Talvisodasta

[Hankikanto]

Välirauhan aikaa on käsitellyt ex-diplomaatti Paavo Rantanen tuoreessa kirjassa " Suomi kaltevalla pinnalla ".
Molotovin ja Hitlerin keskusteluja 13.11. 1940 hän tarkentaa viittauksilla saksalaisten päätulkin Paul Schmidtin kertomaan.
Hän esittää keskustelun huipentuneen Hitlerin kysymykseen " millaista ratkaisua NL haluaa Suomessa". Molotovin vastaus oli " sama kuin Baltialle ja Bessarabialle". Ne Nl oli liittänyt itseensä.
Tuon ratkaisun suhteen Hitler sitten asettui poikkiteloin ( s.144) .

[Heikki Jansson]

Välirauhan aikaa on käsitellyt ex-diplomaatti Paavo Rantanen tuoreessa kirjassa " Suomi kaltevalla pinnalla ".
Molotovin ja Hitlerin keskusteluja 13.11. 1940 hän tarkentaa viittauksilla saksalaisten päätulkin Paul Schmidtin kertomaan.
Hän esittää keskustelun huipentuneen Hitlerin kysymykseen " millaista ratkaisua NL haluaa Suomessa". Molotovin vastaus oli " sama kuin Baltialle ja Bessarabialle".

Molotovin ja Hitlerin välisestä neuvottelusta laaditun muistion tekstistä on tällä ollut aiemminkin keskustelua. Ks. viewtopic.php?f=10&t=3213

Alkuperäinen teksti Gustav Hilgerin muistiossa (joka varmasti on Partasen lähde) kuuluu:

Molotow erwiderte, daß es sich nicht um den Krieg in der Ostsee, sondern um die Finnlandfrage und ihre Bereinigung im Rahmen des vorjährigen Abkommens handele. Auf eine Frage des Führers erklärte er, daß er sich diese Bereinigung in demselben Ausmaß (= samassa mittakaavassa), wie in Bessarabien und in den Randstaaten vorstelle (kuvitteli), und bat den Führer, dazu Stellung zu nehmen (= ja pyysi Führeriltä tämän kannanottoa tähän).

Ks. koko alunperin saksankielisen muistion teksti
http://www.histdoc.net/history/de/NaSo1940-11-13.html
Teksti löytyy myös englanniksi:
http://www.histdoc.net/history/NaSo1940-11-13.html

Jos selostukseksi on oikea on Partasen kirjassa Molotovin "kuvittelu 'samasta mittakaavasta" kääntynytkin peräti tiedoksi ja ihan "samanlaisesta". Molotovin Schmidtin mukaan mainitessa Bessarabian ja reunavaltiot se onkin kääntynyt Molotovin ilmaisemaksi "haluksi" samanlaisesta tapahtumista kuin Baltiassa - ja Bessarabiassa.

Muistion on saksalaisen käännöstoimiston päällikön - tietääkseni tätä sanottiin usein 'Hitlerin tulkiksi' - Paul Schmidtin allekirjoituksella varmentama, mutta sen on ilmeisesti laatinut neuvottelujen varsinaisen tulkkaajana toiminut Gustav Hilger. Tämä toimi kielitaitoisena neuvotteluissa varsinaisena tulkkina, kun taas venäjän kieltä taitamattoman Paul Schmidtin panos oli rajoitetumpi, (eli tämä siunasi tekstin toimiston päällikön nimellä). - Tiedossani ei ole tarkempaa tietoa siitä, kenen kynästä muistion teksti peräisin yli tämän. Muistio sitten merkittiin salaiseksi ja lienee ollut saksalaisten ulkoministeriön virkailijoiden omassa (sisäisessä) käytössä.

Partanen ei - jos selostuksesi on oikea - suinkaan huomioi, että Molotov vastasi epämääräisesti ja viitteellisesti. Siihen on eittämättä meillä vaikuttanut Goebbelsen propagandaministeriöstä lähtöisin oleva tarina "Molotovista anomassa lupaa Führeriltä".

Varsinainen Neuvostoliiton vastaus tuli sitten pari viikkoa myöhemmin 26.11.40 mutta se täälläkin halutaan sivuuttaa. Siinä Neuvostoliitto takaisi rauhan Itämeren alueella, edellyttäen, että Saksa poistaisi joukkonsa Suomesta.

- Mainittakoon että Partasen kirjaa on kiitetty arvosteluissa sen helppolukuisuudesta ja siitä, ettei sen tekijä piilottele omia mielipiteitään - eikä tunnu tekevän.


Semmottii...

Terv.

[nylander]

Minulla sattuu olemaan Paavo Rantasen kirja lainassa kirjastosta. (Olen sitä sieltä täältä hyppien lukenut, ja joutaa kohta jo palautettavaksikin, koska en löydä siitä mitään uusia näkökulmia.)

Rantasen kirja perustuu aivan olennaisesti aikaisemmin julkaistussa kirjallisuudessa olevien tietojen kierrättämiseen, näin myös Molotov Berliinissä -jakson osalta. Arkistolähteitä tekijä on lähdeluettelon mukaan käyttänyt aivan minimaalisesti, ja niistäkin puuttuvat lähdeviitteet.

Ihmeen hyvin muuten nämä ex-suurlähettiläät ja vastaavat eksellenssit saavat kirjoituksiaan kaupallisten kustantajien julkaisuohjelmiin, ja "lakien henkikin" on aina se sama: mahdollisimman sovinnainen ja tutun turvallisiin, niihin "oikeisiin" tulkintoihin nojaava.

[jsn]

Partanen ei - jos selostuksesi on oikea - suinkaan huomioi, että Molotov vastasi epämääräisesti ja viitteellisesti. Siihen on eittämättä meillä vaikuttanut Goebbelsen propagandaministeriöstä lähtöisin oleva tarina "Molotovista anomassa lupaa Führeriltä".

Tahallinen epämääräisyys ja kiertelevät ilmaukset olivat yhteisiä neuvottelujen kummallekin osapuolelle. Sitä, että käytti epämääräistä kieltä, ei näin ollen voi pitää argumenttina poliittisesta linjasta.

Jostain syystä täällä on edelleen haluttu unohtaa se, että NL:lle liittymistä kolmen vallan sopimukseen oli syksyllä 1940 tarjonnut nimenomaan Saksa ja se, että Neuvostoliiton ehdot liittymiselle sisälsivät paljon. Yksi niistä oli pyrkimys saada lisää vaikutusvaltaa Bulgariassa ja Bosporin salmessa, jotka eivät suinkaan kuuluneet NL:n etupiiriin M-R-sopimuksessa. Tämä oli Saksalle salaisten Barbarossa-valmistelujen ohella ohella käypä peruste jättää tarjous huomiotta.

NL:n siirron tekee ymmärrettäväksi se, että pääsotanäyttämö oli sillä hetkellä Välimerellä (Kreikka ja Pohjois-Afrikka). Aivan kuten Mussolini kävi ahneeksi (itselleen hyvin noloin seurauksin) pelätessään saksalaisten vievän häneltä Balkanin, myös Neuvostoliitto pyrki samoille osille. Tätä ei kai voi kutsua muuksi kuin ekspansiiviseksi politiikaksi. Pyrkimykset lienevät myös olleet yhtenä syynä siihen, että sitten kun Kreikka oli vuonna 1941 kukistunut ja jaettiin miehitysalueisiin, Saksa halusi haltuunsa sen Turkin vastaisen maarajan.

[Heikki Jansson]

NL:n siirron tekee ymmärrettäväksi se, että pääsotanäyttämö oli sillä hetkellä Välimerellä (Kreikka ja Pohjois-Afrikka). Aivan kuten ... saksalaisten vievän häneltä Balkanin, myös Neuvostoliitto pyrki samoille osille....sitten kun Kreikka oli vuonna 1941 kukistunut ja jaettiin miehitysalueisiin, Saksa halusi haltuunsa sen Turkin vastaisen maarajan.

Esittämäni koski Suomen roolia Neuvostoliiton ulkoministerin Vjatjeslav Molotovin tavatessa Berliinissä 12-13.11.40 Saksan valtakunnankanslerin Adolf Hitlerin. Sitä on tämän ketjun aihepiiri koskenut ainakin siitä lukien kun kirjoitin siihen ensimmäisen kommenttini 4.11.12.

Viestissä esittämäsi ei koskenut muuta kuin rajallisesti mainitsemaani eikä kenenkään muunkaan mainitsemaa tässä thread'issa. Tavoittelit ilmeisesti puheenaiheen vaihtamista kirjoittamalla

”pääsotanäyttämö[stä] joka oli sillä hetkellä Välimerellä (Kreikka ja Pohjois-Afrikka)”

Et ole nähdäkseni esittänyt syytä tavoittelemaasi puheenaiheen vaihtamiseen.

Semmottii...

Terv.

[jsn]

Viestissä esittämäsi ei koskenut muuta kuin rajallisesti mainitsemaani eikä kenenkään muunkaan mainitsemaa tässä thread'issa. Tavoittelit ilmeisesti puheenaiheen vaihtamista kirjoittamalla ”pääsotanäyttämö[stä] joka oli sillä hetkellä Välimerellä (Kreikka ja Pohjois-Afrikka)”

Et ole nähdäkseni esittänyt syytä tavoittelemaasi puheenaiheen vaihtamiseen.

Kyse ei ole mistään puheenaiheen vaihtamisesta vaan syksyn 1940 tilanteesta, johon Saksa-NL-väliset Suomi-keskustelut olennaisesti liittyivät. Suurvaltojen katse ulottui laajemmalle kuin yhteen maahan. Itämeren ja Mustanmeren välillä on aina ollut selkeä geopoliittinen yhteys, sillä niiden yhteydessä puhutaan Venäjän/Neuvostoliiton vesialueista. Välimerikin liittyy Jäämeren ohella asiaan vahvasti. Vain tällä tavoin Suomen asema voidaan todella ymmärtää. Mutta tajuan kyllä, ettet tätä halua ja teeskentelet väärinymmärrystä.

Näethän myös itse linkittämiesi alkuperäisdokumenttien kautta, että NL esitti mainitsemiani asioita Turkin ja Bulgarian osalta ehtona liittymiselleen Saksan ehdottamaan sopimukseen:

http://www.histdoc.net/history/de/NaSo1940-11-13.html

(erityisesti ehdot 1 ja 2)

[Heikki Jansson]

Mutta tajuan kyllä, ettet tätä halua ja teeskentelet väärinymmärrystä.

Toistan: viestissä esittämäsi ei koskenut muuta kuin rajallisesti mainitsemaani eikä kenenkään muunkaan mainitsemaa tässä thread'issa. Tavoittelit ilmeisesti puheenaiheen vaihtamista. - Henkilöni tai väittämäsi teeskentely ei ole liioin tämän keskustelun aiheeena. Keskustelun vieminen henkilökohtaisuuksiin on suunsoittoasi.

En näe mitään syytä vastata viestiisi väkisin. Jos haluat, voit toki kirjoittaa asiastasi, mikäli Sinulla on esitettävää keskusteltavaksi, oman avauksen. Se saattaisi toki olla kiintoisaa mutta merkitsisi puheenaiheen vaihtamista tässä ketjussa, jossa on keskusteltu vallan muusta kuin esittämästäsi. Kaikki toki riippuu kaikesta, tiedän.


Jotta semmottii...

Terv.

[Heikki Jansson]

Miksi sinusta pitäisi suhtautua skeptisesti siihen, että ... ja esitti tämän peräti kirjallisesti 26.11.40?

Koska Stalin oli muissa yhteyksissä syönyt sanansa aivan kuten Hitler.

Herran kiesus, mikä lapsenusko Sinulla oikein on? Kukaan muu poliitikko ei Sinusta ole "syönyt sanaansa” (kuten vaalilupauksia, jotka uskosi mukaan aina pidetään), eihän?? Stalin ja Hitler ovat uskossasi ihka ainoat poliitikot jotka ovat ”syöneet sanansa”? Esim. Ryti allekirjoittaessaan rauhansopimuksen Moskovassa 12.3.40 suomalaisten edustajana ja siis antaessaan sanan näiden puolesta havitteli jo sitä hetkeä, jolloin tämä pääsisi antamansa "sanan syömiseen" - mikä tapahtui sitten 26.6.41. Rytin piti tuolloin ”suuren syytöspuheensa” radiossa, joka sisälsi (paitsi ison kasan valheita suomalaisille) myös faktisen sodanjulistuksen Rytin mainitsemalle ”periviholliselle” ja siten siis sovitun - eli rauhan ja sen ehtojen - rikkomisen, eli "sanan syömisen".

Jos kuitenkin palattaisiin infantilian maailmasta normaalimpaan maailmaan, niin yleensä on totuttu lukemaan eri maiden ulkoministerien lausuntoja kovin tarkasti ja ulkoministerit pyrkivät olemaan tarkkoja antaessaan lausuntoja. Tämä johtaa välttämättä tiettyyn epämääräisyyteen näiden esityksissä (esim. neuvotteluissa) kun kannanottoja ei ole vielä määritetty (tai niistä ole ehditty päättää) mutta vastaus kuitenkin täytyy antaa heti keskustelussa - ainakin suuntaa antavana. Sama pätee tietysti valtioiden väliseen viralliseen kirjeenvaihtoon. ts. nootteihin, joissa esitetään kunkin valtion viralliset (lopulliset) kannanotot.

Neuvostoliiton nootti 26.11.40 sisälsi sen vastauksen Berliinissä 12-13.11.40 yhteydessä Saksan puolesta esitettyyn. Jos jokin on epäselvää Molotovin esityksessä 13.11.41 voidaan siis Neuvostoliiton nootista lukea täsmällisemmin sen kannanotto Hitlerin esitykseen.

Täällä näkyvät erinäiset kirjoittajat kuitenkin käyttäneen Neuvostoliiton kannanottoa 26.11.40 ensin eräässä tunnetussa propagandaministeriössä hankkiakseen sille Goebbelstulkinnan. Sen lisäksi nootti on päälle päätteeksi jätetty visusti mainitsematta kska siinä Neuvostoliitto esittää kaikkea muuta kuin mikä ilmenee sen goebbelstulkinnasta.

Kun nootin olemassaolo on ollut lopulta pakko myöntää, siihen viitataan Goebbelsin muovaamassa muodossa ja väitetään siis että ”Molotov anoi Führeriltä lupaa Suomen likvidoimiseen”. Natsien propagandaministeriö ei kuitenkaan ollut päässyt tekemään Neuvostoliiton kannanottoja, vaikka sitä pidettäisiin kuinka toivottavana vaan Neuvostoliitto teki kannanottonsa ihan itse. Ehkä se on Sinustakin valitettavaa. Sinä tosin jo myönsitkin Schnurren esityksen propagandaluonteen, mitä korostettakoon eduksesi.

Nootissaan 26.11.1941 Neuvostoliitto esitti vastauksenaan Saksan esittämälle olevansa halukas liittymään kaavailtuun neljän vallan sopimukseen, mutta tämä edellytti,

että saksalaiset joukot vedetään pois Suomesta ja tällöin Neuvostoliitto takaisi Saksan taloudelliset intressit Suomessa ja sitoutuisi rauhanomaisiin oloihin Itämeren alueella (=suhteessaan Suomeen).

Tämä ei tietystikään merkinnyt Suomen ”likvidaatiota”.

Mutta täällä jotkut kunnioittavat totuutta niin paljon että tekevät kaikkensa välttääkseen sen. Esimerkiksi jättävät mainitsematta Neuvostoliiton nootin 26.11 tai väittävät sen siteeraamista ”luottamiseksi Stalinin sanaan” (kuten Sinä teit). Tilalle tarjotaan yllä esitetysti goebbelsilaista kaikilla mausteilla, Neuvostoliiton luvan anomista Führeriltä ”Suomen likvidoimiseen”. Lol, anteeksi nyt vain.

Semmottii...

Terv.

[Hankikanto]

Otettakoon sentään huomioon, että päivämäärä 13.11 on ennen kuin 26.11. Se mitä esitetään 26.11 ei välttämättä ollut sama kanta mihin 13.11 olisi pyritty.

[jsn]

Toistan: viestissä esittämäsi ei koskenut muuta kuin rajallisesti mainitsemaani eikä kenenkään muunkaan mainitsemaa tässä thread'issa. Tavoittelit ilmeisesti puheenaiheen vaihtamista. - Henkilöni tai väittämäsi teeskentely ei ole liioin tämän keskustelun aiheeena. Keskustelun vieminen henkilökohtaisuuksiin on suunsoittoasi.

Ei pitäisi ottaa noin henkilökohtaisesti sitä, että joku tuo historiasta esiin epämiellyttäviä tosiasioita. Oudolta tuntuu ettei tällä tosiaan ole Suomen tilanteen kannalta mitään merkitystä (vapaa oma käännös saksankielestä):

Sähkeraportti Saksan Neuvostoliiton suurlähettilään sähkeraportti valtakunnanulkoministerille 25. Marraskuuta 1940

Moskova, 26. marraskuuta 1940 klo 5.34
Saapunut 26. marraskuuta 1940 klo 8.50

Nr. 2362

Molotov pyysi minut tänään illalla luokseen ja kertoi Dekanosovin läsnäollessa seuraavaa:

Neuvostohallitus on pohtinut herra valtakunnanulkoministerin 13. marraskuuta käydyssä keskustelussa esittämää ja ottanut siihen seuraavan kannan:

"Neuvostoliitto on valmis hyväksymään herra valtakunnanulkoministerin 13. marraskuuta luonnosteleman neljän vallan sopimuksen poliittisesta yhteistyöstä ja molemminpuolisesta taloudellisesta avusta seuraavin ehdoin:

1) Jos saksalaiset joukot tullaan viipymättä vetämään Suomesta, joka vuoden 1939 sopimuksen nojalla kuuluu Neuvostoliiton vaikutuspiiriin. Samalla Neuvostoliitto velvoittaa takaamaan rauhalliset suhteet Suomeen sekä Saksan taloudelliset intressit Suomessa (puun ja nikkelin vienti).

2) Jos Neuvostoliitto voi lähikuukausina taata turvallisuutensa Turkin salmissa (Meerengen) molemminpuolisella turvatakuusopimuksella maantieteellisen sijaintinsa nojalla Mustanmeren rajaturvallisuusvyöhykkeeseen kuuluvan Bulgarian kanssa sekä perustamalla Neuvostoliiton maa- ja merivoimille tukikohta Bosporin ja Dardanellien alueelle monivuotisella vuokrasopimuksella.

3) Jos Neuvostoliiton pyrkimykset Batumin ja Bakun eteläpuolella Persianlahden suunnassa tunnustetaan.

4) Jos Japani luopuu oikeuksistaan saada korvausta hiilestä ja naftasta Pohjois-Sahalinilla.

(sitaatti loppu)

http://www.histdoc.net/history/de/NaSo1940-11-25.html

(edellä antamani linkki taisi olla virheellinen, pahoittelut)

Kyse on Saksan lähettilään raportista, jossa hän kertoo Molotovin kannanoton Ribbentropille. Ruokahalu kasvaa syödessä vai onko tämä alusta loppuun vain propagandaministeriön valheita? Näkisin tämän pikemmin puhtaasti tsaarinajan imperialististen tavoitteiden jatkamisena.

[yucca]

Stalin otti Romanialta kesäkuussa 1940 enemmän kuin oli alun perin edes vaatinut.

Tästä tulee mieleen Suomen ja Romanian tapausten rinnastaminen, jonka luulisi olevan ilmeistä, mutta jota en ole nähnyt.

On esitetty, että talvisotaan jouduttiin, koska Suomen johto ei uskonut Neuvostoliiton hyökkäävän ainakaan esittämättä ensin uhkavaatimusta. Neuvostoliitto taas ei voinut esittää uhkavaatimusta, koska se julisti rauhantahtoista politiikkaa ja vakuutti, ettei tavoittele alueita – tämähän osaltaan johti myös Kuusisen ”hallitukseen”. Baltianhan se oli saanut hallintaansa ilman suoraa julkista uhkavaatimusta, ja Itä-Puolan se lähinnä vain miehitti ”Puolan valtion lakattua olemasta”.

Olisiko niin, että talvisota opetti Neuvostoliitolle muun ohessa sen, että vaatimukset kannattaa esittää tarpeeksi selvästi ja uhkaavasti? Ymmärtääkseni Neuvostoliitto esitti kesällä 1940 Romanialle selvän uhkavaatimuksen, ultimaatumin, jossa oli hyvin lyhyt määräaika ja jolla se sai tahtonsa lävitse.

[jsn]

Tästä tulee mieleen Suomen ja Romanian tapausten rinnastaminen, jonka luulisi olevan ilmeistä, mutta jota en ole nähnyt.

Mielenkiintoista on, että sama ilmeisen vertailun puute yhdistää niin erillissota-teesin vaalijoita kuin "sodanlietsoja-Suomi"-teorian edustajia. Syynä tähän on, että kummankin kannattaa pitää kiinni siitä, että Suomi oli jonkinlainen poikkeus; joko maa, jolle Neuvostoliitto ei koskaan halunnut mitään pahaa, mutta joka oikeistolaisessa kiihkossaan lähti fasistien matkaan sitä vastaan tai sitten maa jolla ei jatkosodassa ollut Hitlerin sodankäynnin kanssa koskaan yhtään mitään tekemistä. Erillissotaahan tunnetusti kävi virallisesti jokainen Saksan mukana sotija.

[Heikki Jansson]

Tästä tulee mieleen Suomen ja Romanian tapausten rinnastaminen, jonka luulisi olevan ilmeistä, mutta jota en ole nähnyt.

On esitetty, että talvisotaan jouduttiin, koska Suomen johto ei ...

Vertaaminen Romaniaan voi tosiaankin olla varsin paikallaan.

Esimerkiksi prof. Gabriel Gorodetsky käy läpi kirjassaan "Grand Delusion: Stalin and the German Invasion of Russia" (Yale 1999) melko tarkkaan Romanian tilanteen ennen II maailmansotaa. Ymmärtääkseni Romanian ja Suomen erityispiirteet (geopoliittinen asema) estävät peräänkuuluttamasi vertailun joka perustuisi ilmeisesti olettamaasi samankaltaisuuteen. Ks. tarkemmin tästä edelleen vaikka prof. Keijo Korhosen "Turvallisuuden pettäessä II. Suomi neuvostodiplomatiassa", jossa prof. Korhonen käy läpi seikkaperäisesti Suomen geopoliittisen aseman sen aikaisessa - pääasiassa Itämeren aluetta koskevassa - turvallisuuspolitiikassa. Myös esim. J.K. Paasikiven päiväkirjat ovat erinomaista lukemista talvisodan syntyä pohdittaessa paitsi tietysti Max Jacobssonin "Diplomaattien talvisota", joka on talvisotaa koskeva perusteos.

Romanialaisesta kirjallisuudesta en sitten tarkemmin tiedä.


Semmottii...

[jsn]

Vertailuun Suomen ja Romanian välillä on aihetta hyvin jos ei takerru liiaksi siihen, että Suomi oli "hyvä demokratia" ja Romania taas "paha diktatuuri". Geopolitiikan kannalta näillä ei ole suurta merkitystä.

Yhteiskunnan ja kulttuurin välillä oli tietysti isoja eroja. Ja totta tosiaan on, että Romania oli ensin vuosina 1940-41 fasistisen puolueen ja sittemmin armeijan hallitsema autoritaarinen valtio, joka syyllistyi niinikään vakaviin juutalaisten ja muiden väestöryhmien joukkomurhiin.

Toisaalta Romaniaa johtanut marsalkka Antonescu (titteliltään Conducator) ei tästä huolimatta ollut missään nimessä mikään Saksan marionetti eikä halunnut totella näiden linjaa sokeasti kuten ei tunnetusti Suomikaan, vaan pyrki irtautumaan länsiliittoutuneiden puolelle. Antonescu totesi vuonna 1940 kutakuinkin seuraavasti:

"nykyisissä olosuhteissa pieni maa, joka on uhattuna, kuten omamme, ei tee mitä se haluaa, vaan mitä se voi tehdä".

Saksalaisissa asiakirjoissa Suomi ja Romania rinnastettiin vuosina 1940-41 usein ja toistuvasti toisiinsa. Suomi edusti Barbarossan vasenta sivustaa ja Romania oikeaa ja ne nähtiin painoarvoltaan yhtä tärkeinä, joilla oli oma rintamaosuus. Kummallakin oli raaka-aineita, joita nimenomaan Saksa tarvitsi, öljyä ja nikkeliä. Neuvostoliiton kannalta kumpikin taas sijoittui strategisesti tärkeiden liikenneväylien tuntumaan: Jäämeri, Itämeri, Mustameri, Tonava ja Välimeri.

Geopoliittisesti isoin ero maiden välillä oli siinä, että Romanialla taisi olla jokseenkin kaikilla maarajoillaan naapureita, joiden kanssa sillä oli jonkinlaista aluekiistaa. Suomella näitä oli määrällisesti hieman vähemmän ja asema oli tietenkin astetta merellisempi.

Toden teolla Romanian rajaongelmat käynnistyivät kesällä 1940 Neuvostoliiton toimista, joiden jälkeen maassa tapahtui vallankaappaus kun Romaniasta olivat Saksan myötävaikutuksella ottaneet myös Unkari ja Bulgaria. Antonescun johdolla Romania lähti mukaan Barbarossaan paitsi NL:n viemien, myös muiden alueiden takaisinsaamiseksi. Romanialaiset eivät aluksi olleet halukkaita hyökkäämään Dnestr-joen itäpuolisille alueille, vaikka Saksa koetti tarjota näitä alueita jopa Romaniaan liitettäväksi. Suomi ja Romania myös luopuivat sodasta hyvin samoihin aikoihin ja liittyivät Saksan vihollisiin.

[Tapio Onnela]

Yhteiskunnan ja kulttuurin välillä oli tietysti isoja eroja. Ja totta tosiaan on, että Romania oli ensin vuosina 1940-41 fasistisen puolueen ja sittemmin armeijan hallitsema autoritaarinen valtio, joka syyllistyi niinikään vakaviin juutalaisten ja muiden väestöryhmien joukkomurhiin.

Kiinnostava vertailu tosiaan. On mahdollista, että Suomen kohtalo olisi voinut muistuttaa Romanian kohtaloa, jos äärioikeisto olisi päässyt valtaan Suomessa?