Teemu Keskisarja: Tie Raatteeseen

[J Kamarainen]

[ Olisikohan Ilmari Kiannonkin saaman vankeustuomion taustalla vaikuttanut näiden
Suomussalmen korpikommunistien toiminta?

No ei ollut. Kiantohan kehotti 1918 tappamaan punaiset naiset kuten naarassudetkin tapeetaan, jotteivat tee pentuja. Eli oli juuri päinvastaisen aatesuunnan miehiä.

Talvisodan alussa Kianto vain halusi suojella omaa kotiaan ja kehotti puna-armeijaa menemään mualle, kuten läheiseen saareen joka hänen mukaansa oli tyhjä. Naiivia se lähinnä oli, sillä viholliselle ei saanut antaa mitään tietoja ja polttaa vaikka oma koti jos tarpeen.

J.Kämäräinen kirjoitti tuossa aiemmin: Suomussalmella "163 Div. mukana oli kansanhallituksen ja kansanarmeijan orgaaneja, joita esim Suojärvellä ei ollut.
Siitä huolimatta yhteistyöelimet syntyivät tavattoman nopeasti ja niitä jopa perustettiin oma-alotteisesti.
Myös kertomukset kansantuomioistuimista ovat jotakin, joka puuttuu Suojärveltä kokonaan, samoin astuminen vihollisen palvelukseen."

Tuo yhteistoiminta hyökkäävän vihollisen kanssa lienee ollut tiedossa, kun Ilmari Kiannolle langetettiin 6 kk:n kuritushuonetuomio?
Kenttäoikeudessa?
Ilmari Kianto toimi harkitsemattomasti jättäessään viestinsä hyökkääjille Turjanlinnaan lähtiessään pakomatkalle hetimmiten Talvisodan alussa.
Ja
Ilmari Kiannolta jäi tämäkin itsenäisyyspäivän puhe hyökkäyksen johdosta pitämättä, http://www.newalco.fi/turjanlinna/puhe.htm puhe sekään ei osoita minkäänlaista yhteistyöhalukkuutta.
Joten olisikohan Ilmari Kiannon saaman tuomion taustalla ja sen aiheuttajanakin sittenkin vaikuttanut tuo korpikommunistien yhteistoiminta hyökkääjän ja Terijoen hallituksen edustajien kanssa?

Veikko Palvo

Tuomio ei tullut Kiannolle yhteistoiminnasta vaan sotapetoksen yrityksestä. Vuoden 2005 Sotahistoriallinen Aikakauskirja 24 pitää sisällään J.K. Karin artikkelin Ilmari Kiannon sotapetosjuttu talvisodan Suomussalmella. Erittäin suositeltava ja tiivis esitys tapauksesta.

Yhteistoiminnasta oli tietoa jo sodan alusta asti, joten se on voinut tai on voinut olla vaikuttamatta tuomion langettamiseen. Sotilaat pitivät tietoa tyhjästä saaresta kovasti vakavana juttuna, sillä sitä kautta oli mahdollisuus hyökätä Ämmänsaareen. Saarista taisteltiinkin melko kiivaasti.

[J Kamarainen]

Talvisodan alkuvaiheessa huomiota Suomussalmella kiinnittää nimenomaan yhteistoiminnan nopeus ja järjestelmällisyys. Tietysti sitä selittää se, että 163. Divisioonan mukana oli kansanhallituksen ja kansanarmeijan orgaaneja, joita esim. Suojärvellä ei ollut. Siitä huolimatta yhteistyöelimet syntyvät tavattoman nopeasti ja niitä jopa perustetaan oma-aloitteisesti. Myös kertomukset kansantuomioistuimista ovat jotakin, joka puuttuu Suojärveltä kokonaan, samoin astuminen vihollisen sotalaitoksen palvelukseen.

Kimmo Rentola on väitöskirjassaan kuvannut, kuinka kommunistien sisäpiirillä oli sodan alkaessa yleisohjeena siirtyä Pohjois-Suomeen. Syytä ei kukaan ole kertonut tai tiennyt ja Hertta Kuusinenkin pyörähti nopeasti takaisin Etelä-Suomeen, mutta kuitenkin. Mikäli Suomussalmen toimintaa on etukäteen organisoitu,

Ilmari Kianto sanoo Suomussalmella itsenäisyyspäivänä 1939 pitämättä jääneessä puheessaan:
"Sodassamme on sattunut tapaus.........Oman pitäjän supisuomalainen poika on meidät kurjasti kavaltanut. Kavalasti hän on silloin kun häntä etsittiin reserviin luikkinut rajan taakse ja sieltä kaikki tiet ja polut tuntien johdattanut vihollisjoukon kotikyläänsä!"
"Onko inhottavampaa maankavallusta kuultu! Suomen kansan yksimielinen tuomio sellaiselle roistolle kajahtaa aina ja iankaikkisesti: koiran kuolema maansa, kansansa ja kotikylänsä kurjalle petturille!"

Puhe lienee kirjoitettu Turjanlinnassa ja heti 163 div. hyökkäyksen alettua.
Tuo tapaus on siis ollut Kiannonkin tiedossa jo ensimmäisellä sotaviikolla, kenestäköhän lienee kyse ja tämä on oletettavasti tullut pidätetyksikin?
Ja
kun maanalaisilla kotikommunisteilla on Kimmo Rentolan mukaan ollut yleisohje siirtyä Pohjois- Suomeen 1939 sodan alkaessa ja siihen yhdistää vaikkapa tuon Ilmari Kiannon kuvaaman tapauksen ja
´yhteistyöelinten syntymisen tavattoman nopeasti ja oma-aloitteisen perustamisen´
niin eikö voida puhua etukäteen organisoidusta toiminnasta?

Hyökkääjän kuormastossa oli vieläpä ´kansanhallituksen ja kansanarmeijan orgaanejakin´.
Ja
millaisia nuo kertomukset ´kansantuomioistuimista ja astumisesta vihollisen sotalaitoksen palvelukseen´ ovat?

----
Olettamus neuvostodivisioonien hyökkäyksen pysähtymiseen talvipakkaseen on vain olettamus, mutta hyökkääjien saama käsky olla torvisoittokuntineen ylittämästä Ruotsin ja Suomen rajaa lienee saatu Suomen länsirajalle pyrkineiltä hyökkääjiltä otetuista tiedoista ja asiakirjoista.

Veikko Palvo

Organisoidusta toiminnasta voidaan puhua, mutta todisteita ei ole. Rentola ei sellaisia ole uransa aikana löytänyt (olen kysynyt), vielä vähemmän minä. Vahvoja viitteitä on, epäilyksiä voidaan esittää, mutta varmaksi ei voida sanoa. Kiantoa ei tähän kannata sotkea, kun kyseessä on erilainen juttu.

Astuminen vihollisen sotalaitoksen palvelukseen on täälläkin moneen kertaan selitetty. Kymmenkunta suomussalmelaista värvättiin joulukuun alkupuolella tiedusteluosastoksi, joka teki yhden tiedusteluretken, joka päättyi tulitaisteluun suomalaisten kanssa. Tunnettu tapaus on MOT:n siitä tekemän jutun vuoksi.

Lisäksi epälukuinen määrä (nelisenkymmentä) suomussalmelaista värväytyi kodinturvajoukkoihin, joiden tehtävänä oli ilmoittaa suomalaisten liikkeistä. Motiivina osalla oli halu suojella kotiaan ja omaisuuttaan hävityspartioilta. Osa värväytyi ideologisista syistä. Joukossa on sekä vapaaehtoisia että pakolla värvättyjä. Ahtaasti tulkittuna he eivät värväytyneet puna-armeijaa eivätkä kansanarmeijaan, vaan kyseessä oli erillinen organisaatio, mutta ainakin jotkut puhuttelivat itseään kansanarmeijalaisina ja osalle on annettu ase, joten siitäpä tulkitsemaan. Tuomioistuimet Suomessa pitivät vieraan armeijan riveihin värväytymisenä.

Kansantuomioistuimesta olen kuullut juttuja, mutta sodan jälkeen ketään ei tuomittu senkaltaisesta toiminnasta. Jos tehtäisiin pitkälle meneviä tulkintoja, voitaisiin epäillä, että hanakat yhteistoimintamiehet ja -naiset ovat saaneet esittää NKVD:lle mustan listan, jonka perusteella Uhtualle on kuskattu porukkaa teloitettavaksi. Ilmiantoja on todellisuudessakin tapahtunut, mutta miten organisoitunutta SE toiminta on ollut, on jälleen kerran hämäränpeitossa.

[Emma-Liisa]

Motiivina osalla oli halu suojella kotiaan ja omaisuuttaan hävityspartioilta.

Tarkoitatko hävityspartioilta suomalaisia vai venäläisiä?

Jos tehtäisiin pitkälle meneviä tulkintoja, voitaisiin epäillä, että hanakat yhteistoimintamiehet ja -naiset ovat saaneet esittää NKVD:lle mustan listan, jonka perusteella Uhtualle on kuskattu porukkaa teloitettavaksi.

Siis vietiinkö joku Suomussalmelta tai muualta Uhtualle ja teloitettiin siellä?

Ilmiantoja on todellisuudessakin tapahtunut

Hesarissa oli 6.9. juttu pojasta, joka oli perheineen joutunut vangiksi Suojärvellä ja viety Uralille missä isä tapettiin 1942 ja perhe oli leirissä Stalinin kuolemaan asti.

Mitähän tämän taustalla voisi olla? Muut suojärveläisethän olivat Itä-Karjalan leireillä?

Voisitko vielä lisää vertailla Suomussalmea ja Suojärveä, siis puna-armeijan ja väestön suhteita.

[J Kamarainen]

Motiivina osalla oli halu suojella kotiaan ja omaisuuttaan hävityspartioilta.

Tarkoitatko hävityspartioilta suomalaisia vai venäläisiä?

Jos tehtäisiin pitkälle meneviä tulkintoja, voitaisiin epäillä, että hanakat yhteistoimintamiehet ja -naiset ovat saaneet esittää NKVD:lle mustan listan, jonka perusteella Uhtualle on kuskattu porukkaa teloitettavaksi.

Siis vietiinkö joku Suomussalmelta tai muualta Uhtualle ja teloitettiin siellä?

Ilmiantoja on todellisuudessakin tapahtunut

Hesarissa oli 6.9. juttu pojasta, joka oli perheineen joutunut vangiksi Suojärvellä ja viety Uralille missä isä tapettiin 1942 ja perhe oli leirissä Stalinin kuolemaan asti.

Mitähän tämän taustalla voisi olla? Muut suojärveläisethän olivat Itä-Karjalan leireillä?

Voisitko vielä lisää vertailla Suomussalmea ja Suojärveä, siis puna-armeijan ja väestön suhteita.

Suomalaisia hävityspartioita vastaan suojauduttiin. Puna-armeija tarvitsi majoitustiloja ja väestön tukea, joten se ei rakennuksia järjestelmällisesti hävittänyt. Suomalaiset sen sijaan pyrkivät tuhoamaan kaikki rakennukset. Ongelma tiedostettiin jo sodan aikana ja mm. majuri Kari pyrki perustelemaan toimintaa joukoille (joista osa oli paikkakuntalaisia). Suojajoukoille puna-armeija antoi nimenomaan tehtäväksi valvoa ja hälyyttää, ei taistella. Mutta muutamille värväytyneille oli annettu aseitakin.

Uhtualle vietiin toistakymmentä suomalaista. Tietojeni mukaan vain yksi vangittu pääsi Kintismän internointileirille. Muut teloitettiin. Pelastumisen syyksi mies oli kertonut perheelleen, että kieltäytyi tunnustamasta, huolimatta valeteloituksista yms. pakkokeinoista. Sen sijaan muut olisivat tunnustaneet. Mene ja tiedä taas tämänkin todenperäisyyttä. Syytteet olivat vakoilua, propagndaa, agitaatiota, aseistettujen rosvojoukkojen organisointia yms. Pidätykset alkoivat 19.12. ja kaikkiaan 14 suomussalmelaista teloitettiin.

Välttämättä toiminnassa ei ole ollut paikallisia yhteistoimintamiehiä mukana, sillä Mehlisin läsnäolo Suomussalmella lienee ollut melkoinen yllyke NKVD:n kenttätyöntekijöille syyllisten löytämiseksi sotilaalliseen katastrofiin. Kuitenkin paikalliset kollaboraattorit ovat olleet helppo tapa seuloa esiin suojeluskontalaiset yms. sopivat kohteet.

Vertailua olen tehnyt jo esimerkiksi täällä:
viewtopic.php?f=10&t=2580&start=45

Lieneekö tarpeen jauhaa samoja asioita?

Hesarin juttua en ole lukenut, enkä pysty kommentoimaan.

[Niitä sun näitä]

Paavo Susitaipaleen
merkittävä osuus Raatteentiellä Talvisodassa näytetään kylläkin unohdetun?

Piti ihan tarkistaa pikaisella selaamisella, että löytyykö Siilasvuon kirjasta, Suomussalmen taistelut, edes mainintaa Paavo Susitaipaleesta. Joku väitti kerran ettei Susitaivalta olisi edes nimeltä mainittu Siilasvuon kirjassa. No löytyihän sieltä maininta ainakin sivuilta 74 ja 76. Kuvaa ei toki löydy, vaikka löytyy monistakin henkilöistä ja etenkin komentajista.

Kuvista tulikin mieleeni, että Siilasvuon kirjaakin sensuroitiin heti samana vuonna kuin se ilmestyi, eli 1940. Minulla on kyseitä kirjaa 1. ja 4. painos.
4. painos onkin oikein paperikantisena. Vertailin kerran kirjoja ja huomasin kuinka 4.painoksessa on erillinen kuvaluettelo sivulla 179 ja 1. painoksessa sitä ei ole. 1. painoksessa on sivujen 160-161 välissä kuvasivu, jossa on "Vallattuja hyökkäysvaunuja", "Vallattu kenttäpostikonttori ja sen jäätyneet hoitajat", "Sotavankeja vartijoineen" ja "Venäläisiltä saatuja hevosia Hyrynsalmen tiellä".

Oliko kuvat jäätyneistä ryssistä vai kuvissa leipää syövät sotavangit (2 kpl vartijoineen) liikaa? Samoja kuvia olen mielestäni nähnyt muissakin Talvisotaa ja Suomussalmen taisteluita käsittelevissä kirjoissa.

Luin jostain kirjasta, olikohan Ryhmä Susi Talvisodassa, kuinka Vaalan rautatiesiltaa olisi Suomussalmen taisteluiden aikaan kovasti pommitettu ja lopulta toinen rautatiesillan pää olisi siirtynyt sen verran paikoiltaan, ettei junat päässeet kulkemaan sillan ylitse Oulusta Kontiomäelle. Niinpä tilanteen ollessa jo hyvinkin kriittinen ja kranaatinheittimien ammusten loputtua, ajettiin krh:n ammuksia Vaalasta kuorma-autoilla suoraan krh:n asemiin ja ampuminen aloitettiin heti välittömästi.

Olisi mukava tietää oliko oma isäni eräs noista kuorma-autokuskeista, omalla vuoden vanhalla Ford- kuorma-autollaan, sillä kyseistä väliä hän omien kertomustensa mukaan ajoi. Paluukuormana oli jäätyneitä suomalaisten ruumiita. Hän piti Jatkosodasta sotapäiväkirjaa aina kesäkuu 1944 alkuun saakka, mutta ei Talvisodan ajalta Suomussalmelta. Autonkin lunasti lopulta Suomen valtio / Puolustusvoimat ja jopa kuittikin on vielä tallessa. Olihan se 1938 jouluksi ostettu Ford jo varmastikin aika loppuun ajettu kierrettyään liki kaikki rintamat Jatkosodan aikana, joten 1944 marraskuussa se lienee ollut varmasti "myyntikunnossa".

Siilasvuo H.J. Suomussalmen taistelut
Otava, 1940, 180 s. 1.-4. p.

Susitaival Paavo Ryhmä Susi Talvisodassa
WSOY, 1973, 329 s., 1. painos

[V Palvo]

Siilasvuon kirjaakin sensuroitiin heti samana vuonna kuin se ilmestyi, eli 1940.

Paavo Susitaival näyttää lähteneen IKL:n kansanedustajana ja ikuisena ev.ltn:na Suomussalmelle 1939 ja hänen sanomisiaan näytettäisiin sensuroidun *jo* Talvisodan aikana Hukkareissu / Hukkataipaleen sanottua ulkomaisille kirjeenvaihtajille olevansa fasisti.
Jo ennen Talvisotaa Susitaival / ent. Sivén menetti Suojeluskunta- jäsenyytensäkin.

L.J.Niinistö kirjoittaa väitöskirjassaan Aktivismi elämänasenteena Paavo Susitaipaleen ehtineen nähdä elämänsä aikana Neuvostoliiton nousun, uhon ja tuhon.
Suomussalmella
Talvisodassa suomalaiskomentajat Siilasvuo ja Susitaival eivät näytä olleen missään tekemisissä keskenään, mikä lienee hajoittanut ja heikentänyt puolustusta?

Veikko Palvo

[J Kamarainen]

Hesarissa oli 6.9. juttu pojasta, joka oli perheineen joutunut vangiksi Suojärvellä ja viety Uralille missä isä tapettiin 1942 ja perhe oli leirissä Stalinin kuolemaan asti.

Mitähän tämän taustalla voisi olla? Muut suojärveläisethän olivat Itä-Karjalan leireillä?

Lukaisin mainitsemasi Hesarin jutun. Jos kyseessä on tiedossani oleva Siimeksen perhe, heidät on talvisodan aikana viety samalle Interposolkan leirille kuin muutkin saman alueen ihmiset. He ovat jääneet (=huoltaja/huoltajat ovat päättäneet jäädä) Neuvostoliittoon keväällä 1940 halukkaiden palatessa Suomeen, ja Interposolkasta palautettujen pöytäkirjojen perusteella ei ole mainintoja siitä, että heidät olisi siirretty leiriltä ennen toukokuun loppua. Uralille heidät on voitu viedä koska tahansa tuon jälkeen.

[J Kamarainen]

Siilasvuon kirjaakin sensuroitiin heti samana vuonna kuin se ilmestyi, eli 1940.

Paavo Susitaival näyttää lähteneen IKL:n kansanedustajana ja ikuisena ev.ltn:na Suomussalmelle 1939 ja hänen sanomisiaan näytettäisiin sensuroidun *jo* Talvisodan aikana Hukkareissu / Hukkataipaleen sanottua ulkomaisille kirjeenvaihtajille olevansa fasisti.
Jo ennen Talvisotaa Susitaival / ent. Sivén menetti Suojeluskunta- jäsenyytensäkin.

L.J.Niinistö kirjoittaa väitöskirjassaan Aktivismi elämänasenteena Paavo Susitaipaleen ehtineen nähdä elämänsä aikana Neuvostoliiton nousun, uhon ja tuhon.
Suomussalmella
Talvisodassa suomalaiskomentajat Siilasvuo ja Susitaival eivät näytä olleen missään tekemisissä keskenään, mikä lienee hajoittanut ja heikentänyt puolustusta?

Veikko Palvo

Varsinaisiin puolustustaisteluihin Siilasvuon ja Susitaipaleen skismalla ei ollut vaikutusta. Siilasvuo sai käskyn rintamavastuun ottamisesta 7.12. ja otti rintamavastuun 8.12. ja aloitti vastahyökkäyksen 11.12. Susitaival taas tuli pohjoiseen 13.12. eli hyökkäysvaiheen jo alettua. Suurin vaikutus oli siihen, että Susitaipaleella ei ollut tarkkaa tietoa Siilasvuon joukkojen 27.12. hyökkäyksestä, eikä Siilasvuolla siitä, että Susitaival ei katkaisisikaan Kiantajärven jäälle rakennettua kirkonkylään ryhmittyneiden puna-armeijan joukkojen huoltotien päätä Linnansalmella.

Tällä ei tosin ollut käytännössä kovin suurta merkitystä, sillä huoltotie ei alkanut Linnansalmelta vaan Juntusrannasta. On tietysti mahdollista, että mikäli Ryhmä Suden päävoimat olisi suunnattu Juntusrannalle Kuusamo-Suomussalmi-tien sijaan, 163.Divisioonan joukot eivät olisi ehtineet ryhmittyä uudelleen puolustukseen. Mutta se on jossittelua.

[Emma-Liisa]

Mehlisin läsnäolo Suomussalmella

Onko tietoa, miksi näin tärkeä mies oli juuri Suomussalmella hyökkäävässä divisioonassa?

[V Palvo]

Susitaipaleella ei ollut tarkkaa tietoa Siilasvuon joukkojen 27.12. hyökkäyksestä, eikä Siilasvuolla siitä, että Susitaival ei katkaisisikaan Kiantajärven jäälle rakennettua kirkonkylään ryhmittyneiden puna-armeijan joukkojen huoltotien päätä Linnansalmella.

Tällä ei tosin ollut käytännössä kovin suurta merkitystä, sillä huoltotie ei alkanut Linnansalmelta vaan Juntusrannasta. On tietysti mahdollista, että mikäli Ryhmä Suden päävoimat olisi suunnattu Juntusrannalle Kuusamo-Suomussalmi-tien sijaan, 163.Divisioonan joukot eivät olisi ehtineet ryhmittyä uudelleen puolustukseen. Mutta se on jossittelua.

Tuossa haastattelussa Teemu Keskisarja puhuu huoltoteiden merkityksestä ja sanoo tuhansien ( 163 D.:n ) neuvostosotilaiden "pelastuneen" Suomussalmen kirkonkylästä pakoon, maaston merkityksestä ja arktissa oloissa käydystä taistelusta, sekä Talvisodan hengestä.

Teiden sotilasmaantieteellisestä merkityksestä kirjoitetaan
http://alk.tiehallinto.fi/julkaisut/pdf ... nnalta.pdf 1950 tässäkin ja sanotaan 1923 aloitetun Kajaani-Hyrynsalmi ja ns. Raatteen tien parannustyöt.
"Jäätyneet vesistöt ja puuttomat suot tekevät mahdolliseksi rakentaa nopeasti moottoriajoneuvoilla liikennöitäviä talviteitä."

Neuvosto-Karjalassakin
oli rakennettu Suomen rajalle suuntautuvia teitä Laatokalta pohjoiseen ja Puna-armeija oli harjoitellut jalkaväen ja panssarijoukkojen talvisodankäyntiä.
Suomalaispartioiden
tiedustelutietojen mukaan ja onkohan Suomussalmi kuulunut Rovaniemen alatoimiston
alueeseen tiedustelun osalta?
Roin ala.tsto teki mm. 10.6.1939 - 17.11.1939 18 tiedustelumatkaa ja partiot viipyivät matkoillaan 126 vrk:tta.
Ja nuo Suomussalmen kirkonkylän miehittäneet neuvostosotilaat "pelastuivat" Kiantajärven jäätietä pitkin uusiin taisteluasemiin ilmeisestikin?

Suomalaisten sotilaiden toteutunut taistelutoiminta Suomussalmenkin suunnalla näyttää selkeästi osoittavan "Talvisodan henkeä", joka Suomussalmen kirkonkylän ja Raatteentien voittojen jälkeen arvattavasti voimistui.
Lieneekö Tolvajärven torjuntavoitto Laatokan Karjalassa edes kulkeutunut Suomussalmella taistelleiden tietoon. Olisivatkohan Raatteen ja Tolvajärven voitot ennemminkin nostattaneet kotirintaman uskoa ylivoimaista hyökkääjää vastaan taisteltaessa?
Eiköhän noille hyökkäävän vihollisen puolelle asettuneiden toiminnallekin aseteta nykyisin liian suuri merkitys, heidän lukumääränsähän oli sentään minimaalisen pieni?

Veikko Palvo

[skrjabin]

Talvisodan aikana Hukkareissu / Hukkataipaleen sanottua ulkomaisille kirjeenvaihtajille olevansa fasisti.
[--]
L.J.Niinistö kirjoittaa väitöskirjassaan Aktivismi elämänasenteena Paavo Susitaipaleen ehtineen nähdä elämänsä aikana Neuvostoliiton nousun, uhon ja tuhon.
Suomussalmella

Ketjun aiheen ulkopuolelle mennen reunahuomautuksena; on jotensakin oireellista että Niinistö tuntuu pitävän Susitaipaleen fasismia vain jonain shokeeraamisena ja/tai pelleilynä.

[V Palvo]

Ketjun aiheen ulkopuolelle mennen

Poliittisista murhista Suomessa:

Ruotsi- Suomen kapinajohtaja Engelbrekt´n murhan 1436 voisi katsoa vaikuttaneen valtakunnan itäosissakin, Kustaa Vaasan kapinahan n. 100 v. myöhemmin onnistui.

Kaarle XII:n kuolemaa 1718 on epäilty murhaksikin ja Kustaa III:n 1792 murhannut taustaryhmittymä lienee periytynyt Anjalan liiton ajoilta.
Ja
Vanhan Suomen, Viipurin kuvernementin ja hieman myöhemmin Suomen suuriruhtinaskunnankin oloihin näyttäisi vaikuttaneen Paavali I:n murha.
Aleksanteri II:n
murha 1881 ja Venäjän salamurhien ja attentaattien aikakausi vaikutti kenties Suomen suuriruhtinaskunnassakin?
Kenraalikuvernööri Bobrikovin murha ja prokuraattori Eliel Soisalo- Soinisen murha 1905 olivat kenties heijastumia Venäjän salamurhista.
Venäjällä
murhattiin Suomen suuriruhtinaskunta-aikana 1911 Stolypin ja 1916 "hovineuvonantaja" Rasputin, mutta näillä ei liene ollut meillä suurempaa merkitystä.
Ja
sisäministeri Heikki Ritavuoren murha 1922 näyttää aiheuttaneen siinä määrin laajaa paheksuntaa ja yleisen tuomitsemisen, että se jäi ensimmäiseksi ja viimeiseksi poliittiseksi salamurhaksi Suomessa.

Lapuan liikehän ei enää ryhtynyt poliittisiin murhiin, vaan kyyditsi / "muilutti" vihollisikseen katsomiaan itärajalle.
Paavo Susitaivalkin oli myöhemmin vankilan jälkeen kansanedustajana ja lähti 1939
ev.ltn:na Suomussalmelle idästä hyökkääjien vastaisiin taisteluihin.

Veikko Palvo

[skrjabin]

Lapuan liikehän ei enää ryhtynyt poliittisiin murhiin, vaan kyyditsi / "muilutti" vihollisikseen katsomiaan itärajalle.

Niin, siinä yhteydessähän tehtiinkin vain "poliittisia tappoja".

Paavo Susitaivalkin oli myöhemmin vankilan jälkeen kansanedustajana

Kummasta se sitten enemmän kertookaan, äänestäjistä vai Susitaipaleesta...

[V Palvo]

Kummasta se sitten enemmän kertookaan, äänestäjistä vai Susitaipaleesta...

IKL:ää äänestäneiden määrä ainakin romahti ja Cajanderin punamultahallituksen sisäministeri "kekkosen konsteillaan" yritti lakkauttaa koko IKL:nkin. Tannerkin joissain muistelmissaan kirjoitti jotensakin täten:
"kyllä se sisäministeri niin pitkään ja unettavasti puhui ( iltakoulussa ), että kai sille lakkauttamiselle perusteet oli."
Mutta
punailmavoimien pommittaessa sodanjulistukseksi Helsinkiä, hallitus vaihdettiin Vallilan työväentalolla Risto Rytin rauhanhallitukseen ja se IKL:n lakkauttaminen unohtui siinä tilanteessa.......

Neuvostoliiton hyökkäyksellään voisi kai katsoa estäneen IKL:nkin lakkauttamisen niiden samojen 1930 kommunistilakien nojalla, jotka lapuanliike oli saanut aikaiseksi?
Ja
UKK:kin ryhtyi Talvisodan aikana johtamaan Siirtoväen huollon keskusta, jollainen oli tullut tarpeelliseksi Lapuanliikkeen vihaaman ideologian johdosta.
Paavo Susitaival
taisi sodan jälkeen ryhtyä historioitsijaksi keräillen lakkautetun IKL:n tietoja?

Veikko Palvo

[Niitä sun näitä]

Suomussalmella
Talvisodassa suomalaiskomentajat Siilasvuo ja Susitaival eivät näytä olleen missään tekemisissä keskenään, mikä lienee hajoittanut ja heikentänyt puolustusta?

Veikko Palvo

Elähän "Veikkonen" ja eipä aikaakaan, sillä tarkistin asiaa ja näin aluksi yhdestä kirjasta lisää. Kommentoin myöhemmin vielä Tuompon kirjaa, josko sielläkin olisi jotain mainintoja "yhteysasiasta".

Katsoinpa siis mitä Susitaipaleen tekemässä kirjassa kerrotaan Suomussalmen tapahtumista. Ei todellakaan voida puhua mistään "Hukkataipaleesta, sillä hää on Sus..."

Susitaival Paavo: Ryhmä Susi Talvisodassa
WSOY, 1973, 328 s., 1. painos

Melkoisen suuri sotasaalis saatiin Suomussalmen pohjoispuolelta, ryhmä Susitaipaleen alueelta, siis sen venäläisen JR 662:n (163.D:n) kalustoa. Taisipa se itse asiassa olla jopa suurempi tykkikaluston osalta kuin 44.D:n kalusto siellä Raatteen tiellä. Sitä kalustoa saatiin suoraan käyttöön ja taidettiin käyttää jo 44.D:n tuhoamisessakin hieman myähemmin.

Itse asiassa useimmat valokuvat kuorma-auto- ja sotasaaliskolonnista taitaa olla otettu tuolta Suomussalmen pohjoiselta alueelta. Varsinkin kuvat 4 -piippuisista it-konekivääreistä ja panssareista näyttäisi olevan sieltä.

Sivujen 160-161 välissä olevassa valokuvaliitteessä on kuva kolonnasta ja kuvateksti kuuluu: "Kun päivä 28.12.1939 valkeni, näkyi tiellä n. 6 kilometrisen ruuhkan toinen pää - joukossa 21 tykkiä."

Sivulla 206 on valtavan sotasaaliin luettelo ja maininta, että "Samaan aikaan etelässä (Siilasvuo) saatiin korkeintaan 6-8 tykkkiä."

Sotasaaliina kerrotaan saadun mm. ainakin 21 erikalipeerista tykkiä, 4 nelipiippuista IT -konekivääriä, toistasataa autoa, 12 kenttäkeittiötä, rykmentin asiakirjat ja kassa, 12 konekivääriä, seuraavana kesänä löydettiin n. 30 lisää tien vierestä itäpuolelta metsästä, n. 250 elävää hevosta, 3 panssariautoa, 5-6 panssarivaunua, jne. Tykeistä oli 2 it-tykkejä, 4 Boforstykkejä, kenttä- ja rykmentintykkejä 8, PST-tykkejä kaikkiaan 6, haupitseja 2. Tykkien kokonaismäärä on epätarkka, todennäköisesti 21-22 kpl.

"Kesti useita päiviä, ennen kuin meille selvisi sotasaaliin määrä. Oli kiireellisempääkin tehtävää."

Takaa-ajovaiheen aikana lisääntyi sotasaaliin määrä huomattavasti. Jäniskannasta löytyi vielä talven aikana tusinan verran konekiväärejä ja useita kranaatinheittimiä.

Sivu 210: "Joka tapauksessa voitto oli suuri. Sotasaaliin osalta suurempi kuin kirkolla tai Käkimäessä ja Hulkonniemessä. Tämä voitto saavutettiin uskomattoman pienin tappion."

Kokonaistappioiksi mainitaan sodan alusta alkaen noin 400, joista kaatuneita alle 50, haavoittuneita vähän enemmän. Enin osa tappioista oli lievästi paleltuneita, etupäässä JR65:n sotilaita. Ratkaisuvaiheessa Ryhmä Suden kokonaisvahvuus oli yli 5000 miestä.

Tämä kaikki on tavallaan jäänyt Siilasvuon tekemisten varjoon. Siilasvuohan ei mainitse Susitaipaleesta paljoakaa kirjassaan Suomussalmen taistelut.

Sivulla 225-226 on "sissi- ratkaisu- ja takaa-ajovaiheen sotasaalista vieläkin tarkemmin listattuna:

- 23 erikalipeerista tykkiä
-13 kenttäkeittiötä
- 42 kone- tai pikakivääriä. Maastosta löytyi kesällä puolensataa lisää.
- 4 nelipiippuista konekivääriä
- 190 kuorma-autoa
- 6 henkilöautoa
- 17 panssarivaunua - tähän sisältyvät myös Tormualla 11.1. tuhotut 3 vaunua
- 3 panssariautoa
- useita kranaatinheittimiä mm. Jäniskannassa
- traktoreita ja polttoainetta
- 3 autokuormaa lumipukukangasta
- kaksi autokuormaa uusia kuorma-autonrenkaita, Saarijärvellä
- viestivälineitä, kaapelia, puhelimia
- miinaharavia, pioneerivälineitä, kumiveneitä, räjähdysaineita, pikaesteitä ym.
- suuri kenttäsairaala leikkausvälineineen ja valtavine lääkevarastoineen, johon sis. mm. runsaasti morfiinia
- noin 1000 huopaa tienristeyksestä tuhotusta autokolonnasta
- telttoja, elokuvaprojektoreita, soittokunnan torvet, JR 662:n poltettu lippu
- suuria määriä käyttökelpoisia tykistön ja jalkaväen ampumatarvikkeita sekä maastosta että räjäytetystä Palovaaran ja Linnan varastoista
- kenttäleipomo Linnassa, sen jauho- ja leipävarasto, jotka vielä hyvin kelpasivat hevosille
- tuhansia suksipareja, kuormattuna autoihin tai pinottuina puiden väliin. Suksian laatu oli kuitenkin erittäin huono, joten ne kelpasivat vain kaminapuiksi
- ainakin 250 tervettä tai lievästi haavoittunutta hevosta
- laskematon määrä - runsaasti yli tuhat - nelipyöräisiä rattaita, satuloita
- rykmentin sotakassa, jossa noin miljoona ruplaa ja 97 000 Suomen markkaa
- valtava määrä julisteita ja kuvia -tarkoitettu kai käytettäväksi Oulun valloitusparaatiin.

s. 226: "Täydellisesti onnistunut takaa-ajo on sodassa harvinaisuus. Pakeneva on tavallisesti nopeampi. Korpisota, joukkojen tila, johdon tottumattomuus kaikissa portaissa jne. vaikuttavat jarruttavasti. Jos kenraali Tuompon alkuperäistä käskyä olisi pystytty noudattamaan, olisi 163. divisioona todennäköisesti tuhottu täydellisesti. Vajaat kaksi viikkoa myöhemmin tuhosivat suomalaiset edellisestä taistelusta oppia ottaneina Raatteen tiellä vielä paremmin varustetun, mutta käsitykseni mukaan kehnommin johdetun 44. divisioonan. Yhdessä nämä molemmat taistelut muodostavat Talvisodan suurimman voittomme."

Niistä "olemattomista" viestiyhteyksistäkin löytyy monta mainitaa Susitaipaleen kirjasta sivulta 187 - 192, jossa on lainauksia kapteenien Tanskanen ja Juottonen, vuonna 1969 laatimasta kuvauksesta ratkaisutaistelun tapahtumista Suomussalmen pohjoispuolella 27.12.1939 - 30.12.1939. Niistä käy selvästi ilmi, että yhteydet Kajaaniin ja 9.D:n komentajaan olivat olemassa ja että käskyjä tuli Siilasvuolta. Esim. "28.12 klo 1.45 otettiin vastaan eversti Siilasvuon radiosanoma, jossa hyökkäystä kiirehdittiin."

s. 193 "Aamulla saimme ev. Viklundilta kehotuksen kiinnittää huomiota Ruhtinaansalmen [Saarijärven] suuntaan, huolehtia varmistuksesta ja viestiyhteyksistä. Lienen ollut tämän johdosta puhelinyhteydessä Kajaaniin, kuten olin ollut myös edellisen illan ja yön tapahtumista. Valitettavasti en enää muista keskustelumme yksityiskohtia. Vain sen, että ilmoitin illalla (27.12) voiton oleva käden ulottuvilla. Klo 10.24 (28.12.) saimme Kajaanista yllättävän tiedon, että vihollinen pakenee kirkolta Kiantajärveä pitkin pohjoiseen.".

s. 194 "Iltapäivällä (28.12.) sain kenraali Tuompolta henkilökohtaisen puhelinsanoman, jossa hän onnittelee komennossani olleita joukkoja menestyksestä ja painottaa, että voiton lopulliset tulokset riippuvat ryhmäni toiminnasta."