"Maaorjuus" on sekin aika summittainen käsite ja sekin pitäisi sinun ehkä myös määritellä. Kyse oli pikemminkin eräästä verotuksen muodosta, joka Keski-Euroopassakin vaihteli alueellisesti hyvin paljon. Antiikin Rooman kaltaisesta henkilökohtaisesta orjuudesta ei niinkään ollut kyse.Vetehinen kirjoitti: jsn kirjoitti:Peter Wilsonin tuoreen historian mukaan pääosa verrattain korkeasta rekrytointiluvusta selittyy pohjoisen maatalouden rakenteella, pienistä perheviljelmistä, jossa naiset hoitivat ison osan työstä. Suurtilavaltaisessa Keski-Euroopassa tarvittiin enemmän työväkeä, jotta herrat saivat tulonsa.
Tuohon lienee vaikuttanut, että muualla Euroopassa oli maaorjuus. Maanomistaja-aateli omisti orjansa eikä varmaan suosiolla luopunut orjistaan.
Suomalainen talonpoika oli "vapaa", joten hänet voi pakottaa sotatantereille.
Ruotsin Suomessakin maksettiin veroja ja sotaväenotto oli niistä eräs. Kuten Nylanderin esiin nostamasta Lappalaisen teoksesta käy ilmi, mistään sattumanvaraisesta mielivaltaisesta asevelvollisuudesta ei ollut kyse, vaan verovelvolliset harjoittivat verosuunnittelua (usein yhdessä) ja varustivat kruunun vaatiman miehen. Myöhemmin 1600-luvulla kehitetty ruotujärjestelmä pohjasi paljossa jo sitä edeltäneeseen systeemiin.