Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Itämaasta itsenäisyyteen -teos puhututtaa

Itämaasta itsenäisyyteen teoksen arviosta käydään keskustelua Agricolan arvosteluissa.
Teoksen tekijät kommentoivat Klaus Lindgrenin arviota ja Lindgren vastaa Heikki Talalle ja Kari Hautaselle.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itämaasta itsenäisyyteen -teos puhututtaa

Lueskelin Klausin arvostelua.

Siinä on, ilmeisesti Klausin näppäimistöltä (aina ei ole selvää, mikä on kirjasta ja mikä Klausilta) maininta, että "valtionhallinnossa suomen kielestä tehtiin tasavertainen tosiaankin vasta vuoden 1902 asetuksella".

Niinhän ei ole.

Vuonna 1906 oli muistaakseni kaksi ehdotusta, joilla pyrittiin säätämään suomi valtion ylimmän hallinnon kieleksi. Allekirjoittajina oli mm Paasikivi ja muita tunnettuja suomalaisia.

Vasta vuonna 1922 suomesta tuli tasa-arvoinen kieli ruotsin rinnalle.

Ajatus Suomen asemasta Ruotsin siirtomaana on minusta mielenkiintoinen. Valtavirran käsitys on, että Suomi oli samassa asemassa kuin muutkin Ruotsin maakunnat. Sen mukaan Suomi ei ollut siirtomaa.

Siirtomaahallintoa kutsutaan myös kolonialismiksi. Kolonialismin eräs englanninkielinen määritelmä kuuluu:

Colonialism is a relationship between an indigenous (or forcibly imported) majority and a minority of foreign invaders. The fundamental decisions affecting the lives of the colonized people are made and implemented by the colonial rulers in pursuit of interests that are often defined in a distant metropolis. Rejecting cultural compromises with the colonized population, the colonizers are convinced of their own superiority and their ordained mandate to rule.
http://en.wikipedia.org/wiki/Colonialism

Tuota määritelmää vasten Suomen voi aiheellisesti nimittää siirtomaaksi.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Itämaasta itsenäisyyteen -teos puhututtaa

Vetehinen kirjoitti:Lueskelin Klausin arvostelua.

Siinä on, ilmeisesti Klausin näppäimistöltä (aina ei ole selvää, mikä on kirjasta ja mikä Klausilta) maininta, että "valtionhallinnossa suomen kielestä tehtiin tasavertainen tosiaankin vasta vuoden 1902 asetuksella".
Entäpä Nikolai II:n 1900 kielimanifesti, jolla Suomen suuriruhtinaskunta oli tarkoitus venäjänkielistää kouluopetuksellakin.
Kenraalikuvernööri Bobrikovhan sitten murhattiin 1904 http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Suomineito.jpg ensimmäisellä sortokaudella.
Ja
1905 Suomessakin oli suurlakko Venäjän häviämän Japanin sodankin seurauksena.
Ja
12.5.1906 perustettiin Suomalaisuuden liitto ...... ilmeisestikin vastustamaan venäläistämistä?
Venäläistäminen jatkui kenraalikuvernööri Franz Albert Seynin virkakaudella, mutta eivätköhän historian tapahtumat ole yleispiirteittäin ainakin selvillä.
Mutta
Suomalaisuuden liiton "suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vaikea suhde"-väite ei näyttäisi palvelevan edes kenenkään päivänpoliittisia tarpeitakaan.

Veikko Palvo

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itämaasta itsenäisyyteen -teos puhututtaa

Veikko Palvo kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Lueskelin Klausin arvostelua.

Siinä on, ilmeisesti Klausin näppäimistöltä (aina ei ole selvää, mikä on kirjasta ja mikä Klausilta) maininta, että "valtionhallinnossa suomen kielestä tehtiin tasavertainen tosiaankin vasta vuoden 1902 asetuksella".
Entäpä Nikolai II:n 1900 kielimanifesti, jolla Suomen suuriruhtinaskunta oli tarkoitus venäjänkielistää kouluopetuksellakin.
Kenraalikuvernööri Bobrikovhan sitten murhattiin 1904 http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Suomineito.jpg ensimmäisellä sortokaudella.
Ja
1905 Suomessakin oli suurlakko Venäjän häviämän Japanin sodankin seurauksena.
Ja
12.5.1906 perustettiin Suomalaisuuden liitto ...... ilmeisestikin vastustamaan venäläistämistä?
Venäläistäminen jatkui kenraalikuvernööri Franz Albert Seynin virkakaudella, mutta eivätköhän historian tapahtumat ole yleispiirteittäin ainakin selvillä.
Mutta
Suomalaisuuden liiton "suomalaisuuden ja ruotsalaisuuden vaikea suhde"-väite ei näyttäisi palvelevan edes kenenkään päivänpoliittisia tarpeitakaan.

Veikko Palvo
Venäläistäminen kosketti ruotsia puhuvaa eliittiä erityisesti, koska käsittääkseni Venäjän varsinainen tarkoitus oli venäjällä korvata ruotsi Suomen hallintokielenä.

Käsittääkseni venäläisten logiikka oli, että koska suomalaiset suostuvat ruotsinkieliseen hallintoon, suomalaisille ei ole väliä jos hallinto vaihdetaan venäjänkieliseksi.

Tuolta ajalta lienee peräisin se ajattelu, että hallitaanko suomalaisia ruotsiksi vai venäjäksi.

Eugen Schaumanista kertovassa wiki-artikkelissa sanotaan, että hänen isänsä erosi vastalauseeksi kielimanifestille, jossa venäjästä tehtiin pakollinen oppiaine kouluihin ja, että se herätti Eugen Schaumanin vihan venäläisiä kohtaan.

Tavallaan voisi kai sanoa, että pakkokielen opetuksen vuoksi on murhattu.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Itämaasta itsenäisyyteen -teos puhututtaa

Vetehinen kirjoitti:

Venäläistäminen kosketti ruotsia puhuvaa eliittiä erityisesti, koska käsittääkseni Venäjän varsinainen tarkoitus oli venäjällä korvata ruotsi Suomen hallintokielenä.
Vuoden 1900 kielimanifesti näyttää määränneen ruotsin- ja suomenkielen korvattavaksi venäjän kielellä ja 1902 manifestia on täydennetty: "käytettävä kyseisen paikkakunnan kieltä."
Mutta suurlakko 1905 toi mukanaan yksikamarisen eduskunnan ja yleisen ja yhtäläisen äänioikeuden ja myös naisille.
Perustuslaillisen senaatin 1.12.1905 johtoon tuli vanhan liberaalisen puolueen ja ruotsinkielisen puolueen ikoni Leo Mechelin, jäseninä oli nuorsuomalaisia, ruotsalaisen puolueen edustajia ja yksi sosiaalidemokraatti.
Olihan
ruotsalainen puolue hallinnut säätyvaltiopäivillä kahta säätyä eli 50 %:a ja suurlakon jälkeen lienee ollut selvää, että ruotsinkieliset pystyisivät pitämään demokraattisesti
vain 10 %:n väestöosuutensa verran vallasta.
( vuoden 1850 tienoilla senaatissa näyttäisi olleen aatelisia suurimmillaan 3/4-osaa, eliittiä. )
Tosin
Leo Mechelinin senaatinkin valta-aika näyttäisi jääneen 2-3 vuoteen, sillä
http://fi.wikipedia.org/wiki/Amiraalisenaatti "Sapelisenaatti" syrjäytti sen viimeistään kenraalikuvernööri F.A.Seynin kauden 1909 alusta alkaen.
Ja
eiköhän F.A.Seynin kaudellakin sorrettu sekä suomen- että ruotsinkielisiä?
Mutta
työväenliikkeessä oli nyt myös 1905 suurlakossa radikalisoituneitakin ja ruotsin- ja suomenkielellä heitä lienee joillain taholla ´katsottu´ epäilevästi?

Veikko Palvo

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Itämaasta itsenäisyyteen -teos puhututtaa

Vetehinen kirjoitti:Lueskelin Klausin arvostelua.

Siinä on, ilmeisesti Klausin näppäimistöltä (aina ei ole selvää, mikä on kirjasta ja mikä Klausilta) maininta, että "valtionhallinnossa suomen kielestä tehtiin tasavertainen tosiaankin vasta vuoden 1902 asetuksella".

Niinhän ei ole.

Vuonna 1906 oli muistaakseni kaksi ehdotusta, joilla pyrittiin säätämään suomi valtion ylimmän hallinnon kieleksi. Allekirjoittajina oli mm Paasikivi ja muita tunnettuja suomalaisia.

Vasta vuonna 1922 suomesta tuli tasa-arvoinen kieli ruotsin rinnalle.
...joko taas?

No niin, se vuoden 1902 asetus on luettavissa vaikkapa tässä ja siitähän tuo asia näkyy. Tasa-arvoisiksi tulivat, nuo kaksi kieltä, kaikessa valtionhallinnossa.

SItten toinen asia on, että vuonna 1906 esitettiin tosiaan suomen tekemistä maan pääkieleksi. Kuten olen tainnut joskus ennenkin huomauttaa, se on eri asia kuin kielten tasa-arvo. Tasa-arvossa molemmat ovat pääkieliä, noissa ehdotuksissa suomesta olisi tehty pääkieli ja ruotsi olisi jäänyt kakkoskieleksi.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itämaasta itsenäisyyteen -teos puhututtaa

Klaus Lindgren kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti: Vasta vuonna 1922 suomesta tuli tasa-arvoinen kieli ruotsin rinnalle.
...joko taas?

No niin, se vuoden 1902 asetus on luettavissa vaikkapa tässä ja siitähän tuo asia näkyy. Tasa-arvoisiksi tulivat, nuo kaksi kieltä, kaikessa valtionhallinnossa.
Eivät tulleet tasa-arvoisiksi.

Älykäs lukija havaitsee jo asetuksen ensimmäisessä pykälässä pöytäkirjakielen, joka merkitsee samaa kuin kunnalliskieli ja se voi olla eri kieli kuin kunnan enemmistön kieli.

Asetuksessa lukee "viranomaisen, jonka virka-alue käsittää yhtä monta suomen- ja ruotsinkielistä kuntaa tahi koko maan, käytettävä sitä kieltä, minkä harkitsee asian laatuun nähden tarkoituksenmukaisemmaksi."

Tuo antaa viranomaiselle oikeuden valita kieli. Luonnollisesti valinta oli ruotsi.

Lisäksi viraston jäsen sai valita millä kielellä toimii. Tämä merkinnee, että viraston sisäinen kieli oli kai yleensä ruotsi.

Ånom.ehd. N:o191. päivätty 8.6.1907 sisältää ehdotuksen laista, jolla määritellään yksikieliset ja kaksikieliset kunnat ja kielitaitovaatimukset.

Anora.ehd. N:o168. päivätty 8.6.1907 keskeinen sisältö on, että suomesta tulee ns valtakieli ja ruotsista vähemmistökieli.

Mielestäni melko propagandistinen ote täytyy olla, kun asiaa, joka mielestäni melko selvästi on ymmärrettävissä normaalijärjellä, ei ymmärrä tai halua ymmärtää.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Itämaasta itsenäisyyteen -teos puhututtaa

Vetehinen kirjoitti:Älykäs lukija havaitsee jo asetuksen ensimmäisessä pykälässä pöytäkirjakielen, joka merkitsee samaa kuin kunnalliskieli ja se voi olla eri kieli kuin kunnan enemmistön kieli.

Asetuksessa lukee "viranomaisen, jonka virka-alue käsittää yhtä monta suomen- ja ruotsinkielistä kuntaa tahi koko maan, käytettävä sitä kieltä, minkä harkitsee asian laatuun nähden tarkoituksenmukaisemmaksi."

Tuo antaa viranomaiselle oikeuden valita kieli. Luonnollisesti valinta oli ruotsi.
Tuo siis koski ensinnäkin niitä tapauksia, joissa ao.alueella oli yhtä monta suomen- ja ruotsinkielistä kuntaa. Vain niitä, ei alueita, joissa oli vaikkapa enimmäkseen tai pelkästään suomenkielisiä kuntia. Toisekseen se koski koko maata, jolloin taas asiaa oli hoidettava sillä kielellä, jolla se oli vireille pantu, ylempien viranomaisten oli seurattava alempien viranomaisten kieltä ja näiden taas alueensda enemmistön kieltä. Lisäksi viranomaisten kanssa asioivilla yksilöillä oli valta valita asiansa käsittelyssä käytettävä kieli, ja sillä se oli käsiteltävä korkeimpia asteita myöten. Ja toisekseen, silloin kun viranomaisella oli harkintavalta, se ei suinkaan välttämättä johtanut ruotsiin, sillä fennomaaneja oli virkakunnassa yhä enemmän ja enemmän, oli nimismiehiä, tuomareita, reistraattoreita, esittelijäsihteereitä ja oli senaattoreitakin. Ja niitä oli vuosi vuodelta enemmän, sekä kielensä vaihtaneita että syntyjään suomenkielisiä. Eli Vetehinen on löytänyt tuosta vuoden 1902 asetuksesta tiettyjä heikkouksia, jotka eivät kokonaisuudessa merkitse juurikaan mitään.
Ånom.ehd. N:o191. päivätty 8.6.1907 sisältää ehdotuksen laista, jolla määritellään yksikieliset ja kaksikieliset kunnat ja kielitaitovaatimukset.

Anora.ehd. N:o168. päivätty 8.6.1907 keskeinen sisältö on, että suomesta tulee ns valtakieli ja ruotsista vähemmistökieli.
Vetehisen mainitsemista anomusehdotuksista ensimmäinen on E. N. Setälän ja erinäisten muiden vanhasuomalaisten ehdotus laiksi, jonka pääsisältö oli sama kuin tuon asetuksen, ja lisäksi siinä oli erinäisiä tarkennuksia, juuri noihin kohtiin, jotka Vetehinenkin on maininnut (kas!). Tuo toinen taas oli A. Liston ehdotus, jossa hän tuumi paremmaksi siirtyä kaksikielisyydestä yksikielisyyteen. Eli ensimmäinen ei olisi merkinnyt muuta kuin keisarin antaman astuksen nostoa säädöshierarkiassa korkeammalle ja joitain tarkennuksia, kun taas toinen ei mitenkään pyrkinyt tasa-arvoon.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itämaasta itsenäisyyteen -teos puhututtaa

Klaus Lindgren kirjoitti:Eli ensimmäinen ei olisi merkinnyt muuta kuin keisarin antaman astuksen nostoa säädöshierarkiassa korkeammalle ja joitain tarkennuksia, kun taas toinen ei mitenkään pyrkinyt tasa-arvoon.
Ehdotus sisälsi muutoksia vuoden 1902 asetukseen. Ainakin osa niistä tuli sittemmin vuonna 1922 lakeihin. Näin huomasin ehdotusta lukiessani.

Toisessa ehdotuksessa suomesta haluttiin enemmistökieli, joka suomi oli ja on nyt, ja ruotsi oli ja on vähemmistökieli. Ehdotus oli todellisuuden mukainen.

Mitä tasa-arvo sinulle Klaus oikein on? Viittaat ettei vähemmistökielen vähemmistöasema ole tasa-arvoa, mutta toisaalta se, että virastot toimivat ruotsiksi on tasa-arvoa mielestäsi.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itämaasta itsenäisyyteen -teos puhututtaa

Klaus Lindgren kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Älykäs lukija havaitsee jo asetuksen ensimmäisessä pykälässä pöytäkirjakielen, joka merkitsee samaa kuin kunnalliskieli ja se voi olla eri kieli kuin kunnan enemmistön kieli.

Asetuksessa lukee "viranomaisen, jonka virka-alue käsittää yhtä monta suomen- ja ruotsinkielistä kuntaa tahi koko maan, käytettävä sitä kieltä, minkä harkitsee asian laatuun nähden tarkoituksenmukaisemmaksi."

Tuo antaa viranomaiselle oikeuden valita kieli. Luonnollisesti valinta oli ruotsi.
Tuo siis koski ensinnäkin niitä tapauksia, joissa ao.alueella oli yhtä monta suomen- ja ruotsinkielistä kuntaa. Vain niitä, ei alueita, joissa oli vaikkapa enimmäkseen tai pelkästään suomenkielisiä kuntia.
Ei se minun mielestäni noin mennyt. Taidat luulla, että kunnan pöytäkirjakieli on sama kuin kuntien asukkaiden kieli tai enemmistön kieli.

Ehdotus laiksi sisälsi mm ajatuksen, että olisi kaksikielisiä kuntia. Vuoden 1902 asetus tunnusti vain yksikieliset kunnat ja perusteena oli kunnan pöytäkirjan kieli.

Helsingissä ja kai muissakin kaupungeissa ruotsi oli kai pöytäkirjakielenä, vaikka enemmistö asukkaista oli suomalaisia. Ei se minusta tasa-arvolta vaikuta. Klausin käsitys tasa-arvosta on eriskummallinen. Ainakin tähän mennessä käydyn perusteella.
Viimeksi muokannut Vetehinen, 14.08.12 20:49. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itämaasta itsenäisyyteen -teos puhututtaa

Klaus Lindgren kirjoitti:fennomaaneja oli virkakunnassa yhä enemmän ja enemmän, oli nimismiehiä, tuomareita, reistraattoreita, esittelijäsihteereitä ja oli senaattoreitakin. Ja niitä oli vuosi vuodelta enemmän, sekä kielensä vaihtaneita että syntyjään suomenkielisiä. Eli Vetehinen on löytänyt tuosta vuoden 1902 asetuksesta tiettyjä heikkouksia, jotka eivät kokonaisuudessa merkitse juurikaan mitään.
Suomalaiset virkamiehet joutuivat opiskelemaan pakkoruotsia. Ruotsalaiset eivät taasen osanneet suomea.

Lakiehtotuksen mukaan pakkoruotsista luovuttaisiin suomalaisilla alueilla ja ruotsalaisten virkamiesten on läpäistävä suomen kielikoe ennen virkaan nimittämistä.

Hyviä ehdotuksia.

Klausin harhoissa tuo on merkityksetön asia. Näin tulkitsen Klausin vastausta.

Veikko Palvo
Viestit: 853
Liittynyt: 12.10.09 13:13

Re: Itämaasta itsenäisyyteen -teos puhututtaa

Vetehinen kirjoitti:
Hyviä ehdotuksia.
Eiköhän tuohon ´hyvien ehdotusten´ sarjaan kuulu myöskin Venäjän duuman säätämä ja Nikolai II:n 14.5.1912 hyväksymä http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/pu ... htx?id=205 "Yhdenwertaisuuslaki"?
"Venäjän alamaisille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan Suomessa samat oikeudet kuin paikallisillakin kansalaisilla on."
Ja
virkakieleksi venäjänkieli ja Suomen suuriruhtinaskunnan virkoihin nimitettiin runsaasti venäläisiä - ja heitä oman etunsa vuoksi myötäileviä.
Kenraaliluutnantti Vladimir Ivanovitsh Markov lienee ollut syntyperältään
http://www.kansallisbiografia.fi/kenraalit/?gid=271 rajatapaus ja komensi
´Markovin senaattiakin.`
Mutta
venäläistämistoimien konkreettisena vastatoimien ja laillisuustaistelun ja kutsuntalakkojen seurauksena Suomen Suuriruhtinaskunnan kansalaisten kielestä riippumatta ei tarvinnut palvella Venäjän armeijassa Mantshuriassa, eikä ensimmäisen maailmansodan itärintamallakaan.
Tosin
Suomi joutui maksamaan tästä Venäjälle 195 miljoonaa markkaa ja onkohan tuossa mk-määrässä huomioitu suuriruhtinaskunnan tehtaiden aseiden valmistusta Venäjän armeijalle. Ja venäläisten linnoitustöissä Suomessa taisi olla noin 100 000, kukahan heidän palkkansa maksoi?
Venäjä,
Markovin senaatti ja kenraalikuvernööri Seyn eivät nähtävästikään millään tavoin suosineet suomalaisia heidän puhumastaan kielestä riippumatta, mutta venäläistämisohjelmakaan ei sujunut Venäjän sekasortoisten olojen ja sotien johdosta.
Olisivatkohan Venäjän sotilasjohto ja Nikolai II halunneet turvata länsirajansa levottomuuksilta ja kapinoilta Suomen suunnalla samalla tavoin kuin Aleksanteri I satakunta vuotta aiemmin?
Ja
olisiko Suomessa käyty laillisuustaistelua Venäjän sortotoimia vastaan, ellei meille Ruotsin valtakunnan osana olisi juurtunut länsimaalainen yhteiskuntajärjestelmä?

Veikko Palvo

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itämaasta itsenäisyyteen -teos puhututtaa

Veikko Palvo kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:
Hyviä ehdotuksia.
Eiköhän tuohon ´hyvien ehdotusten´ sarjaan kuulu myöskin Venäjän duuman säätämä ja Nikolai II:n 14.5.1912 hyväksymä http://lib.eduskunta.fi/Resource.phx/pu ... htx?id=205 "Yhdenwertaisuuslaki"?
"Venäjän alamaisille, jotka eivät ole Suomen kansalaisia, annetaan Suomessa samat oikeudet kuin paikallisillakin kansalaisilla on."
Ja
virkakieleksi venäjänkieli ja Suomen suuriruhtinaskunnan virkoihin nimitettiin runsaasti venäläisiä - ja heitä oman etunsa vuoksi myötäileviä.
Ruotsin korvaaminen venäjällä. Se kai oli venäläisten ajatus ja tuntuu aika luonnolliselta, että he ajattelivat korvaavansa pienen vähemmistökielen omallaan.

Teoreettisesti sama on mahdollista nytkin suuremmasta syystä, koska vähemmistö on entistä pienempi ja venäjänkielisten määrä kasvaa.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Itämaasta itsenäisyyteen -teos puhututtaa

Veikko Palvo kirjoitti:Ja
olisiko Suomessa käyty laillisuustaistelua Venäjän sortotoimia vastaan, ellei meille Ruotsin valtakunnan osana olisi juurtunut länsimaalainen yhteiskuntajärjestelmä?
Voi varmaan olla montaa mieltä millaisia ominaisuuksia "länsimaiseen yhteiskuntajärjestelmään" kuuluu.

Erilaisia palloja voi heitellä ilmaan. Keksiä termejä, jotka kuulostava hienoilta, vaikka ei ole sisältöä ja lienee turhaa edes kysyä.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Itämaasta itsenäisyyteen -teos puhututtaa

Vetehinen kirjoitti:Suomalaiset virkamiehet joutuivat opiskelemaan pakkoruotsia. Ruotsalaiset eivät taasen osanneet suomea.

Lakiehtotuksen mukaan pakkoruotsista luovuttaisiin suomalaisilla alueilla ja ruotsalaisten virkamiesten on läpäistävä suomen kielikoe ennen virkaan nimittämistä.
Itse asiassa suomi oli ollut opikouluissa ja sen edeltäjissä pakollinen oppiaine jo vuodesta 1844. Ja niistä ruotsinkielisistä virkamiehistä suurin osa oli oppinut edes jonkinmoista suomea jo lapsena.

Valtionhallinnossa kieli tosiaan määräytyi kunnalliskielen mukaan, ja joissain Etelä-Suomen suuremmissa kaupungeissa se oli eri kuin enemmistökieli. Mutta samaan aikaan tuo laki takasi yksilöille mahdollisuuden saada asiansa hoidettua omalla kielellään. Juu, ei tuo laki täydellinen ollut, mutta kokonaisuutena se ajoi asiansa oikein hyvin. Kunnallisasioissa yleinen ja yhtäläinen äänioikeus tuli vasta 1917, ja sehän sitten korjasi tuo kieliasiankin – useimmissa Itä-Suomen kaupungeissa kunnalliskieleksi oli tullut suomi vuosikymmeniä aikaisemmin.

Mitä tasa-arvoon tulee, niin ymmärrän sen niin, että molemmat kielet ovat samassa asemassa. Jos toinen on pääkieli ja toinen ei, kyseessä ei ole tasa-arvo.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”