Talvisodan päättymisen uutisointi 13.3.

[Niitä sun näitä]

Huomasiko joku 13.3. minkäänlaista uutisointia, lehdissä, radiossa tai TV:ssa, koskien Talvisodan päättymistä ja sen 72. vuosipäivää?

Talvisodan päättymisen uutisointi (13.3.) näyttää vähenevän vuosi vuodelta ja ainakin itse en huomannut eilisillan pääuutisissa mitään mainintaa ko. asiasta.

Kysyinpä eilen vielä lapsiltakin, (9 ja 11 vuotiaat) oliko koulussa mitään puhetta 13.3. päivään liittyen. Eipä kuulemma ollut. Kaikkein huvittavin juttu oli erään tutun lukiolaispojan vastaus kysymykseeni: "Mikäs erityinen, ja erikoisesti Suomen historiaan liittyvä, päivämäärä tänään on?" Hän vastasi, ettei tiedä kun tämän hetkinen historian kurssi käsittelee vain sotahistoriaa!

[Emma-Liisa]

Talvisodan päättymisen uutisointi (13.3.) näyttää vähenevän vuosi vuodelta ja ainakin itse en huomannut eilisillan pääuutisissa mitään mainintaa ko. asiasta.

En muista, että tuota vuosipäivää on aiemminkaan erityisesti uutisoitu. Poikkeuksia ovat tasavuodet kuten 1989, 1999 ja 2009.

Yleensähän uutiskriteerin ylittää vain sellainen, joka on uusi ja/tai jotenkin poikkeuksellinen tapahtuma. Toki kansallisen veteraanipäivän ja puolustusvoimien etc. toistuivat tapahtumat uutisoidaan, vaikka niistä ei löydy mitään uutta.

Mielestäni olisi hyödyllisempää, jos esim. Lahden Historian päivien esitelmiä olisi uutisoitu.

[heehak]

Uutisointia en havainnut mutta Turun Sanomissa oli kolumni:

http://www.ts.fi/mielipiteet/kolumnit/3 ... misihmeena

[Niitä sun näitä]

Kyllä se yleensä on mainittu uutisissa lyhyesti.

Onneksi Suomen tunnetuin bloggaaja on innolla asian kimpussa, varmaankin merkkipäivän kunniaksi ;=)

Miten Ruotsi Talvisodan voitti I

http://kemppinen.blogspot.com/2012/03/m ... tti-i.html


Miten Ruotsi voitti Talvisodan II

http://kemppinen.blogspot.com/2012/03/m ... an-ii.html

Tässä oma "tulkintani Talvisodasta" ja sen jälkeisestä epävarmuuden ajasta:

Suomalaiset puolustivat ankarasti maataan, ja toki Ruotsinkin etuja, maksaen kalliin hinnan sodasta. Omituista kylläkin oli, että Suomi olisi ollut valmis tuota pikaa luopumaan kaikesta siitä, mitä se oli asein puolustanut 105 päivää, eli 25 000 suomalaisen hengen vaatineesta itsenäisyydestään. Siitä oltiin luopumassa Ruotsin hyväksi laukaustakaan ampumatta, kun kaavailtiin valtioliittoa Ruotsin kanssa. Ruotsi olisi samalla kuitannut 1808-1809 tappionsa laukaustakaan ampumatta! Onneksi Saksan ja NL torppasivat hankkeen heti tuoreeltaan ja niin Suomen itsenäisyys säilyi!

[Emma-Liisa]

Omituista kylläkin oli, että Suomi olisi ollut valmis tuota pikaa luopumaan kaikesta siitä, mitä se oli asein puolustanut 105 päivää, eli 25 000 suomalaisen hengen vaatineesta itsenäisyydestään. Siitä oltiin luopumassa Ruotsin hyväksi laukaustakaan ampumatta, kun kaavailtiin valtioliittoa Ruotsin kanssa. Ruotsi olisi samalla kuitannut 1808-1809 tappionsa laukaustakaan ampumatta! Onneksi Saksan ja NL torppasivat hankkeen heti tuoreeltaan ja niin Suomen itsenäisyys säilyi!

Kannattaisi kysyä myös, mitä varten itsenäisyys on olemassa.

Ruotsihan oli demokraattinen valtio, tuolloin demokraattisempikin kuin Suomi. Valtioliitto olisi turvannut suomalaisten ihmis- ja kansalaisoikeudet (jotka NL:n voittaessa olisi menetetty) eikä jatkosotaakin olisi tarvinnut käydä.

Ranskakin suunnitteli 1940 valtioliittoa Englannin kanssa.

[Niitä sun näitä]

Kannattaisi kysyä myös, mitä varten itsenäisyys on olemassa.

Ruotsihan oli demokraattinen valtio, tuolloin demokraattisempikin kuin Suomi. Valtioliitto olisi turvannut suomalaisten ihmis- ja kansalaisoikeudet (jotka NL:n voittaessa olisi menetetty) eikä jatkosotaakin olisi tarvinnut käydä.

Ranskakin suunnitteli 1940 valtioliittoa Englannin kanssa.

Mikäs Suomen demokratiassa oli vikana...?

Oliko kyse sittenkin vain pääkaupungin paikasta
Laulussakin laulettiin ennen, että : "länteen itään, ei tuu mitään..."

Muistaakseni Manninen kirjoittaa kirjassaan, Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi Talvisodan jälkeen, että valtioliiton jälkeen pääkaupunki olisi ollut Tukholma ja Ruotsi olisi hoitanut ulkopolitiikan...


Ohto Manninen: Toteutumaton valtioliitto. Suomi ja Ruotsi Talvisodan jälkeen. Kirjayhtymä 1977

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ohto_Manninen

eikä jatkosotaakin olisi tarvinnut käydä.

Ajattelehan kuinka "Suur-Suomi-Ruotsi" olisi myynyt Petsamon nikkelillä terästettyjä kuulalaakereitaan kahtapuolen sotivia vihulaisia ja loput se olisi rahdannut Petsamon läpivuoden olevatsa satamasta rapakon taakse ja "bra da ja vot very good" kun sota olisikin luistanut hyvin joka puolella, mutta ei täällä Pohjan raukoilla rajoilla tai -perukoilla... ja sitten heräsit!

SKF kuulalaakerit, juutalaisten hammaskulta ja Kuka hyötyi Hitleristä

http://www.kristitynfoorumi.fi/hitlerintuki.htm


Tuossa on mielenkiintoinen kirja kuinka oma nahka säästetään ja toiset saa rypeä:

Suominen Tapani (toim.): Itsekkyyttä vai valtiomiestaitoa. Ruotsin idänpolitiikka ja Suomi vuodesta 1812 vuoteen 2002
Tammi, 2002, 290 s., 1. painos

[Eki]

Talvisodan alkamispäivän ja päättymispäivän muistelu pitää edelleen hyvin pintansa maanpuolustusjärjestöjen piirissä. Valtamedia ja julkinen valta on näiden kohdalla siirtynyt selvästi tasavuosirytmiin.

Muitakin puolivirallisia muistopäiviä on, esim tammisunnuntai, jääkärien kotiinpaluu, vapaussodan päättymispäivä, Tarton rauhan vuosipäivä. Aikanaan aatteellinen vasemmisto muisteli kansalaissodan alkamispäivää (27.1.)

Olisi hienoa ottaa valvontakomission Suomesta poistumisen päivä (17.9.1947?) ja esim YYA-sopimuksen raukeamispäivä (20.1.1992 ?) muistopäivien joukkoon.

[Niitä sun näitä]

Muitakin puolivirallisia muistopäiviä on, esim tammisunnuntai, jääkärien kotiinpaluu, vapaussodan päättymispäivä, Tarton rauhan vuosipäivä. Aikanaan aatteellinen vasemmisto muisteli kansalaissodan alkamispäivää (27.1.)

Olisi hienoa ottaa valvontakomission Suomesta poistumisen päivä (17.9.1947?) ja esim YYA-sopimuksen raukeamispäivä (20.1.1992 ?) muistopäivien joukkoon.

Olin Laihialla 27.1. ja sielläpä olikin väkevät kirkonmenot! Armeijan kappareita kirkonpenkin eturivi pullollaan ja "isänmaallisuus" käsin kosketeltavaa. Liput saloissa jne. Onhan Hulmin taistelu ollut aina ehdolla 1. sijalle siinä sodassa, kun alettiin toisiamme lahtaamaan 1918. Silloin tosin venäläiset suuttuivat ja listivät pistimin puoli tusinaa Laihian miestä Hulmin sillan alle. Surkea pelin avaus se oli. Pari ukkoa oli sillan palkkien päällä piilossa ja tärisemässä kauhusta. He näkivät kaiken... ja sankareita kuulemma tehtiin kun ukkoja kylmättiin. Siitä aloittiko valkoisten porukat ammuskelunsa Viipurissa samaan aikaan, tai jopa hieman ennen Hulmia, kiistellään varmaankin taivaan tappiin saakka!

http://www.netikka.net/heikki.peltomaki ... vatko.html

http://www.netikka.net/heikki.peltomaki/

---

Suomessa on koetettu ehdottaa kaikenlaisia muistopäiviä, kuten toista itsenäisyyspäivää Välirauhan solmimisen päivälle 19.9.1944.

Imelä-Eikka teki kyseenalaisen ennätyksen "naapurien nuolaisussa". Vain KePulainen voi alentua tällaiseen lipomiseen entisen vihollisen edessä! Ikuinen häpeä tuosta pahasta. Ei ihme jos Felix Karasevin kirjassa suomalaisia selkärangattomia poliitikkoja kuulemma kutsutaan kaulapantatsuhniksi, siis hyväntahtoisiksi idiooteiksi tai -hölmöiksi, jotka tekevät mitä käsketään, tai mitä isäntä käskee.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Lepikon_torppa

Uudemman ajan kaulapantatsuhna on se "Kremlin multakuriiri" eli Seppo Kääriäinen, joka vei Lepikon torpan multaa, "parasta mitä isänmaa voi tarjota", Kremlin herroille.


http://fi.wikipedia.org/wiki/Eino_Uusitalo

Vuonna 1974, ollessaan keskustapuolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Uusitalo sai aikaan kohun esittämällä Suomelle toista itsenäisyyspäivää jatkosodan päättäneen Moskovan välirauhan päivämäärälle 19. syyskuuta. Myöhemmin Uusitalo perusteli esitystään sillä, että halusi tällä korostaa rauhanomaisen rinnakkainelon merkitystä. Uusitalo osallistui itsekin jatkosotaan 1942–1944 Kannaksen Metsäpirtissä.

Eino Uusitalo ehdotti vuonna 1974 Königstedtin kartanossa, että 19.9. tulisi nimetä Suomen toiseksi itsenäisyyspäiväksi. Perusteena Uusitalo käytti sitä, että 19.9.1944 allekirjoitettiin välirauhansopimus Suomen ja Neuvostoliiton välillä.

Vaikka tuolloin elettiin pahinta suomettumiskautta, ei ehdotus saanut kannatusta. Uusitalo kertoo itsekin omassa muistelmateoksessaan Jälkipeli (1983), että Keskustan kenttäväki oli järkyttynyt ehdotuksesta. Silloin muistettiin enemmän kuin hyvin, että 19.9. tarkoittaa päivämäärää, jolloin sinetöitiin 11% maa-alan menetys ja 440.000 suomalaisen kotien menetys.

Sellainen "isänmaanystävä" on Kepu-Eino, joka muuten taitaa olla vieläkin keskuudessamme elävien kirjoissa.

[Eki]

...
Olin Laihialla 27.1. ja sielläpä olikin väkevät kirkonmenot! Armeijan kappareita kirkonpenkin eturivi pullollaan ja "isänmaallisuus" käsin kosketeltavaa. Liput saloissa jne. ...

Tammisunnuntain viettoa ilmeisesti tarkoitat. Perinne elääkin voimakkaimmillaan juuri Pohjanmaalla, jossa sillä on lähinnä paikallishistoriallinen merkitys. Venäläisten riisuminen aseista olikin huomiota herättävä asia Pohjanmaalla, jossa taas miltei päivälleen samaan aikaan alkanutta sisällisotaa ei suuremmin käyty.

Sodan voittaneelle osapuolelle lähes harras ilmaisu "tammisunnuntai" lienee aikanaan ollut tarpeeseen, kun haluttiin korostaa vuoden 1918 sodan vapaussota-luonnetta. Tammikuun 28. päivä v 1918 alkoi maassamme vielä olleiden venäläisjoukkojen riisuminen asesta. Ei tarvinnut tuoda esille sitä, että edellisenä päivänä oli alkanut sisällissota.