Varsinaissuomalaisen maatalon keittiössä paistettiin vielä 1970-luvulla kotimakkaraa, ihanaa hyvää possunmakkaraa, johon käytettiin raaka-aineeksi valtaosin ohraryynejä ja "kaikki mitä teurastuksesta jäi". Varmuudella ainakin keuhkot, sydän, hiukan maksaa (maksasta tehtiin muitakin ruokia eikä sitä riittänyt paljoa makkarataikinaan?) ja "hiukan lihaa, roippeita" ja "ylimääräiset palat" (?).
Rasvaa ei laitettu makkaramassaan, koska suoliin jäi riittävästi rasvaa.
Tuo makkara oli herkkua, eikä sitä paheksuttu millään tapaa. Noissa aineksissa on paljon makuaineita. Ero sotavankimakkaraan vaikuttaisi olevan, ettei luujauhoa käytetty?