Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomessa 1940

29.02.12 18:09

Siirretty ketjusta: Leijonat talvisodassa:

Ruotsin mallin ja "kiireen" tuntien Talvisota olisi ehtinyt loppua ennenkuin tosi toimiin olisi päästy. Niin melkein kävi vapaaehtoistenkin suhteen. Vajaat 2 viikkoa pieni osa heistä ehti palelemaan Sallan suunnalla. Loput oli luultavasti töpinässä.

Jostain luin kuinka Saksalla oli Suomessa olleilla joukoilla (1941-1945) 2-3 miestä töpinässä aina yhtä etulinjan sotilasta kohden. Näin oli tilanne ainakin Suomessa olleella saksalaisarmeijalla ja tämä tieto taitaa olla Halstin kirjasta muisteltu juttu.

Talvisodan ruotsalaisten vapaaehtoisten "organisointia" tehtiin niin pitkään ja perusteellisesti, että lopulta ne 2 vahvennettua ruotsalaista vapaaehtoispataljoonaa ehti Sallan rintamalle vajaa 2 viikkoa ennen Talvisodan loppua. Taisteluthan siellä oli vaimenneet jo aikoja sitten ja suurimmat tappiot (yli 150 tapausta) tulikin paleltumista. Hyvä asia kuitenkin oli tuo suomalaisten joukkojen vapauttaminen Sallan suunnalta, sillä ne ehtivätkin vielä Viipurinlahden koviin taisteluihin mukaan.

Useimmissa lähteissä puhutaan noin 8000 ruotsalaisvapaaehtoisen määrästä, mutta mistään lähteestä ET löydä tarkkaa lukua siitä, kuinka monta ruotsalaista vapaaehtoista oikeasti ehti Sallan rintamalle!

Talvisodan historia kertoo määräksi 2 (vahvennettua) pataljoonaa.

Tuolla esitetty määrä on tyypillinen esimerkki "huhaa tiedosta"

Svirkompaniet
Kirjoittaja laitman » 13.11.08 18:45

"Sallassa oli vapaaehtoisia talvisodassa , yli 8000 miestä."

viewtopic.php?t=1879

Paljonko ruotsalaisia vapaaehtoisia oli Suomessa 1940? Paljonko oli rintamalla ja paljonko niitä tuli Suomeen?

Svenska frivilligkåren 1939-40

http://www.svenskafrivilliga.com/timelineindex.html

Talvisodan historia 1-4 sarjan osassa 4 on sivulla 52 tämä taulukko otsikolla Ulkomaalaiset vapaaehtoiset Suomessa 13.3.1940 virallisten asiakirjojen mukaan:

Ruotsi-SFK 8042, kaat. 33, haav. n. 185.
Ruotsi muut , 420 (muut aselajit ja puolustushaarat)
Norja 693, kaat. 2
Tanska 944, kaat. 5
USA:n suomalaiset 364, kaat. 5, haav. 5
Unkari 346
Itäkarjalaiset, inkeriläiset, aunukselaiset n. 350 Muut n. 210

Yhteensä 11370.

Kyseisessä kirjassa käydään sivulta 40 alkaen sivulle 59 läpi koko vapaaehtoisasia.

Talvisodan historia 1-4, osa 4. Sivut 40-59

Sivulta 40 alkaen: Luku 2 Ulkomaiset vapaaehtoiset.

Sivulla 51:

Suomalaisia irroitttiin kaikkiaan 5 pataljoonaa ruotsalaisten otettua rintamavastuun 27.2.1940 kun "SFK:n I P ja II P saapuivat Kemijärveltä hiihtomarssissa Sallan rintaman keskilohkolle, Märkäjärvelle, jonka länsipuolelle neuvostoliittolaiset joukot olivat pureutuneet."

"Frivilligkåren ei saanut osakseen kovin vaikeaa tehtävää, sillä taistelujen painopiste oli muualla."

Ruotsi viivytti kaikella mahdollisilla tavoin ruotsalaisten vapaaehtoisten pääsyä Suomen rintamille. Suomen silloinen ulkoministeri Tanner sanoi, että sotaa on käyty jo yli 2 kuukautta eikä ensimäistäkään avuksi ilmoittautunutta miestä ole rintamalla.

Tuota samaa viivytystaktiikkaa harrastettiin aseavun muodossa. Ruotsi yritti viivästyttää kaikkia asekuljetuksia parhaansa mukaan. Tämä tykistökranaatteja koskeva esimerkki on hyvä ymmärtää juuri tätä taustaa vasten.

"Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta!"

Talvisodan historia 1-4, osa 4, s. 302-304

s. 302 taulukossa lukee huomautuskohdassa 8 näin: "Maaliskuussa saatiin 157 700"

Ja sitten sivulla 304 lukeekin näin: "Onneksi ulkomailta saapui maaliskuun alussa 157 000 laukausta, mutta niistäkin sytyttimt saapuivat vasta 12.3, koska ne oli kuormattu eri vaunuihin kuin kranaatit ja niiden lähettäminen oli myöhästynyt."

Ruotsistahan ne kranaatit tulivat ja naapuri teki luultavasti tahallaan tuon sytytintempun. Saksaa ja NL:a ei haluttu ärsyttää liiallisella asemyynnillä Suomeen. Viivästämällä sytyttimet sattiin haluttu tulos eli ammukset ei vaikuttaneet sodan kulkuun! Rauha kun tehtiin heti seuraavana päivänä eli 13.3.1940.

Mitäs se Ruotsin kuningas puhuikaan siitä "Ruotsin kunniasta"...

Talvisodasta muistamme kuinka Ruotsin kunnia vaati sitä pysymään erillään sodasta.

Kuningas Kustaa V:n itse koolle kutsumassa valtioneuvoston istunnossa 19.2.1940 hän antoi seuraavan lausuman pöytäkirjaan:

http://www.histdoc.net/historia/1940-02-19.html

"Ruotsin elintärkeät edut, sen kunnia ja sen rauha, ovat niitä tavoitteita, jotka minulla ovat aina silmien edessä. Toivon Jumalan avulla, että me voimme valitsemallamme tiellä välttää sodan kaikki onnettomuudet."

Hyvä kirja aiheesta kuinka pysyä irti sodasta:

Suominen Tapani (toim.) Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa - Ruotsin idänpolitiikka ja Suomi vuodesta 1812 vuoteen 2002, Tammi, 2002, 289 s., 1. painos

Turtolan kirja Torniojoelta rajajoelle antaa ehkä realistisimman kuvan Ruotsin todellisesta asenteesta Suomen avustamiseen: Mitäpä se Ruotsille kuului sillä sehän oli Suomen käymä sota.

Suomi ja Ruotsi tekivät lähes pari vuosikymmnetä suunnitelmia ja loivat sotilaallista yhteistoimintamallia sellaisen tilanteen varalta, jossa NL hyökkää Suomen kimppuun. Kun 1939 sitten näin kävi ja helmikuussa 1940, tilanteen mentyä nopeasti huonompaa suuntaan, Suomi pyysi apua jo tosissaan. Tämä episodi tapahtui Tukholmassa 21.2.1940 ja juuri Talvisodan Mannerheim-linjan murruttua:

Martti Turtolan väitöskirja, s. 13: "Ruotsin puolustusesikunnan päällikkö, kenraali Axel Rappe ehdotti, että Per Albin Hanssonin hallituksen oli ryhdyttävä auttamaan Suomea entistä aktiivisemmin ja voimakkaammin. Esityksessään Rappe vaati, että Ruotsin oli suoritettava avoin interventio Suomen hyväksi lähettämällä sinne 80-100000 miestä käsittävä armeija. Yhteisvoimin Suomen sotavoimien kanssa se vakauttaisi murtuneen rintaman ja valtaisi takaisin menetetyn pääpuolustusaseman. Samalla ruotsalaiset joukot ottaisivat vastatakseen Ahvenanmaan puolustuksesta. Näillä toimenpiteillä saataisiin Neuvostoliitto taipumaan sovintorauhaan Suomen kanssa." Ruotsin pääministeri Hanssonin kommentti Suomen sotilaallisesta auttamisesta oli: "Helvetin paskapuhetta"!

Turtola Martti Torniojoelta rajajoelle - Suomen ja Ruotsin salainen yhteistoiminta Nevostoliiton hyökkäyksen varalle vuosina 1923-1940 - Puolustuspoliittinen vaihtoehto
WSOY, 1984, 259 s.


*****
Paljonko ruotsalaisia vapaaehtoisia oli Suomessa 1940? Paljonko oli rintamalla ja paljonko niitä tuli Suomeen?

Pentti Airio kävi 4.5.2009 Oulussa esittelemässä kirjaansa Ragnar Nordström ja Talvisota.

Aluksi hän kertoi kirjan olevan tavallaan "tilaustyö" RN:n pojan taholta, koska Talvisodan aikaisia tapahtumia Pohjois-Suomessa ei kuulemma monetkaan tunne kovin hyvin. Samaten selvitettiin RN:n suorittamia asehankintoja Ruotsista. Ragnar Nordströmin Voitto tai kuolema -kirjan lukeneille ja Talvisodan tapahtumia tunteville ei esitelmässä ollut juurikaan uutta.

Airio kertoi ruotsalaisia vapaaehtoisia olleen Lapin rintamalla kaikkiaan noin 7700, mukaan lukien norjalaiset vapaaehtoiset, joita oli noin 700. Toki heidän sinne saapumisensa myöhäinen ajankohta tuli sivulauseessa kovin epämääräisesti esille. Airio painotti muutenkin aivan erikoisesti Ruotsin avustustoimintaa ja kuinka tärkeänä Ragnar Nordström piti maayhteyden säilyttämistä Ruotsiin. Ostihan kirjan sankari Nordström itsekin maatilan aivan länsirajan pinnasta, ehkäpä juuri varmistaakseen perheelleen sujuvan siirtymisen Ruotsiin tarvittaessa.

Yleisön seasta tulleeseen kysymykseen ruotsalaisvapaaehtoisten todellisesta määrästä rintamalla hän antoi saman vastauksen eli noin 7700. Lopulta hän kuitenkin kertoi, ettei asiasta oikeastaan ole tehty edes suomenkielistä tutkimusta. Luulisi olevan jo vihdoinkin syytä tehdä sellainen tutkimus!

http://www.riihi.fi/esitelmat.html

4.5.2009 Prikaatinkenraali evp. Pentti Airio "Ragnar Nordström ja talvisota"

Asiaa tuntemattomille: kuka Pentti Airio? Prikaatikenraali evp, sotatieteiden tohtori Pentti Airio, oli vuonna 2008 Suomen Sotahistoriallisen Seuran varapuheenjohtaja.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Pentti_Airio

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: Ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomessa 1940

01.03.12 13:46

Paljonko ruotsalaisia vapaaehtoisia oli Suomessa 1940 tai 1941-1944? Paljonko oli rintamalla ja paljonko niitä tuli Suomeen kaiken kaikkiaan?

Kahta samansuuruista lukemaa ei eri kirjoista löydy, mutta tässä on eräs näkemys asiasta:

Suomen asiasta tuli omani -kirjassa on esitetty suuntaa antavia lukumääriä Talvisodan rintamalla olleista ruotsalaisista vapaaehtoisista.

Orvar Nilsson kertoo kirjassaan sivulla 30 kuinka "Lopulta Ruotsalaiseen vapaaehtoisjoukkoon kuului 8260 ruotsalaista, 727 norjalaista ja 60 suomalaista tulkkia." - "Noin 200 ruotsalaista vapaaehtoista palveli Vaasan tykistössä, runsaat satakunta Turun ilmatorjuntajoukoissa ja melkein yhtä monta Pellingin rannikkopuolustuksessa."

Sisältyikö ruotsalainen lentolaivue F 19 henkilökuntineen tuohon lukuun, ei sattunut löytymään tuosta Nilssonin kirjasta. Lisäksi oli vapaaehtoisia mekaanikoja ja asentajia siviilipuolella.

Nilsson kertoo kirjassaan sivulla 55, kuinka Mannerheim vieraili Märkäjärvellä Talvisodan päätyttyä. 26.3.1940 olivat kaikki ruotsalaiset SFK:n vapaaehtoiset joukot I ja II taisteluosastoista ryhmittyneet Paikanselän kukkulan länsiosaan suureen avoneliöön. "Taisteluosasto SFK:n päällikkö, eversti Arthur Nordenswan ilmoitti ylipäällikölle. Mannerheim tervehti meitä: "Hyvää päivää, ruotsalaiset vapaaehtoiset." Noin 4000 kurkusta kajahti mahtava vastaus: "Hyvää päivää, herra sotamarsalkka."

Samassa kirjassa kerrotaan sivulla 270 luvussa Muistomatkoja, kuinka kahden Ruotsalaisen vapaaehtoisjoukon yhteisvahvuus öisillä siirtomarsseilla Märkäjärvelle 1940 oli 3000 miestä. Taisteluosastojen kokonaislukumääräksi on siis sanottu 3000, mikä vastaa hyvin monissa kirjoissa kerrottua mielikuvaa kahdesta vahvennetusta pataljoonasta.

I Taisteluosasto kulki 22.2.1940 alkaen 3 yömarssin kuluessa Kemijärven Isostakylästä Märkäjärven rintamalle.

II Taisteluryhmälle tuli sotareissun kovimmat tappiot paleltumisina, kun 1500:sta miehestä paleltui 70 miestä kokonaan pois muonavahvuudesta. (s. 35-38)
Pakkasmarssiksi ristityllä siirtomarssilla 24.-25.2.1940 pakkasen kerrotaan olleen aluksi -18 ja sitten kiristyneen, ollen jopa -49 astetta ja matka olikin alkuperäisen 28 km:n sijasta liki 40 km. Tuo virhearvio matkan pituudesta vei monelta mieheltä sormia, varpaita, raajan tai jopa nenänkin. Vaikka turkit päällä hiihdettiin, niin Nilsson kertoo siltikin palelleensa.

Ruotsalaisten turkeista tulikin mieleeni tällainen juttu Marski läheltä ja kaukaa -kirjasta sivulta 86:

"Erään esittelyn aikana Talvisodan alussa puhelin soi päämajassa. Kun toisessa päässä oli puhuttu aikansa, marski vastasi: - Ajattele nyt, meidän miehemme menivät sotaan, eräät kulkevat siviilikengissä, toisilla on siviilihattu tai -takki ja niin poispäin. Lyhyen keskustelun jälkeen marski huudahti puhelimeen: -Onko niillä edes housut jalassaan. Sen sanottuaan hän löi puhelimen kiinni. Läsnäolijoiden puoleen kääntyen hän hieman suuttuneena murahti: - Siellä oli Linder, joka valitti, etteivät ruotsalaiset vapaaehtoiset ole vielä valmiina, kun heiltä puuttuvat turkit."

Toim. Marski läheltä ja kaukaa
Kirjayhtymä, 1964, 197 s., 1. painos

Oliko sitten turkeista vai mistä kiinni, mutta vasta helmikuun lopulla siis siirryttiin Sallan rintamalle...



Orvar Nilssonin kirjan mukaan Jatkosodan alussa toimi Hangon rintamalla Ruotsalainen vapaaehtoispataljoona, jonka vahvuus nousi 1941 syyskuun aikana 630:een mieheen. Muissa Hangon rintaman yksiköissä palveli viitisenkymmentä ruotsalaista vapaaehtoista.

Ruotsalaisia vapaaehtoisia oli pieniä määriä vuodesta 1941 alkaen mm. seuraavissa joukko-osastoissa: ErP 1, ErP 18, JR 24, JR 13 ja JR 61. Suomen armeijassa palveli 170 ruotsalaista automekaanikkoa ja panssarivaunumekaanikkoryhmässä ehti palvella kaikkiaan 99 mekaanikkoa joulukuuhun 1942 mennessä. Samoin moottoripyörämekaanikkoja oli 1942-43 kaikkiaan 18. (s. 77-78)

Tammikuussa 1942 perustettiin Ruotsalainen vapaaehtoiskomppania joka sijoitettiin 150 vahvuisena aluksi I/JR 13:een. Nilsson kertoo mm. sivuilla 78 ja 250 kuinka Jatkosodassa Ruotsalainen vapaaehtoiskomppania oli ainoa riikinruotsalainen yksikkö, joka taisteli Suomen puolustusvoimissa Jatkosodan viimeisen 33 kuukauden aikana.
Komppaniassa ehti palvella kaikkiaan 404 vapaaehtoista tuona aikana eri pituisin sopimuksin. Komppania sijoitettiin 1943 alusta II/JR 13:een ja sen kokonaistappiot oli kaikkiaan 41 kaatunutta ja 84 haavoittunutta tai "henkisesti luhistunutta".

Kirjavahvuus oli 1943-44 vuodenvaihteessa huvennut 83:een mieheen eli liki puoleen alkuperäisestä vahvuudesta ja vahvuus oli lakkauttamispäivänä 26.9.1944 34 miestä, joista 9 oli täydet 33 kuukautta palvelleita.

Komppanian merkitys lienee ollut lähinnä "edustuksellinen" ja eräänlainen "opintomatka" silloisesta sodankäynnistä. Orvar Nilssonista tulikin ammattisotilas Ruotsin armeijaan ja hän jäi eteni everstiluutnantiksi saakka. Kirjan lopussa on taulukot vahvuksista yms. henkilöluetteloita.

Nilsson Orvar Suomen asiasta tuli omani
Schildts, 2003, 318 s., 1. painos
ISBN 951-50-1354-2
Suomentanut Tarmo Haarala / Alkuteos När Finlands sak blev min / noin 310 sivua

---

Suomen torjuntataisteluiden ruotsalaisasiantuntija on kuollut
21.12.2008

http://yle.fi/uutiset/ulkomaat/2008/12/ ... 43927.html

Talvi- ja jatkosodan vapaaehtoinen, ruotsalainen everstiluutnantti Orvar Nilsson on kuollut sunnuntaina 89-vuotiaana kotimaassaan. Nilsson kuoli kotikaupungissaan Halmstadissa.

---

TV -dokumentti ruotsalaissotilaista viime sodissamme:

FST5 Klo: 21.00 Pvm: 07.03.2010 Dok: Suomen asia on meidän.
Tuhannet ruotsalaiset taistelivat vapaaehtoisina Suomen puolesta talvisodassa ja jatkosodassa.
Toimittaja: Greger Grönqvist.

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Re: Ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomessa 1940

16.03.12 16:57

Hauku nyt jatkoksi vielä unkarilaiset vapaaehtoisetkin, ja norjalaiset.

Ihme valittaja.

Monikohan suomalainen olisi lähtenyt vapaaehtoisena sotimaan Ruotsin puolesta, tai Unkarin tai Norjan?

laitman
Viestit: 211
Liittynyt: 12.11.07 23:08

Re: Ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomessa 1940

16.03.12 20:18

Huomasin juuri, että menehtyneiden tiedosto on puutteellinen näiden ruotsalaisten vapaaehtoisten kohdalla. Näitä vapaaehtoisia oli muuallakin kuin Sallan suunnalla. Nimittäin, näitä kaatui mm Lemetin taisteluissa Er.P 18:n riveissä ainakin Gerhard Ström. Tiedostossa nimi löytyy mutta muita tietoja ei! Montako niitä oli siellä en tiedä. Mikä tuo Vaasan tykistö on? Rask.Psto 7:ssa, Kannaksella oli noin 100 vapaaehtoista ruotsalaista ja he toivat jonkun tykin ja ammuksia mukaansa.

Punaisen ristin henkilökuntaa oli aika paljon ainakin Pohjois-Suomessa. Eversti Willamo antoi ankarat nuhteet koska näitä ruotsalaisia oli haukuttu Ruotsin politiikan takia. Hän korosti miten arvokasta on että Suomi saa apua sieltä.

Aihe kaipaa tarkempaa selvitystä.

Laitman

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Re: Ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomessa 1940

16.03.12 22:28

Mitäköhän mieltä Niitä sun näitä on tanskalaisista vapaaehtoisista? Pitääkö vellihousuina, kun lähes tuhannesta miehestä kaatui "vain" 5?

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: Ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomessa 1940

17.03.12 01:08

ekyto kirjoitti:Hauku nyt jatkoksi vielä unkarilaiset vapaaehtoisetkin, ja norjalaiset.

Ihme valittaja.

Monikohan suomalainen olisi lähtenyt vapaaehtoisena sotimaan Ruotsin puolesta, tai Unkarin tai Norjan?

Kuka tässä on haukkunut? Esitin vain kirjoissa olleita tietoja ja lukemia. Taisi sattua herkkään paikkaan? Miten se nyt noin?

Miksi unkarilaisia tai norjalaisia (tai tanskalaisia) pitäisi haukkua? Erikoinen kommentti sinulta. Kaatuneiden lukumäärä indikoi melko lailla hyvin taisteluiden rajuutta, tai ettei taisteluissa oltu lainkaan.

Vapaaehtoisesta sotimisesta puheenollen: Eräs erikoinen piirre monissa Saksan miehittämissä maissa oli suuri vapaaehtoisten SS-miesten osuus. Unkarikin miehitettiin sodan loppupuolella, vaikka olikin alussa niin topakasti Saksan kanssa menossa hyiseen itään... Ruotsista tosin ei ollut kuin muutamia satoja vapaaehtoisia Saksan armeijassa ja muutamia jopa NL:n armeijassakin. Ruotsi taisi jopa hankaloittaa tai estää miesten pääsyä sotimaan Saksan joukkoihin.

Ruotsin puolesta tuskin monikaan suomalainen olisi vaivautunut lähtemään sotaan. Olihan pitkin euoopan hurmekenttiä rymytty Ruotsin lippujen alla, muutama sata vuotta sitten, jo ihan tarpeeksi...

ekyto
Viestit: 596
Liittynyt: 27.03.07 15:33

Re: Ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomessa 1940

17.03.12 20:23

Niitä sun näitä kirjoitti: Miksi unkarilaisia tai norjalaisia (tai tanskalaisia) pitäisi haukkua? Erikoinen kommentti sinulta. Kaatuneiden lukumäärä indikoi melko lailla hyvin taisteluiden rajuutta, tai ettei taisteluissa oltu lainkaan.
Kovastipa tunnuit innokkaalta vähättelemään ruotsalaisten tappioita ja väittämään niiden johtuneen pääosin pakkasesta.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: Ruotsalaiset vapaaehtoiset Suomessa 1940

18.03.12 18:35

ekyto kirjoitti:Kovastipa tunnuit innokkaalta vähättelemään ruotsalaisten tappioita ja väittämään niiden johtuneen pääosin pakkasesta.
Ei täällä kukaan mitään vähättele, mutta jos kerran kova pakkanen vei yhdellä taisteluosaston siirtomarssilla noin 70 (+ vajaan 2 viikon rintamavastuun aikana kaikkiaan yhteensä liki 150) ruotsalaista "pois pelistä", niin minkäs teet. Suurin osahan ruotsalaisten haavoittuneistahan oli paleltuneita, eli kaikkiaan noin 150.

Talvisodan historia 1-4 sarjan osassa 4 on sivulla 52 tämä taulukko otsikolla Ulkomaalaiset vapaaehtoiset Suomessa 13.3.1940 virallisten asiakirjojen mukaan:

Ruotsi-SFK 8042, kaat. 33, haav. n. 185.

---------------------------------------------------

Tarkennetaan hieman tuota juttua tähän loppupuolelle, "viivan alle". Lukemat vapaaehtoisista ja heidän tappioista vaihtelevat hieman lähteestä riippuen, mutta nyt siis Talvisodan historia 1-4 sarjan mukaan se menee näin:

Talvisodan historia 1-4 sarjan osassa 4 on sivulla 52 tämä taulukko otsikolla Ulkomaalaiset vapaaehtoiset Suomessa 13.3.1940 virallisten asiakirjojen mukaan:

Ruotsi-SFK 8042, kaat. 33, haav. n. 185. Näistä paleltuneita n. 140

Sivulla 51 mainitaan näin: "Sen tappioluvut muodostuivat 33 kaatuneesta ja noin 50 haavoittuneesta. Lisäksi noin 130 miestä sai enemmän tai vähemmän vakavia paleltumisvammoja. Frivilligkåren lisäksi oli Suomessa erillisiä ruotsalaisia osastoja ilmatorjunnassa-, rannikkotykistö- ja kenttätykistöaselajeissa. Turussa ruotsalaisia vapaaehtoisia oli noin 80 ja Vaasassa noin 230. Joissakin suomalaisissa aluksissa oli ruotsalainen ilmatorjuntamiehistö. Tämän lisäksi oli muutamia ruotsalaisia suomalaisissa joukko-osastoissa. SFK:n ulkopuolella olevia ruotsalaisia vapaaehtoisia oli yhteensä n. 420 miestä."


Svenska frivilligkåren 1939-40

http://www.svenskafrivilliga.com/timelineindex.html

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”