Valvontakomissiosta

[Veikko Palvo]

Se olisikin aivan uusi näkökulma, jos katsottaisiin asioita myös Valvontakomission kannalta.

Valvontakomission johtaja A.A.Zhdanov esiintyy tuon ajan valokuvissa ja Valvontakomisson ajasta kertovissa kirjoituksissa ja tutkimuksissa, mutta Zhdanov ei liene ollut Suomessa kuin pari kertaa?
Valvontakomission johtaja H:gissä oli ilmeisesti pitkälti G.M.Savonenkov, Zhdanovin apulainen Leningradin ajoilta.

Kummatkaan eivät liene kovinkaan hyvin tunteneet Suomen oloja ja poliittisia voimasuhteita, Pavel D. Orlov, joka oli pari kk:tta ollut H:gissä ennen Jatkosotaa, toimi
ilmeisestikin Savonenkovinkin poliittisena neuvonantajana apulaisenaan G.G.Jelisejev?
P.Orlovin
kirjoitetaan usein olleen NL:n lähettiläänä 1945-1946 ja samoin Valv.komission neuvonantajan A.N.Abramovin 1946- 1948.
Edustivatko
Orlov ja Jelisejev nkvd-linjaa ja Abramov NKP-linjaa?

Ja millainen Valvontakomission organisaatio on ollut ja kuinka monella paikkakunnalla sillä oli edustaja?
Sotakorvaustoimituksia ja tuotteiden valmistusta NL:n edustajat valvoivat ainakin monella paikkakunnalla ollen yhteistyössä Valvontakomission kanssa tai kenties osana sitä, vaikkakin
sen esitetään toimineen erillään Valv.komissiosta?
NL:n
toimielimet näyttäisivät useinkin käyttäneen kukin erikseen suoria linjoja Moskovaan,
olikohan Komissiossakin NL:n eri toimielinten edustajia?

O.W.Kuusinen Moskovasta lienee yrittänyt vaikuttaa Valvontakomissioon lähinnä Hertta Kuusisen ja SKP-SKDL:n kautta, vai oliko isä Kuusisella vaikutusmahdollisuutta suoraan Komissioonkin?

Veikko Palvo

[Carl-Fredrik Geust]

Koskien Valvontakomission toimintaa suosittelen Sotahistoriallisen aikakauskirjan erikoisnumeroa "Suomi valvonnanssa 1944-1947" (nro 16, 230 sivua, ilmestynyt jo 1997!), joka sisältää kahdeksan artikkelia valvontakomission toiminnasta eri näkökulmista.

Arikkelit ovat:
- Martti Turtola: Liitoutuneiden Valvontakomission organisaatio ja sijoittuminen Suomeen
- Ohto Manninen: Välirauhansopimuksen valvonta
- Pekka Visuri: Valvontakomission vaikutus Suomen sotilaspolitiikkaan
- Hannu Rautkallio: Puuttuvia argumentteja Stalinin pehmeään linjaan Suomessa 1944-1945
- Erik Wihtol: Merivoimat valvontakomission kynsissä
- Konstantin Strelbitski (Moskova): Suomalaisia aluksia NL:n palveluksessa 1944
- Carl-Fredrik Geust: Stalinin haukat Suomen kentillä
- Veli-Matti Syrjö: MIehet uniformun takana - valvontakomission jäsenet suomalaisin silmin

[Veikko Palvo]

Koskien Valvontakomission toimintaa suosittelen Sotahistoriallisen aikakauskirjan erikoisnumeroa "Suomi valvonnanssa 1944-1947" (nro 16, 230 sivua, ilmestynyt jo 1997!), joka sisältää kahdeksan artikkelia valvontakomission toiminnasta eri näkökulmista.

Venäjän Tiedeakatemian historian tutkija Tatjana Androsova
http://www.ennenjanyt.net/1-02/androso2.htm näyttäisi esittävän Valvontakomission toiminnan laajemmissakin puitteissa?

Kauppasopimus 1940 solmittiin Moskovan sanelemilla ehdoilla ja tuon sopimuksen pohjalta tehtiin 12.1947 kauppasopimus.

"Suomen läntisten taloussuhteiden supistamiseen yhdistettiin länsimaisen poliittisen vaikutuksen rajoittaminen Suomessa."
"LVK:n A. Zhdanov konkretisoi tämän tavoitteen.......Suomen kiinnittämiseksi taloussuhteilla Neuvostoliittoon ja realistisen p o l i i t t i s e n r i i p p u v u u d e n luomiseksi niiden kautta."

"Luonnosvihkoissaan ( 10.1944 - 3.1945 ) Zhdanov kirjoitti, ettei Suomea
"missään tapauksessa miehitetä",
mutta hänen mukaansa kukaan maassa ei voinut olla tietoinen Moskovan suunnitelmista "ystävät" ( SKP - SKDL ) mukaan luettuna."
"Nämä
toivoivat edelleen, että neuvostojohto turvaisi heidän valtaanpääsynsä."

LVK:n Andrei Zhdanov näyttäisi varsin hyvin onnistuneen saamassaan tehtävässä?
Poliittisen riippuvuuden luomiseksi Neuvostoliitosta.
Limittäin sotakorvaustoimitusten yhteydessä luotiin taloudellinen riippuvuus, mutta
Suomen talouden selkärangan,
metsäteollisuuden tuotteita NL ei tarvinnut. Sotakorvausvuosina metsäteollisuuden
NL:n omien etujensa pohjalta sallimalla viennillä Länteen Suomi saattoi ostaa sotakorvausteollisuuden tarvitsemia raaka-aineita ja tuotteita Lännestä.
Eikö
Stalin oikeastaan laskenut Raahen ruukinkin peruskiven sanomalla:
"vieras teräs on kylmää"?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Venäjän Tiedeakatemian historian tutkija Tatjana Androsova
http://www.ennenjanyt.net/1-02/androso2.htm näyttäisi esittävän Valvontakomission toiminnan laajemmissakin puitteissa?

Kauppasopimus 1940 solmittiin Moskovan sanelemilla ehdoilla ja tuon sopimuksen pohjalta tehtiin 12.1947 kauppasopimus.

"Suomen läntisten taloussuhteiden supistamiseen yhdistettiin länsimaisen poliittisen vaikutuksen rajoittaminen Suomessa."
"LVK:n A. Zhdanov konkretisoi tämän tavoitteen.......Suomen kiinnittämiseksi taloussuhteilla Neuvostoliittoon ja realistisen p o l i i t t i s e n r i i p p u v u u d e n luomiseksi niiden kautta."

"Luonnosvihkoissaan ( 10.1944 - 3.1945 ) Zhdanov kirjoitti, ettei Suomea
"missään tapauksessa miehitetä",
mutta hänen mukaansa kukaan maassa ei voinut olla tietoinen Moskovan suunnitelmista "ystävät" ( SKP - SKDL ) mukaan luettuna."
"Nämä
toivoivat edelleen, että neuvostojohto turvaisi heidän valtaanpääsynsä."

Venäjän Tiedeakatemian tutkija Tatjana Androsova kirj.:
""Suomen
sisäpolitiikan omaperäisyyden takia Suomen politiikan päätueksi tulivat
"porvarilliset radikaalit", joita Zhdanov piti paikallisten kommunistien mahdollisina liittolaisina "maan siirtämisessä hyvien NL-suhteiden raiteille."" viite 52. = RGASPI
Ja
""Moskovan vakuututtua 1950-luv. alussa Suomen sisäpolitiikan vasemmalle siirtymisen perusteettomuudesta ( 7. ) ja pyrkiessä "turvaamaan Suomen kääntymisen läheisiin suhteisiin NL:n kanssa ( 8. ) se keskittyi Zhdanovin
muotoileman päämäärän toteuttamiseen,
nimenomaan "Suomen talouden muuttamiseen NL:n kansantalouden lisäkkeeksi""(9.)
"Tässä
se menestyi varsin hyvin," kirj. Venäjän Tiedeakatemian hist. tri Tatjana Androsova

7.= AVPRF, Moskova 8. RGASPI 9. Allied Control Commission in Finland s.50

Kuinka pitkälti Androsova on oikeassa?
Androsova
sivuuttaa tietystikin Kremlin kannanottojen taustalla vaikuttaneet ilmeisen vähäisten "ystävien" toiminnan olemattomuuden Talvi- ja Jatkosodassa ja Välirauhan aikana ja
suomalaisten torjuntavoitot sodissa, joihin Neuvostoliito oli Suomen pakoittanut.
Lähes
100 000 kaatunutta suomalaista sotauhria eivät kuolleet hyödyttömästi, eivätkä
sodan jälkeen väitetyn "Suur-Suomen" puolesta.

( SNS 1:n jäsenmääräkin näyttäisi olevan SNS:n sodan jälkeen kertomaa vaihdellen
15 000:sta 30 000: een ja olisikohan siinäkin "pilkkuvirhe"? )

Ja eihän tuon talouden kehityksen voisi katsoa olleen Suomi Oy:lle negatiivisen, vaikkakin
valtion "suunnitelmatalous" ohjasi laajalti Suomen teollisuutta yksipuolistaenkin sitä?

Suomen telakat mm. rakensivat laivoja NL:lle vapauttaen sen omia telakoita rakentamaan sota-aluksia ja jäänsärkijät näytetään (sota)laivastokalentereissa luokiteltavan sota-aluksiksi.

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Tatjana Androsova kirjoittaa: "Mainitsematta sitä, mitä konkreettisia alueita Suomi joutuisi NL:lle luovuttamaan todettiin, että niiden luovuttamisesta johtaisi ( Suomen ) vientivarojen supistumiseen 10 %."
Ja laskelman "Tekijän mielestä sotakorvaukset aiheuttaisivat 15 %:n vientivarojen supistumisen."


Kaipa NL:ssa on sota-aikana joitakin laskelmia tehtykin, mutta Molotov vaati Bromman kautta DC-3:lla Moskovaan lentäneelle J.K.Paasikiveltä ja Carl Enckeliltä 27.3.1944 ja
29.3.1944: "mm. 600 miljoonan $:n sotakorvauksia, vaikka vahingot olivat itse asiassa olleet 1200 miljoonaa $:a." Paasikivi ei kommentoinut Molotovin vaatimusta.
Carl Enckellin Seppinen kirjoittaa "hermostuneen Paasikiven ryhdyttyä puhumaan Molotoville sotilasasioista."
( Jukka Seppinen, Paasikiven aikakauteen, Ajatus 2001 )
Helmikuussa 1944
Paasikivi oli tavannut Tukholman Saltsjöbadenissa NL:n Ruotsin lähettilään Kollontain ja tuolloinkin sotakorvaussumma lienee ollut esillä samoin 1940 raja ja
Suomalais-Karjalaisen Sosialistisen Neuvostotasavallan "vapauttaminen", tasavaltaan oli 3.1940 liitetty Suomelta Talvisodassa ja Moskovan rauhassa saadut alueet.

Saksa lopetti kaikki toimituksensa Suomeen, viljakuljetukset päättyivät 2.4.-44 ja
asetoimitukset 17.4.1944.
Kesäkuun alussa Suomessa oli varastoissa vain kuukauden leipäviljatarve.

Kremlissä
lienee hyvin tiedetty Paasikiven toimineen vain omissa nimissään vailla valtuuksia, mutta sodan jälkeen Zhdanov halusi Paasikiven pääministeriksi.

Jukka Seppinen kirj. Paasikiven sodan jälkeen "alkaneen pian ymmärtää, että loputon myöntyminen todellakin veisi Suomen turmioon ja ymmärtäneen, ettei Stalin ollut jättänyt sotaa Suomea vastaan välirauhansopimukseen, vaan jatkoi sitä edelleen taloudellisin ja poliittisin keinoin."

Ja
"Heti sodan jälkeen muodostui kaksi toiminnan tasoa: Reaalitaso jossa käytiin sotaa Suomen tulevaisuudesta ja
Julkinen taso, jossa NL:n vaikutus kiellettiin ja jossa ystävyyttä vakuuteltiin."

Paasikiven sanonnat "Maantieteelle emme voi mitään", "viisaus alkaa tosiasioiden tunnustamisesta" , "NL:n legitiimit turvallisuusintressit" jne. näyttäisivät edustaneen tuota Virallista tasoa?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Venäjän Tiedeakatemian tutkija Tatjana Androsova kirj.:
""Suomen
sisäpolitiikan omaperäisyyden takia Suomen politiikan päätueksi tulivat
"porvarilliset radikaalit", joita Zhdanov piti paikallisten kommunistien mahdollisina liittolaisina "maan siirtämisessä hyvien NL-suhteiden raiteille."" viite 52. = RGASPI
Veikko Palvo

Tatjana Androsova kirj.: "Kärsittyään tappion yrityksissään suunnata Suomi kansandemokratian tielle Moskovan onnistui kuitenkin sitoa maata poliittisesti.
"Ilman kommunistejakin maasta löytyi voimia, jotka osoittautuivat kykeneviksi ottamaan vastuuta Suomen suhteiden turvaamisesta Neuvostoliiton kanssa."

Juhani Suomi,
Vonkamies, Otava 1988 kirjoittaa: "Paasikiven hallituksen valta-akseli oli punamultainen, maalaisliittolais - sosiaalidemokraattinen,
mutta punamultaisuutta oleellisempaa oli, että peräti 8 ministereistä oli sodan jossakin vaiheessa samaistunut ns. rauhanoppositioon:
pääministeri J.K.Paasikivi, Mauno Pekkala, U.K.Kekkonen, Kaarlo Hillilä, Sakari Tuomioja, Eero A. Wuori, Åke Gartz, Ralf Törngren ja "heidän joukkoonsa on epäilemättä luettava mielipiteidensä vuoksi vangittuina olleet Johan Helo ja Yrjö Leino," kirjoittaa Juhani Suomi

Ja
"Toinen ministereitä yhdistänyt tekijä oli suhde vastaperustettuun SNS- seuraan.
Paasikivi oli kunniapuheenjohtaja, Helo puheenjohtaja ja ministereistä Svento, Kekkonen, Pekkala, Törngren ja Gartz kuuluivat SNS:n keskusjohtokuntaan."
"Poliittisesti kuolleena
pidetty 44-v. Urho Kekkonen oli onnistunut i l m a n puolueensa tukea ponnistamaan politiikan huipulle."
"Paasikiven realismi sai vankkaa tukea Kekkoselta LVK:n 48-v. puheenjohtaja Zhdanovin suuntaan," kirjoittaa Juhani Suomi.

Mutta
oliko Paasikiven II hallitus "punamultainen", Maalaisliitto- Sosiaalidemokraatit?
Tatjana Androsova
taas kirjoittaa Suomesta ilman kommunistejakin löytyneen poliittisia voimia.....
Sisäministeri Yrjö Leino mm.?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Tatjana Adrosova kirjoittaa 1.1945 tehdyn ensimmäisen Suomi - Neuvostoliitto kompensaatiokauppasopimuksen ja 1945 aikana kaksi muutakin kauppasopimusta.
"Suomalainen osapuoli pohti jo 7-8.1945 neuvottelujen yhteydessä pitkäaikaista kauppasopimusta."

Huhtikuussa 1946 seuraavan ja
5.12.1946 clearing-tilisen ( $:ssa ) tavaranvaihtosopimuksen, jonka yhteydessä sovittiin myöskin tavoitteet ja periaatteet:
-ehdoton ja rajoittamaton suositummuisuusasema kaupan, teollisuuden ja muihin taloudellisen toiminnan muotoihin, sekä teknisen kokemuksen vaihto.

-1946 neuvottelujen alla
Suomen Kauppavaltuuskunta kääntyi UM:n puoleen viitaten "tuleviin vaikeuksiin sotakorvausten ja mahdollisesti Neuvostoliittoa kiinnostavien uusien tavaroiden samanaikaisessa tuottamisessa" saaden
Moskovaan laajat valtuudet "tarkoittaen Suomen viennin mahdollisuuksien mukauttamista NL:n kasvaviin tarpeisiin siellä voimassa olevan 5-vuotissuunnitelman mukaan." viite 18.Androsova

K-sp. 27.12.1947
"tehtiin 1940 k-sopimuksen pohjalta, Moskova katsoi kuitenkin parhaaksi jättää
1940 sop. olleen ´ystävyyden hengessä´ pois ja tuon sopimuksen pohjalta kauppaa käytiin vuoteen 1950 asti."
"Ensimmäinen 5-v. tavaranvaihtosopimus solmittiin 13.6.1950, tavaranvaihdon tuli sop. mukaan olla 15 - 20 % Suomen vapaasta kaupasta," Androsova kirjoittaa.

UKK889982
Pääministeri Kekkosen puhe H:gin Neuvostoliitto- instituutissa 23.5.1951
http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... sequence=1 Urho Kekkonen vertaa tavaranvaihdon suuruutta Suomen Suuriruhtinaskunnan ja Tsaari-Venäjän kanssa käytyyn kauppaan. ( 25 - 50 % )
Mutta
miten mm. puutalot tavaranvaihdossa 1945 ja 1946 luokiteltiin eri puutaloiksi kuin
mm. Ilmari Harkin Sotakorvausten ajassa kirjoittamat sotakorvauksina NL:oon toimitetut?
Ensimmäinen 5-vuotis tavaranvaihtosopimus lienee jo ollut rupla-tilinen clearing?
Ja
öljy NL:n maksuvälineenä lienee tullut mukaan 1960-luvulla ja aluksihan NL-öljyä jouduttiin hakemaan Mustalta mereltä, myöhemmin Klaipeidasta, Irakista, Libyastakin?

Mutta jo silloin kuin Zhdanov asui ent. Latvian lähetystötalossa Eirassa, ( 1970-luv. alkaen
Neuvostoliitto-instituutti ), näytetään solmitun ensimmäiset tavaranvaihtosopimukset sotakorvaustoimitusten käynnistyessä?

Sotakorvausten lopullinen tavarantoimituspöytäkirja allekirjoitettiin vain 1-2 kk:tta ensimmäistä kompensaatiokauppasopimusta aiemmin ja sotakorvaukset jatkuivat vuoteen 1952.
Miten tavaranvaihto ja sotakorvaustoimitukset lienee nivelletty toisiinsa?
Jo
pelkästään sotakorvaustuotteiden arvoja ja myöhästymissakkoja laskettaessa?
Jo
5.12.1946 NL näyttää olleen valmis sopimaan ensimmäisen $:ssa lasketun clearing- tilisen tavaranvaihtosopimuksen, Valvontakomission aikakautena - mutta
miten nuo "kompensaatiokauppasopimusten" tavarat aiemmin 1945 alusta alkaen on laskettu?

Veikko Palvo

[Veikko Palvo]

Se olisikin aivan uusi näkökulma, jos katsottaisiin asioita myös Valvontakomission kannalta.

Eihän tuo Juhani Suomen Vonkamiehen mukaan olisi uusi näkökulma J.K.Paasikivellekaan:
"Paasikiven lähtökohtana välirauhansopimuksen osalta oli näkemys, että sen määräysten toteuttamisesta riippui Suomen ja Neuvostoliiton tulevien suhteiden laatu:
artiklojen tehokas, tinkimätön ja nopea täytäntöönpano loisi suotuisat edellytykset hyvien naapurisuhteiden rakentamiselle."
ja
"On tuskin liioiteltua väittää, että hallituksen jäsenten jopa päivittäiset toimet kytkeytyivät tavalla tai toisella Valvontakomission keskeisiin hahmoihin ja heidän näkemyksiinsä."
"Heihin kuului oikeusministeri Urho Kekkonen."

Ja oikeusministerin keskeiseisimmän yhdyshenkilön LVK:ssa Juhani Suomi kirjoittaa olleen Jelisejevin.
Eikö jo tuolloin luotu myöhemmin kuuluisaksi tullut "kotiryssä-järjestelmäkin"?
Mutta
lienee tutkimatta missä kaikissa asioissa LVK määräsi?
Vaikuttiko se mm. maalisvaalien "uudet kasvot eduskuntaan"- vaatimukseen tai
hallitusten kokoonpanoon?

Olisikohan Paasikivi ´halunnut´ koota hallitukseensa esim. turvasäilöläisiä tai
olikohan Ruotsin lehdistössä julkaistu lista henkilöistä jotka eivät saa/voi osallistua
eduskuntavaaleihin 1945 Paasikiven "oma-aloitteista" toimintaa?

Veikko Palvo