Tapio Onnela
Viestit: 4866
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Henrik Arnstadin tulkinta ahvenanmaalaisesta sodan uhrien muistomerkistä

28.08.12 15:27

Kaisa Kyläkoski kirjoitti blogissaan Johtopäätöksiin hyppäämistä (27. elokuuta 2012) Henrik Arnstadin tulkinnoista bloggauksessaan: En minnessten på åländsk kyrkogård.

Henrik Arnstad kirjoittaa:
”Mitt på Åland finns denna minessten, på en kyrkogård. Det går att följa det finska krigsdeltagandet som axelmakt, från Hangöfronten via “Storfinland” i Äänislinna till striderna efter Finlands kapitulation 1944. Först i tyska Pölitz för att avslutas efter Nazitysklands nederlag i maj 1945 — på japanska Okinawa.”
Arnstadin blogitekstiä on myöhemmin muutettu. Ennen Kaisa Kyläkosken kommenttia tekstissä luki: Vissa ålänningar restes mycket långt för att bli “offer”.

Kaisa kyläkoski huomautti blogissaan:
Asia palasi mieleen Arnstadin tuoreimman blogipostauksen myötä. Sen otsikko on En minnessten på åländsk kyrkogård. Selkeässä valokuvassa on muistokivi Krigets offer 1941-1945, johon on kaiverettu kymmenen nimeä kuolinpaikkoineen. Ensimmäiset ovat merelliselle Ahvenanmaalle sopivia: Hangon rintama ja Itämeri. Kaksi on kuollut Äänislinnassa, jonka rintamalle on myös voinut Ahvenanmaalta päätyä. Mutta Bremen 7.7.1942, Pölitz 8.2.1945 ja 1.3.1945 sekä Okinawa 11.5.1945? Arnstadilla ei ole näiden kanssa ongelmia:

Vissa ålänningar restes mycket långt för att bli “offer”.

Ilmeisesti Arnstad ei ole tutustunut Kansallisarkiston artikkelikirjaan Sotatapahtumia, internointeja ja siirto sodanjälkeisiin oloihin, vaikka siinä on tekstit englanniksikin. Siitä nimittäin selviää, että

Internoiduista merimiehistä kuoli Pölitzin leirillä 21, joista 12 sai surmansa liittoutuneiden 8.2.1945 suorittamassa ilmapommituksissa, sillä pommisuojaa ei vangeille ollut varattu.Kaisa Kyläkoski: Johtopäätöksiin hyppäämistä (27. elokuuta 2012)

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Henrik Arnstadin tulkinta ahvenanmaalaisesta sodan uhrien muistomerkistä

30.08.12 15:48

Tuon Ahvenanmaan hautakiven tekstin "sodan uhreista" voisi mieluummin tulkita suorastaan pasifistisiksi ja ainakin puolueettomaksi. Perheen ja ystävien kannaltahan suru on yhtä suuri, oli kuokema tapahtunut miten vain.

Aika kohtuutonta on - varsinkin yli 70 vuoden päästä - erotella, kuka oli oikealla puolella - sittenhän pitäisi vielä yksitellen tutkia, tuliko tehdyksi mitään "väärää", jotta kelpaa "puhtaaksi" uhriksi.

Tapio Onnela
Viestit: 4866
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Henrik Arnstadin tulkinta ahvenanmaalaisesta sodan uhrien muistomerkistä

30.08.12 16:01

Ilmeisesti Arnstadin historian opinnot eivät ole vielä edenneet metodiopetukseen saakka.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Henrik Arnstadin tulkinta ahvenanmaalaisesta sodan uhrien muistomerkistä

31.08.12 08:35

Tapio Onnela kirjoitti:Ilmeisesti Arnstadin historian opinnot eivät ole vielä edenneet metodiopetukseen saakka.
Ilmeisest on, sillä hän ilmoitti kotisivullaan "jättäneensä kandidaattitutkielmansa" (vastaisiko se pro gradua?). Mutta tämä tapahtui sen jälkeen kun hän julkaisi teoksen Skyldig till skuld.

A:n luonteeseen vain kuuluu tehdä pikaisia johtopäätöksiä, valikoida mieleistä aineistoa, spekuloida ja tuntea moraalista ylemmyyttä. Harry Järvin kohdalla mielikuvitus lähti vallaan laukkaan: hän alkoi kuvitella HJ:n palvelleen vartijana Itä-Karjalan siviilien leirissä, vaikkei sellaisesta ole mitään todisteita eikä järkikin sanoo, ettei parhaita sotilaita moiseen hommaan pantu.

Hautakisi taisi olla ensimmäinen asia, jonka kohdalla A myönsi olleensa väärässä ja korjasi tekstinsä. Joten ehkä hän vielä kehityy :)

PS. Huomasin että toisella Äänislinnassa kuolleella kuolinaika oli heinäkuun alku 1944, vaikka suomalaiset lähtivät jo sitä ennen. Olisiko kyseessä sotavanki? Mutta ei kai siellä taisteluja käyty?

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Henrik Arnstadin tulkinta ahvenanmaalaisesta sodan uhrien muistomerkistä

31.08.12 11:05

Arnstad puuuteet kutistuvat kuitenkin, jos häntä vertaa Juhani Putkiseen, jolla suurin piirtein kaikki on päin honkia ja joka edelleen uskoo Hitlerin "rauhantahtoon" vaikka saatavilla olisi H:n salaisia puheita jossa julkiset osoitetaan propagandaksi. Ks. esim. Putkisen käsitys Puolan sodasta:

http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: Henrik Arnstadin tulkinta ahvenanmaalaisesta sodan uhrien muistomerkistä

03.09.12 00:09

Kuinka monta sankarihautaa Ahnevanmaalla onkaan Talvisodan jäljiltä?

Entäpä Jatkosodan jäljiltä?

Vinkiksi suosittelen Tarmo Metsälän kirjaa Isänmaan puolesta.

http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID= ... &recID=476

Ruokkoamaton
Viestit: 45
Liittynyt: 29.10.09 09:47

Re: Henrik Arnstadin tulkinta ahvenanmaalaisesta sodan uhrien muistomerkistä

04.09.12 08:54

Arvaan mutten tiedä että "mitt på Åland" tarkoittaa Hammarlandin kirkkoa.

Muistotaulun vainajista vain kaksi kaatui rintamalla: Otto Rotkirch on haudattu Karunaan ja Jarl Madsén Hietaniemeen (mutta arvatenkin heillä oli jokin sidos Hammarlandiin).

Oudoin tapaus on tosiaan Albert Ansasnummi, Hänen nimeään ei myöskää löydy Menehtyneet-tietokannasta.

Tapio Onnela
Viestit: 4866
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Henrik Arnstadin tulkinta ahvenanmaalaisesta sodan uhrien muistomerkistä

04.09.12 09:32

Niitä sun näitä kirjoitti:Kuinka monta sankarihautaa Ahnevanmaalla onkaan Talvisodan jäljiltä?
Entäpä Jatkosodan jäljiltä?
Vinkiksi suosittelen Tarmo Metsälän kirjaa Isänmaan puolesta.
http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID= ... &recID=476
Voisikohan sotaan liittyvien muistomerkkien vähäisyydellä olla jotakin tekemistä sen kanssa, että Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitua aluetta Krimin sodan päättymisestä vuonna 1856 lähtien?

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Henrik Arnstadin tulkinta ahvenanmaalaisesta sodan uhrien muistomerkistä

04.09.12 19:39

Tapio Onnela kirjoitti:
Niitä sun näitä kirjoitti:Kuinka monta sankarihautaa Ahnevanmaalla onkaan Talvisodan jäljiltä?
Entäpä Jatkosodan jäljiltä?
Vinkiksi suosittelen Tarmo Metsälän kirjaa Isänmaan puolesta.
http://www.gummerus.fi/page.asp?sivuID= ... &recID=476
Voisikohan sotaan liittyvien muistomerkkien vähäisyydellä olla jotakin tekemistä sen kanssa, että Ahvenanmaa on ollut demilitarisoitua aluetta Krimin sodan päättymisestä vuonna 1856 lähtien?
Olet tietenkin oikeassa. Ahvenanmaalaiset eivät osallistuneet Suomen sotiin, koska Ahvenanmaa on demilitarisoitu.

1918 se ei ollut este.

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Henrik Arnstadin tulkinta ahvenanmaalaisesta sodan uhrien muistomerkistä

04.09.12 19:58

Vetehinen kirjoitti:Olet tietenkin oikeassa. Ahvenanmaalaiset eivät osallistuneet Suomen sotiin, koska Ahvenanmaa on demilitarisoitu.
Ahvenanmaalaiset osallistuivat aluejärjestelmän puitteissa juuri niihin joukkoihin tai siviilitöihin joihin heidän siviilitaustansa asuinpaikan ja siviiliammattien puolesta parhaiten sopi. Tämä näkyy vaikkapa kyseisessä hautakivessä. Kaatuneita on Äänislinnassa ja Hangon rintamalla, Itämerellä kenties kauppalaivastossa ja iso osa Pölitzin leirillä kun olivat joutuneet internoiduiksi.

Olivatko helsinkiläiset tai turkulaiset pasifistisia sillä heitä kuoli suhteessa reilusti vähemmän kuin vaikkapa alavutelaisia?

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Henrik Arnstadin tulkinta ahvenanmaalaisesta sodan uhrien muistomerkistä

04.09.12 20:26

Derkku kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Olet tietenkin oikeassa. Ahvenanmaalaiset eivät osallistuneet Suomen sotiin, koska Ahvenanmaa on demilitarisoitu.
Ahvenanmaalaiset osallistuivat aluejärjestelmän puitteissa juuri niihin joukkoihin tai siviilitöihin joihin heidän siviilitaustansa asuinpaikan ja siviiliammattien puolesta parhaiten sopi.
Luonnollisesti. Noinhan sodan aikana toimitaan.

Derkku
Viestit: 325
Liittynyt: 26.09.07 01:12

Re: Henrik Arnstadin tulkinta ahvenanmaalaisesta sodan uhrien muistomerkistä

04.09.12 20:30

Vetehinen kirjoitti:
Derkku kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Olet tietenkin oikeassa. Ahvenanmaalaiset eivät osallistuneet Suomen sotiin, koska Ahvenanmaa on demilitarisoitu.
Ahvenanmaalaiset osallistuivat aluejärjestelmän puitteissa juuri niihin joukkoihin tai siviilitöihin joihin heidän siviilitaustansa asuinpaikan ja siviiliammattien puolesta parhaiten sopi.
Luonnollisesti. Olisiko se muulla tavalla voinut ollakaan sodan aikana?
Toki. Esimerkiksi ahvenanmaalaiset merimiehet olisi voitu lähettää Maaselän kannakselle, helsinkiläiset sorvarit ammustehtaalta tienrakennustöihin, kuhmolaiset pienviljelijät puolestaan merimiehiksi Itämerelle ja Seinäjoen eteläpohjalaiset sorvaamaaan ammuksia Helsinkiin. Tämä olisi mahdollistanut nopean liikekannallepanon ja talouselämän tehokkaan toiminnan.

Jälkilisäyksenä vastasin tarpeettoman sarkastisesti. Tosiasiassa se, miltä paikkakunnalta kuoli merkittävästi väkeä ja miltä ei johtui pitkälti Suomen sotien tapahtumista. Siviiliväestöä kuoli mitättömästi kun Neuvostoliitto ei Suomen onneksi onnistunut pommituksissaan. Ahvenanmaalaiset säästyivät isommilta uhreilta kun heidän saarelleen ei tehty maihinnousua Neuvostoliiton tai Saksan toimesta eivätkä Neuvostoliiton merivoimat onnistuneet kovinkaan tehokkaasti iskuissaan Suomen kauppalaivastoa kohtaan. Yksittäisten paikkakuntien sankarihautausmaat kertovat karua kieltään siitä mikä pataljoona tai komppania joutui hankalimpaan paikkaan.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Henrik Arnstadin tulkinta ahvenanmaalaisesta sodan uhrien muistomerkistä

04.09.12 20:50

Derkku kirjoitti:Yksittäisten paikkakuntien sankarihautausmaat kertovat karua kieltään siitä mikä pataljoona tai komppania joutui hankalimpaan paikkaan.
Niin kertovat.

laitman
Viestit: 211
Liittynyt: 12.11.07 23:08

Re: Henrik Arnstadin tulkinta ahvenanmaalaisesta sodan uhrien muistomerkistä

05.09.12 09:03

Hei!

Laitetaan pari kommenttia: Huomautin Arnstadin blogissa Johanssonin tapauksesta. Eli todennäköisesti kyseessä on se Johansson, joka lensi US Airforcen pommikonetta Tyynen meren taisteluissa. Arnstad laittaa näköjään USA:n kaatuneet sodassa Japania vastaan Suomen syyksi.

Käsitys siitä,että ahvenanmaalaiset olisit vapautettu siksi, että "Ahvenanmaa on demilitarisoitu" on virheellinen. Taustalla on Mannerheimin päiväkäsky talvella 1918, jossa hän määräsi, että armeijan komentokieli on suomi. Sitten kun neuvoteltiin Ahvenanmaan statuksesta niin Suomi oli antanut itsehallintolain, jossa sanottiin, että kaikissa tilanteissa, jossa ahvenanmaalaiset joutuvat tekemisiin Suomen viranomaisten kanssa niin käytetään ruotsia. Kaksi perustuslakia olivat siis ristiriidassa keskenään ja niitä ei haluttu muuttaa. Tosin 1930-luvun loppupuolella armeijalla oli sellaisia suunnitelmia, että ahvenanmaalaisille määrätään asevelvollisuus ja Kökarin koulutuskeskus otetaan käyttöön. Puolustusneuvostossa katsottiin kuitenkin, että hyöty olisi aika pieni, eikä mitään tehty.

Minun isäni komppaniassa jatkosodassa, 1./JR 24, oli ainakin yksi ahvenanmaalainen vapaaehtoinen, Sune Ekblom, joka kaatui Kannaksella 30.8.1941. Hänen poikansa on kirjoittanut kirjan tapauksesta jossa Johannes Virolainen, näyttää pojalle paikan Sommeen kartanon lähellä, missä isä kaatui. Virolainen tiesi tarkalleen miltä Sommeen kartanon ympäristö oli näyttänyt ennen sotia ja hänen avulla löytyi tämä paikka.

Muuten Ekblomia koskevat tiedot kaatuneiden tiedostossa taitavat olla virheellisiä. Hautauspaikka on Espoon sankarihaudat!

Laitman

Tapio Onnela
Viestit: 4866
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Henrik Arnstadin tulkinta ahvenanmaalaisesta sodan uhrien muistomerkistä

05.09.12 09:23

Demilitarisointi ei näköjään myöskään estänyt venäläisiä rakentamasta vuosina 1916–18 Herrön ja Storklobbin linnakkeita.
Arnstad ei ollut muuten huomannutkaan tätä kiinnostavaa muistomerkkiä Ahvenanmaalla:


Muistomerkistähän on myös otettu tällaisia kuvia:
http://www.nordisk.nu/gallery/index.php?n=3932

Sodan ajasta Ahvenanmaalla löytyy mm. tästä lyhyt mutta inforamtiivinen teksti Ålands museumin sivuilta:
Rödhamn - skärgården under krigetav Jan Andersson
***


På nordöstra sidan av Nyhamn finns ett monument till minnet av två flygare som omkom när deras sjöflygplan under en patrullflygning den 4 september 1942 störtade i Nyhamnsfjärden. Kuva ja teksti Ålands museum.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”