettiin myös jatkosodan aikaisia sankarivainajia.
Mahdettiinko talvisodan salmilaiset sankarivainajat haudata jokinkin tiettyyn hautausmaahan välirauhan ajaksi? Vaiko sinne tänne?
Milloin ja minkä tahon päätöksellä sankarivainajien siirto Salmiin jatkodan aikana toteutettiin? Löytyisikö Salmin sankarihautausmaan vihkimisestä valokuvia?
Pystyn tietysti itsekin selvittämään tämän asian. Mutta jos jollakin olisi vastaus valmiina, niin olisihan siitä apua.
Re: Talvisodan sankarivainajat.
Hei!
Minulla ei ole tällä hetkellä mitään tarkkaa tietoa salmilaisista. Siellä oli jatkosodan alussa myöskin tilapäinen kenttähautausmaa kaatuneille (riippumatta kaatuneen kotipaikkakunnasta ja lopullisesta hautapaikasta) josta vainajat sitten siirrettiin muualle. Jatkosodan aikana lähdettiin siitä, että sitä mukaa kuin menetettyä aluetta vallataan takaisin niin omaiset voivat siirtää vainajia sinne. Tapola oli ollut sitä mieltä, että joukkojen taistelumoraalin kannalta on hyvä, että mahdollisimman moni vainaja siirretään näille kirkkomaille. Siinä oli selkeä viesti, että alue jää Suomelle.
Kaatuneiden tiedostosta saa nopeasti tietoja jos katsoo Salmen kohdalla miten paljon on salmilaisia kaatunut, sitten hautauskunta jne.
Laitman
Minulla ei ole tällä hetkellä mitään tarkkaa tietoa salmilaisista. Siellä oli jatkosodan alussa myöskin tilapäinen kenttähautausmaa kaatuneille (riippumatta kaatuneen kotipaikkakunnasta ja lopullisesta hautapaikasta) josta vainajat sitten siirrettiin muualle. Jatkosodan aikana lähdettiin siitä, että sitä mukaa kuin menetettyä aluetta vallataan takaisin niin omaiset voivat siirtää vainajia sinne. Tapola oli ollut sitä mieltä, että joukkojen taistelumoraalin kannalta on hyvä, että mahdollisimman moni vainaja siirretään näille kirkkomaille. Siinä oli selkeä viesti, että alue jää Suomelle.
Kaatuneiden tiedostosta saa nopeasti tietoja jos katsoo Salmen kohdalla miten paljon on salmilaisia kaatunut, sitten hautauskunta jne.
Laitman
Re: Talvisodan sankarivainajat.
Salmilainen setäni kaatui Lemetin mottitaisteluissa tammikuussa 1940 ja haudattiin isäni kertoman mukaan väliaikaisesti Joensuuhun, mutta siirrettiin hyökkäysvaiheen aikana Salmin hautausmaahan. Toinen setäni kaatui Poventsassa tammikuun alussa 1942 ja haudattiin Salmiin. Jalasjärvellä evakossa ollut kotiväki sai erikoisluvan matkustaa sotatoimialueelle hautajaisiin.
Pielaveden kansalaisopiston salmilaisista tekemässä dokumentissa mainittiin, että väliaikaisia hautaamisia saattoi yhden kaatuneen osalle tulla useampiakin
(korjattu päivämäärälapsus)
Pielaveden kansalaisopiston salmilaisista tekemässä dokumentissa mainittiin, että väliaikaisia hautaamisia saattoi yhden kaatuneen osalle tulla useampiakin
(korjattu päivämäärälapsus)
Viimeksi muokannut MM, 05.09.12 20:49. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
-
Eki
Re: Talvisodan sankarivainajat.
MM kirjoitti:Salmilainen setäni kaatui Lemetin mottitaisteluissa joulukuussa 1939 ja haudattiin isäni kertoman mukaan väliaikaisesti Joensuuhun, mutta siirrettiin hyökkäysvaiheen aikana Salmin hautausmaahan. Toinen setäni kaatui Poventsassa tammikuun alussa 1941 ja haudattiin Salmiin. Jalasjärvellä evakossa ollut kotiväki sai erikoisluvan matkustaa sotatoimialueelle hautajaisiin.
Pielaveden kansalaisopiston salmilaisista tekemässä dokumentissa mainittiin, että väliaikaisia hautaamisia saattoi yhden kaatuneen osalle tulla useampiakin
Kiitos tiedosta! Mielenkiintoa herättääkin tuo Pielaveden kansalaisopiston dokumentti. Jos setäsi kaatuminen sivuaa Osasto Elomaata, otatko yhteyttä. Selvittelen yhtä siihen liittyvää tekstiä.
Re: Talvisodan sankarivainajat.
Sain kuvan Salmiin haudatuista kaatuneista. Siitä minulle vasta selvisi, että tällainen väliaikainen hautasmaa on ollut Salmissa, paikka ei ole selvinnyt, olettaisin että Tuleman luterilaisella hautausmaalla. Muutamasta rististä näkee että ovat kaatuneet heinäkuussa 1941 Salmissa tai lähettyvillä.
http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Sota/ ... 01944X.htm
Ukkini, siviili, kuoli evakossa Pohjanmaalla ja haudattiin sinne. Kesällä 1941 tytär lähti hakemaan ruumista. Mukana oli toinen saman kylän tyttö joka haki oman sukulaisensa. Vainajat kuljetettiin junalla Uuksun asemalle ja loppumatka autolla tai hevosella Salmiin. Isäni oli ollut hautajaisissa, pappia ei tällä toisella hautauskerralla enää tarvittu. Isäni lauloi ja piti puheen. Lopuksi sanoi että lepää rauhassa, kolmatta kertaa emme siirrä.
Ilmeisesti suuri osa talvisodan evakkovaiheen aikana kuolleista kaatuneista ja siviileistä siirrettiin 1942 kotipitäjän multiin. Luulen että ainakin siviilien siirto piti omaisten anoa ja tehdä, kuljetus lienee ollut maksuton. Olisiko sama koskenut kaatuneita? Vai siirrettiinkö heidät viranomaisten toimesta? Tällaisista uusista hautajaisista luulisi löytyvän valokuvia?
Talvisodan salmilaista kaatuneista tilastoa:
http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Sota/ ... appiot.htm
Kuvassa Tuleman (Tulema=Salmin kirkonkylä) vapaudenpatsas.
http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Sota/ ... patsas.htm
Luulen että myöhemmin samalle paikalle perustettiin sankarihaudat, joiden paikalla nyt on venäläisten kaatuneiden hautausmaa-alue muistomerkkeineen. Paikalla on myös suomalaisten muistokivi.
Sodissa menehtyneiden tiedostossa on lopullinen hautapaikka
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php
Isäni serkku kaatui 6.1.1940 Lemetissä mutta tiedostossa hautauskunta on Salmi. Ehkä kaikki Lemetin suunnalla kaatuneet vietiin talvisodan aikana Joensuuhun. Luulisi että niistäkin haudoista löytyisi tietoa ja valokuvia?
Valitettavasti osaan esittää enemmän lisäkysymyksiä kuin antaa vastauksia.
http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Sota/ ... 01944X.htm
Ukkini, siviili, kuoli evakossa Pohjanmaalla ja haudattiin sinne. Kesällä 1941 tytär lähti hakemaan ruumista. Mukana oli toinen saman kylän tyttö joka haki oman sukulaisensa. Vainajat kuljetettiin junalla Uuksun asemalle ja loppumatka autolla tai hevosella Salmiin. Isäni oli ollut hautajaisissa, pappia ei tällä toisella hautauskerralla enää tarvittu. Isäni lauloi ja piti puheen. Lopuksi sanoi että lepää rauhassa, kolmatta kertaa emme siirrä.
Ilmeisesti suuri osa talvisodan evakkovaiheen aikana kuolleista kaatuneista ja siviileistä siirrettiin 1942 kotipitäjän multiin. Luulen että ainakin siviilien siirto piti omaisten anoa ja tehdä, kuljetus lienee ollut maksuton. Olisiko sama koskenut kaatuneita? Vai siirrettiinkö heidät viranomaisten toimesta? Tällaisista uusista hautajaisista luulisi löytyvän valokuvia?
Talvisodan salmilaista kaatuneista tilastoa:
http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Sota/ ... appiot.htm
Kuvassa Tuleman (Tulema=Salmin kirkonkylä) vapaudenpatsas.
http://www.kolumbus.fi/leo.mirala/Sota/ ... patsas.htm
Luulen että myöhemmin samalle paikalle perustettiin sankarihaudat, joiden paikalla nyt on venäläisten kaatuneiden hautausmaa-alue muistomerkkeineen. Paikalla on myös suomalaisten muistokivi.
Sodissa menehtyneiden tiedostossa on lopullinen hautapaikka
http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index.php
Isäni serkku kaatui 6.1.1940 Lemetissä mutta tiedostossa hautauskunta on Salmi. Ehkä kaikki Lemetin suunnalla kaatuneet vietiin talvisodan aikana Joensuuhun. Luulisi että niistäkin haudoista löytyisi tietoa ja valokuvia?
Valitettavasti osaan esittää enemmän lisäkysymyksiä kuin antaa vastauksia.
Re: Talvisodan sankarivainajat.
Manssilan nuorisoseuran nettisivujen kuvagalleriasta löytyy yksi kuva Joensuun hautausmaalta v. 1940. Kaksi tummapalttoista naista seisoo valkoisten ristien keskellä. Mikko Samsonof kaatui Lemetissä.
http://www.manssila.net/index.php?page= ... leria&id=2
Siitä kaksi kuvaa vasemmalle on kuva aiemmin kertomastani hautauksesta v. 1942 Salmin Tulemalle.
Aiheesta vähän poiketen Starikulle: Tuomari Nurmion isän tapausta pohdittaessa tuli Väinö Malisen omakustannekirjassa esille sanominen kesken kiivaan perääntymisen Manssilassa kun sauna oli valmiiksi lämmin. Saattaa olla sama tapaus kuin kuvassasi.
Lisäys: Linkittämisessä ongelma, mutta paina "Vanhoja kuvia <<" ja sieltä "Hautajaiskuvia".
http://www.manssila.net/index.php?page= ... leria&id=2
Siitä kaksi kuvaa vasemmalle on kuva aiemmin kertomastani hautauksesta v. 1942 Salmin Tulemalle.
Aiheesta vähän poiketen Starikulle: Tuomari Nurmion isän tapausta pohdittaessa tuli Väinö Malisen omakustannekirjassa esille sanominen kesken kiivaan perääntymisen Manssilassa kun sauna oli valmiiksi lämmin. Saattaa olla sama tapaus kuin kuvassasi.
Lisäys: Linkittämisessä ongelma, mutta paina "Vanhoja kuvia <<" ja sieltä "Hautajaiskuvia".
Viimeksi muokannut MM, 08.09.12 12:25. Yhteensä muokattu 1 kertaa.
Re: Talvisodan sankarivainajat.
Kiitos kysymyksistä ja vastauksista. Osasto Elomaa ei ole kovin tuttu minulle, mutta jos salmilaisten kohtaloista haluaa tietoja, niin kannattaa myöskin tutkia niiden pitäjien veteraaniaineistoa, joihin salmilaista siirtoväkeä sijoitettiin heti talvisodan jälkeen. Eli Saarijärvi, Pylkönmäki, Jalasjärvi ja Jurva.
Laitman
Laitman
-
Eki
Re: Talvisodan sankarivainajat.
Kiitos vähän kaikille!
Kuvio rupeaa hahmottumaan. Salmilaisten väliaikaisia sankarihautoja lienee ollut ainakin Sortavalassa ja Joensuussa.
Kuvio rupeaa hahmottumaan. Salmilaisten väliaikaisia sankarihautoja lienee ollut ainakin Sortavalassa ja Joensuussa.
Re: Talvisodan sankarivainajat.
RakP 4. aloitti kenttälinnoitustyöt Salmissa lokakuun loppupuolella 1939 ja sen vahvuusEki kirjoitti:
Osasto Elomaata,
oli 31.10.1939 jo 1260 miestä.
Sotapäiväkirja SPK 2820 ajalta 24.10.1939 - 1.2.1940 ja sen alkuun on kirjoitettu:
"Tilanne" Salmissa oli alkanut 7.10.1939
YH:n alku-pvm,
isäni oli juuri suorittanut asevelvollisuutensa Laatokan laivastossa ja määrättiin "kotiutettaessa" YH:n alettua palvelukseen jollekin pienille Laatokan tykkiveneelle.
Nämä
tykkiveneet huolsivat Mantsi- Lunkulansaaren länsiosaa ja evakuoivat kaatuneet ja haavoittuneet. Mantsiin lienee jäänyt joitakin siviilejäkin ja myöskin suojeluskuntapoikien osasto? ( Moskovan rauhantekoon asti )
Ja
aloitettiinko ErP 8.:aa koota Salmin RajaK.:n ympärille jo YH: alusta alkaen lokakuussa 1939 ?
RakP 4.:n työvelvollisten vapaaehtoisiksi rintamalle lähtijöiden kokoontumispaikka oli
Läskelä 6.12.1939, komentaja aluksi res.vänr. Leevi Lakio ja
11.12.1939 alkaen res.vänr. Lasse Elomaa.
Vahvuus 1.12.1939 oli 2 ups. 4 aliups. ja 330 miestä. Olivatkohan kaikki salmilaisia ja kuinka paljon heitä lienee ollut RakP 4.:ssä, joka jatkoi kenttälinnoitustöitä Sortavalan ja Lemetin suuntaan vetäytyneenä?
Ja
Osasto Elomaa ainakin kärsi tappioita ja vänr. Lakio johti omaa osastoaan, olikohan
noita vapaaehtoisosastoja RakP 4.:stä rintamalla ja partiotehtävissä muitakin?
Veikko Palvo
Re: Talvisodan sankarivainajat.
Koska kirjauduin sisään niin laitan tästäkin aiheesta yhden, ainakin minulle uuden tiedon. Helmikuun 1 päivänä 1940 eversti Schauman antoi PM:n Lääkintäosaston kautta asetietä käskyn/ohjeen, joka minun mielestä olisi ollut kaksiteräinen miekka. Eli sota- ja kenttäsairaaloiden lääkäreille ja myös ambulanssien lääkäreille annettiin valtuudet jakaa kunniamerkkejä vaikeasti haavoittuneille, mahdollisesti kuoleville potilaille. Upseereille VR 4 ja aliupseereille ja miehistölle Vm 2.
En tiedä onko tätä sovellettu, koska uskon, että lääkärit eivät pitäneet ajatuksesta!
Onko enemmän tietoa tästä?
Laitman
En tiedä onko tätä sovellettu, koska uskon, että lääkärit eivät pitäneet ajatuksesta!
Onko enemmän tietoa tästä?
Laitman