Suomi on ruotsalainen

[Vetehinen]

Ohjelmassa käytiin läpi maareformi, isojako, joka vielä 1789 yhdistys ja vakuuskirjan myötä loi pohjan talonpoikien itsenäiselle maaomistukselle,

Maanomistuksessa on ehkä Tapion väärinkäsitys tai ohjelmassa ei ole kerrottu totta.
Suomalainen talonpoika OLI itsenäinen ennen kuin Ruotsin kuningas otti talonpoikien maat itselleen ja teki talonpojista vuokraviljelijöitään. Ruotsi ei luonut pohjaa talonpoikien itsenäiselle maanomistukselle vaan vei sen. Muistaakseni Ruotsissakin kruunu omisti maat 1800-luvulle saakka.

Kirjoitin maanomistuksesta aikaisemmin tässä ketjussa.

Sitten ohjelma käsiteltiin talouselämää tervakaupan kautta, josta esille nostettiin tervakomppanioiden vientimonopoli. Tästä ohjelmassa haastateltu taloushistorioitsija Markku Kuisma toteaa, että tervakomppanioiden idea oli pitää tervakauppa kotimaisissa käsissä ja estää hollantilaisten kauppiaiden tunkeutuminen markkinoille.

"Kotimainen" tarkoittaa tukholmalaista suurkauppiaita, jotka keräsivät suurimmat voitot mm Pohjanmaan tervakaupasta. Elintärkeä suola oli myös ostettava samoilta kauppialta, joten närää oli tämän tästä kun tervan hintaa laskettiin ja suolan nostettiin.

Pohjanlahden kauppapakon lopetuksen jälkeen pohjanmaalaiset tapulikaupungit saivat käydä kauppaa suoraan ulkomaille ja voitot tulivat Pohjanmaalle. Venäjän vallattua Suomen poistui tietääkseni myös pakko käyttää ruotsalaisia aluksia. Hollantilaiset huomattavasti edullisemman rahdin tarjonneet alukset nostivat merkittävästi suomalaisen tervan ja sahatavaran kilpailukykyä Euroopassa ja vienti kasvoi.

Ilman Ruotsia olisivat suomalaiset hyötyneet kaupasta enemmän ja aikaisemmin.

[nylander]

Toteutunutta historiaa on myös Länsi.Euroopan viimeinen nälkäkatastrofi, joka taisi olla prosentuaalisesti suurempi kuin Irlannissa.

Näin on, mutta mitenkähän se tähän liittyy? 1860-luvun katasrofi johtui puhtaasti ilmastollisista, ei taloudellisista tekijöistä. Myös Ruotsissa koettiin 1867 - 1869 maan viimeinen todellinen nälänhätä. Tuhansittasin ihmisiä kuoli aliravitsemukseen ja sen aiheuttamiin tauteihin eri puolilla Norrlantia - siis likimain Suomen leveysasteilla.

On totta, että Suomen taloudellinen kehitys oli nopea, mutta toisaalta se alkoi viimeisenä Länsi-Euroopan maista.

Seuraavaksi voidaankin miettiä, miksi lähtötaso oli niin alhainen, toisin sanoen miksi Suomi vuonna 1809 oli "Euroopan köyhäinhuone".

Entäpä jos Venäjä ei olisi hävinnyt Krimin sotaa? Olsiiko Suomessa silloin tehty kaikkia tarpeellisia uudistuksia?

Toisaalta kuten Jussi Jalonen edellä on todennut. emme tiedä, millainen Ruotsin kehitys olisi ollut, jos se ei olisi menettänyt Suomea.

En pidä entä jos -historiasta, mutta arvaillaan nyt vähän. Kuten jo varhemmin viittasin, esim. prof. Pertti Haapala on todennut:

Suomen taloushistorian tunnettu mutta vähermmän esille tuotu seikka on, että valtioyhteydellä Venäjään oli huomattava merkitys Suomen teollistumiselle.

Haapalan mukaan Suomen 1800-luvun taloudellinen menestystarinan lähtökohdat haarautuvat kahtaalle: Länsi-Euroopan talousalueen osana Suomi oli täyttä periferiaa, joka tuotti bulkkia (lähinnä sahatavaraa). Idässä Suomi kuului Venäjän talousalueen kehittyneimpiin osiin ja vei sinne pitkälle jalostetttuja tuotteita. Kumpaakin tarvittiin. Miten tämä kaikki olisi voinut toteutua, jos vanha valtioyhteys olisi ollut voimassa?

Paljon kiinnostavampi kysymys mielestäni kuitenkin on, miksi Venäjän-yhteyden mukanaan tuomat edut on, Haapalan sanoin, "tunnettu mutta vähemmän esille tuotu seikka" ja miksi sitä edelleenkin halutaan vähätellä jonkin täysin hypoteettisen ja toteutumattoman vaihtoehdon hyväksi.

[Tapio Onnela]

Ohjelman johtopäätös on, että Suomi olisi todennäköisesti ollut taloudellisesti jopa paremmassa tilanteessa osana Ruotsia kuin osana Venäjää.

Ei ohjelman vaan Kuisman ohjelman juontajan Seppäsen.

Otetaanpa tämä kohta ohjelmasta tarkemmin:

Juontaja: Venäläisellä Suomella meni taloudellisesti hyvin, mutta samanaikaisesti Ruotsilla meni paremmin. Onkin ihan aiheellista olettaa, että Suomen talous olisi osana Ruotsia noussut vieläkin kovemmin kuin osana Venäjää.

Kuisma: "Valtiovalta sääti sellaisia lakeja, jotka mahdollistivat esim elinkeinovapauden, monia muita tällaisia teollisuus ja kauppapoliittisia uudistuksia, se totetuti nyt Pietarin ja siis Venäjän suosiollisella myötvaikutuksella. Mikä on sikäli kiinnostavaa kun on totuttu ajattelemaan Venäjää tsaristisena tyranniana. Sattumakin vaikutti 1800-luvun puolivälissä Venäjä oli heikko Krimin sodan jne seurauksena, sen täytyi ottaa mallia Länsi-Euroopasta, alkoi tällainen glasnost ja perestroikavaihe ja pyrittiin tällaisiin liberaaleihin uudistuksiin ja Suomen suuriruhtinaskunnalle avautui tällainen poliittinen ikkuna, jossa se pystyi myös toteuttamaan nämä uudistukset, on toden... tai, on aivan varmaa, että samanlaiset liberalisoitumistoimenpiteet, joita Suomessa tehtiin 1800-luvulla olisi tehty myös ruotsalaisessa Suomessa, koska Ruotsi toteutti samankaltaiset uudistukset mitä Suomen suuriruhtinaskunnassa tehtiin, jopa jotkut aikaisemmin kuin Venäjällä."

Aivan samaan johtopäätökseen olen kuullut päätyvän yleisöesitelmässään mm. professori Pertti Haapalan, joka totesi Suomen nousun "Euroopan köyhäinhuoneesta" kehittyväksi teollisuusvaltioksi tapahtuneen Venäjän markkinoiden ja mm. tullipolitiikassa ainakin ajoittain saavutetun erityisaseman ansiosta. Jutikkala kirjoitti aikanaan "teollisuuden suurnoususta" ns. autonomian kauden lopulla.

Tämä on toteutunutta historiaa; kaikki muu on spekulaatiota.

Aivan, on luonnollisesti spekulaatiota ja jossittelua sanoa muuta. Tosin voisi olla kiinnostavaa miettiä, että jos kerran Ruotsilla meni vieläkin paremmin, miksei se olisi näkynyt myös valtakunnan itäisessä osassa? Millä perusteella voidaan sanoa, ettei talous olisi noussut myös osana Ruotsia?

[Tapio Onnela]

Maanomistuksessa on ehkä Tapion väärinkäsitys tai ohjelmassa ei ole kerrottu totta.
Suomalainen talonpoika OLI itsenäinen ennen kuin Ruotsin kuningas otti talonpoikien maat itselleen ja teki talonpojista vuokraviljelijöitään.

Ei ollut suomalaista talonpoikaa, oli ruotsalainen talonpoika, joka puhui suomea.

Sitten ohjelma käsiteltiin talouselämää tervakaupan kautta, josta esille nostettiin tervakomppanioiden vientimonopoli,

Ilman Ruotsia olisivat suomalaiset hyötyneet kaupasta enemmän ja aikaisemmin.

Kohdeltiinko valtakunnan itäosan tervantuottajia eri tavoin kuin valtakunnan muiden alueiden tervantuottajia? Taloushistorioitsija Kuisman mukaan heitä kohdeltiin samalla tavoin. Katsot jälleen menneisyyteen nationalismilla väritettyjen anakronismilasien kautta, jos väität, että kielen tai etnisyyden vuoksi heitä olisi kohdeltu eri tavoin.

[Jussi Jalonen]

Siinä vaiheessa kun ohjelma alkaa esittelemällä Ruotsin kruunun "pisimpään Suomen alueella käytössä olleena rahayksikkönä", vaikka mainittua valuuttaa ei ole käytetty Suomen alueella ikinä, niin ei oikein tiedä mitä pitäisi ajatella juontajan ja tuottajaporukan tekemästä taustatyöstä.

Mitä tulee esimerkiksi metsäsektoriin, niin Kuisman kirjoittamasta teoksesta voi lukea, miten 1800-luvulla Ruotsin ylistetty taloudellinen "liberalisaatio" johti kruunun metsien myymiseen yksityisille toimijoille jotka hakkasivat ne oitis matalaksi nopean voiton toivossa. Suomessa tältä kehitykseltä vältyttiin.

[Jussi Jalonen]

Ei ollut suomalaista talonpoikaa, oli ruotsalainen talonpoika, joka puhui suomea.

Onnela, nyt oikeasti jotain rajaa, vaikka Vetehinen olisikin rasittava toisinaan.

Tiettävästi oli olemassa suomalaisia talonpoikia. Etnonyymin käyttämistä ei ole vielä tietääkseni julistettu mahtikäskyllä anakronismiksi.

[Tapio Onnela]

Ei ollut suomalaista talonpoikaa, oli ruotsalainen talonpoika, joka puhui suomea.

Onnela, nyt oikeasti jotain rajaa, vaikka Vetehinen olisikin rasittava toisinaan.

Tiettävästi oli olemassa suomalaisia talonpoikia. Etnonyymin käyttämistä ei ole vielä tietääkseni julistettu mahtikäskyllä anakronismiksi.

Niin, no, jos asiaa olisi kysytty itärajan takana asuneilta, niin ainakin siellä kaikki nykyisen Suomen alueella asuvat luterilaiset olivat heidän mielestään "ruotzeja".

[Vetehinen]

Maanomistuksessa on ehkä Tapion väärinkäsitys tai ohjelmassa ei ole kerrottu totta.
Suomalainen talonpoika OLI itsenäinen ennen kuin Ruotsin kuningas otti talonpoikien maat itselleen ja teki talonpojista vuokraviljelijöitään.

Ei ollut suomalaista talonpoikaa, oli ruotsalainen talonpoika, joka puhui suomea.

Tv:stä saamasi tiedot eivät pidä paikkansa Tapio.

Kumpi se oli: sinä ymmärsit maanomistuksen väärin vai tv:ssä sanottiin väärin?

[Tapio Onnela]

Kumpi se oli: sinä ymmärsit maanomistuksen väärin vai tv:ssä sanottiin väärin?

Se selviää varmaan parhaiten katsomalla itse kyseinen ohjelma.

[Niitä sun näitä]

Niin, no, jos asiaa olisi kysytty itärajan takana asuneilta, niin ainakin siellä kaikki nykyisen Suomen alueella asuvat luterilaiset olivat heidän mielestään "ruotzeja".

Milloinkahan ne muuttuivat "Tsuhniksi"?

[Vetehinen]

Niin, no, jos asiaa olisi kysytty itärajan takana asuneilta, niin ainakin siellä kaikki nykyisen Suomen alueella asuvat luterilaiset olivat heidän mielestään "ruotzeja".

Milloinkahan ne muuttuivat "Tsuhniksi"?

Sitä ei vissiin sanottu tv:ssä.

[Emma-Liisa]

Siinä vaiheessa kun ohjelma alkaa esittelemällä Ruotsin kruunun "pisimpään Suomen alueella käytössä olleena rahayksikkönä", vaikka mainittua valuuttaa ei ole käytetty Suomen alueella ikinä, niin ei oikein tiedä mitä pitäisi ajatella juontajan ja tuottajaporukan tekemästä taustatyöstä.

Minustakin se kuulosti oudolta, koska eihän historiallisissa romaaneissakaan koskaan puhuta kruunusta.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ruotsin_kruunu

http://fi.wikipedia.org/wiki/Riikintaaleri

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_markka

[Emma-Liisa]

Paljon kiinnostavampi kysymys mielestäni kuitenkin on, miksi Venäjän-yhteyden mukanaan tuomat edut on, Haapalan sanoin, "tunnettu mutta vähemmän esille tuotu seikka" ja miksi sitä edelleenkin halutaan vähätellä jonkin täysin hypoteettisen ja toteutumattoman vaihtoehdon hyväksi.

Vähättely on tietenkin totta, ja sen syyt ovat selvät.

Mutta hypoteettisten vaihtoehtojen pohtiminen ei sinänsä ole huono asia, vaan päinvastoin sehän juuri voi kertoa, mikä autonomiassa oli hyvää.

Samalla on muistettava, että mikään ei ole vain hyvää, vaan aina on sekä hyviä että huonoja puolia. Kyse on paljolti siitä mitä arvostaa.

[Emma-Liisa]

1860-luvun katasrofi johtui puhtaasti ilmastollisista, ei taloudellisista tekijöistä. Myös Ruotsissa koettiin 1867 - 1869 maan viimeinen todellinen nälänhätä. Tuhansittasin ihmisiä kuoli aliravitsemukseen ja sen aiheuttamiin tauteihin eri puolilla Norrlantia - siis likimain Suomen leveysasteilla.

Sadon epäonnistuminen johtui ilmastosta, mutta eihän se välttämättä johda nälänhätään, jos maahan tuodaan ajoissa ruokaa ja sitä jaetaan hädänalaisille.

[nylander]

Sunnuntaina nähtyyn Suomi on ruotsalainen -sarjan jaksoon sisältyi jälleen lyhyt osasto "kansan äänen ilmauksia". Haastattelija kyseli, onko Suomessa ollut maaorjuutta. Eräskin herra vastasi, että totta maar on ollut, koska Suomi kuului Venäjään ja kaikki pahahan tuli sieltä. (Ajatus oli selvästi tämä, mutta sanamuoto on itse punomani, koska en pysty hitaan yhteyteni vuoksi tarkistamaan tekstiä Areenasta.) Niin että hyvin näyttää indokrinaatio menneen perille, vaikka yleensä valitellaan historianopetuksenkin "suomettuneisuutta" menneinä vuosikymmeninä. Kyseessä ei varmastikaan ollut poikkeustapaus, koskapa aivan samanlaisia asenteita löi vastaan viime syksynä kursorisesti lueskelemastani Pilvi Torstin raportista Suomelaiset ja historia.

Tästä rakentuukin sopiva silta kopsutella viime sunnuntaina uusintana nähtyyn jaksoon sisarsarjasta Kuninkaittemme jäljillä, jota niin ikään ole seurannut. (Jos tämän katsotaan menevän aihepiirin ulkopuolelle, niin deletoitakoon.) Puheena siis oli jälleen Suomen vaakunan ensiesiintymä Kustaa Vaasan hautamonumentissa Upsalassa. Ohjelmassa todettiin, että leijonan polkema käyrä sapeli tulee Iivana IV:n tällaista tappoasetta heiluttaneista ratsujoukoista. Omat tietoni heraldiikan hienouksista ovat aivan olemattomat. Sen sijaan muistan, mitä prof. Matti Klinge kirjoitti asiasta yli 30 vuotta sitten kansallisia symboleita käsitelleessä kirjassaan Suomen sinivalkoiset värit. Lähtökohtana oli Karjalan vaakuna, jonka vanhin tunnettu kuva on vuodelta 1562. Klingen mukaan itämaista sapelia pitelevä rengaspaitaan verhottu käsi viittasi ei venäläisiin, jotka kuitenkin olivat kristittyjä, vaan varsin selvästi mongoleihin, joita länsimaissa usein kutsuttiin tataareiksi. "Tataarilaismiekka sopi heraldiikan yleiseurooppalaista symbolikieltä ajatellen", kirjoitti Klinge, "siirtää Karjalan vaakunasta Suomen ja Karjalan suuriruhtinaan vaakunaan leijonan käpälien alle, alistettettavaksi ja voitetun asemaan. Sanoma oli turkkilaisvaaran aikakaudella kristityille selvä." - Eikö ohjelman käsikirjoittajapariskunta siis siis voinut tuoda esiin tätäkin huomionarvoista tulkintaa, kun vaakunasta muutenkin on riittänyt puhetta ja historian asiantuntijoita on ohjelmaa koostettaessa ollut käytössä pilvin pimein? Vai eikö sitä edes haluttu?

Lopuksi vielä pieni detalji samaisesta Kuninkaittemme jäljillä -jaksosta. Kyse on historiallisesta "ruokataloudesta", ja sen voi halutessaan sivuuttaa hymähtäen cum grano salis - "suolamurenan" kera: Jaksossa seurattiin Kustaa Vaasan poikien ns. veljesriitoja ja kuningas Erik XIV:n kohtaloa. Kun puhe kääntyi kuninkaan viimeisiin hetkiin 1577 Örbyhusin linnassa, välähti mielessäni: "Ei kai vaan..." Kyllä, sieltä se tuli: Juontajan mukaan kuoleman aiheutti myrkytetty hernekeitto, jonka Juhana III antoi tarjota onnettomalle veljelleen. Tokihan tiedetään, että Juhana III oli hankkinut säädyiltä suostumuksen surmauttaa veljensä, mikäli tämä vielä yrittäisi hankkia kapinaa. Samaten muistan jo muinaisesta tenttikirjastani, että Eerik XIV:n arkku avattiin talvella 1958 ja että häneen jäännöksistään löydettiin myrkkyjäämiä. Mutta siis tämä lautasellinen hernekeittoa! Saman selityksen olen kuullut oppailta mm. Kastelholman ja Turun linnoissa. Onko siis nyttemmin löydetty jokin "ärtsoppadokumentet" vai onko Erik XIV:n jäännöksistä onnistuttu eristämään myös tuota jaloa ravintoainetta? Ellei, kyse on mielestäni historian viihteellistämisestä tai suoranaisesta karnevalisoimisesta yleisön huvittamiseksi ja mielistelemiseksi, mikä taas on mielestäni täysin kyseenalaista. Kävisikö vastaavankaltainen pelleily (jos se sitä on) päinsä jossain luonnontieteellisessä museossa tai vaikkapa vain Heurekassa?