Eräs taannoisen suomenmatkani kohokohtia oli visiitti synnyinkaupunkiini Kotkaan, vuosikymmenien jälkeen.
Ihailin kaupungin kauniita puistoja ja puhdistuneita rantoja. Kotkan saaren eteläisimpään kärkeen, sinne missä aiemmin sijaitsi kaupungin öljysatama säiliöineen, on nyt perustettu Katariina-puisto sen varustuksen kunniaksi, joka aikanaan rakennettiin "Pohjolan Gibraltariksi", kilpailijaksi Sveaborgille & Svartholmalle valtakunnanrajan tuolla puolen. Linnoituksen merkitys väheni heti uutuuttaan rajan siirtyessä Tornionjokeen ja brittilaivasto teki lopulta Krimin sodan aikana (1855) selvää sen bastioneista ja reduteista. Ulkolinnakkeet (Fort Slava & Fort Elisabeth) pommitettiin lähes maan tasalle ja niin siis tapahtui päälinnoituksellekin Kotkan saarella.
Mutta mihin hävisi itse linnoituskaupunki? Menikö sekin pommituksissa? Sen ainoaksi nykypäiviin säilyneeksi rakennukseksi (erään ruutikellarin ohella) sanotaan Jakov Perrinin piirtämää, “venäläisen uusklassismin helmeä”, Pyhän Nikolaoksen kirkkoa, jota ympäröi upea, kahdeksanhehtaarinen keskuspuisto, vanhoinen hautamuistomerkkeineen. Kotkalaiset kutsuvat paikkaa “Isopuistoksi”.
http://commons.wikimedia.org/wiki/File:Isopuisto_1.jpg
Jos muuta ei säilynyt, palauttaisitteko edes alkuperäisnimen puistolle?
Se kastettiin “Konstantininpuistoksi”, keisari Aleksanteri I:n veljen mukaan, arvelen.
Minne katosivat piirustusten mukaan vaikuttava, neoklassinen sotilassairaala ja
kommendantin talo? Entä puutalokaupunki puiston ympärillä; paloiko se, vai repivätkö myöhempien aikojen grynderit historiallisen rakennuskannan?
Nyky-Kotka muistuttaa toista, itselleni rakasta kaupunkia, Alexandriaa, jolle loistavasta historiastaan on nykypäiviin säästynyt harvinaisen vähän.
Tarvittiin Konstantinos Petrou Kavafis-niminen runoilija ja brittinovelisti E.M. Forster sen jälleenrakennukseen.
Kuka pykäisi pystyyn Ruotsinsalmen?
-
Sami Raninen
- Viestit: 151
- Liittynyt: 17.11.09 16:27
Re: Ruotsinsalmen linnoituskaupunki
Seuraavassa on Ruotsinsalmen linnoituskaupungin arkeologinen inventointiraportti:
http://www.nba.fi/fi/File/591/kotkansaa ... -inven.pdf
Ilmeisesti tarpeettomaksi muuttunutta linnoituskaupunkia alettiin purkaa jo 1820-luvulla.
http://www.nba.fi/fi/File/591/kotkansaa ... -inven.pdf
Ilmeisesti tarpeettomaksi muuttunutta linnoituskaupunkia alettiin purkaa jo 1820-luvulla.
Re: Ruotsinsalmen linnoituskaupunki
Kiitos Sami Raniselle mainiosta osoitteesta!
Muutamia huomioita, muistiinpanoja ja kommentteja Museoviraston Rakennushistorian osaston (Päivi Hakanpää) vuonna 2007 julkaisemaan Kotkansaari-Ruotsinsalmi-inventointiin:
-Ruotsinsalmen merilinnoituksen elinikä/ olemassaolo jäi lyhyeksi ( 1790-1855).
- Kukoistuskautenaan lähes 10 000 asukkaan linnoituskaupunki oli nyky-Suomen alueen suurimpia asutuskeskuksia.
-Rakennuskanta on sittemmin kokonaan hävinnyt, lukuunottamatta Pyhän Nikolaoksen kirkkoa ja kahta ruutikellaria (iventointi ei käsittele
varsinaisia linnoitusrakennelmia, kuten Fort Katarina, Fort Slava ja Fort Elisabeth).
-Purkutyö alkoi jo 1820-luvulla. Merkittävä osa rakennuskannasta hävisi Krimin-sodan räjäytyksissä/ tulipaloissa. Loput veivät Kyminlinnan korjaus ja vuonna 1879 perustetun Kotkan uusi asemakaava.
-Linnoituskaupungin uudelleenhahmotus kärsii siitä, että suurin osa sen arkistomateriaalista on Venäjällä. Asutuksen sijaitessa osin kallioisessakin
maastossa ovat kaupunkikerrostumat jääneet ohuiksi ja valtaosin tuhoutuneet modernin rakentamisen alta.
-Sotasatama Portunlahdessa on käsittänyt merivoimien kasarmin, muonavaraston , purjevaraston, köysimakasiinin, pajoja ja hiilivajoja.
-Härniemessä ovat sijainneet maa-ja merivoimien esikuntarakennukset, sekä tykistön kenraalin, amiraliteetin, että kommendantin residenssit.
-Katariina Suuri lähetti Ruotsinsalmeen standaarinsa ja keisarinlipun vuonna 1792 nostettavaksi linnoituksen salkoon. Suuriruhtinas Konstantin vihki varustuksen käyttöön vierailunsa yhteydessä vuonna 1795.
-Ruotsinsalmen ensimmäinen säilynyt asemakaava vuodelta 1792 on merkitty Suvorovin ja Steinheilin nimiin.
Sen merkittäviä rakennuksia ja rakennelmia olivat e.m. lisäksi mm:
-kaupunginkanaali, jonka yli johti viisi tervattua siltaa
- Ruotsinsalmen merisairaala
-kauppahalli (18 myymälää)
-kaupungin kappeli
-posti
-venäläinen alkeiskoulu (1790-ennen vuotta 1830)
-säätyläisten koulu (1819-1825)
-panimo
-tontteja Ruotsinsalmeen oli parhaimmillaan kaavoitettu 170 kappaletta (mm. 1801 karttojen mukaan), kaikkia ei oltu rakennettu.
-väestömäärän kehitys:
-1802 - 8259 henkeä
-1810 – noin kymmenentuhatta
-1818 - sotilaita enää noin 2000 + siviilit
-1836 – noin 300
Erinomaisen inventointityön loppuun on liitetty mm. tonttikohtaiset kiinteistökuvaukset, joista saamme jopa listaukset tonteilla sijainneiden rakennusten asukkaista, sekä arvion kohteen arkeologisesta mielenkiinnosta. Ykköskohteita on harvinaisen vähän! Erääksi sellaiseksi on arvioitu Pyhän Nikolaoksen kirkon vieressä sijaitseva, osittain tuhoutunut vanha hautausmaa, jossa on jäljellä 20 hautamuistomerkkiä.
Omin silmin suorittamani havannoin mukaan valtaosa memoriaaleista on kivisiä, jokunen valurautaa. Useimmat ovat pahoin turmeltuneet ja kaipaavat entisöintiä.
Sukututkijoita erityisesti kiinnostaa, keitä lepää paasien/ muistomerkkien alla?
Ruotsinsalmen virtuaalinen uudelleenrakennus voisi olla haastava/mielenkiintoinen projekti jollekulle asiasta (rakennus-/henkilöhistoria) kiinnostuneelle.
Aineksia/inspiraatiota löytyy niin paikanpäältä, kuin arkistoistakin.
Esimerkkinä jälkimmäisistä mainitsisin Kymin kirkonarkistossa seisovan merkinnän 26. huhtikuuta 1803, jonka mukaan Ruotsinsalmessa kastettiin silloin Alexander-nimien poika, jonka vanhemmat olivat everstiluutnantti David Anton Nordman ja hänen rouvansa Maria Katarina Giösling.
Kummina toimi mm. Hänen Keisarillinen Majesteettinsa Aleksander Paulowitsch Romanov (tsaari Aleksanteri I), jota edusti tilaisuudessa Herra Kenraalimajuri ja Ruotsinsalmen Kommendantti Johan Suthoff. Keisari kummina (vaikkakin vain proxyn välityksellä) oli toki merkittävä ja harvinainen kunnia sekä lapselle, että
vanhemmille. Poika osoittautui sen arvoiseksi; hänestä sukeutui merkittävä luonnontieteilijä, professori ja todellinen valtioneuvos Alexander von Nordmann
http://de.wikipedia.org/wiki/Alexander_von_Nordmann
Muutamia huomioita, muistiinpanoja ja kommentteja Museoviraston Rakennushistorian osaston (Päivi Hakanpää) vuonna 2007 julkaisemaan Kotkansaari-Ruotsinsalmi-inventointiin:
-Ruotsinsalmen merilinnoituksen elinikä/ olemassaolo jäi lyhyeksi ( 1790-1855).
- Kukoistuskautenaan lähes 10 000 asukkaan linnoituskaupunki oli nyky-Suomen alueen suurimpia asutuskeskuksia.
-Rakennuskanta on sittemmin kokonaan hävinnyt, lukuunottamatta Pyhän Nikolaoksen kirkkoa ja kahta ruutikellaria (iventointi ei käsittele
varsinaisia linnoitusrakennelmia, kuten Fort Katarina, Fort Slava ja Fort Elisabeth).
-Purkutyö alkoi jo 1820-luvulla. Merkittävä osa rakennuskannasta hävisi Krimin-sodan räjäytyksissä/ tulipaloissa. Loput veivät Kyminlinnan korjaus ja vuonna 1879 perustetun Kotkan uusi asemakaava.
-Linnoituskaupungin uudelleenhahmotus kärsii siitä, että suurin osa sen arkistomateriaalista on Venäjällä. Asutuksen sijaitessa osin kallioisessakin
maastossa ovat kaupunkikerrostumat jääneet ohuiksi ja valtaosin tuhoutuneet modernin rakentamisen alta.
-Sotasatama Portunlahdessa on käsittänyt merivoimien kasarmin, muonavaraston , purjevaraston, köysimakasiinin, pajoja ja hiilivajoja.
-Härniemessä ovat sijainneet maa-ja merivoimien esikuntarakennukset, sekä tykistön kenraalin, amiraliteetin, että kommendantin residenssit.
-Katariina Suuri lähetti Ruotsinsalmeen standaarinsa ja keisarinlipun vuonna 1792 nostettavaksi linnoituksen salkoon. Suuriruhtinas Konstantin vihki varustuksen käyttöön vierailunsa yhteydessä vuonna 1795.
-Ruotsinsalmen ensimmäinen säilynyt asemakaava vuodelta 1792 on merkitty Suvorovin ja Steinheilin nimiin.
Sen merkittäviä rakennuksia ja rakennelmia olivat e.m. lisäksi mm:
-kaupunginkanaali, jonka yli johti viisi tervattua siltaa
- Ruotsinsalmen merisairaala
-kauppahalli (18 myymälää)
-kaupungin kappeli
-posti
-venäläinen alkeiskoulu (1790-ennen vuotta 1830)
-säätyläisten koulu (1819-1825)
-panimo
-tontteja Ruotsinsalmeen oli parhaimmillaan kaavoitettu 170 kappaletta (mm. 1801 karttojen mukaan), kaikkia ei oltu rakennettu.
-väestömäärän kehitys:
-1802 - 8259 henkeä
-1810 – noin kymmenentuhatta
-1818 - sotilaita enää noin 2000 + siviilit
-1836 – noin 300
Erinomaisen inventointityön loppuun on liitetty mm. tonttikohtaiset kiinteistökuvaukset, joista saamme jopa listaukset tonteilla sijainneiden rakennusten asukkaista, sekä arvion kohteen arkeologisesta mielenkiinnosta. Ykköskohteita on harvinaisen vähän! Erääksi sellaiseksi on arvioitu Pyhän Nikolaoksen kirkon vieressä sijaitseva, osittain tuhoutunut vanha hautausmaa, jossa on jäljellä 20 hautamuistomerkkiä.
Omin silmin suorittamani havannoin mukaan valtaosa memoriaaleista on kivisiä, jokunen valurautaa. Useimmat ovat pahoin turmeltuneet ja kaipaavat entisöintiä.
Sukututkijoita erityisesti kiinnostaa, keitä lepää paasien/ muistomerkkien alla?
Ruotsinsalmen virtuaalinen uudelleenrakennus voisi olla haastava/mielenkiintoinen projekti jollekulle asiasta (rakennus-/henkilöhistoria) kiinnostuneelle.
Aineksia/inspiraatiota löytyy niin paikanpäältä, kuin arkistoistakin.
Esimerkkinä jälkimmäisistä mainitsisin Kymin kirkonarkistossa seisovan merkinnän 26. huhtikuuta 1803, jonka mukaan Ruotsinsalmessa kastettiin silloin Alexander-nimien poika, jonka vanhemmat olivat everstiluutnantti David Anton Nordman ja hänen rouvansa Maria Katarina Giösling.
Kummina toimi mm. Hänen Keisarillinen Majesteettinsa Aleksander Paulowitsch Romanov (tsaari Aleksanteri I), jota edusti tilaisuudessa Herra Kenraalimajuri ja Ruotsinsalmen Kommendantti Johan Suthoff. Keisari kummina (vaikkakin vain proxyn välityksellä) oli toki merkittävä ja harvinainen kunnia sekä lapselle, että
vanhemmille. Poika osoittautui sen arvoiseksi; hänestä sukeutui merkittävä luonnontieteilijä, professori ja todellinen valtioneuvos Alexander von Nordmann
http://de.wikipedia.org/wiki/Alexander_von_Nordmann