Merivoimien toiminnasta

[Veikko Palvo]

Koskien Valvontakomission toimintaa suosittelen Sotahistoriallisen aikakauskirjan erikoisnumeroa "Suomi valvonnanssa 1944-1947" (nro 16, 230 sivua, ilmestynyt jo 1997!), joka sisältää kahdeksan artikkelia valvontakomission toiminnasta eri näkökulmista.

Merivoimien toiminnasta NL:n hyväksi olen lukenut puna-armeijan LVK:n välityksellä vaatineen ja saaneen mm. Hiidenmaan ja Saarenmaan maihinnousuihin Suomesta moottoriveneitä ja kaljaasejakin suomalaismiehistöineen ja samoin NL:n sota-alusten ja sukellusveneiden korj. ja huoltamisesta Suomessa.

Tuo "Stalinin haukkojen" toiminta Suomen lentokentiltä käsin on itselleni uutta tietoa, olen lukenut vain LKV:n käyttöönsä ottamasta Malmin lentokentästä.

Punailmavoimat lienevät Suomen lentokentiltä käsin toimineet lähinnä Baltian suuntaan?

Veikko Palvo

[Tapio Onnela]

Merivoimien toiminnasta NL:n hyväksi olen lukenut puna-armeijan LVK:n välityksellä vaatineen ja saaneen mm. Hiidenmaan ja Saarenmaan maihinnousuihin Suomesta moottoriveneitä ja kaljaasejakin suomalaismiehistöineen ja samoin NL:n sota-alusten ja sukellusveneiden korj. ja huoltamisesta Suomessa.

Eikös yksi kuuluisimpia yhteyksiä ole se Wilhelm Gustloff matkustajalaivan upottaminen, joka tehtiin Turusta lähteneellä sukellusveneellä? Pakolaisia täynnä ollut matkustajalaiva upotettiin ja kuolleita tuli yli 9000.

Meanwhile, a maverick submarine captain with the Soviet Navy arrives in Gulf of Danzig waters. Captain Alexander Marinesko of Soviet submarine S-13 is under the gun. On January 2, 1945 he is supposed to leave port in Turku , Finland to patrol the Baltic with a team of three other Soviet subs. Unfortunately, his New Year’s Eve celebrations go out of control. He disappears on December 31st, 1944 for a three-day binge on alcohol and brothels. Despite all efforts of his shielding crew, they cannot locate him.

At sea, Marinesko is a skilled and decisive submarine captain who enjoys the admiration and devotion of his crew – and never touches a drop of alcohol. On land he is volatile and impulsive, with a history of drinking beyond excess. The crew finally locates him, dries him out in a sauna and returns him to base one day after the other subs have left.
...
Stalin has pressured the Navy for all possible resources deployed to destroy the “fascists”. His loyal crew wants him back and could cause even more problems if denied. Finally after numerous days of interrogation and waiting in limbo, Marinesko heads out to the Baltic aboard the S-13 on January 11, 1945 . He still commands his vessel at sea, but needs a big score to mitigate his misdeeds while on land.
http://www.wilhelmgustloff.com/history_escapeship.htm

[Niitä sun näitä]

Merivoimien toiminnasta NL:n hyväksi olen lukenut puna-armeijan LVK:n välityksellä vaatineen ja saaneen mm. Hiidenmaan ja Saarenmaan maihinnousuihin Suomesta moottoriveneitä ja kaljaasejakin suomalaismiehistöineen ja samoin NL:n sota-alusten ja sukellusveneiden korj. ja huoltamisesta Suomessa. Veikko Palvo

Suomalaiset luotsit ohjasivat 1944-45 venäläisten sukellusveneet Itämerelle ohi miinakenttien. Venäläisten sukellusveneiden toiminta oli mahdollista Porkkalan ja Turun laivastoasemilta käsin.

Tässä Ekmanin Meririntama -kirjassa kerrotaan sivuilla 296-302 nuo merisodan loppuvaiheet pohjoisella Itämerellä 1944-45. Suomen osuus oli aika ikävä juuri noiden 3 suuren saksalaislaivan upottamisen takia. Suomalaisten osuutta tapahtumassa ei ainakaan voi vähätellä.

Huomattava on kuinka uhrien määrät vaihtelee suuresti riippuen käytetystä lähteestä. Osa lienee arvioita, mutta paljon kuolleita oli joka tapauksessa.

Sivulla 301: "Suomen satamista toimivat sukellusveneet tuhosivat kuitenkin kolme suurta matkustajalaivaa, mikä aiheutti uusimman ajan historian hirvittävimmät merikatastrofit. Niissä menetti henkensä 17 000 ihmistä, joista suurin osa oli pakolaisia ja haavoittuneita sotilaita. Suurimmalla aluksella Wilhelm Gustlofilla (25 484 brt) oli lähtöpäivänään 30.1. mukanaan 6050 henkeä, niistä 4424 siviilipakolaisia. Illalla ennen lähtöä laivalle tunkeutui vielä 2000 epätoivoista. Höyrylaivaan osui Stolpebankin ulkopuolella kolme S 13:n ampumaa torpedoa, se kaatui ja upposi. Ainostaan 964 eloonjäänyttä pelastettiin."

Sivu 302: "Kymmenen päivää myöhemmin sama sukellusvene sai lähellä samaa paikkaa aikaan toisen murhenäytelmän. Tällä kerralla uhrina oli s/s Steuben (14 660 brt), joka oli viemässä Pillausta turvaan 2000:ta haavoittunutta ja 1000:ta pakolaista. Näistä jäi henkiin vain 300. L 3 upotti 17.4. s/s Goyan (5 230 brt) ja sen mukana oli 7000 henkeä, joista 183 pelastettiin.

Aselevon jälkeen syksyllä 1944 neuvostoliittolaiset sukellusveneet saivat tukikohdikseen Porkkalan ja Turun. Sieltä käsin ne tekivät suomalaisluotsien avustuksella iskuja saksalaisia laivoja kohtaan, jotka evakuoivat pääasiassa siviileja Kuurinmaan ja Itä-Preussin moteista. Venäläiset upottivat ainakin neljä siviilejä kuljettanutta isoa laivaa, joissa hukkui noin 28.000 ihmistä. Gustloffin upottaneet torpedotkin saattoivat olla suomalaisia torpedoja, jotka kuulemma myytiin tarpeettomina Neuvostoliitolle. Maksuksi saatiin muutama tonni makeisia sokeripulasta kärsivään maahan. NL:n sukellusveneet toimivat siis suomalaisista satamista ja suomalaiset luotsit ohjasivat ne miinakenttien ohi avomerelle.

Saksalaiset evakuoi meritse kaikkiaan noin 2 miljoonaa ihmistä. Ainakin yhdeksän siviililaivaa upotettiin. Gustloffin uhrien lisäksi noin 10 000 henkilöä sai surmansa. Punalaivaston sukellusveneet ja neuvostoilmavoimat hyökkäsivät erityisellä innolla suojaamattomia siviilialuksia vastaan.

31.01.1945 torpedoitiin Wilhelm Gustloff, jolloin noin 9.000 ihmistä hukkui.

09.02.1945 sama Turusta lähtenyt vene torpedoi matkustajahöyry Staubenin, jolloin n. 4000 ihmistä hukkui.

16.04.1945 jälleen Turusta lähtenyt vene torpedoi matkustajalaiva Goyan, jolloin 6300 sai surmansa.

Kaikkiaan venäläiset upottivat 13 laivaa, joissa uhriluku oli kuitenkin pienempi.

Myös englantilaiset ottivat osaa hurmejuhliin. Englannin ilmavoimat upottivat Lyypekin lahdella 03.05.1945 siis alle viikko Saksan antautumiseen Cap Arconin, joka oli täynnä vankeja, hekin menivät meren pohjaan.

Tässä on hyvä sivusto laivoista ja niiden tuhoista sota-aikana.

http://members.iinet.net.au/~gduncan/ma ... sters_1945

WILHELM GUSTLOFF (January 30, 1945) Around 4,000 of those who died were children. (Latest research puts the number of people on board at 10,582) Many of the 964 persons rescued from the sea, died later, and it is likely that well over 8,500 souls perished.

GENERAL VON STEUBEN (February 10, 1945)some 3,608 persons died, around 659 being picked up

SS GOYA (April 16, 1945)estimated 6,385 people on board, only 183 were rescued.


Ekman Per-Olof Meririntama - merisotatoimet pohjoisen Itämeren alueella 1941-44, Wsoy 1983, 313 s., 1. painos, ISBN 9510119938

Tässäkin kirjassa on aiheesta jotain: Caius Bekker: Itämeri ja Suomenlahti 1944-1945. Porvoo 1960.

Merisodasta kertovia kirjoja:

http://www.uboat.net/books/index.html/finnish.html