Talvisodasta

[Emma-Liisa]

Jatkoa:

Muutama sana realismista. Siinä on se puute, että ihminen yleensä uskoo toisten ihmisten tekevän päätöksiä vain "realismin" ja vielä hänelle itselleen ominaisen realismin pohjalta.

Hitlerin suhteen mentiin vikaan juuri siksi, että Hitler ei noudattanut sitä mikä arvioijien mielestä olisi ollut "realismia".

Sama koskee Stalinia, joskin vähemmässä määri. "Realisti" ei olisi aloittanut talvisotaa.

Paavo Rintala, joka 70-luvulla kirjoittamassaan romaaniparissa Nahkapeitturien linjassa kannatti myönnytyksiä, kirjoitti toistakymmentä vuotta myöhemmin, että jos tämän ehdotukset olsii hyväksytty, Paasikivi olisi saanut kirjoittaa muistelmansa maanpaossa Tukholmassa.

[jsn]

Führerin puuttuessa peliin ei tietenkään maihinnousu Narvikiin olisi onnistunut millään vähäisellä retkikunnalla (suunnitelmissa oli 150 000 miestä), jonka päätehtävä olisi suunnitelmien mukaan ollut Jällivaaran kaivosalueen valtaus Ruotsissa (ottaminen liittoutuneiden haltuun) ja propagandaan kelvollisena verukkena olisi ollut Suomen "auttaminen". Seuraus olisi mitä ilmeisimmin ollut maailmansodan "siirtyminen" Ruotsin ja Suomen maaperällä tapahtuvaksi yhteydenotoksi yhtäältä Ranskan ja Englannin ja toisaalta natsi-Saksan ja edelleen toisaalta Neuvostoliiton välillä. - Vastaavasti käyvät sivujuonena ymmärrettäviksi Neuvostoliiton talvisodan jälkeen Petsamon nikkelikaivosta koskevat vaatimukset, jotka eivät koskeneet suinkaan nikkeliä tai sen myynnistä saatavia tuottoja vaan olivat luonteeltaan Paasikiven sanontaa lainaten "poliittisia" eivätkä taloudellisia.

Samoin Neuvostoliiton vaatimukset Suomelle syksyllä 1939 olivat yksinomaan poliittisia eivätkä siis sotilaallisia.

Heikkikin näkyy jo vaivihkaa myöntäneen hassuilla Erkko-fantasioilla nautiskelun lomassa etteivät paljonpuhutut syksyn 39 aluemuutokset olleet kuin tilapäistä laatua, eivätkä todellakaan olisi pelastaneet Suomea Neuvostoliiton puuttumiselta. Olisi kai melkoista liioittelua sanoa, että Hitler päätti hyökätä Neuvostoliittoon yksinomaan vain Suomen talvisodan vuoksi.

[Emma-Liisa]

Vastaavasti käyvät sivujuonena ymmärrettäviksi Neuvostoliiton talvisodan jälkeen Petsamon nikkelikaivosta koskevat vaatimukset, jotka eivät koskeneet suinkaan nikkeliä tai sen myynnistä saatavia tuottoja vaan olivat luonteeltaan Paasikiven sanontaa lainaten "poliittisia" eivätkä taloudellisia.

Samoin Neuvostoliiton vaatimukset Suomelle syksyllä 1939 olivat yksinomaan poliittisia eivätkä siis sotilaallisia.

Eihän polittisia, taloudellisia ja sotilasasioita voi tuolla tavoin erottaa toisistaan, nehän liittyvät yhteen. Sota on politiikan jatkamista toisin keinoin (tosin Leninille ja Stalinille politiikka taisi olla sotaa).

NL:n ongelma vain oli, että sillä ei ollut "soft poweria" jolla houkutella naapureitaan liittolaisiksi ennen sotaa, vaan se päinvastoin vierotti ne.

Näin NL "joutui" käyttämään toisaalta paljon sotilaallista voimaa, toisaalta muuttamaan valtaaminsa maiden yhteiskuntajärjestelmän, mutta ei voinut koskaan niihin oikein luottaa.

[jsn]

Eihän polittisia, taloudellisia ja sotilasasioita voi tuolla tavoin erottaa toisistaan, nehän liittyvät yhteen. Sota on politiikan jatkamista toisin keinoin (tosin Leninille ja Stalinille politiikka taisi olla sotaa).

Tietenkin liittyvät. Mutta kyllä silti tietty ero voidaan tehdä ja havaita, vaikka rajanveto-ongelmia tietenkin on. Useinhan esimerkiksi todetaan ettei jotakin kriisiä voida ratkaista sotilaallisin keinoin vaan tarvitaan "poliittinen ratkaisu". Tämä tehnee ymmärrettäväksi mitä tarkoitan. Kun puhutaan sotilaallisista seikoista, puhutaan yleensä jo varsin teknisistä ja materiaalisista asioista. Poliittisissa taas tekniikkaa on selvästi vähemmän. Kun talousasioiden yhteydessä sanotaan politiikka, niin rahalla on jo selvästi vähemmän merkitystä, vaikka siihen saatetaan myös vedota kuten sotilaallisiinkin syihin. Totalitaarisessa maassa kaikki on tietenkin poliittista.

[JariL]

Samoin Neuvostoliiton vaatimukset Suomelle syksyllä 1939 olivat yksinomaan poliittisia eivätkä siis sotilaallisia.

Suomelle esitettiin joukko sotilaallisia vaatimuksia: rajansiirto Kannaksella, Hankoniemen tukikohta ja Suomenlahden saaret. Perustelu oli Neuvostoliiton sotilaallisen puolustuskyvyn parantaminen. Suomea vaadittiin poliittisesti liittymään Neuvostoliiton etupiiriin ts. hyväksymään Neuvostoliiton tarjoamat turvallisuustakuut. Tämä seurasi implisiittisesti jo siitä, että Neuvostoliitto ei tunnustanut Suomen puolueettomuutta.

[jsn]

Suomelle esitettiin joukko sotilaallisia vaatimuksia: rajansiirto Kannaksella, Hankoniemen tukikohta ja Suomenlahden saaret

Valtioiden alueiden muutokset ovat aina poliittisia, eivät sotilaallisia ratkaisuja. Sotilaat eivät yleensä omin päin voi tehdä aluemuutoksia, mutta voivat tietenkin puhua niiden puolesta ja toki vallata alueita. Vallattujen alueiden liittäminen tai luovuttaminen vaatii aina poliittisen päätöksen. Suomelle esitettyjen vaatimusten perustelut olivat toki etupäässä sotilaalliset mutta itse vaatimukset olivat olennaisesti poliittisia. Myös Neuvostoliiton etupiiri oli poliittinen asia, jolla tietenkin oli myös sotilaallinen ulottuvuutensa. Myös Baltian maiden liittä/y/minen Neuvostoliittoon oli poliittinen operaatio. Sotilaallisesti nämä maat oli käytännössä otettu haltuun jo syksyllä 1939.

[Tapio Onnela]

Törmäsin vahingossa tähän New York Timesissä joulukuun 1939 numerossa
ilmestyneeseen karttaan, joka oli julkaistu tämän artikkelin yhteydessä: RUSSIA GIVES NEW TURN TO COURSE OF THE WAR: Red 'Blitzkrieg' Fails in ... By HANSON W. BALDWIN
New York Times, Dec 10, 1939; (Lähde: ProQuest Historical Newspapers: The New York Times (1851-2009) pg. 97)

Sen alla on Wikipediassa julkaistu kartta Molotov-Ribbentrop sopimukseen ja sen seurauksiin liittyen.

[Emma-Liisa]

Tänään 1.2.2013 Hesari kertoi (C4) Venäjän televisiossa esitettävästä TV-sarjasta, jossa Maininilan laukaukset esitetään niin, ettei tiedetä, kuka ampui.

Tuottaja Igor Marinin näkemys: "Mehän emme voi vieläkään arkistojen perusteella yksiselitteisesti sanoa, kuka ampui ensin. On paljon todistajia, joiden mukaan se oli NKVD:n [Neuvostoliiton turvallisuuspalvelun] provokaatio. Ja on heitä, jotka päinvastoin sanovat, että laukaukset tulivat Suomen puolelta"

"Mielestäni käsittelemimme kohdan hienovaraisesti, koska emme halunneet etsiä syyllisiä tai osoittaa, kuka oli oikeassa."

Sarjan 7. osassa talvisota yhdistetään natsi-Saksaan. Laatokan saaressa saksalaiset kouluttavat venäläisiä riveihinsä soluttautumaan NL:oon.

Marin: "Näinhän ei oikeasti ollut, mutta olisi periaatteessa voinut olla"

Toimittaja Anneli Ahonen kuvaa sarjaa: "Taistelut kuvataan jännittävinä seikkailuina. Pelkoa, kauhua tai paniikkia ei kuvissa nähdä, - - Paljon huomiota saa rakkaus, kun neuvostoarmeijan naissotilaat astuvat palvelukseen."

[jsn]

New York Timesin kartta osoittaa hyvin miten Suomen ja Romanian asioita seurattiin ulkopuolisesta näkökulmasta rinnakkain. Ilmeisesti lisäpöytäkirjan sisältö oli maailman hallitusten ja medioiden yleisessä tiedossa heti sopimuksesta lähtien jopa Bessarabian osalta.

[Tapio Onnela]

Sarjan 7. osassa talvisota yhdistetään natsi-Saksaan. Laatokan saaressa saksalaiset kouluttavat venäläisiä riveihinsä soluttautumaan NL:oon.

Marin: "Näinhän ei oikeasti ollut, mutta olisi periaatteessa voinut olla"

Yhä enenmmän alkaa vaikuttaa siltä, että Venäjällä tosiaankin olisi meneillään jokin securokratian masinoima kampanja, jossa yhtenä tärkeänä elementtinä on historian häikäilemätön hyväksikäyttö. Kyllä tässä taitaa olla Natokantojen uudelleenmiettimisen paikka:

Erityistarkastelussa oli suomalainen Sanoma Independent Media ja sen Venäjällä omistamat julkaisut, joista arvostetuin on talouslehti Vedemosti. Suomalaisena asiantuntijana oli tällä kertaa politologina esiintynyt Johan Bäckman,

Suomalaisyrityksen omistajien taustasta hän selosti, kuinka Eljas Erkko oli aikanaan tehnyt kaikkensa saadakseen aikaan Talvisodan Suomen ja Neuvostoliiton välille. Yhtiön rantautuminen Venäjälle oli taas Venäjän vastaiseen propagandaan erikoistuneen Aatos Erkon idea: ”Kyseessä on Venäjän Oranssin vallankumouksen pesäke. Sieltä käsin levitetään ultraliberaalia länsimaista ideologiaa, pornografiaa ja propagoidaan homoseksualismia”, Bäckman selvitti.
Jarmo Mäkelä: Venäjän verkossa: Kaapattujen kaksosten tapaus (Yle, 1.2.2013)

[Vetehinen]

Yhä enenmmän alkaa vaikuttaa siltä, että Venäjällä tosiaankin olisi meneillään jokin securokratian masinoima kampanja, jossa yhtenä tärkeänä elementtinä on historian häikäilemätön hyväksikäyttö.

Emme taida itsekään olla aivan pulmusia vai mitä?

[V Palvo]

Yhä enenmmän alkaa vaikuttaa siltä, että Venäjällä tosiaankin olisi meneillään jokin securokratian masinoima kampanja, jossa yhtenä tärkeänä elementtinä on historian häikäilemätön hyväksikäyttö. Kyllä tässä taitaa olla Natokantojen uudelleenmiettimisen paikka:

Niin, mitenkähän Venäjällä määritellään sen valtapiiri ( Sphere of Influence ), se jota
Suomessa kutsutaan etupiiriksi?
EU:n
1500 miehen vahvuisista "nopean toiminnan joukoista" http://www.kadettikunta.fi/turvallisuus ... _toimj.htm ei niistäkään ole viime aikoina enää juuri kirjoiteltu.
"Nopean toiminnan joukon" kriisinhallintaoperaatiolle on lisäksi oltava kaikkien
EU-maiden yksimielinen päätös ja päätös tuskin syntyisi kovinkaan nopeasti?

Veikko Palvo

[Emma-Liisa]

Yhä enenmmän alkaa vaikuttaa siltä, että Venäjällä tosiaankin olisi meneillään jokin securokratian masinoima kampanja, jossa yhtenä tärkeänä elementtinä on historian häikäilemätön hyväksikäyttö.

Emme taida itsekään olla aivan pulmusia vai mitä?

Parannettavaa toki on, mutta Suomessa ei ole mitään keskusjohtoa, joka määräisi historiasta.

[Jaakko Anttila]

"Sitä paitsi ruutia ei kannattaisi haaskata pikkujuttuihin vaan keskittyä tärkeisiin asioihin, joita löytyy esim. Soihdusta 5/1974 (Kirsi Alasaari: Suomen sotapolitiikka ja välirauhansopimus) erityisesti sotaa edeltävän kauden ja talvisodan kohdalta. "

Primitiivistä propagandaa 1970-luvulta, stalinistien hegemoniavuosikymmeneltä. "Lenin-setä asuu Neuvostoliitossa".

Suomessa on 1980-luvulta lähtien julkaistu hyllymetreittäin tutkimuksia talvi- ja jatkosodasta, joista tutkimuksista merkittävä osa perustuu venäläisiin alkuperäislähteisiin. Vladimir Putin sulki ensi töikseen Venäjän arkistot ulkomaisilta tutkijoilta vuonna 2000. Sitä ennen suomalaisilla tutkijoilla oli vapaa pääsy Venäjän arkistoihin, myös Suomessa naisia ja lapsia teloittaneiden partisaanijoukkojen arkistoihin.

Näilläkin sivuilla on todettu moneen kertaan, että talvisota oli Neuvostoliiton ryöstöretki: puna-armeijan marsalkat määräsivät Moskovan rauhan rajalinjan ja vaativat sitä rajalinjaa jo syksyllä 1939.

Neuvostoliitto ryösti Suomelta 10 % pinta-alasta, 12 % viljelyalasta; merkittävät metsävarat ja energiavarat; toiseksi suurimman kaupungin Viipurin, seminaarikaupungin ja Kalevalan laulujuhlakaupungin Sortavalan sekä Itä-Suomen vientisataman Uuraan; katkaisi Saimaan kanavan ja Itä-Suomen yhteydet Suomenlahdelle ja ryösti Suomelta niin monta uutta paperitehdasta, että niiden ansiosta Neuvostoliitto nousi paperintuottajien maailmanlistalla sijalta 7 sijalle 4, sellutehtaista ja sahalaitoksista puhumattakaan.

Jatkosota oli nimensä mukaisesti jatkosota ja hyvityssota. Suomen lähettiläs Paasikivi kirjoitti välirauhan aikana Moskovasta presidentti Rytille: "Jos me tämän maan intressipiiriin jäämme, on se meille kuolema, koska tämä on aivan eri maailma, joka ei sovi meille vaan tappaa meidät."

[nylander]

Vuosipäivän merkeissä muutama sana kuluneesta aiheesta:

24.1.1940 Stalin puhui Bolshoi-teatterissa: maailmanvallankumous kehittyi eri aikaan eri maissa. Sosialismi ei voinut levitä muuten kuin puna-armeijan suojissa. Suomen suojeluskuntalaisia oli tapettu 60 000, loputkin oli tapettava. Heti tämän puheen jälkeen Stalin sai huonoja uutisia rintamalta, moitti viestintuojaa: päätökset piti tehdä perusfaktojen eikä olemattomien tunnelmien perusteella. Stalinin ajattelu kääntyi taas valtioiden voimasuhteisiin perustuvaksi.
Rentolalta kysyttiin, oliko Stalinilla aikeita laajentaa NL:oa ennen 1939. Hän vastasi: ehkä, mutta ei pannut paperille. 1939 kyllä kehui, mitä on saatu aikaan.
Martti Häikiö kysyi lähdetilanteesta. Rentola vastasi, että lähteitä on paljon avaamatta, erityisesti. ”presidentin arkisto”. Dimitrovin päiväkirja on hyvä lähde: oli paikalla ja merkitsi tuoreeltaan muistiin. Kuuli sellaista, mitä ei mainittu virallisissa papereissa.

Tähän "loppujenkin suojeluskuntalaisten tappamiseen" Vesa Karonenkin heti tarrasi arvostellessaan Hesarissa 30.11.2014 Keskisarjan Tolvajärvi-kirjan.

Prof. Kimmo Rentola siteerasi äskettäin esitelmässään kyseistä Stalinin Bolšoi-teatterissa 21.1.1940 pitämää puhetta vähän laajemmaltikin. Dimitrovin päiväkirjan mukaan Stalin samassa yhtyeydessä totesi mm. myös seuraavaa:

"Emme halua Suomen aluetta. Mutta Suomen täytyy olla Neuvostoliitolle ystävällismielinen valtio."

Pitäisikö siis viimeksi mainittu kohtakin ottaa täydestä nimellisarvostaan?
Aivan,eipä tietenkään, sillä... (vapaasti täydennettävissä)