MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Rautkallion uusi Ryti-kirja

Hannu Rautkallio sanoi TV:n aamutelevisossa lyhyessä haastattelussa muistaakseni, että uusi Ryti-kirja sisältää mm. tarkempaa tietoa Mannerheimin ja Rytin keskinäisestä suhteesta sodan aikana. Ongelmahan näissä sota-ajan johtajien "päiväkirjoissa" on ollut niiden turhan huolellinen toimittaminen jälkikäteen.

Markku Jokisipilän Hesariin kirjoittama kirja-arvio on melko tyly ja keskittyy lähinnä lähdekritiikkiin ja tietojen uutuusarvon kieltämiseen, mihin Rautkallio on vastannut moittien Jokisipilää lukijoiden harhauttamisesta.

http://paasilinna.fi/ajankohtaista/hels ... a-harhaan/

Onko kukaan vielä tutustunut tarkentuuko kuva esim. kauttakulkuluvan myöntämisestä tai Itä-Karjalaan menon päätöksestä?

Avatar
Agricola
Ylläpito
Viestit: 82
Liittynyt: 21.06.05 13:29

Re: Rautkallion uusi Ryti-kirja

Jokisipilän arvio löytyy siis täältä.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Rautkallion uusi Ryti-kirja

Hannu Rautkalliosta ja Procopesta hieman kommenttia.

Tuntematta sen enempää Procopen vaiheita kysynkin, että miksi hän oli "maailmalla passitta maanpaossa"?

http://www.hs.fi/kirjat/artikkeli/L%C3% ... SI1KU03dr7
Procopé toimi sotavuosina Suomen Washingtonin-lähettiläänä ja oli Yhdysvaltain presidenttinä 1929-33 istuneen Herbert Hooverin ystävä. Sotasyyllisyysoikeudenkäynnissä 1945-46 hän johti syytettyjen puolustusta ja oli Rytin henkilökohtainen puolustusasianajaja.
http://paasilinna.fi/ajankohtaista/hels ... a-harhaan/
Maanpaossa ja Suomen passia vailla Procopé siirsi viimeiset henkilökohtaiset paperinsa tähän Yhdysvalloissa olevaan arkistoon vuonna 1947. Sitä koskeva maininta sisältyy myös kokoelman julkiseen esittelyyn (”acquired by the Hoover Institution Archives”).
---

Tarve Rautkallion littaamiseen tutkijana näyttää esiintyvän edelleenkin vahvana, varsinkin Keskustan piirissä. Itse hämmästyin aikoinaan kun eräs entinen KePu-aktiivi ja -vaikuttaja, historiasta väitellyt tohtorismies ja vieläpä liki sukulainenkin puolisoiden naimakauppojen myötä, sanoi ensimäistä kertaa meillä kylässä käydessään näin: "Miksi sinulla xxxx on noin helvetin monta Rautkallion kirjaa hyllyssäsi, vieläpä tuon YHDEN dokumentin dosentin kirjoja?" Hämmästelin hieman tuota kysymystä selittäen niiden olevan mielenkiintoisia ja että siksi olen niitä noukkinut talteen aina kohdalle osuessa. Kysyessäni selitystä moiseen kommenttiin ja nimittelyyn, hän sanoi "että meillä tutkijapiireissä kaikki sanoo noin, eikä kukaan oikea tutkija pidä Rautkalliota luotettavana tutkijana."

Kiinnostuttuani aiheesta hieman enemmän löysin todellisen syyn tuohon "yhden dokumentin dosentin" -nimitykseen ja se taitaa olla tämä:

Hannu Rautkallio löysi NL:n ja KGB:n arkistoista oikein kunnon skandaalin ainekset, eli dokumentin jossa todettiin KePun silloisen puoluesihteeri Korsimon anoneen ja saaneen 10 miljoonaa markaa NL:sta Kekkosen 1962 vaalikampanjan rahoittamiseen. Tuo dokumentti julkaistiin mm. tässä kirjassa:

Tsernous V. N. - Rautkallio Hannu NKP ja Suomi - Keskuskomitean salaisia dokumentteja 1955-1968 Tammi, 1992, 164 s., 1. painos

Korsimon KGB -raha-anomusjuttu on sivulla 122 ja sivulla 123 on luonnos 10 miljoona markan maksamisesta Suomen Maalaisliitolle. Ajankohta on 22.1.1962

KePu pyysi KGB:ltä vaalirahaa ja saikin 10 miljoonaa markkaa. Rautkallion 2:sta eri kirjasta löytyy tuo samainen dokumentti ja siitä "pahasta" hän lienee saanut vihamiehiltään lisänimen 1. dokumentin dosentti. Se toinen kirja taitaa olla samana vuonna ilmestynyt Novosibirskin lavastus.

Myöhemmin samaa asiaa vatvottaessa tämä tohtori lisäsi, että jonkin (historiallisen) asian todistamiseksi luotettavasti, pitäisi lähteitä löytyä enemmän kuin yksi! Jokainen varmaan ymmärtänee, ettei Suomesta taida KePun arkistoista löytyä kuittia tuolle 10 miljoonan summalle... No ne tutkijapiiritkin paljastui umpikepulaisiksi ja tämä arvon tohtorikin on ankaran kiivas Kekkos-fani.

Sanomattakin lienee selvää, että metsästin divareista muutaman kappaleen tuota Rautkallion NKP ja Suomi -kirjaa ja arvoisa tohtorikin sai omansa seuraavana Jouluna lahjaksi. Se on hieno kirja ja jokaisen KePulaisen pitäisi lukea se! Suuttumus keskustalaisten piirissä on ymmärrettävää, kun heidän "pyhä isänsä" organisaatioineen tuleekin julki tällaisissa yhteyksissä.

Käydessään Oulussa 4.3.2008 dosentti Hannu Rautkallio esitteli kirjaansa Moskovan päiväkirja 1989–1993. Vastatessaan yleisökysymykseen tuon kohudokumentin aitoudesta hän sanoi samaisen 10 miljoonan -dokumentin olevan edelleenkin tutkijoiden saatavilla eli arkistot ei kuulemma ole kiinni, kunhan vain saa tutkimusluvan sinne!

http://www.riihi.fi/esitelmat.html

Novosibirskin lavastus. Noottikriisi 1961. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-310-023-5.

Rautkallio, Hannu & Tšernous, V. N.: NKP ja Suomi. Keskuskomitean salaisia dokumentteja 1955–1968. Helsinki: Tammi, 1992. ISBN 951-310-113-4.

Moskovan päiväkirja 1989–1993. Heijastuksia 2000-luvulle. Helsinki: Tammi, 2008. ISBN 978-951-3-14155-4.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Rautkallion uusi Ryti-kirja

Niitä sun näitä kirjoitti: Myöhemmin samaa asiaa vatvottaessa tämä tohtori lisäsi, että jonkin (historiallisen) asian todistamiseksi luotettavasti, pitäisi lähteitä löytyä enemmän kuin yksi! Jokainen varmaan ymmärtänee, ettei Suomesta taida KePun arkistoista löytyä kuittia tuolle 10 miljoonan summalle...
Eipä tuo juttu mikään suuri paljastus ole. Rahaa otettiin idästä ja lännestä, joskus jopa molemmista.

Tässäkin olennaista on (lähdekritiikin jälkeen) se, miten asia tulkitaan, miten se vaikutti ja mihin se velvoitti. Se ei näy suoraan dokumentista.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Rautkallion uusi Ryti-kirja

Kun nyt kerran tuot esille Rautkallion arvostelijan keputaustan, niin Rautkallion oma tausta saattaa selittää hänen vimmattuaan Kekkos-vihaansa:

"Paavo Rautkallio (vuoteen 1948 asti Kallio) kuului siihen 45 sotilaan ryhmään, joka pidätettiin Andrei Zhdanovin käskystä lokakuussa 1944. Valvontakomissio väitti "Lista n:o 1:n" miesten syyllistyneen sotarikoksiin.

Nämä "Miehikkälän miehiksikin" kutsutut menettivät vapautensa liki kolmeksi vuodeksi - ilman syytteitä ja oikeudenkäyntejä.

"Zhdanovin listan" vangitsemisten toimeenpanosta vastasi Urho Kekkonen, tuolloinen J.K. Paasikiven hallituksen oikeusministeri.

Kun isä-Rautkallion kokemukset liitetään siihen, miten poika-Rautkallio kirjoissaan nuijii Kekkosta joka välissä, astutaan lähemmäs inhimillistä tietoa. Motiivia ja selitystä."

http://www.hs.fi/kulttuuri/artikkeli/Is ... SI1KU03fap

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Rautkallion uusi Ryti-kirja

Emma-Liisa kirjoitti:Kun nyt kerran tuot esille Rautkallion arvostelijan keputaustan, niin Rautkallion oma tausta saattaa selittää hänen vimmattuaan Kekkos-vihaansa:
Kekkosesta riittää kun kerrotaan totuus. Muuta ei tarvita :evil:

Sen jälkeen jokainen osaa muodostaa itse mielipiteensä... :lol:

Eihän tuossa nyt mitään uutta ole. Jokaisen suomalaisen täytyisi tietää Suomen historiasta tuollaiset asiat ja voin kyllä sanoa, että Lauri Hyvämäen kirja on tullut hankittua ja luettua jo kauan sitten. Saattaapa se alkuperäinen Hyvämäen itsensä kirjoittama Lista n:o 1 -kirjakin olla hyllyssä. Tuo Rautkallion toimittama kirja ainakin on:

Lista 1:n vangit : vaaran vuosina 1944-48 sotarikoksista vangittujen suomalaisten sotilaiden tarina, toimittanut Hannu Rautkallio. Weilin + Göös 1983

Hyvämäki Lauri: Lista n:o 1 : kertomus pitkästä odotuksesta. Miehikkälän miehet, Tampere 1957


Tämä aikaisempi kommenttisi on sen sijaan hämmästyttävä:
Eipä tuo juttu mikään suuri paljastus ole. Rahaa otettiin idästä ja lännestä, joskus jopa molemmista.
Jos Kekkonen lähipiireineen (= Maalaisliitto), ottaa vastaan KGB -rahaa vaalikampanjaansa varten ja järjestelee vielä vaalikampanjansa tueksi Noottikriisin NL:sta, niin luulisi jopa Emma-Liisankin asiaa joskus ihmetelleen. Jos komukat otti rahaa NL:sta, niin sitä ei ihmettele kukaan, mutta kun "isänmaalllisena puolueena" itseään markkinoinut Maalaisliitto, sittemmin KePu / Keskusta, ottaa rahaa Suomen periviholliselta, niin kyllä sitä jo sopii hieman ihmetelläkin! Ja jos SDP:n toimintaa rahoitettiin USA:n toimesta, niin ei sekään nyt niin kaueasti hämmästytä. Asevelisosialistit sentään piti Suomen tuona aikana edes jonkinlaisessa ryhdissä verrattuna kommunisteihin ja Maalaisliittoon.

Sanomalehti Ilkan pitkäaikainen päätoimittaja, vuosina 1958-1980, Veikko "Aaretti" Pirilä, kertoo kirjassaa Sainpahan sanottua - Pohjanmaata ja politiikkaa mielenkiintoisen havainnon KePun rahankäytöstä tuohon aikaan. Pirilän kirjoittaessa kirjaansa hänellä ei liene ollut aavistustakaan KePun pimeästä kassasta.
Erityisesti mielenkiintoa herättää kirjassa usein mainittu "säätiö", joka käytteli isoja rahasummia kulisseissa halutun päämäärän saamiseksi.

Kirjan sivulla 104-105 kerrotaan mm. näin:
"Pidin välttämättömänä kertoa Ilkan lukijoille myös tästä kulissientakaisesta, puolueen sisäistä eheyttä jäytävästä raharenkaasta, jonka tiesin jo tuolloin häärivän myös Ilkan ympärillä Ilkan sisäisessä kiistassa. Olimme saattaneet tehdä havaintoja ylimääräisestä rahan kierrosta jo yhtiökokouksessa 1963, kun kokoukseen ilmestyi aivan ulkopuolisille, Ilkan piirissä tuntemattomille, myydyt ja kirjatut kahden (2) miljoonan markan osakkeet, vaikka tarjolla olleet osakkeet olivat jo aikaisemmin tulleet loppuunmerkityiksi. Johtokunta ei olluit kyseisiä osakekauppoja käsitellyt ja hyväksynyt."
Ei voi olla sattumaa tuo Aaretin kuvaus ja ajallisesti kaikki stemmaa täysin! Naapurin rahalla tehtiin Suomessa politiikkaa ja K-linjalle hankalat tahot koetettiin vaientaa monin konstein. Eipä tiennyt Aaretti elinaikanaan mistä rahasta oli kyse, sillä Rautkallion paljastus tapahtui vasta 1992.

Veikko "Aaretti" Pirilä: Sainpahan sanottua-Pohjanmaata ja politiikkaa
Wsoy, 1982, 382 s., 1. painos

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Rautkallion uusi Ryti-kirja

Niitä sun näitä kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Kun nyt kerran tuot esille Rautkallion arvostelijan keputaustan, niin Rautkallion oma tausta saattaa selittää hänen vimmattuaan Kekkos-vihaansa:
Kekkosesta riittää kun kerrotaan totuus. Muuta ei tarvita :evil:
Sen jälkeen jokainen osaa muodostaa itse mielipiteensä... :lol:

Eihän tuossa nyt mitään uutta ole. Jokaisen suomalaisen täytyisi tietää Suomen historiasta tuollaiset asiat ja voin kyllä sanoa, että Lauri Hyvämäen kirja on tullut
Pitäisi varmaan virittää tähän näkökulmaan ihan erillinen oma säikeensä, mutta ehkä vähän tässäkin.
Jälkiviisaus on parasta viisautta, mutta kannattaisi minusta kuitenkin aina muistaa, etteivät menneisyyden ihmiset tienneet mitä me tiedämme. Tilanne ennen sotaa, sodan aikana ja heti sodan jälkeen oli kyllä Suomessa hyvin vaikea poliittisille johtajille, joten vaikea mennä nykypäivän moraalin kannalta tuomitsemaan kovin jyrkästi ainakaan.
Kiinnostava näkökulma tähänkin kysymykseen löytyy siitä Tuikan hienosta Hillilä -elämäkerrasta Kekkosen takapiru Huikea kuvaus mm siitä, miten nopeasti poliitikot käänsivät takkinsa kun kävi ilmeiseksi, että Saksa häviää sodan. Samat fraasit "luottamuksellisista suhteista" joita oli käytetty kun oltiin Saksan kimpassa otettiin aivan luontevasti käyttööön nyt NL:n kanssa.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Rautkallion uusi Ryti-kirja

Emma-Liisa kirjoitti:Kun nyt kerran tuot esille Rautkallion arvostelijan keputaustan, niin Rautkallion oma tausta saattaa selittää hänen vimmattuaan Kekkos-vihaansa
- -
"Kun isä-Rautkallion kokemukset liitetään siihen, miten poika-Rautkallio kirjoissaan nuijii Kekkosta joka välissä, astutaan lähemmäs inhimillistä tietoa. Motiivia ja selitystä."
Tämä minullekin jäi päällimmäiseksi mieleen, kun taannoin tulin lukeneeksi Rautkallion Moskovan päiväkirjan. Se on ymmärtääkseni samalla avain lähes koko Rautkallion tuotantoon. Suomen länsirannikko on lahjoittanut maallemme muitakin tutkijoita, jotka eivät ole kaihtaneet sanoa Kekkosesta sitä "totuutta", josta oli puhe. Eräskin heistä sanoo suoraselkäisesti SKS:n/SHS:n kunnianarvoisassa tutkimussarjassa, mikä Paasikiven sodanjälkeisten hallitusten oikeusministeri oikein oli miehiään: "hyödyllinen idiootti". Kaikkea se "referee" tuottaakin!

Itse käytin myöhäissyksyllä 2011 tilaisuutta hyväkseni nähdäkseni Rautkallion ja hänen paljolti samanhenkiset tutkijatoverinsa (tai korrektimmin, tannerilaisittain: tutkijaystävänsä) niinsanotusti livenä. Kyseessä oli tilaisuus, jossa esiteltiin Tannerin jatkosodan aikainen päiväkirja. Lähinnä iltaa voisi luonnehtia asiapitoiseksi mainokseksi, jolla oli kuitenkin myös selvästi didaktinen, kansalaiskasvatuksellinen tarkoitus. Tilaisuuden avasi puheenvuorollaan itse Rautkallio. Hänen ydinsanomansa tuntui olevan, että Tannerissa personifioitui erillissota. Seuraavat Rautkallion sanat sain raapustettua lehtiööni jokseenkin sanatarkasti:

"Historiantutkimus on kaikissa maissa politiikan väline. Ehdottoman tärkeää on, että historiatietoisuus maassamme säilyy ja ohjautuu oikealla tavalla."

Siis että historiatietoisuus, tämä politiikan väline, ohjautuu oikealla tavalla Tämä ei varmasti enempiä kommentteja kaipaa. Tarpeetonta viitatakaan vanhaan orwellilaiseen hokemaan siitä, että "joka hallitsee historiaa..." etc.

Lopuksi yleisölle suotiin totuttuun tapaan mahdollisuus tehdä esiintyjille kysymyksiä. Eipä olisi juolahtanut mieleenkään kysyä mitään - varsinkaan kriittistä; niin "väkevä isänmaallinen" helluntaihumaus tuntui läpitunkeneen sekä esiintyjät että paikalla olleen runsaslukuisen yleisön, vaikka olikin marraskuu synkeimmillään. Lievin ajateltavissa oleva seuraus sellaisesta olisi varmaan ollut henkinen lynkkaus.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Rautkallion uusi Ryti-kirja

Tapio Onnela kirjoitti:Jälkiviisaus on parasta viisautta, mutta kannattaisi minusta kuitenkin aina muistaa, etteivät menneisyyden ihmiset tienneet mitä me tiedämme. Tilanne ennen sotaa, sodan aikana ja heti sodan jälkeen oli kyllä Suomessa hyvin vaikea poliittisille johtajille, joten vaikea mennä nykypäivän moraalin kannalta tuomitsemaan kovin jyrkästi ainakaan.
Mutta kyllä kait "menneisyyden ihmisetkin" tiesivät milloin toimivat tietoisesti väärin tai jopa suorastaan vastoin lakeja. Olihan monet heistä oikein lakimiehiä koulutukseltaan. Lieneekö joiltain lakimiehiltä rehellisyyden tunto haihtunut vaikkapa sotasyyllisyysjutun myötä? Kyllä kait politiikkakin voi olla rehellistä, vaikka ainakin Keskustan piirissä se taitaa olla mahdottomuus ihan jo historiankin valossa ja aina nykypäiviinkin saakka, ihan "yllättäen ja pyytämättä".

Kekkosesta on tällainenkin määrittely olemassa, eli nyt pitää lainata Viljami Kalliokoskea, joka sanoi ”Urho Kekkosen politiikan ainoa sisältö on Urho Kekkonen”.

Kekkosen suhtautumista NL:oon voisi kuvata näinkin: "Lenin antoi meille itsenäisyyden ja Stalin antoi meille rauhan".

Kekkosen liikuttava puhe Stalinin kuoltua kannattaa lukea tai kuunnella YLEn Elävästä arkistosta.

Urho Kekkosen radiopuhe 6.3.1953

http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/s ... media=9143

http://antifasistit.blogspot.com/2009/0 ... kosen.html

"Suomen kansa ja Suomen hallitus tekevät kunniaa generalissimus Stalinin paarien ääressä."


Kyllä tällainen "10 miljoonan törkeydet" paljastanut tutkia pitäisi palkita vähintäänkin "kullalla ja mirhamilla".

Tuntuu suorastaan kornilta lukea juttuja vaikkapa "Noottikriisin ratkaisusta", jos esitetyt väittet NL:n nootin tilaamisesta ovat totta.

Sain aivan äskettäin sattumalta haltuuni Suomen Kuvalehden numeron 47. Se ilmestyi 25.11. 1961. Lehden kannessa komeilee vasemmalla Kekkonen käsi ojossa keskelle päin ja oikealla Hrutshev samoin käsi ojossa keskelle päin ja taustakuvana on NL:n kartta, jonka keskipisteenä on "Nowosibirsk". Otsikkona kannessa lukee SUOMEN KUVALEHTI ja heti sen alla päiväyksen jatkona Moskovan nootin varjossa s. 18-23.

Itse juttu on Sakari Virkkusen tekemä "Ulkoministeri Karjalaisen epäpoliittinen haastattelu", jossa Ahti ei sano sanaakaan politiikkaa tai kerro mitään kyseisestä noottikriisistä, vaan hän kertoo matkalla nähdyistä taidenäyttelyistä yms. matkatunnelmista. Toinen osa on Eila Jokelan kirjoittama kuvareportaasi "Joko painot riittävät?" eli juttu vakavailmeisistä suomalaisista puoluepoliitikoista vakuuttelemassa Paasikiven linjan pitävyyttä. Loppuosa on Novosibirskin kaupungin esittelyä. Sivulla 25 on vielä erikseen kuvallinen esittely Suomen neuvottelijat Novosibirskissä.

-----------------------------------------------------------

Lisäänpä vielä tähän loppuun tuon neuvotteluporukan mukaan. Silloin ikä lisättiin aina mukaan.

Suomen neuvottelijat Novosibirskissä

SK 47, 25.11.1961, sivu 25:

Tasavallan presidentti Urho Kaleva Kekkonen, 61, ulkoministeri Ahti Kalle Samuli Karjalainen, 38, suurlähettiläs Eero Aarne Wuori, 61, UM:n vt. kansliapäällikkö Eino Jaakko Hallama, 44, presidentin kanslian päällikkö Kurt-Henrik Wilhelm Westerholm, 41, presidentin vanh. adjutantti Kaarlo Olavi Leinonen, 47, tulkki Kustaa Adolf Loikkanen, 64.
Viimeksi muokannut Niitä sun näitä, 31.03.12 21:28. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Trilisser
Viestit: 502
Liittynyt: 24.04.06 17:03

Re: Rautkallion uusi Ryti-kirja

Tapio Onnela kirjoitti: Kiinnostava näkökulma tähänkin kysymykseen löytyy siitä Tuikan hienosta Hillilä -elämäkerrasta Kekkosen takapiru Huikea kuvaus mm siitä, miten nopeasti poliitikot käänsivät takkinsa kun kävi ilmeiseksi, että Saksa häviää sodan. Samat fraasit "luottamuksellisista suhteista" joita oli käytetty kun oltiin Saksan kimpassa otettiin aivan luontevasti käyttööön nyt NL:n kanssa.
Hieno? Miten hienoksi voi kutsua historiallisen henkilön elämäkertaa, joka on kirjoitettu preesensissä? Tai elämäkertaa, jonka kirjoittaja selvästi vihaa kohdettaan ja suurin piirtein kaikkia sen ajan toimijoita ja irvailee jälkiviisauden ja myöhempien aikojen moralismin turvin? Myönnän, etten ole kirjaa kokonaan lukenut, koska preesensin käyttö häiritsee niin paljon.
Viimeksi muokannut Trilisser, 02.04.12 12:41. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Rautkallion uusi Ryti-kirja

"On se kohtalalainen sensaatio - mutta vaikea ymmärtää" kirjoittaa Jukka Kemppinen aamun blogissaan Ryti-kirjasta.
Ja näin lukijan statuksella voisi sanoa, että aika mielenkiintoista on tämä historian tohtorismiesten kannanottojen, sympatioiden ja antipatioiden seuraaminen.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Rautkallion uusi Ryti-kirja

MM kirjoitti:"On se kohtalalainen sensaatio - mutta vaikea ymmärtää" kirjoittaa Jukka Kemppinen aamun blogissaan Ryti-kirjasta.
Ja näin lukijan statuksella voisi sanoa, että aika mielenkiintoista on tämä historian tohtorismiesten kannanottojen, sympatioiden ja antipatioiden seuraaminen.

Pannaan vielä linkki esille siihen Kemppisen Ryti -juttuun, sillä Kemppistä kannattaa joskus aina lukea. Aiheet vaihtelevat melkoisesti, mutta sotajutuista se mies ei pääse ikinä eroon, eikä hulluuden pohtimisesta!

2. huhtikuuta 2012

Vale

http://kemppinen.blogspot.com/2012/04/vale.html

http://kemppinen.blogspot.com/search/label/sota

http://kemppinen.blogspot.com/search/label/Jatkosota

http://kemppinen.blogspot.com/search/label/Mannerheim

http://kemppinen.blogspot.com/search/la ... B6%20Linna

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Rautkallion uusi Ryti-kirja

Trilisser kirjoitti:
Tapio Onnela kirjoitti: Kiinnostava näkökulma tähänkin kysymykseen löytyy siitä Tuikan hienosta Hillilä -elämäkerrasta Kekkosen takapiru
Hieno? Miten hienoksi voi kutsua historiallisen henkilön elämäkertaa, joka on kirjoitettu preesensissä? Tai elämäkertaa, jonka kirjoittaja selvästi vihaa kohdettaan ja suurin piirtein kaikkia sen ajan toimijoita ja irvailee jälkiviisauden ja myöhempien aikojen moralismin turvin? Myönnän, etten ole kirjaa kokonaan lukenut, koska preesensin käyttö häiritsee niin paljon.
Kirjoittaja ei selvästikään "vihaa kohdettaan" olet ymmärtänyt Tuikan kirjan ihan väärin. Kannattaa lukea kirja ja kritisoida vasta sen jälkeen.

Trilisser
Viestit: 502
Liittynyt: 24.04.06 17:03

Re: Rautkallion uusi Ryti-kirja

Luen heti, kunhan siitä ilmestyy painos ilman preesens-kerrontaa...

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Rautkallion uusi Ryti-kirja

Jukka Kemppisen kirjoitus Ryti-kirjasta:

http://kemppinen.blogspot.com/2012/04/vale.html

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”