Kielitieteestä

[Vetehinen]

- asutusnimet perustuvat yleensä henkilönnimiin, joten talonnimi Kanto(la) ei todennäköisesti juonnu sanasta (puun) kanto.
- luontonimet perustuvat yleensä luontosanoihin, joten metsännimi Kantola todennäköisesti juontuu sanasta (puun) kanto.

Tuollaisella tavalla ei oikeastaan pitäisi perustella juuri mitään, koska yleensä merkitsee, että on jotain poikkeuksiakin eikä paikannimiselityksiä pidä julistaa "yleensä" perusteella. Kanto-nimi on vähän, mutta ei vähyys merkitse, että se on saksasta.

Suomessa on harvinaisia nimiä. Eivät ne ole saksalaisia siksi, että niitä on vähän.

Ehkä Kantola on syntynyt siten, että on ollut mainitsemasi metsän nimi, sinne Erkki rakensi sitten talonsa ja häntä alettiin kutsua Kantolaksi tai Kanto-Erkiksi ja myöhemmin Kantolaksi

Kantolan nimen taustalla voi olla monia erilaisia selityksiä.

Jos todennäköisyyksistä puhutaan suomalaisen paikannimistön osalta on itsestään selvää, että suomalainen sanaselitys on todennäköisin ja saksalaisesta nimikirjasta kaivettu Gando on epätodennäköisin.

Kirjallisista lähteistä voidaan nähdä pelkästään se, että Hauho-paikannimen kirjaamisessa esiintyy kirjurista johtuvaa horjuntaa: vuorotellen h:llisia ja h:ttomia nimimuotoja!

Kaikissa Hauhon vanhoissa kirjallisissa lähteissä olevissa nimissä h.

1. Hauho-nimelle löytyy täsmällinen germaaninen lähtömuoto, ja sellainen henkilönnimi tunnetaan Suomessakin historiallisista lähteistä. Henkilönnimi on asutusnimelle tyypillisin lähtökohta.

Luonnollisesti Hauhon nimelle löytyy germaaninen "lähtömuoto", koska se on katsottu saksalaisesta sanakirjasta. Mitään muuta perustetta Hauhon saksalaisuudelle ei ole kuin se, että Hauho muistuttaa saksan sanaa.

2. Suomessa ei ole sanaa hauho, eikä se edes vastaa täsmällisesti hypoteettista muotoa sanasta havu (vrt. savu : sauhu). Sauhu-sana on siis olemassa, hauho-sanaa ei ole. Lisäksi asutusnimenä pelkkä yksiosainen 'havu' on todella kaukaa haettu.

Suomessa on paljon paikannimiä, joiden sanoja ei enää käytetä eikä niiden merkitystä tunneta. Hauhoja on sitä paitsi muitakin kuin nyt puheena oleva Hauho. Ovatko nekin kaikki saksalaisia nimiä?

Tunnustaisit jo, että sinä olet vain päättänyt uskoa omiin fantasioihisi etkä ole kiinnostunut etkä edes kykenevä arvioimaan eri selitysten tieteellistä uskottavuutta. Pidä sinä fantasiasi ja lopeta niistä jankkaaminen.

En näe mitään tieteellisyyttä siinä, että katsoisi saksalaisesta sanakirjasta sanan ja sen jälkeen väittäisin, että suomalainen paikannimi on saksalainen, koska paikannimi muistuttaa saksan sanaa.

Sinä pidät tuollaista tieteenä. Minusta se on humbuugia.

[Jaakko Hakkinen]

- asutusnimet perustuvat yleensä henkilönnimiin, joten talonnimi Kanto(la) ei todennäköisesti juonnu sanasta (puun) kanto.
- luontonimet perustuvat yleensä luontosanoihin, joten metsännimi Kantola todennäköisesti juontuu sanasta (puun) kanto.

Tuollaisella tavalla ei oikeastaan pitäisi perustella juuri mitään, koska yleensä merkitsee, että on jotain poikkeuksiakin eikä paikannimiselityksiä pidä julistaa "yleensä" perusteella. Kanto-nimi on vähän, mutta ei vähyys merkitse, että se on saksasta.

Tietenkin on poikkeuksia. Mutta silloin kun on kaksi kilpailevaa selitystä, on katsottava nimenomaan todennäköisyyttä. Vai osaisitko perustella, miksi pitäisi valita nimenomaan se epätodennäköisempi vaihtoehto? Siksi koska sinä haluat, vai?

Suomessa on harvinaisia nimiä. Eivät ne ole saksalaisia siksi, että niitä on vähän.

Eivät tietenkään. Ne ovat saksalaisia silloin, jos on esittää uskottava saksalainen selitys.

Ehkä Kantola on syntynyt siten, että on ollut mainitsemasi metsän nimi, sinne Erkki rakensi sitten talonsa ja häntä alettiin kutsua Kantolaksi tai Kanto-Erkiksi ja myöhemmin Kantolaksi

Se on toki mahdollista, muttei todennäköisin selitys.

Jos todennäköisyyksistä puhutaan suomalaisen paikannimistön osalta on itsestään selvää, että suomalainen sanaselitys on todennäköisin ja saksalaisesta nimikirjasta kaivettu Gando on epätodennäköisin.

Ei suomalainen selitys ole automaattisesti todennäköisin. Sinusta varmaan Ilomantsi on johdettu suomen ilo-sanasta; paikannimistön tutkimuksesta jotain ymmärtävät kuitenkin tietävät, että se on saamelaisperäinen lainanimi, jonka etymologinen vastine on suomen 'ylimmäinen'; Ilomantsinjärvi sattuu olemaan vesistönsä ylimmäinen järvi.

Kirjallisista lähteistä voidaan nähdä pelkästään se, että Hauho-paikannimen kirjaamisessa esiintyy kirjurista johtuvaa horjuntaa: vuorotellen h:llisia ja h:ttomia nimimuotoja!

Kaikissa Hauhon vanhoissa kirjallisissa lähteissä olevissa nimissä h.

Unohdit verbin. Toistan:
Kirjallisista lähteistä voidaan nähdä pelkästään se, että Hauho-paikannimen kirjaamisessa esiintyy kirjurista johtuvaa horjuntaa: vuorotellen h:llisia ja h:ttomia nimimuotoja!

Älä siis valehtele vaan tarkista asia paikannimikirjasta tai aiemmista viesteistäni.

1. Hauho-nimelle löytyy täsmällinen germaaninen lähtömuoto, ja sellainen henkilönnimi tunnetaan Suomessakin historiallisista lähteistä. Henkilönnimi on asutusnimelle tyypillisin lähtökohta.

Luonnollisesti Hauhon nimelle löytyy germaaninen "lähtömuoto", koska se on katsottu saksalaisesta sanakirjasta. Mitään muuta perustetta Hauhon saksalaisuudelle ei ole kuin se, että Hauho muistuttaa saksan sanaa.

Ei se muistuta saksan sanaa vaan kantagermaanin sanaa.
Lisäksi se EI MUISTUTA mitään suomen sanaa.
Ymmärrätkö?

Sinun itse keksimiäsi sanoja ei lasketa mukaan tässä, kuten ei myöskään kelttiketjussa. Aivan järkyttävää että tyyppi, joka keksii itse olemattomia sanoja ja perustelee niillä selityksiään, saa kulkea vielä vapaana! Ainakin tältä foorumilta noin epäeettisesti toimiva ja valehteleva kirjoittaja voitaisiin sulkea pois.

2. Suomessa ei ole sanaa hauho, eikä se edes vastaa täsmällisesti hypoteettista muotoa sanasta havu (vrt. savu : sauhu). Sauhu-sana on siis olemassa, hauho-sanaa ei ole. Lisäksi asutusnimenä pelkkä yksiosainen 'havu' on todella kaukaa haettu.

Suomessa on paljon paikannimiä, joiden sanoja ei enää käytetä eikä niiden merkitystä tunneta. Hauhoja on sitä paitsi muitakin kuin nyt puheena oleva Hauho. Ovatko nekin kaikki saksalaisia nimiä?

Tällaista on keskustella dementikon kanssa: joudun toistamaan samat asiat moneen kertaan! Kuten olen jo aikaisemmin kertonut sinulle, suomessa on ollut käytössä sennäköisiä henkilönnimiä; sennimiset paikat on siis nimetty todennäköisesti eri henkilöiden mukaan.

Tunnustaisit jo, että sinä olet vain päättänyt uskoa omiin fantasioihisi etkä ole kiinnostunut etkä edes kykenevä arvioimaan eri selitysten tieteellistä uskottavuutta. Pidä sinä fantasiasi ja lopeta niistä jankkaaminen.

En näe mitään tieteellisyyttä siinä, että katsoisi saksalaisesta sanakirjasta sanan ja sen jälkeen väittäisin, että suomalainen paikannimi on saksalainen, koska paikannimi muistuttaa saksan sanaa.

Ei kukaan väitä mitään noin huteralta pohjalta - sinä reppana et vain ymmärrä selitysten perusteluja, joita sinulle on jo vuosien ajan yritetty takoa kalloon.

Sinä pidät tuollaista tieteenä. Minusta se on humbuugia.

Sinä raukka et tiedäkään tieteestä yhtään mitään; kuvittelet että hyvä mielikuvitus, paksu kallo ja trollaaminen ovat riittävät menetelmät paikannimien ja kansannimien selittämiseksi.

[Vetehinen]

Jaskahan on ihan mielensä tasapainon menettänyt, kun en usko hänen todennäköisesti saksalaisiksi ja kantagermaaneiksi nimittämiinsä suomalaisiin paikannimiin.

Mielenkiintoinen seikka on aina silloin tällöin esillä ollut asia, että kantagermaaneja ja jopa heitä edeltäneitä olisi asunut Suomen alueella muinoin. Perusteet ovat aika heppoiset.

Jouko Vahtola ajoittaa artikkelissaan En gammal germansk invandring till västra Finland i bynamnens belysning (Historisk Tidskrift för Finland årg. 68 1983 s. 252-279) nimien mudostumisen aikaa noin 900 eKr ja 300 jKr.
http://www.hamewiki.fi/wiki/Paikannimi_(Kanta-Häme)

Tietääkseni valtavirta on jo ajat sitten hylännyt moiset huuhaat.

[Vetehinen]

Sellaiset ihmiset (kuten vaikkapa Vetehinen täällä) kuvittelevat, että kielitieteessä ei ole mitään erityisiä menetelmiä eikä kriteerejä, vaan riittää että heitetään sanavertailu kehään eli foorumille ja aletaan äänekkäästi ja pitkäkestoisesti propagoida (lue: jankata) oman "etymologian" puolesta.

Jankkaaminen omien selitysten puolesta kuuluu ns kielitieteeseen, koska sen käyttämät menetelmät eivät ole yksiselitteisiä vaan hyvin tulkinnanvaraisia. Se näkyy mm siinä, että samalle sanalle keksitään erilaisia alkuperiä jopa tyystin eri kielistä. Alkusana voi myös olla eri, vaikka se olisi samassa kielessäkin.

Ns kielitiede tuottaa varsin epävarmoja tuloksia ja on hiukan kyseenalaista voiko alaa kutsua edes tieteeksi. Historiassa sentään on lähteitä, joihin voi vedota ja perustaa tulkintansa niihin, mutta kielitieteessä lähteitä ei usein ole lainkaan. On vain malli, jolla selitetään sanoja ja selitysten hyvyys ja luotettavuus riippuu mallin hyvyydestä. Malli voi olla väärä, jolloin koko joukko malliin perustuvia selityksiä on vääriä. Kielentutkijathan kehittelevät yhä uusia äännemuutosten malleja, joten uusi malli tuppaa heittämään roskiin vanhoja selityksiä. Yleensä tieteessä pyritään varmuuteen ja faktoihin, mutta kielitieteellä on suuria vaikeuksia tuottaa varmaa tietoa, josta syystä sanaselityksistä leimuaa tutkijoiden kesken vähän väliä.

[Jaakko Hakkinen]

Vetehinen osoittaa syvällisen ymmärtämättömyytensä aiheesta. Kannattaisi ehkä olla hiljaa, jos oma käsitys kielitieteestä perustuu toisten yhtä tietämättömien kuulopuheisiin.

Aloita vaikka Wikipediasta tai Goole booksista.

[Jaakko Hakkinen]

Jaskahan on ihan mielensä tasapainon menettänyt, kun en usko hänen todennäköisesti saksalaisiksi ja kantagermaaneiksi nimittämiinsä suomalaisiin paikannimiin.

Mielenkiintoinen seikka on aina silloin tällöin esillä ollut asia, että kantagermaaneja ja jopa heitä edeltäneitä olisi asunut Suomen alueella muinoin. Perusteet ovat aika heppoiset.

Jouko Vahtola ajoittaa artikkelissaan En gammal germansk invandring till västra Finland i bynamnens belysning (Historisk Tidskrift för Finland årg. 68 1983 s. 252-279) nimien mudostumisen aikaa noin 900 eKr ja 300 jKr.
http://www.hamewiki.fi/wiki/Paikannimi_(Kanta-Häme)

Tietääkseni valtavirta on jo ajat sitten hylännyt moiset huuhaat.

Sinun tietosi ei olekaan miltään alalta asiantuntevaa. Aikamoinen olkinukke on kuvitelmasi, että Vahtolan tulosten kyseenalaistaminen johtaisi germaanien läsnäolon perinpohjaiseen kumoamiseen.

Täällä sinulle nykyinen valtavirtakäsitys germaanien läsnäolosta Suomessa - ei viittaustakaan Vahtolaan tästä aiheesta:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf

Älä suotta kommentoi, koska et kuitenkaan ymmärrä lukemaasi. Jokaisesta kommentistasi tulee löytymään useita ymmärrysvirheitä, kuten tavallista.

[Vetehinen]

Jaskahan on ihan mielensä tasapainon menettänyt, kun en usko hänen todennäköisesti saksalaisiksi ja kantagermaaneiksi nimittämiinsä suomalaisiin paikannimiin.

Mielenkiintoinen seikka on aina silloin tällöin esillä ollut asia, että kantagermaaneja ja jopa heitä edeltäneitä olisi asunut Suomen alueella muinoin. Perusteet ovat aika heppoiset.

Jouko Vahtola ajoittaa artikkelissaan En gammal germansk invandring till västra Finland i bynamnens belysning (Historisk Tidskrift för Finland årg. 68 1983 s. 252-279) nimien mudostumisen aikaa noin 900 eKr ja 300 jKr.
http://www.hamewiki.fi/wiki/Paikannimi_(Kanta-Häme)

Tietääkseni valtavirta on jo ajat sitten hylännyt moiset huuhaat.

Sinun tietosi ei olekaan miltään alalta asiantuntevaa. Aikamoinen olkinukke on kuvitelmasi, että Vahtolan tulosten kyseenalaistaminen johtaisi germaanien läsnäolon perinpohjaiseen kumoamiseen.

Täällä sinulle nykyinen valtavirtakäsitys germaanien läsnäolosta Suomessa - ei viittaustakaan Vahtolaan tästä aiheesta:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf

Kirjoitin että valtavirta on hylännyt Vahtolan selitykset, sitten Häkkinen sanoo sitä olkinukeksi ja kolmanneksi sanoo, että valtavirrassa ole viittaustakaan Vahtolaan. Ensin haukutaan ja sitten ollaan samaa mieltä ja viitataan omaan kirjoitukseen, jossa pitäisi ilmetä germaanien läsnäolo Suomessa.

Selailin kirjoitustasi. Havaitsin sen hyppivän saamen germaanilainoista Suomen saamelaisiin paikannimiin. Miten ne liittyvät germaanien läsnäoloon Suomen alueella?

Pitäisikö tuo koko sepustus kahlata läpi etsien lausetta germaaniasutuksesta Suomessa?

Älä suotta kommentoi, koska et kuitenkaan ymmärrä lukemaasi. Jokaisesta kommentistasi tulee löytymään useita ymmärrysvirheitä, kuten tavallista.

Hoet tuota "sinä et ymmärrä" kaikissa viesteissäsi.

[Vetehinen]

Kyllähän se kielitiede on tuollaista kuin kirjoitin Jaska. Ei siitä pääse yli eikä ympäri.

Sinä käytät usein termiä "uskottava" sanaselitys, joka minusta kertoo aika paljon siitä, miten epävarmaa kieli"tieteen" tulokset ovat. Uskottava on sanojan mielestä se, johon hän itse uskoo. Kielen"tutkijoilla" on omat "uskottavat" selityksensä, jotka eroavat toisten "uskottavista" selityksistä.

Mikä on uskottavin selitys voitaisiin äänestyttää. Tavallaan sitä toki tehdäänkin puhumalla selitysten kannattamisesta ja suosiosta.

[Jaakko Hakkinen]

Vetehinen-kultaseni,
sinulla ei ole harmainta hajuakaan siitä, millä kriteereillä kielitieteessä uskottavuutta arvioidaan. Olen jo tuhannesti selittänyt sinulle, että kyse ei ole siitä, että vain valitaan arpomalla tai omien mieltymysten mukaan sopivin selitys. Sinulle tämä asia ei ole mennyt vuosien saatossa milloinkaan jakeluun, vaan edelleen kuvittelet että kyse on mielivaltaisesta valinnasta. Tätä sitten perustelet sanan "uskottava" käytöllä. Uskottavuus ei kuitenkaan ole mielivaltainen suure, vaan se voidaan tarvittaessa ilmaista vaikka numeerisesti, arvioiden kuinka paljon äänteellisiä ja semanttisia poikkeamia selitys edellyttää.

Älä puhu asioista joista et mitään tiedä, se on noloa. Kysyä voit toki.

[Jaakko Hakkinen]

Jaskahan on ihan mielensä tasapainon menettänyt, kun en usko hänen todennäköisesti saksalaisiksi ja kantagermaaneiksi nimittämiinsä suomalaisiin paikannimiin.

Mielenkiintoinen seikka on aina silloin tällöin esillä ollut asia, että kantagermaaneja ja jopa heitä edeltäneitä olisi asunut Suomen alueella muinoin. Perusteet ovat aika heppoiset.

Jouko Vahtola ajoittaa artikkelissaan En gammal germansk invandring till västra Finland i bynamnens belysning (Historisk Tidskrift för Finland årg. 68 1983 s. 252-279) nimien mudostumisen aikaa noin 900 eKr ja 300 jKr.
http://www.hamewiki.fi/wiki/Paikannimi_(Kanta-Häme)

Tietääkseni valtavirta on jo ajat sitten hylännyt moiset huuhaat.

Sinun tietosi ei olekaan miltään alalta asiantuntevaa. Aikamoinen olkinukke on kuvitelmasi, että Vahtolan tulosten kyseenalaistaminen johtaisi germaanien läsnäolon perinpohjaiseen kumoamiseen.

Täällä sinulle nykyinen valtavirtakäsitys germaanien läsnäolosta Suomessa - ei viittaustakaan Vahtolaan tästä aiheesta:
http://www.mv.helsinki.fi/home/jphakkin/Jatkuvuus2.pdf

Kirjoitin että valtavirta on hylännyt Vahtolan selitykset, sitten Häkkinen sanoo sitä olkinukeksi ja kolmanneksi sanoo, että valtavirrassa ole viittaustakaan Vahtolaan. Ensin haukutaan ja sitten ollaan samaa mieltä ja viitataan omaan kirjoitukseen, jossa pitäisi ilmetä germaanien läsnäolo Suomessa.

Väärin ymmärsit jälleen. Huomaa, että sinun irrallinen virkkeesi "Tietääkseni valtavirta on jo ajat sitten hylännyt moiset huuhaat" näyttää viittaavan koko germaanien läsnäoloon, koska kirjoitit Vahtola-kappaletta ennen: "Mielenkiintoinen seikka on aina silloin tällöin esillä ollut asia, että kantagermaaneja ja jopa heitä edeltäneitä olisi asunut Suomen alueella muinoin. Perusteet ovat aika heppoiset."

Väärin ymmärsit senkin, että olisin sanonut olkinukeksi sitä, että "valtavirta on hylännyt Vahtolan selitykset". Minä kun sanoin olkinukeksi sitä, että Vahtolan tulosten kyseenalaistaminen johtaisi germaanien läsnäolon perinpohjaiseen kumoamiseen.

Selailin kirjoitustasi. Havaitsin sen hyppivän saamen germaanilainoista Suomen saamelaisiin paikannimiin. Miten ne liittyvät germaanien läsnäoloon Suomen alueella?

Pitäisikö tuo koko sepustus kahlata läpi etsien lausetta germaaniasutuksesta Suomessa?

Pitäisi, koska siinä on paljon tietoa, joka on sinulle täysin uutta. Sinun pitäisi käyttää viikko siihen että lukisit sen kymmeneen kertaan ajatuksella läpi; sitten ehkä kykenisit noin viikon ajan muistamaan kaksi yksittäistä tiedonmurenaa kirjoituksesta, minkä jälkeen unohtaisit taas kaiken ja palaisit nuoruutesi tietotasoon. Mutta aloita nyt ensin vaikka sivuilta 7-9, joilla käsitellään germaanikontakteja.

Älä suotta kommentoi, koska et kuitenkaan ymmärrä lukemaasi. Jokaisesta kommentistasi tulee löytymään useita ymmärrysvirheitä, kuten tavallista.

Hoet tuota "sinä et ymmärrä" kaikissa viesteissäsi.

Hienoa että huomasit ja ymmärsit vihdoinkin mitä olen hokenut niin pitkään! Osaisitkohan arvata syytä moiselle? Lähes jokaikisessä viestissäsi, jossa vastaat useampaan kuin yhteen kohtaan, olet ymmärtänyt jotain väärin.

Olisiko sinun aika katsoa peiliin? Selvästikin luetun ymmärtämisen kyvyssäsi on jotain pahasti vinksallaan.

[Vetehinen]

Annapa Jaakko esimerkiksi uskottavuuslaskelmat sanoista finn ja Hauho kummastakin kahdelle eri selitykselle.

Hauska nähdä tuleeko tästä mitään.

[Vetehinen]

Selailin kirjoitustasi. Havaitsin sen hyppivän saamen germaanilainoista Suomen saamelaisiin paikannimiin. Miten ne liittyvät germaanien läsnäoloon Suomen alueella?

Pitäisikö tuo koko sepustus kahlata läpi etsien lausetta germaaniasutuksesta Suomessa?

Pitäisi, koska siinä on paljon tietoa, joka on sinulle täysin uutta. Sinun pitäisi käyttää viikko siihen että lukisit sen kymmeneen kertaan ajatuksella läpi; sitten ehkä kykenisit noin viikon ajan muistamaan kaksi yksittäistä tiedonmurenaa kirjoituksesta, minkä jälkeen unohtaisit taas kaiken ja palaisit nuoruutesi tietotasoon. Mutta aloita nyt ensin vaikka sivuilta 7-9, joilla käsitellään germaanikontakteja.

Tarkoitat että luvuissa Saamen leviäminen Suomeen ja Saamen leviäminen Lappiin on jotain germaanikontakteista, mutta väitit ensin germaanien läsnäolosta Suomessa. Siirrät maalia.

Kirjoituksesi ovat liian vaikeita sinulle itsellesi tajuta. En oikeastaan ihmettele, koska puuta heinää selostava sotkeutuu helposti omiin lankoihinsa ja minusta sinulle on nyt käynyt niin.

[Jaakko Hakkinen]

Annapa Jaakko esimerkiksi uskottavuuslaskelmat sanoista finn ja Hauho kummastakin kahdelle eri selitykselle.

Hauska nähdä tuleeko tästä mitään.

Annan heti kun kerrot mille selityksille haluat uskottavuusarvot.

[Jaakko Hakkinen]

Selailin kirjoitustasi. Havaitsin sen hyppivän saamen germaanilainoista Suomen saamelaisiin paikannimiin. Miten ne liittyvät germaanien läsnäoloon Suomen alueella?

Pitäisikö tuo koko sepustus kahlata läpi etsien lausetta germaaniasutuksesta Suomessa?

Pitäisi, koska siinä on paljon tietoa, joka on sinulle täysin uutta. Sinun pitäisi käyttää viikko siihen että lukisit sen kymmeneen kertaan ajatuksella läpi; sitten ehkä kykenisit noin viikon ajan muistamaan kaksi yksittäistä tiedonmurenaa kirjoituksesta, minkä jälkeen unohtaisit taas kaiken ja palaisit nuoruutesi tietotasoon. Mutta aloita nyt ensin vaikka sivuilta 7-9, joilla käsitellään germaanikontakteja.

Tarkoitat että luvuissa Saamen leviäminen Suomeen ja Saamen leviäminen Lappiin on jotain germaanikontakteista, mutta väitit ensin germaanien läsnäolosta Suomessa. Siirrät maalia.

Haloo? Kannattaisiko ensin lukea ne sivut, niin näkisit että niillä puhutaan germaanien läsnäolosta Suomessa! Oletpa todella uskomattoman laiska ja vajaaymmärteinen!

Kirjoituksesi ovat liian vaikeita sinulle itsellesi tajuta. En oikeastaan ihmettele, koska puuta heinää selostava sotkeutuu helposti omiin lankoihinsa ja minusta sinulle on nyt käynyt niin.

Älä viitsi Pekka nolata itseäsi enempää! Lukijat kuolevat nauruun... sinä syyttämässä minua ymmärrysvaikeuksista! Tältäkin foorumilta löytyy satamäärin viestejä, joissa sinä olet ymmärtänyt väärin, eikä yhtä ainutta viestiä, jossa minä olisin ymmärtänyt väärin.

[Vetehinen]

Tarkoitat että luvuissa Saamen leviäminen Suomeen ja Saamen leviäminen Lappiin on jotain germaanikontakteista, mutta väitit ensin germaanien läsnäolosta Suomessa. Siirrät maalia.

Haloo? Kannattaisiko ensin lukea ne sivut, niin näkisit että niillä puhutaan germaanien läsnäolosta Suomessa! Oletpa todella uskomattoman laiska ja vajaaymmärteinen!

Sehän on mukavaa. Laiton haun päälle ja tosiaan sieltä löytyikin kaksi tällaista mainintaa:

Itämerensuomalaisia näyttää siis olleen läsnä Suomen rannikolla jo varhais- tai keskikan- tasuomen aikana

Viimeistään myöhäiskantasaamen aikana (ajanlaskun alun tienoilla) saamea siis puhuttiin lännessä jo lounaista Suomea myöten, mutta sitä aikaisemmasta läsnäolosta on vaikeampi saada todisteita

Siinähän sitä on germaanien läsnäolosta, vai mitä Jaakko?