Puna-armeijan hidas kiire Berliiniin?

[Niitä sun näitä]

Puna-armeijan hidas kiire Berliiniin?

Iltalehti 28.9.2012 kirjoittaa Salattu hyökkäyskäsky -jutussaan, kuinka Ohto Mannisen tutkimusten mukaan "Neuvostoliitolla oli Pohjois-Suomen vastaisilla rajoilla yhteensä 17 divisioonan verran hyökkäysvoimaa." Niiden suunniteltiin etenevän Ouluun, Kittilään ja Ivaloon. IL -kirjoittaa kuinka "Mannisen mukaan neuvostojoukoilla oli marraskuuhun asti valmius hyökätä Suomeen. Sen jälkeen joukkoja siirrettiin Saksaa kohti etenevälle rintamalle."

Hitaat olivat itäisen naapurin kiireet, sillä me kaikkihan olemme kuulleet kyllästymiseen saakka kuinka NL keskeytti Kannaksen suurhyökkäyksen jo heinäkuun 1944 alkupuolella, tai viimeistään heinäkuun puoliväliin mennessä, koska "NL:n joukoilla oli niin kiire Berliiniin". Sota kuulemma ratkaistiin siellä, eikä Suomen suunnalla tai Karjalan Kannaksella... Sitä ei haluta sanoa, ettei hyökkäystä Kannaksella voitu jatkaa silloisilla voimilla, sattuneesta syystä, eli suomalaisten vastarinnan kovuudesta ja suomalaisten aiheuttamista suurista tappioista johtuen.

Ihmeesti vaan niitä NL:n joukkoja riitti Pohjois-Suomeen. 17 divisioonaa lienee ollut aika iso määrä jopa NL:llekin.

Sitäpaitsi neukuthan kävi Ivalon tienoolla

http://www.raja.fi/rvl/lr/home.nsf/page ... 14003B79F0


http://forum.axishistory.com/viewtopic. ... 9&t=170066

http://digi.narc.fi/digi/view.ka?kuid=3499586&fullpic=1

JPr, SPK 14043
Ps.DE, SPK 19043, 19047

"5.11. [...] 12.50. [...] Yhteys venäläiseen etumaiseen tiedusteluosastoon saatu klo 08.00 tiellä Vuotso-Ivalo joella ensi I Ivalonjoki. Venäläiset ilmoittaneet, että saamme jatkaa tehtävän suorittamista. Heidän alkupäänsä tulee Ivalon tiekolmiosta tähystysetäisyyden päähän. Tähän asti heidän toivomuksestaan on toiminta ollut pysähdyksissä."

"15.30. [...] Kysymyksessä on venäläinen tiedusteluosasto, jonka vahvuudeksi sen päällikkö majuri ilmoitti 250 miestä. Tiedusteluaan asiaa ylempää suostui hän Hynnisen esitykseen saada jatkaa tehtävää ja ilmoitti vetävänsä joukkonsa Vuo-pajan suun koillispuolelle saatuaan tähänkin ylempää käskyn radioteitse. Tarkempia tietoja venäläisten joukoista ei voitu saada olematta suoraan epäkohteliaita."

"6.11. [...] III AKE. Venäläinen Erillinen Hiihtopataljoona, jolle alistettu mm. 1 pion.pataljoona välittömästi Ivalosta koilliseen. Pataljoonan komentaja majuri Fedosejeff ilmoittaa, ettei muita joukkoja ole ylittänyt valtakunnan rajaa. Nautsissa ainakin 3 divisioonaa, mutta ei panssareita. Erillinen hiihtopataljoona kuuluu 83 divisioonaan, jonka komentaja eversti Nikondseijeff."

"12.11. [..] 14.55. [...] III AKE. Maj. Fedosejeff lupasi lähteä Ivalosta viimeistään tänään 12.11.44, mutta ei ole saanut siihen ylempää käskyä. Ivalossa olevat venäläiset potilaat muutamia lukuunottamatta, jotka nekin 12.11 evakuoidaan, on jo evakuoitu. Pyydetään AK:n toimenpidettä, että venäläiset vetääntyisivät Ivalosta."

[Emma-Liisa]

Puna-armeijan hidas kiire Berliiniin?

Iltalehti 28.9.2012 kirjoittaa Salattu hyökkäyskäsky -jutussaan, kuinka Ohto Mannisen tutkimusten mukaan "Neuvostoliitolla oli Pohjois-Suomen vastaisilla rajoilla yhteensä 17 divisioonan verran hyökkäysvoimaa." Niiden suunniteltiin etenevän Ouluun, Kittilään ja Ivaloon. IL -kirjoittaa kuinka "Mannisen mukaan neuvostojoukoilla oli marraskuuhun asti valmius hyökätä Suomeen. Sen jälkeen joukkoja siirrettiin Saksaa kohti etenevälle rintamalle."

Ilmaus "hyökätä Suomeen" (jolla asiaa Iltiksen lööpissä mainostettiin) on kyllä virheellinen, koska kyse oli hyökkäyksestä saksalaisia joukkoja vastaan, joskin Suomen alueella.

Ainoa asia, joka tässä yllättää, on joukkojen määrä. Muuten kai on ollut selvää kuin pläkki, että jos Suomi ei asiaa kunnolla hoida, niin puna-armeija tulee ja hoitaa.

[Puhis]

Iltalehteä lukematta kysyn, että ovatko nuo "17 divisioonaa" divisioonia Neuvostoliiton mittapuulla vai suomalaisella mittapuulla?

Käsittääkseni divisioonan vahvuus Neuvostoliitossa saattoi olla jotain 3500 ja 10000 "kiväärin" välillä. Eli vähimmillään neuvostodivisioona vastasi rykmenttiä.

[Niitä sun näitä]

Iltalehteä lukematta kysyn, että ovatko nuo "17 divisioonaa" divisioonia Neuvostoliiton mittapuulla vai suomalaisella mittapuulla?

Käsittääkseni divisioonan vahvuus Neuvostoliitossa saattoi olla jotain 3500 ja 10000 "kiväärin" välillä. Eli vähimmillään neuvostodivisioona vastasi rykmenttiä.

Paljonko saksalaisia joukkoja olikaan Suomessa?

Kevään 1944 rauhantunnustelujen yhteydessä muistaakseni Molotovin Paasikivelle ilmoittama saksalaisten määrä taisi olla 7 divisioonaa. Tämä lienee koskenut varsinaisia taistelujoukkoja. Yleensähän sanotaan kuinka saksalaisia oli Suomessa noin 200 000. Taisi suurin osa olla ns. "töpinän ukkoja".


Molotov tiesi saksalaisten määrän 7:ksi divisioonaksi 1944 kevään neuvotteluissa.

Kevään 1944 neuvotteluissa Moskovassa puhuttiin saksalaisten määrästä ja suomalaisten mahdollisuudesta ajaa ne poissa Suomesta. Molotov tiesi saksalaisten määrän Suomessa ainakin 7:ksi divisioonaksi (rintamajoukkojen osalta).

Edvin Linkomies: Vaikea aika, 6. painos, sivu 423

Paasikivi: "En tiedä edes, miten paljon joukkoja Saksalla on Pohjois-Suomessa."
Molotov: (hymyillen) "Voin ilmoittaa teille, että niitä on siellä seitsemän divisioonaa."

Edvin Linkomiehen Vaikea aika -kirjan lopussa, sivuilta 420-429, on 2 pöytäkirjaa keskusteluista J. K. Paasikiven, C. Enckellin ja V. M. Molotovin välillä. Sihteerinä oli suomalaisten puolelta G. Enckell ja NL:n puolelta Dekanosov, sihteeri ja tulkki. Se on käydyistä keskusteluista pikakirjoitettu "Pöytäkirja Suomen ja Neuvostoliiton edustajien neuvottelukokouksesta Moskovassa maaliskuun 27. päivänä 1944." Kokous pidettiin Kremlissä ja kesti klo 16.00-18.45, tapahtuen venäjäksi.

Toinen keskustelu (s. 429-440) on Pöytäkirja Suomen ja Neuvostoliiton edustajien toisessa neuvottelukokouksesta Moskovassa keskiviikkona 29. päivänä maaliskuuta 1944. Kokous tapahtui samassa paikassa kuin edellinenkin ja saapuvilla oli samat henkilöt kuin edelläkin. Se alkoi klo 16.00 ja keskeytyi klo 18.10 ja jatkui klo 20.00 - 20.25.

Sama keskustelu löytyy tuoltakin:

Thede Palm Moskova 1944 , aseleponeuvottelut maaliskuussa ja syyskuussa 1944, Suomentanut Risto Lehmusoksa, Gummerus 1973.
Kirja on käännös ruotsinkielisestä teoksesta Vägen till vapenvilla, vuodelta 1972



Jalkaväkijoukkojen vahvuuksia

http://mekri.uef.fi/sotahistoria/vahvuudet.htm