Gulag. Vankileirien saaristo

[Tapio Onnela]

Sofi Oksasen kustantamo Silberfeldt on juuri julkaissut merkittävän venäläisen toisinajattelijan ja kirjailijan Aleksandr Solženitsynin kirjoittaman kolmiosaisen suurteoksen ”Gulag. Vankileirien saaristo” uusintapainoksena. Teos on Esa Adrianin kääntämä, vain hieman korjailtu versio alunperin suomeksi vuosina 1974, 1976 ja 1978 julkaistusta alkuperäisteoksesta. Teos ilmestyi ensimmäisen kerran Ranskassa vuonna 1973.

***
Helsingin Sanomissa venäjän kirjallisuuden emeritusprofessori Pekka Pesonen, kirjoittaa teoksen arviossaan siitä muun muassa näin:

Solženitsynin toinen suuri teesi on se, etteivät pakkotyöleirit alkaneet Stalinin aikana, vaan heti vallankumouksen jälkeen. Poliittisten vihollisten sulkemisen pakkotyöleireille ideoi Lenin.

Leireistä ensimmäinen, Solovetskin luostarisaaren vankileiri, oli 1920-luvun pahamaineisin. Siitä käytettiin myös keskitysleirin nimeä, sen siis keksivät venäläiset jo paljon ennen natseja.

Solženitsyn tuo moneen kertaan esiin samankaltaisuuden. Toisen maailmansodan aikana monet venäläiset saivat kokea kummankin kauhut, ja venäläiset pakkotyöleirit olivat "fasistisiakin" pahempia.

Leireillä tuhoutui laskutavoista riippuen 10-20 miljoonaa vangittua.
Osa teloitettiin, valtavat määrät kuolivat kidutuksiin, mielivaltaisiin tappoihin, nälkään, tauteihin ja kylmään. Vankien joukossa oli lukuisten kansallisuuksien edustajia. Mukana oli tunnetusti myös suomalaisia, ihannevaltiotaan etsimään lähteneitä kommunisteja.

Vankileirit mursivat paitsi suurimman osan tuomituista myös koko kansan moraalisen selkärangan. Totuuden ja valheen rajat hämärtyivät täysin. Ilmiantojen kulttuuri kukoisti lähes jokaisen kansalaisen arkipäivässä.
Erityisen karvaita ovat muistot vapautettujen ja rehabilitoitujen vankien paluusta vuoden 1953 jälkeen. Omaiset kielsivät palanneet läheisensä - useimmiten pelosta.
(Pekka Pesonen, Piinaava totuus painaa, HS, 13.4.2012)

Kirjan kustantajan verkkosivuilla kerrotaan teoksen julkaisemisesta:

Nyt GULAG – vankileirien saaristo ilmestyy lyhentämättömänä yksiosaisena laitoksena. Sofi Oksanen haluaa toimittaa teoksen uudelleen suomalaisten lukijoiden ulottuville, koska sen sisältö on edelleen ajankohtainen. Pakkotyöleirit muistetaan Stalinin ajan ilmiönä, mutta Stalin ei niitä keksinyt eivätkä ne kadonneet hänen kuollessaan.

Gulag ei ole loppuunkirjoitettu historian luku. Gulag elää edelleen venäläisten mielenlaadussa. – Sergei Kovaljov, ihmisoikeusaktivisti, tammikuussa 2012

* Wikipedia: http://fi.wikipedia.org/wiki/Vankileirien_saaristo
* Kirjan sivu, jossa lisämateriaaleja ja linkkejä: http://www.gulag.fi/index.html
* Älä koskaan unohda. Sofi Oksasen esipuhe.

[Tapio Onnela]

Kannattaa kuunnella tämä erinomainen Kirjakerhon ohjelma Ylen Radio ykkösestä, jossa Jari Tervo ja toimittaja Jukka Kuosmanen keskustelevat Nobel-palkitun kirjailijan Aleksandr Solzhenitsynin teoksesta Vankileirien saaristo. Ohjelma on vielä ladattavissa verkosta esim podcastina osoitteesta:
http://yle.fi/radio1/kulttuuri/kirjakerho/

[Niitä sun näitä]

Näyttääpä Kemppinenkin hehkuttavan asialla:


Kirja? 13. huhtikuuta 2012

http://kemppinen.blogspot.com/2012/04/kirja.html


Lisää tietoa nuorisolle 11. huhtikuuta 2012

http://kemppinen.blogspot.com/2012/04/l ... solle.html


Täällä oli jo viitteitä mitä tuleman pitää. Ja etenkin kommenteissa lisää.

http://kemppinen.blogspot.com/2011/04/s ... staan.html

http://kemppinen.blogspot.com/2011/04/rumputulta.html

[Emma-Liisa]

Kannattaa kuunnella tämä erinomainen Kirjakerhon ohjelma Ylen Radio ykkösestä, jossa Jari Tervo ja toimittaja Jukka Kuosmanen keskustelevat Nobel-palkitun kirjailijan Aleksandr Solzhenitsynin teoksesta Vankileirien saaristo. Ohjelma on vielä ladattavissa verkosta esim podcastina osoitteesta:
http://yle.fi/radio1/kulttuuri/kirjakerho/

Se sopinee sellaiselle, joka ei aiheesta tiedä ennestään mitään.

Minä olin varsin pettynyt. Tervo tunnusti, että teos ei ollut aikoinaan tehnyt häneen suurta vaikutusta. Eli kaikki mitä hän puhui oli vain jälkiviisautta!

Olisi ollut kiinnostavaa kuulla sellaista, jonka teos olisi aikoinaan saanut muuttamaan mieltään. koska silloin olisi selvinnyt, mikä sen erotti muista aihetta käsittelevistä. Täytyy muistaa että niitä oli lännessä julkaistu kosolti.

Toiseksi hämmästyin, kun Tervo kirjailijana ei osannut selittää "taiteellisen tutkimuksen kokeilun" merkitsevän muuta kuin että kirjailija kertoo myös omista kokemuksistaan. Ilään kuin jo pelkkä teoksen tyyli ei olisi jotain aivan uutta! Puhumattakaan vertausten käytöstä (tärkeimpinä Arkkipelagin saaret ja vankivirrat).

[Veikko Palvo]

Täytyy muistaa että niitä oli lännessä julkaistu kosolti.

Solzenitsyn lienee lainannut mm. Leninin sähkeen 10.8.1918 Penzan neuvoston toimeenpanevalle komitealle V.I.Leninin Polnoje sobranije sotshineniistä, ( Leninin kootuista teoksista ) L, siv. 142.:
"On luotava esimerkkitapaus: 1. hirtettävä ainakin sata kulakkia ja hirtettävä sillä tavalla, että ihmiset näkevät sen."
"2. Julkaistava heidän nimensä ja 3. Otettava kaikki vilja
ja 4. Nimettävä panttivangit. Teidän Lenin. P.S. Valitkaa kovimmat miehet."

"Virallisestihan" punainen terrori alkoi 3.9.1918 anarkisti- ja sosialistivallankumouksellisia lähellä olevan Fanny Kaplanin yritettyä surmata 30.8.1918 Leninin.
Ja Leninin em. Koottujen teosten s. 143. mukaan Lenin sähkötti 9.8.-18 mm. Penzaan käskyn sulkea "kulakit, papit, valkokaartilaiset, poliittiset vastustajat ja muut epäillyttävät ainekset keskitysleiriin."
Ja
Solzhenitsynin käytössä lienee ollut myöskin mm. L.M.Spirinin Luokat ja puolueet Venäjän kansalaissodassa, Moskova 1968, jossa
sivulla 180. alk. kirjoitetaan Bolshevikkien enemmän tai vähemmän valvomilla alueilla puhjenneen kesällä 1918 noin 140 kapinaa ja paikallista kansannousua talonpoikaisyhteisöissä, jotka vastustivat elintarvikkeiden takavarikointeja ja puna-armeijan kutsuntoja.

Aatteen kannattajat lännessä eivät näytä aikoinaan lukeneen Leninin koottuja teoksia Solzhenitsynin tavoin?

Veikko Palvo

[Niitä sun näitä]

Solzenitsyn lienee lainannut mm. Leninin sähkeen 10.8.1918 Penzan neuvoston toimeenpanevalle komitealle V.I.Leninin Polnoje sobranije sotshineniistä, ( Leninin kootuista teoksista ) L, siv. 142.:
"On luotava esimerkkitapaus: 1. hirtettävä ainakin sata kulakkia ja hirtettävä sillä tavalla, että ihmiset näkevät sen."
"2. Julkaistava heidän nimensä ja 3. Otettava kaikki vilja
ja 4. Nimettävä panttivangit. Teidän Lenin. P.S. Valitkaa kovimmat miehet."

Veikko Palvo

Taitaa olla täällä samaa tekstiä:

http://www.gulag.fi/saatesanat.html

”Toverit! Kulakkien kapina teidän viidessä piirikunnassanne on murskattava säälimättä. Koko vallankumouksen edut vaativat sitä, sillä kaikkialla ollaan nyt käymässä ’viimeistä taistelua’ kulakkeja vastaan. On luotava esimerkkitapaus. 1) Hirtettävä (ja sanon hirtettävä sillä tavalla, että ihmiset näkevät sen) ainakin sata kulakkia, porhoa, tunnettua verenimijää. 2) Julkaistava heidän nimensä. 3) Otettava heiltä kaikki vilja. 4) Nimettävä panttivangit, kuten ilmoitimme eilisessä sähkeessämme. Tehkää tämä sillä tavalla, että ihmiset satojen virstojen säteellä näkevät sen, vapisevat, ottavat opikseen ja toteavat: ne tappavat verta janoavat kulakit nyt ja tulevaisuudessakin. Sähköttäkää että olette ottaneet vastaan ja toteuttaneet nämä käskyt. Teidän Lenin.”

[Veikko Palvo]

Taitaa olla täällä samaa tekstiä:

http://www.gulag.fi/saatesanat.html

Samaa tekstiähän ne ovat ja tarkoitin sitä, että tuo teksti on lainattu Leninin
Kootuista teoksista ja sieltä Solzenitsynkin on sen lainannut osoittaessaan jo Leninin
aloittaneen keskitysleirijärjestelmän.
Solzhenitsynillä lienee ollut Leninin Koottujen teosten ohella joitakin muitakin painettujakin lähdetietoja omakohtaisten leirimuistelmiensa lisäksi käytössään teoksiaan kirjoittaessaan?

Leirijärjestelmä muuttui varhain 1920-luvulla myöskin työleirijärjestelmäksi, jossa kriminaalivangit, poliittiset ja "vapaat" työntekijät tekivät työtä suurissa rakennus-, kaivos-, teollisuushankkeissa yms.
Ja
Solzhenitsyn kirjoitti Gulag-leirijärjestelmässä rikosvangit ja poliittiset sekä pakkosiirretyt erotetun eri leireille, eroon toisistaan ww2 jälkeen. Ja jonkinasteinen kapinointi lisääntyi, ainakin vankityön tuottavuus laski jyrkästi ja se ei ilmeisesti enää ollut taloudellisesti lainkaan kannattavaa.

Vai olisikohan Stalinin kuoleman jälkeisessä valtataistelussa seuraajilla ollut ainoastaan poliittisia tai humanitäärisiä syitä heidän alkaessaan purkaa Gulagia jossain mitassa ja armahtaa pakkotyöläisiä?

Nämä vallasta taistelevat Stalinin seuraajat olivat kuitenkin olleet aiemmin toteuttamassa kuuliaisesti Stalinin kaikkia määräyksiä vaikkapa Berijasta alkaen.

Veikko Palvo

[Niitä sun näitä]

Samaa tekstiähän ne ovat ja tarkoitin sitä, että tuo teksti on lainattu Leninin Kootuista teoksista ja sieltä Solzenitsynkin on sen lainannut

Laitoinkin kommenttini vain siksi, että noin niitä tekstejä on helppoa verrata kun sattui tuo teksti tuolta linkistä kohdalle.

---

Kuinka moniosainen teos se Leninin kootut teokset oikeasti onkaan?

Pikainen vilkaisu divareista antaa lukeman 36 eräälle Leninin koottujen teosten osalle

http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=627630

Kerran erään kirjaston poistomyynnissä oli Leninin kootut teokset myynnissä ja niitä isokokoisia kirjoja oli ainakin 1 hyllymetri. Osiakin taisi olla reilusti yli 30 kpl. Lienee ollut melkoinen toimituskunta niitä laatimassa... No sinne jäivät vaikka hinta taisi olla vain euron kappale.

Naapurissa "pyhän isä kultaiset sanat" kerättiin huolella kirjoihin ja kansiin. Saattoipa joku saada sellaisenkin kuvan että "Lenin setä" se vain kirjoitti ahkerasti... vieläpä tosi ahkerasti koko sen lyhyen elinaikansa ennen ja jälkeen vallankumouksen...


Tuolla mainitaan Teokset. ja peräti 45 osaa

http://sosialismi.net/blog/2009/09/22/l ... n-kehalla/

Teokset. 45 osaa. Moskova-Petroskoi: Vieraskielisen kirjallisuuden kustannusliike-Karjalais-suomalaisen snt:n valtion kustannusliike-Edistys, 1953-1970.

Leninin Valitut teokset lienevät asia erikseen? Niitä näyttää olleen parikin sarjaa eli joko 4 tai 10 kpl

[skrjabin]

Leninin teoksista koottiin monenlaisia laitoksia, kootut teokset tietysti nimensä mukaisesti pitäisi sisältää kaiken kirjoitetun mikä saatavilla on. Suuri osa niistä löytyy verkostakin, ainakin englanniksi, ja muistaakseni jossain ne on saksaksikin. Englanniksi esim. täällä: http://www.marxists.org/archive/lenin/works/index.htm En kylläkään havainnut että tuossa laitoksessa olisi ensimmäisenä mainittu Penzan sähke ollut, jälkimmäinen kylläkin:

http://www.marxists.org/archive/lenin/w ... ug/09c.htm

Ehkäpä katsoin vain huolimattomasti (tosin olen kyllä käsittänyt niin että tuota ensimmäistä sähkettä ei ole julkaistu ennen 1990-lukua, kuulostaa yllättävältä nähdä siihen viitatun koottujen teoksien osana). Edit. Tuolta löytyy venäjäksi ne kootut teokset:

http://lenin-ulijanov.narod.ru/sobran_0.html

Sieltäkään ei kyllä viitatusta kohdasta ko. sähkettä löydy.

Ensinmainittu sähke faksimilena:

http://www.loc.gov/exhibits/archives/ad3kula1.gif
http://www.loc.gov/exhibits/archives/ad3kula2.gif

Samoin tietysti löytyy Marxin, Engelsin ja Trotskin teoksia:

http://www.marxists.org/archive/marx/works/cw/index.htm
http://www.marxists.org/archive/trotsky/works/index.htm

Toiseksi hämmästyin, kun Tervo kirjailijana ei osannut selittää "taiteellisen tutkimuksen kokeilun" merkitsevän muuta kuin että kirjailija kertoo myös omista kokemuksistaan. Ilään kuin jo pelkkä teoksen tyyli ei olisi jotain aivan uutta! Puhumattakaan vertausten käytöstä (tärkeimpinä Arkkipelagin saaret ja vankivirrat).

En viitsinyt kuunnella juuri alkua pidemmälle, aika haparoivia selityksiä oli Tervolla ylipäätäänkin, enkä oikein ymmärrä miksi juuri hänet oli tuohon ohjelmaan otettu. Kai niitä asiantuntevampiakin olisi ollut tarjolla.

[Emma-Liisa]

En viitsinyt kuunnella juuri alkua pidemmälle, aika haparoivia selityksiä oli Tervolla ylipäätäänkin, enkä oikein ymmärrä miksi juuri hänet oli tuohon ohjelmaan otettu. Kai niitä asiantuntevampiakin olisi ollut tarjolla.

Kai siksi, että Tervolta tulee juttua kuin hanasta vettä. Mutta hänen syntymävuotensa (1959) aiheuttaa, että hänen selityksensä ovat varsin jälkijärröisiä.
Samoin hänen leirikuvauksensa Myyrässä on vain kirjoista opiskeltu.

Parnassossa 2/2012 kirjoittaa Juhani Sipilä, minkä vaikutuksen Syöpäosaston lukeminen häneen aikoinaan teki. Ei tuo juttukaan ole täysi kymppi (esim. romaanin lopun tulkinta), mutta siinä on omakohtaisuutta joka aina vakuuttaa.

Sipilä lainaa aikalaisista Marja-Leena Mikkolaa (Parnasso 5/1971) ja Erno Paasikilinnaa (Lukemista kaikille).

[Emma-Liisa]

Solzenitsyn lienee lainannut mm. Leninin sähkeen 10.8.1918 Penzan neuvoston toimeenpanevalle komitealle V.I.Leninin Polnoje sobranije sotshineniistä, ( Leninin kootuista teoksista ) L, siv. 142.:
"On luotava esimerkkitapaus: 1. hirtettävä ainakin sata kulakkia ja hirtettävä sillä tavalla, että ihmiset näkevät sen."
"2. Julkaistava heidän nimensä ja 3. Otettava kaikki vilja
ja 4. Nimettävä panttivangit. Teidän Lenin. P.S. Valitkaa kovimmat miehet."

"Virallisestihan" punainen terrori alkoi 3.9.1918 anarkisti- ja sosialistivallankumouksellisia lähellä olevan Fanny Kaplanin yritettyä surmata 30.8.1918 Leninin.
Ja Leninin em. Koottujen teosten s. 143. mukaan Lenin sähkötti 9.8.-18 mm. Penzaan käskyn sulkea "kulakit, papit, valkokaartilaiset, poliittiset vastustajat ja muut epäillyttävät ainekset keskitysleiriin."

Rehellisesti sanoen, nuo jutut ovat sikäli "ymmärrettäviä", että jos sisällisotaa ei voi voittaa ilman terroria. Toki tässä näkyy näkyy kaksi standardia: Mannerheimin "ammutaan paikalla"-käsky koski alun perin sabotaasia etc.-ja laajeni siitä, mutta Leninin käsky kohdistui alun perin aseettomiin siviileihin. Eli on väärin jo "ne" tappavat "meitä", mutta oikein jos "me" tapamme "niitä".

Suurin ero tuleekin, kun sisällissodan jälkiselvittelyt olivat ohi. Suomessa palattiin (kohtuullisesti) normaalitilaan jossa repressiot kohdistuivat vastustajien kovaan ytimeen ja ennen kaikkea vallankäyttöön oli mahdollista ottaa mukaan uusia ryhmiä joiden elintaso myös kasvoi.

NL:ssä oli tilapäisiä helpotuksia, mutta pääasiassa diktatuuri aina vain kiristyi niin ettei puolueenkaan sisällä lopulta sallittu erimielisyyttä. Mikä ei ole sinänsä kumma, koska valtaan oli tultu pienenä vähemmistönä (kannatus ainoissa vapaissa vaaleisas 1/4) ja maan valtaenemmistö eli talonpojat halusivat jotain aivan erilaista kuin bolsevikit ja jos sen olisi sallittu kehittyä, se olisi ennen pitlkää tiennyt vallan menetystä. Joten valittiin sota omaa kansaa vastaan eli kollektivisointi, jolla sekä saatiin elintarvikkeet valtion haltuun että varat teollistumiseen.

[Niitä sun näitä]

Rehellisesti sanoen, nuo jutut ovat sikäli "ymmärrettäviä", että jos sisällisotaa ei voi voittaa ilman terroria. Toki tässä näkyy näkyy kaksi standardia: Mannerheimin "ammutaan paikalla"-käsky koski alun perin sabotaasia etc.-ja laajeni siitä...

Tässä Nurmion kirjassa, Suomen itsenäistyminen ja Saksa, kerrotaan saksalaisten aikoinaan kirjoittama kuvaus ja näkemys suomalaisten valkoisten johtohenkilöistä ja armeijan päämajasta. Kuvaus Mannerheimista ja Hannes Ignatiuksesta on mielenkiintoista luettavaa.

viewtopic.php?f=10&t=4338#p22959


Kirjan sisältö lyhyesti "kuvattuna":

http://aijaa.com/0006410012288

http://aijaa.com/0051910012289

http://aijaa.com/0035610012290

http://aijaa.com/0090410012291

http://aijaa.com/0096110012292

http://aijaa.com/0074310012309


Nurmio Yrjö Suomen itsenäistyminen ja Saksa
Wsoy, 1957, 376 s., 1. painos

Kirjan kirjoittaja lienee ollut ammattimies alallaan:

http://fi.wikipedia.org/wiki/Yrj%C3%B6_Nurmio

Yrjö Fredrik Nurmio (29. huhtikuuta 1901 Raisio – 15. kesäkuuta 1983 Helsinki) oli suomalainen valtionarkistonhoitaja, professori ja historiantutkija.

[Niitä sun näitä]

Kai siksi, että Tervolta tulee juttua kuin hanasta vettä. Mutta hänen syntymävuotensa (1959) aiheuttaa, että hänen selityksensä ovat varsin jälkijärröisiä.
Samoin hänen leirikuvauksensa Myyrässä on vain kirjoista opiskeltu.

Tervo lienee saanut "vetensä hanaan" Rovaniemellä Ounasjokeen mentyään. 1980 -luvulla oli pari varusmiestä nauttimassa pussikaljaa Pohjanhovin takamaastossa, siis siinä joen rannalla, kun joku nuori mies tuli salkku kädessä ja käveli määrätietoisesti suoraan jokeen. Varusmiehet valpastuivat ja syöksyivät pelastamaan tämän selvän, tosin "vahvassa vaikutuksessa olleen" ilmeisen itsemurhakanditaatin, joka sittemmin ilmeni Tervoksi. Jälkiselvittelyssä varusmiesten pussikaljanottoa joenpartaalla ei kuulemma sanktioitu, vaan he saivat oikein hengenpelastusmitalin. Onkohan Tervo kertonut tuosta epätoivon hetkestään missää mediassa? Ehkä hän kertoo sen sitten kun kirjat ei enää myy ja pitää saada lööppejä "Olin epätoivon vallassa jne..."


Melkoisen tuoreeltaan kirjoitettu leirikuvaus eli Boris Cederholmin kirja, Punainen painajainen. Solovetskin leiristä päästyään Cederholm kirjoitti kirjansa. Kirjaa löytyy divareista ihan satunnaisesti ja kohtuuhintaan.

http://www.antikvaari.fi/naytatuote.asp?id=822274

Boris Cederholmin kirja, Punainen painajainen, kertoo mm. kyseisestä Solovetskin leiristä. Ottaen huomioon kirjan ilmestymisajankohdan, niin kyllä Suomessakin on täytynyt olla melkoisen tuoretta tietoa tapahtumista NL:sta, siis Naapurin Leireistä.

Cederholm Boris: Punainen painajainen, kuvia ja kokemuksia Neuvostomaasta
Wsoy , 1929, 324 s., 1. painos

Kaltion linkissä on perusteellinen juttu aiheeseen liittyen.

Lehtiarkisto > Kaltio 2/2011 > Valkea meri, musta historia
http://www.kaltio.fi/lehtiarkisto/kalti ... kupeura211

VALKEA MERI, MUSTA HISTORIA

Pasi Pikkupeura

Vienanmerellä – venäläisittäin Valkealla merellä – on synkkä historia. Sieltä alkoi levitä ”Solovetskin syöpä”, vankileirien saaristo, Gulag.

”Tulija, älä sure. Menijä, älä iloitse.” seinäkirjoitus neuvostovankilassa

viewtopic.php?f=10&t=2982&p=21727&hilit ... nen#p21727

[Veikko Palvo]

Leninin teoksista koottiin monenlaisia laitoksia, kootut teokset Englanniksi esim. täällä: http://www.marxists.org/archive/lenin/works/index.htm En kylläkään havainnut että tuossa laitoksessa olisi ensimmäisenä mainittu Penzan sähke ollut, jälkimmäinen kylläkin:

http://www.marxists.org/archive/lenin/w ... ug/09c.htm

Ehkäpä katsoin vain huolimattomasti (tosin olen kyllä käsittänyt niin että tuota ensimmäistä sähkettä ei ole julkaistu ennen 1990-lukua, kuulostaa yllättävältä nähdä siihen viitatun koottujen teoksien osana).

S.Courtois - N.Werth - J-L. Panné - A.Paczkowski - K. Bartosek - J-L. Margolin,
Kommunismin musta kirja, WSOY 2000:
Punainen terrori, sivut 95. ja 96. noiden Leninin Penzan sähkeiden lähdetietona esitetään Leninin Kootut teokset, osa L ja sen sivut 142. ja 143.

Kommunismin mustan kirjan osassa 4.: Likainen sota kirj. sivu 105. ja 106. :
"Venäjän kansalaissotaa on yleensä tarkasteltu punaisten ( bolshevikkien ) ja valkoisten ( monarkistien ) välisenä yhteenottona."
"Se,
mitä hyvin nopeasti liikkuvien rintamien takana tapahtui puna-armeijan ja hyvin erilaisista aineksista koostuvan valkoisen armeijan taistelujen aikana, on kuitenkin todellisuudessa tärkeintä, siellä oli kansalaissodan ´sisäinen rintama´".
"Kamppailu
kansalaissodan sisäisellä rintamalla oli myös ja ennen kaikkea puolustautumista miljoonia kapinoivia ja armeijoista karanneita talonpoikia vastaan.
Niin punaiset kuin valkoisetkin sanoivat heitä vihreiksi."

Ja
Kommunismin mustan kirjan sivut 91. ja 96.:
"Kesäkuussa 1918 Tshekan vahvuus oli n. 12 000 ja 1918 lopussa 40 000 ja vuoden 1921 alussa yli 280 000."

"Kesäkuussa 1918 poliittiselle poliisille, Tshekalle hahmotettu toimintakaavio:
1. Tiedusteluosasto ja sen erilliset toimistot
puna-armeijaa, monarkisteja, perustuslaillisia demokraatteja, oikeisto-eserriä ja menshevikkejä, anarkisteja ja rikollisia, porvaristoa ja kirkonmiehiä, ammattiyhdistyksiä ja työläiskomiteoita, ulkomaiden kansalaisten kohteita varten."

2. Vastavallankumouksen vastaisen taistelun osasto ja sen alatoimistot:
puna-armeija, monarkistit, perustuslailliset demokraatit, oikeisto-eserrät ja menshevikit, anarkistit, ammattiyhdistysväki, kansalliset vähemmistöt, ulkomaalaiset, alkoholistit, juutalaispogromit ja yleinen järjestys, lehdistöasiat.

3. Keinottelua ja virka- aseman väärinkäyttöä vastaan toimiva osasto.

4. Operatiivinen osasto, jonka alaisina toimivat Tshekan erikoisjoukkojen yksiköt.

Tshekan organisaation tietolähde: Instruktsija Tshrezvytshaiym Komissijam
( Toimintaohjeet Tshekan paikallisosastoille ) 1.12.1918 ( B.I.Nikolajevskin arkisto, Hoover Institution, Stanford )

Tsheka kävi sotaa Venäjän kansalaissodan ´sisäisellä rintamalla´ 1921 alussa yli 280 000 vahvuisena ja puna-armeijan taisteluvahvuuden ei sanota koskaan ylittäneen 500 000:tta.
Ja Tshekan kirjoitetaan vanginneen ja sijoittaneen vastustajia leireille ja teloittaneen heitä ja nimenneenkin panttivankeja jne.
Valkoisen puolen terroria ei sanota kehitetyn järjestelmäksi missään vaiheessa.
Bolshevikkien
terrori sanotaan suunnitellun ja kehitetyn jo ennen kansalaissodan syttymistä ja sitä ohjatun tietyn teorian mukaisesti kohdistumaan kokonaisiin yhteiskuntaryhmiin.s.106
Kommunismin mustassa kirjassa.

Veikko Palvo

[skrjabin]

S.Courtois - N.Werth - J-L. Panné - A.Paczkowski - K. Bartosek - J-L. Margolin,
Kommunismin musta kirja, WSOY 2000:
Punainen terrori, sivut 95. ja 96. noiden Leninin Penzan sähkeiden lähdetietona esitetään Leninin Kootut teokset, osa L ja sen sivut 142. ja 143.

Mahtaisiko olla sitten virhe käännöksessä. Englanninkielisessä laitoksessa vain toisesta sähkeestä ilmoitetaan että osa 50 ja sivu 142, tuon hirttosähkeen tietona taas annetaan tällainen: RTsKhlDNI, 2/1/6/898. Lähde siis vuoden 1999 laitos, Black Book of Communism, viite 3 sivulla 763.