Novgorod - Venäjä

[Vetehinen]

Prof. Heikki Kirkinen sanoo Venäjän historiassaan ( s.37 ) "Varhaisin kirjallinen tieto Venäjän viikinkirusseista on Annales Bertiniani - kronikassa, joka kertoo, että v.839 Bysantin lähetystö vei mukanaan Ludvig Hurskaan luo Venäjältä saapuneen lähetystön, jonka jäsenet kertoivat olevansa r u s s e j a, mutta ei alkuaan Venäjältä." Ludvig Hurskaan kirjoitetaan suhtautuneen ´russiviikinkeihin´ väheksyvästi pitäen heitä vain jonkinlaisina tiedustelijoina, olivathan viikingit tehneet ryöstöretkiä mm. nyk. Pariisiin ja Länsi-Eurooppaan.

Annales Bertiani ei mainitse Venäjää eikä viikinkejä. Heikki Kirkinen lienee tulkinnut mainitut rhosit venäläisiksi tai viikingeiksi.

Englanninnos Brertian Annals-tekstistä kuuluu näin:

"Envoys from the Greeks also came, sent by the Emperor Theophilus, namely Theodo- sius, bishop and metropolitan of Chalcedon, and the [imperial] swordbearer Theophan- ius, who together with the worthy gifts from the Emperor also delivered a letter...
Along with them he also sent some men who called themselves, i.e. the people to whom they belonged, Rhos. Their king, by the name of Chagan, had sent them to him out of friendship, so they said; and he in the said letter asked that they with the good permission and support of the [Frankish] Emperor be allowed to return home through his realm with- out danger, since the roads by which they had come to Constantinople had led through barbarian and most ferocious peoples and he did not want them to use these on the return journey lest they expose themselves to danger. Through a more thorough investigation of the reasons for their journey the Emperor found that they belonged to the people of the Swedes (eos gentis esse Sueonum); and as it seemed to him that they were spies in his and our realm rather than peace envoys, he decided to keep them by him until it could be ascertained for sure whether they had come in earnest purpose or not. This he at once in- formed Theophilus of in a letter through his envoys, and also that he out of friendship for him would gladly take care of (susceperit) these men, and leave them to go home with his support, as soon as they proved themselves dependable and an opportunity arose for re- turning to their fatherland. Otherwise, he would send them back to him together with en- voys from us, in order that he himself decide what to do with suchlike."

Kuvauksen perusteella rhosit eivät sanoneet olevansa svealaisia, vaan rhoseja. Frankit epäilivät heidän olevan svealaisia ja vakoilijoita. Frankit lupaavat päässä rhosit menemään kun heidän luotettavuutensa selviää, joten vakoilu ja svealaisuus ei ollut varmaa.

Termi "Through a more thorough investigation" saatta viitata poltinrautoihin ja venytyspenkkeihin, jotka käsittääkseni olivat aikakauden tavallisia kuulusteluvälineitä, ja joiden avulla kuulusteltava saadaan tunnustamaan mitä tahansa.

[Veikko Palvo]

Annales Bertiani ei mainitse Venäjää eikä viikinkejä. Heikki Kirkinen lienee tulkinnut mainitut rhosit venäläisiksi tai viikingeiksi.

Viikingeistä kirjoitetaan heidän idässä olleen rauhantahtoisia kauppamiehiä, mutta viikingit lienevät kaupanneet mm. Bysantissa matkan varrella "verotettuja", ryöstettyjä tuotteita?

Ensimmäinen Novgorodin tasavallan ( 1136 - 1478 ) ja Hampurin, Lyypekin , Gotlannin Visbyn = Hansan välinen kauppasopimus näytettäisiin tehdyn 1229 ?
http://www.fordham.edu/halsall/source/1 ... ermans.asp Paul Halsall 1998
"Kun
kauppiaat ovat NY:ssä, ( ´saks. U´ ) he saavat vapaasti käydä kauppaa Karjalan
ja inkerinmaalaisten kanssa."

Novgorodin Vatjan viidennes- ( Pjatina ) ja Kihlakunnat ( Ujez ) ja Pogosta-nimitykset ja verotusjako näyttävät tulleen käyttöön vasta Ivan IV Julman aikana Novgorodin kärsittyä tappion Moskovan ruhtinaskunnan joukoille.
Novgorod ja Pihkova ovat nousseet kapinaan vielä 1650, Moskovan Venäjällä oli jo aiemmin säädetty lailla maaorjuuskin.
Ja
Vatjan viidennes oli Stolbovan rauhassa 1617 siirtynyt Ruotsille, Karjala ja Inkerinmaa. Kustaa II Adolfin aikana perustettiin mm. Sortavalan ja Salmin kaupungit,
mutta Salmin kaupunkiin rajaviskaali Blankenhagen ei löytänyt riittävästi kaupunkilaisia, porvareita.

Heikki Kirkinen kirjoittaa Ivan IV Julman opritshnikkien tuhonneen Karjalaa mm. Korelan ( Käkisalmen ) ja Salmin.
"Esim. Käkisalmen läänin Kurkijoelta on säilynyt v:lta 1571 autiotilaluettelo, josta seuraava katkelma:

"Pirolan kylässä ( ilmeisestikin Pirolanniemi myöhemmässä Hiitolassa ) on tulokkaan Ivashkon jousi autiona, - Ivashkon opritshnikat kiduttivat kuoliaaksi, hänen karjansa hakkasivat maahan ja omaisuuden ryöstivät, mutta hänen lapsensa pakenivat tsaarin verorasitusta; autioitui v. 1570.
Samassa kylässä Matfiko Pahomovin jousi autiona, - Matfikon opritshnikat tappoivat, karjan hakkasivat maahan ja omaisuuden ryöstivät, mutta hänen lapsensa pakenivat tietymättömiin, autioitui v. 1570.
Samassa kylässä on Fetko Kirelovin jousi autiona, - Fetkon opritshnikat kiduttivat kuoliaaksi ja talon polttivat karjoineen ja tavaroineen; autioitui v. 1570; sukua ei jäänyt."

"Koko Moskovan Venäjällä alkoi ilmetä verovarojen ja sotaväen alokkaiden puutetta. Tämä lienee ollut pääsyy siihen, etteivät sodat Ruotsia ja Puola-Liettuaa vastaan onnistuneet."

Mikähän tuo "NY" on nykynimeltään?
Hansalla oli Novgorodissa oma kaupunginosansakin, kauppa lienee paljolti ollut turkiksia Lyypekkiin ja Lontooseenkin ja Hansan Novgorodin kaupan kirjoitetaan päättyneen 1494.
Onkohan Hansan kaupasta Karjalassa säilynyt tietoja?
-------
lis.: Heikki Kirkinen, Karjala idän ja lännen välissä I, Kirjayhtymä 1970
Tutkimus käsittelee aikaa 1478 - 1617 Stolbovan rauhaan saakka suurelta osin NL- / venäläisten lähdetietojen pohjalta. H. Kirkinen kirj. Esipuheessa:
"Karjalan historiaa ei enää ( 1970 ) voida tarkastella niin yksipuolisesti kuin aikaisemmin. Suomalaisessa tutkimuksessa kummittelee yhä läntinen mielikuva ja läntinen tulkinta ilman luotettavaa historiallista perustelua."
H. Kirkisen 1970 tutkimus
kattaa 1478 - 1617 Karjalan ja karjalaisten alueena Käkisalmen läänin Salmista ja Raudusta n. nykyisen Mikkelin ja Kuopion tienoille asti.
Äänisniemen läänin karjalaisasutus ulottuu Syvärille, Äänisen itäpuolelle ja Vienanmerelle, Novgorodin Lappi ( "Metsä-Lappi" ) alkaa jo Hyrsylän kohdalle ulottuvana kiilana ja muuttuu
Kantalahden tienoilta Kantalahden Lapiksi, Turjan Lapiksi (= Kuolan niemimaa ) ja Muurmanin Lapiksi yhteisnimenään "Villi Lappi". Karttaliite A.

Usein kirjoitetaan karjalaisten pääosin paenneen Kaarle X Kustaan sodan,
ruptuurisodan 1656 - 1658 aikana "Tverin Karjalaan" Moskovan lähistölle.
Pakenijoita kirj. olleen noin 50 - 60 000 ja Karjalaan jäljelle jääneitä noin 20 000.
Miksiköhän ei muutettu Novgorodin alueelle?
Ja
Kimmo Katajala, Suurvallan rajalla, SKS 2005
antaa 1600- lukua Käkisalmen lääniä käsittelevänä toisenlaisen näkemyksen tuosta
karjalaisten muuttoliikkeestä Tverin alueelle.
"Sodan 1656-1658 aikana suurin osa Käkisalmen läänin ortodoksiväestöä pakeni Venäjälle. Tilalle tulivat nopeassa tahdissa suomalaiset uudet asukkaat Savon ja Viipurin Karjalan suunnilta."
"Venäläisen oikeuslaitoksen ( Novgorodin tasavallan ja Venäjän? ) vaikutus ei näytä juurikaan ulottuneen Käkisalmen läänin alueelle 1500-luvulla. --- 1600-luvulla Ruotsin lain hovioikeus oli Turussa."
Ortodoksikirkot saivat toimia jäljellejääneelle ortodoksiväestölle, mutta sen oli käytävä luterilaisissa kirkoissa joka sunnuntai, "ajateltiin, että ortodoksit näin omaksuisivat luterilaisuuden."

"Pelättiin lopun ortodoksiväestön joukkopakoa." Ja mm. maakauppa sallittiin pian, vaikka muualla Ruotsissa kauppa tuli keskittää kaupunkeihin.
"Käkisalmen läänistä ei otettu talonpoikia myöskään sotamiehiksi." ja "Veropalkkalaitosta, eli järjestelmää jossa virkamiesten palkanmaksuun osoitettiin tiettyjen talonpoikaistalojen verot, tai virkamiesten puustelli- eli virka-asuntojärjestelmää ei ulotettu täydessä mitassa Käkisalmen lääniin." jne.

Veronmaksajia Käkisalmen läänissä ei näytettäisi halutun millään muotoa saada harkitsemaan muuttoa Tverin alueelle?
Väestön nimet kirjattiin
Stolbovan rauhasta alkaen ilmeisestikin lähinnä "ruotsalaismuodossa" ja Kaarle XII:n sodan jälkeinen 1722 väestölaskennan mm. Salmin pogostassa suorittivat ja verokirjaan merkitsivät venäläiset kirjurit kyrillisin kirjaimin ja nimet näyttäisivät
taas olevan venäläismuodossa?
Kaikki
"venäläisittäin" 1722 kirjatut salmilaiset eivät liene olleet ortodokseja?

Veikko Palvo

[Vetehinen]

Ensimmäinen Novgorodin tasavallan ( 1136 - 1478 ) ja Hampurin, Lyypekin , Gotlannin Visbyn = Hansan välinen kauppasopimus näytettäisiin tehdyn 1229 ?
http://www.fordham.edu/halsall/source/1 ... ermans.asp Paul Halsall 1998
"Kun
kauppiaat ovat NY:ssä, ( ´saks. U´ ) he saavat vapaasti käydä kauppaa Karjalan
ja inkerinmaalaisten kanssa."

Kirjoituksen mukaan Nü on jokin vesi.
"when the merchants come to the water which is called Nü"

Mitä vettä se tarkoittaa, on vissiin epäselvää. Voisiko olla Neva?

Toinen mielenkiintoinen paikka on nimensä vuoksi Birken-saari. Tämähän tuntuu viittaavan Birkaan nimensä puolesta.

Eräs birkan nimen selitys on, että se tarkoittaisi eräänlaista valtikkaa, joka venäjäksi on birka. Myös yhteys pirkkalaisiin saattaa olla mahdollinen.

Joka tapauksessa kyse on ainakin minulle uudesta Birka-aiheisesta paikasta.

[lentava kirvesmies]

Niinpä, jos Kirkisen historiassa Bysanttiin saapunut lähetystö kertoo olevansa Ruseja, mutta ei Venäjältä, niin sehän on aivan luonnollista. Tuskin siihen aikaan kukaan olisikaan voinut kertoa olevansa Venäjältä, tai monesta muustakaan nyt tuntemastamme valtiosta.

Pogosta tunnetaan ainakin 1380-1400 välille ajoitetusta tuohikirjeestä, joka on lähetetty Korelasta Novgorodiin ja valitetaan Lappalaisten tekevän kiusaa kalastajille ja Nemtsitkin (Ruotsalaiset?) asettavan jotain esteitä.

Kysymys Varjageista. Tuohikirjeet eivät kerro oikeastaan mitään niiden kirjoittamista edeltävästä ajasta, vaan ovat enimmäkseen velkamuistiinpanoja ja erilaisia valituskirjeitä. Ja eräs velkaan liittyvä kirje jossa mainitaan Varjagit on ajoitettu 100 vuotta myöhäisempään aikaan, jolloin viikinkiajan katsotaan päättyneen, niin on aika vaikea yhdistää Varjageja Viikinkeihin.


Rurikista vielä. Lueskelin Venäläistä genealogiasivustoa ja tutkin Rurikin sukupuuta, tai oikeammin erilaisia sukupuuversioita. Sivulla kerrotaan Rurikista olevan erilaisia hypoteeseja, jotka voidaan jakaa pääasiassa kahteen päälinjaan; Slaavilaisteorioihin ja Normannilaisiin.

Eli, on kaksi ongelmaa Rurikin geneettisessä tutkimuksessa. Ketkä ovat Rurikin jälkeläisiä ja toinen ongelma, onko ollut Rurikia.
Siis, minun kysymykseni on. Mitä muuta aineistoa Rurikista on olemassa kuin legenda?

[Vetehinen]

Niinpä, jos Kirkisen historiassa Bysanttiin saapunut lähetystö kertoo olevansa Ruseja, mutta ei Venäjältä, niin sehän on aivan luonnollista.

Viittaat ilmeisesti Kirkisen mainintaan rhoseista, jotka tulivat frankkien luokse ja josta Bertian Annals kertoo.

Kun Kirkinen sanoo, että rhos olisivat sanoneet, etteivät ole Venäjältä, niin ei se mielestäni pidä paikkaansa Bertian Annalsin englannoksen perusteella.

Rhosit sanoivat tulevansa Bysantista ja heidän hallitsijansa oli Khagan. Frankit epäilivät ko rhosien olleen svealaisia, mutta eivät olleet varmoja siitä. Rhosit itse eivät sanonee olevansa svealaisia.

Veikon linkissä http://www.fordham.edu/halsall/source/1 ... ermans.asp
esiintyy mielestäni mielenkiintoinen nimitys. Venäjää kutsutaan siinä nimellä Ruthenia eikä ässällisella russia tai rossija nimellä.

Se tukee mielestäni sitä teoriaa, että sana on alkuaan rots, joka on lainautunut eri kieliin ros tai rot alkuisena nimityksenä.

[Jaakko Hakkinen]

Eli, on kaksi ongelmaa Rurikin geneettisessä tutkimuksessa. Ketkä ovat Rurikin jälkeläisiä ja toinen ongelma, onko ollut Rurikia.
Siis, minun kysymykseni on. Mitä muuta aineistoa Rurikista on olemassa kuin legenda?

Vastasin tähän aiemmin tässä ketjussa:
1. Meillä on genetiikan tulos: Rurikidit kuuluvat skandinaaviseen N1c1-ryhmään.
2. Sitten meillä on historiallinen maininta Nestorin kronikassa.
3. Sitten meillä on kielitieteellinen tulos, jossa Rurik ja hänen lähijälkeläistensä nimet selitetään skandinaavisperäisiksi: Rörik --> Rurik, Helge --> Oleg, Ingvar --> Igor.

Eli ne venäläiset ruhtinassuvut, jotka johtavat sukunsa Rurikiin, kuuluvat ehdottomalta enemmistöltään sellaiseen y-kromosomaalisen N1c1-haploryhmän haaraan, jonka vanhimmat muodot ovat Skandinaviassa. Lisäksi varhaisten hallitsijoiden henkilönnimet ovat skandinaavisperäisiä.

Me emme tietenkään voi tietää, tuliko juuri siihen aikaan Muinais-Venäjälle juuri sen nimistä skandinaavia kuin Rurik, mutta kaikki todistusaineisto osoittaa, että suunnilleen niihin aikoihin sinne tuli skandinaavi, josta moni vanha ruhtinassuku polveutuu. Tuo skandinaavi voidaan hyvin nimetä Rurikiksi, koska on tuskin sattumaa, että kolmantena riippumattomana lähteenä geenien ja nimistön ohella perimätieto kertoo tuolloin saapuneesta skandinaavista nimeltä Rurik.

[Vetehinen]

Me emme tietenkään voi tietää, tuliko juuri siihen aikaan Muinais-Venäjälle juuri sen nimistä skandinaavia kuin Rurik, mutta kaikki todistusaineisto osoittaa, että suunnilleen niihin aikoihin sinne tuli skandinaavi

Se mitä tiedetään varmasti on, että on olemassa tarina, joka on kirjoitettu pari kolme sataa vuotta tarinassa kerrottujen tapahtumien jälkeen. Itse tarina viittaa siihen, ettei Ruriki ollut svealainen, jota ilmeisesti ruotsalaiseksi nimität. Onko tarina totta, onkin jo aivan toinen juttu.

Skandinaaviseksi N1c1:ksi nimittämäsi tuntuu hihasta vedetyltä. Vaikuttaa siltä, että olet vain alkanut nimittää jotain geenimuotoa skandinaaviseksi ja esität mielikuvituksesi todisteeksi.

Skandinaavisiksi nimiksi väitetyistä venäläisistä nimistä ei tietääkseni kukaan kielitieteilijä ole esittänyt säännöllistä äänteiden muodostusta.

Saatat vastata taas, etten ymmärrä jankutustasi ja toistat jankutuksen. Parempi olisi, että esität vihdoin jotain konkreettista todistusta normanistista normanistisempien väitteittesi tueksi.

[Sami Raninen]

Ehkäpä Varjagit olivatkin aikansa muukalaislegioona, palkkasotureita.

Itse asiassa juuri tämä lieneekin historiantutkimuksen vallitseva kanta nykyisin: varjagit-termi syntyi vuoden 1000 tienoilla tarkoittamaan Itä-Euroopassa liikkuvia pohjoismaisia palkka/ammattisotilaita, jonka hankkituivat rus-ruhtinaiden ja Bysantin palvelukseen.

[Sami Raninen]

poistettu tuplapostaus

[Veikko Palvo]

Pogosta tunnetaan ainakin 1380-1400 välille ajoitetusta tuohikirjeestä, joka on lähetetty Korelasta Novgorodiin ja valitetaan Lappalaisten tekevän kiusaa kalastajille ja Nemtsitkin (Ruotsalaiset?) asettavan jotain esteitä.

Tuo ei poissulje sitä, etteikö Pogosta olisi ollut veronkantopaikka ja ehkä myös samalla kylä, jossa veronkerääjiä kestittiin.

Kimmo Katajala, Suurvallan rajalla, SKS 2005 kirjoittaa "venäläisten - novgorodilaisten - kutsuneen vieraskielisiä ´nemtseiksi´, mykiksi ja sanoo ´nemts´tai ´nemetski´sanalla olleen myös merkitys ´saksalainen´, sillä Karjalaa ja Inkeriä eteläisimmillä alueilla novgorodilaisia vastassa oli saksalainen ritarikunta."

Pohjanlahti sanotaan tunnetun idässä "Kainuun merenä", (Kajanskoje more ), joka nimitys on jo Pähkinäsaaren rauhansopimuksen 1323 Novgorodin versiossa.
Kainulaisilla nemtseillä viitattiin näiden läntisyyteen, sekä siihen että he puhuivat eri kieltä.
"Sen sijaan ´latinalainen´ tarkoitti sitä, että jollain ihmisellä oli ´latinalainen´eli läntinen uskonto. ( latiskoy verj )
Uskonto
näyttäisi olleen merkittävin tekijä väestöryhmien määritellessä toisiaan ja itseään?

Novgorodilaisille ´nemtski´näyttäisi merkinneen toisuskoista ja -kielistä ja saksalaista ritarikuntaa Liivinmaalla vihollisenakin?

Saksalaiset Hansa- kauppiaat näytettäisiin kuitenkin hyväksytyn toisuskoisinakin ja
heillä oli Novgorodissakin oma "kaupungin" osansakin, mutta saksalaiskauppiaitakin lienee nimitetty nemtskeiksi?

Veikko Palvo

[Vetehinen]

Ehkäpä Varjagit olivatkin aikansa muukalaislegioona, palkkasotureita.

Itse asiassa juuri tämä lieneekin historiantutkimuksen vallitseva kanta nykyisin: varjagit-termi syntyi vuoden 1000 tienoilla tarkoittamaan Itä-Euroopassa liikkuvia pohjoismaisia palkka/ammattisotilaita, jonka hankkituivat rus-ruhtinaiden ja Bysantin palvelukseen.

Novgorodin/Nestorin kronikassa on mainittu henkilöitä, jotka tekivät sopimuksia Bysantissa. Sopimuksia on tehty vuonna 911, 944 (nimiä ei tunneta) ja 947.

Nimet taitavat hiukan vaihdella kronikan eri versioissa. Osa esitetyistä tiedoista saattaa olla jopa skandinavilaistettuja nimiä eivätkä alkuperäisen lähteen mukaisessa kirjoitusasussa.

Vuoden 911 sopimuksesta Reallexikon der germanischen Altertumskunde sanoo, että 2 nimeä on suomalaiskielisiä ja 13 skandinaavisia.

Vuoden 947 sopimuksessa esiintyvät nämä nimet:

Vuefast, Iskusevi, Sludy, Uleb, Kanitsar, Shihbern Sfandr, Prasten Tudorov, Libiar Fastov, Grim Sfrikov, Prasten Akun, Kary Tudkov, Karshev Tudorov, Egri Evliskov, Voist Voiov, Istr Aminodov, Prastern Bernov, Yavtyag Gunarev, Shibrid Aldan, Kol Klekov, Steggi Etonov, Sfirka; Alvad Gudov, Fandri Tuadov, Mutur Utin, merchants Adun, Adulb, Iggvlad, Uleb, Frutan, Gomol, Kutsi, Emig, Turobid, Furosten, Bruny, Roald, Gunastr, Frasten, Igeld, Turbern, Mone, Ruald, Sven, Aldan, Tilen, Apubeksar, Vuzlev, Sinko, Borich

Noista nimistä ensiksi tulee Sinko mieleen suomalaisena nimenä. Libiar Fastov on jossain toisessa kirjoituksessa muodossa Libi Arfastov. Libi nimi esiintyy Novgorodin tuohikirjeissä. Nimi merkitsee liiviläistä. Tulbov saattaa olla sama kuin tuohikirjeiden Tjulpin, joka on Tulppo. Emig on jossain mainittu mahdollisena jääminä eli hämäläisenä, Kutsi karjalaisena nimenä...

Kyse on siis ruseista eikä varjageista.

[lentava kirvesmies]

Ehkäpä Varjagit olivatkin aikansa muukalaislegioona, palkkasotureita.

Itse asiassa juuri tämä lieneekin historiantutkimuksen vallitseva kanta nykyisin: varjagit-termi syntyi vuoden 1000 tienoilla tarkoittamaan Itä-Euroopassa liikkuvia pohjoismaisia palkka/ammattisotilaita, jonka hankkituivat rus-ruhtinaiden ja Bysantin palvelukseen.

Novgorodin/Nestorin kronikassa on mainittu henkilöitä, jotka tekivät sopimuksia Bysantissa. Sopimuksia on tehty vuonna 911, 944 (nimiä ei tunneta) ja 947.

Nimet taitavat hiukan vaihdella kronikan eri versioissa. Osa esitetyistä tiedoista saattaa olla jopa skandinavilaistettuja nimiä eivätkä alkuperäisen lähteen mukaisessa kirjoitusasussa.

Vuoden 911 sopimuksesta Reallexikon der germanischen Altertumskunde sanoo, että 2 nimeä on suomalaiskielisiä ja 13 skandinaavisia.

Vuoden 947 sopimuksessa esiintyvät nämä nimet:

Vuefast, Iskusevi, Sludy, Uleb, Kanitsar, Shihbern Sfandr, Prasten Tudorov, Libiar Fastov, Grim Sfrikov, Prasten Akun, Kary Tudkov, Karshev Tudorov, Egri Evliskov, Voist Voiov, Istr Aminodov, Prastern Bernov, Yavtyag Gunarev, Shibrid Aldan, Kol Klekov, Steggi Etonov, Sfirka; Alvad Gudov, Fandri Tuadov, Mutur Utin, merchants Adun, Adulb, Iggvlad, Uleb, Frutan, Gomol, Kutsi, Emig, Turobid, Furosten, Bruny, Roald, Gunastr, Frasten, Igeld, Turbern, Mone, Ruald, Sven, Aldan, Tilen, Apubeksar, Vuzlev, Sinko, Borich

Noista nimistä ensiksi tulee Sinko mieleen suomalaisena nimenä. Libiar Fastov on jossain toisessa kirjoituksessa muodossa Libi Arfastov. Libi nimi esiintyy Novgorodin tuohikirjeissä. Nimi merkitsee liiviläistä. Tulbov saattaa olla sama kuin tuohikirjeiden Tjulpin, joka on Tulppo. Emig on jossain mainittu mahdollisena jääminä eli hämäläisenä, Kutsi karjalaisena nimenä...

Kyse on siis ruseista eikä varjageista.

Kylläpä vain numiä löytyy. Ongelmana vain se, että kirjailijat tahtovat todistaa jotain teoriaansa ja sopimattomia nimiä jätetään teoksista pois ja kelpaaviakin tulkitaan sopivampaan muotoon. Sen lisäksi, että jo sopimustekstien alkuperäiset kirjoittajat ovat vieraita nimiä kirjoitelleet miten ovat taitaneet.

[Vetehinen]

Vuoden 947 sopimuksessa esiintyvät nämä nimet:

Vuefast, Iskusevi, Sludy, Uleb, Kanitsar, Shihbern Sfandr, Prasten Tudorov, Libiar Fastov, Grim Sfrikov, Prasten Akun, Kary Tudkov, Karshev Tudorov, Egri Evliskov, Voist Voiov, Istr Aminodov, Prastern Bernov, Yavtyag Gunarev, Shibrid Aldan, Kol Klekov, Steggi Etonov, Sfirka; Alvad Gudov, Fandri Tuadov, Mutur Utin, merchants Adun, Adulb, Iggvlad, Uleb, Frutan, Gomol, Kutsi, Emig, Turobid, Furosten, Bruny, Roald, Gunastr, Frasten, Igeld, Turbern, Mone, Ruald, Sven, Aldan, Tilen, Apubeksar, Vuzlev, Sinko, Borich

Noista nimistä ensiksi tulee Sinko mieleen suomalaisena nimenä. Libiar Fastov on jossain toisessa kirjoituksessa muodossa Libi Arfastov. Libi nimi esiintyy Novgorodin tuohikirjeissä. Nimi merkitsee liiviläistä. Tulbov saattaa olla sama kuin tuohikirjeiden Tjulpin, joka on Tulppo. Emig on jossain mainittu mahdollisena jääminä eli hämäläisenä, Kutsi karjalaisena nimenä...

Kyse on siis ruseista eikä varjageista.

Kylläpä vain numiä löytyy. Ongelmana vain se, että kirjailijat tahtovat todistaa jotain teoriaansa ja sopimattomia nimiä jätetään teoksista pois ja kelpaaviakin tulkitaan sopivampaan muotoon. Sen lisäksi, että jo sopimustekstien alkuperäiset kirjoittajat ovat vieraita nimiä kirjoitelleet miten ovat taitaneet.

Nimet on luultavasti lisäksi kopioitu ehkä moneenkin kertaan ennen kuin ne ovat päätyneet säilyneeseen kronikkaan 200-300 vuotta myöhemmin. Tulkintoja vaikeuttanee vielä sekin, että kieli on ollut vanhaa slaavia.

Tässä seuraavassa on suomennos nimistä. Lähteenä on Joensuun Yliopiston valintakoe.
https://www.uef.fi/c/document_library/g ... upId=78409

Näyttää siltä, että nimipääte ov tarkoittaa genetiiviä. Libiar Fastov on Fastovin lähettiläs Libiar. Prasten Akun edellisessä on muuttunut Håkonin lähettiläs Prasteniksi. Muitakin nimiä on skandinaavistettu.

Suomennos:

Rauhansopimus, joka solmittiin Kristusta rakastavien hallitsijoiden, keisareiden Romanoksen, Konstantinoksen ja Stefanoksen kanssa. Venäjän maan suuriruhtinas Igor ja kaikki ruhtinaat ja kaikki Venäjän maan ihmiset ovat lähettäneet meidät syntyjämme venäläiset lähettiläät ja kauppiaat uudistamaan vanhan rauhan, jota hyvää vihaava ja pahaa rakastava Perkele on rikkonut vuosia ja rakentamaan rakkauden kreikkalaisten ja venäläisten välille.

Venäjän maan suuriruhtinaan lähettiläs on Ivor ja tavalliset lähettiläät ovat:

Igorin pojan Svjatoslavin lähettiläs Vuefast,
ruhtinatar Olgan lähettiläs Iskusevi,
suuriruhtinas Igorin veljenpojan Igorin lähettiläs Sludy, Volodislavin lähettiläs Uleb,
Predslavan lähettiläs Kanitsar,
Ulebin vaimon Sfandran lähettiläs Skibjörn,
Turodin lähettiläs Prasten,
Fastin lähettiläs Libiar,
Sfirkin lähettiläs Grim,
Igorin veljenpojan Håkonin lähettiläs Prasten,
Tudkin lähettiläs Kari,
Turodin lähettiläs Karshev,
Jevliskin lähettiläs Egri,
Voikin lähettiläs Voist,
Aminodin lähettiläs Istr,
Björnin lähettiläs Prasten,
Gunnarin lähettiläs Javtjag,
Aldanin lähettiläs Sjöbrid,
Klekin lähettiläs Kol,
Jetonin lähettiläs Steggi,
(.?.) lähettiläs Sfirka,
Gudin lähettiläs Alvad,
Tuadin lähettiläs Fudri,
Utanin lähettiläs Mutur.

Kauppiaat ovat: Adun, Adulb, Ingivlad, Oleb, Frutan, Gomol, Kutsi, Jemig, Torbrid, Fursten, Bruni, Roald, Gunnastr, Frasten, Igeld, Torbjörn, Mony, Ruald, Sven, Stir, Aldan, Tilen, Abu-Bakr, Vuzlev, Sinko ja Boritsh.

Kirjassa Suomen suvun tiet on ims-kielisiksi arveltu seuraavat nimet:


Istr Amindov ( Istervo, Isto, Istru)
lähettiläs Utin Mutur (Utti)
kauppias Kutsi (karjalan Kutsi)
Kary (Kari)
Libi (Lipiäinen)
Gomol (Komola)
Ruar (Ruoranen)
Sinko (Sinkko)
Tuky (Tukia)
Turd (Turtia)
Tury (Turi, Tuuri)
Tulb (Tulppa)
Voist (Voistio)


Mielestäni Iskusevi voi olla suomalaiskielinen nimi. Isku kuten verbissä iskeä ja sevi joka on sepän rinnakkaismuoto, joka tarkoittaa mm halausta ja syleilyä.

[Vetehinen]

Vuoden 911 sopimuksesta Reallexikon der germanischen Altertumskunde sanoo, että 2 nimeä on suomalaiskielisiä ja 13 skandinaavisia.

Venäläisen kronikan mukaan vuoden 911 sopimuksen nimet ovat nämä:

We of the Russian nation, Karly, Inegeld, Farlof, Veremud, Rulav, Gudy, Ruald, Karn, Frelav, Ryuar, Aktevu, Truan, Lidulfost, Stemid, who were sent by Oleg, the Russian Grand Prince.

Suomalaisina niminä on tietääkseni pidetty Aktevua ja Gudya, vaikka jotkut skandinaavistavat Gudyn Gunnariksi. Moni nimi näyttää skandinaaviselta. Ehkä Karn ja Karly saattaisivat olla suomalaisnimiä.

Tieto tuollaisesta sopimuksesta esiintyy vain ja ainoastaan venäläisessä kronikassa. Myös Oleg, joka on mainittu Venäjän kruununprinssiksi esiintyy vain kronikassa.

Sopimus oli rauhansopimus rusien ja Konstantinopolin välillä, mutta bysanttilaisista lähteistä ei ole löytynyt mitään mainintaa, että rusit olisivat hyökänneet Bysanttiin saati rauhasta eikä edes Olegista.

Kronikan mukaan Oleg otti mukaansa ison joukon eri väkeä hyökätessään Konstantinopoliin.

He took with him a multitude of the peoples who were under his rule: Varangians, Slavs, Chuds, Krivichians, Merians, Polyanians, Severians, Derevlians, Radimichians, Croats, Dulebians, and Tivercians, who are Turks.

Osa väestä ei kuulunut Olegin valtapiiriin, jos Oeg oli edes itse olemassa. Kronikka liioittelee hyökkäystä aika reippaasti muutenkin.

Se lienee totta, että rusit jonkin verran hyökkäilivät Mustallamerellä ja Kaspianmerellä, mutta massiivista hyökkäystä vuoden 911 tienoilla ei luultavasti tapahtunut, joten ei ole oikeaa rauhansopimustakaan vuodelta 911 eikä niiden skandinaavisia nimiä. Luultavasti kronikan kirjoittajat ovat keksineet tarinan ja ehkä vallanpitäjien ohjauksessa vallassaolijoiden suvun kunnian nostamiseksi. Samalla tavalla lienee tehty skandinaavisissa saagoissa.

[lentava kirvesmies]

Bolsaja sovetskaja ensyklopedia, kertoo Ruski/bysanti sopimuksen 911v, lisätyn kronikkaan 1150 vuoden paikkeilla Jaroslav viisaan ohjauksessa Ja pohjautuvan sopimukseen 944v.

Se mikä me nyt tunnetaan Nestorin kronikkana, on syntynyt lähinnä Jaroslav Viisaan tilaustyönä ja tiukassa ohjauksessa.