Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Meänkieli Ruotsissa

Jaettu ketjusta Siirtoväen pika-asutuslaki 1940 ja maanhankintalaki 1945 ja otsikoitu vastamaan sisältöä.
********
Klaus Lindgren kirjoitti:Otetaanpa vertaus: jos vaikkapa Tornionlaaksoon muuttaisi tuhansia ruotsinkielisiä, eikö se saattaisi olla haitallista suomen tai meänkielen säilymiselle?
Tämä nyt ei ihan pika-asutukseen liity, mutta ainakin kieleen... vai olisiko tuo Klausin heitto todellista pika-asutusta...


Huvittavaa kyllä, että Ruotsi näyttäisi vihdoinkin päässeen tavoiteeseensa, jonka se alkoi joskus 1870 -luvulla.


Silloin tietääkseni kiellettiin suomenkielen (muka meänkieleksi jostain historiallisista syistä (?) nimetty) opettaminen kouluissa ja sitä koetettiin kitkeä kaikella tavoin ns. Länsi-Pohjasta. Ei ole montaakaan vuotta kun suomenkieli sai lopultakin virallisen vähemmistökielen aseman Ruotsissa. Samalla taisi saamenkielikin saada virallisen aseman Ruotsissa. Nyt muka ollaan kovasti huolissaan vanhan suomenkielimurteen (liekkö se sitä "meänkieltä" eli jotain 1800 -luvun alun suomea) häviämisestä! Kuitenkin Ruotsissa on prosentuaalisesti enemmän suomenkielitaustaisia asukkaita suhteessa maan väkilukuun kuin Suomessa on Suomen ruotsalaisia, siis ruotsinkielisiä. Viime vuosiin saakka suomenkieliset on saaneet olla Ruotsissa vailla mitään virallista kielellistä asemaa!

Aikoinaan kun 200 -vuotta sitten vedettiin Venäjän ja Ruotsin raja Torniojokeen, niin huomattava osa suomenkielisiä jäi Ruotsin puolelle. Suomeahan puhuttiin aikoinaan pääasiallisena kielenä Pohjois-Ruotsista aina Kalix-jokea myöten, ehkä jopa vielä etelämmäksikin. Lieneekö syynä aikoinaan alkaneeseen suomenkielivainoon ollut pelko siitä, että Venäjä olisikin kenties halunnutkin kaikki suomenkieliset alueet liitettävän Suomeen. Vai oliko se vain katkera muisto menneistä ajoista, joka haluttiin häivyttää kielen myötä?



Tässäpä YLE:n uutinen vajaan kuukauden takaa:

Kotimaa 2.1.2013 klo 16:10 | päivitetty 2.1.2013 klo 16:14

Meänkielen taito on rapistunut

http://yle.fi/uutiset/meankielen_taito_ ... ut/6434415
Tuoreen tutkimuksen mukaan meänkielen taito on hypännyt Ruotsissa lähes kahden sukupolven yli. Eurooppalaisen ELDIA-tutkimuksen mukaan suurin osa meänkielen puhujista on yli 65-vuotiaita ja mitä nuoremmasta ikäluokasta on kysymys, sitä vähemmän löytyy kielen osaajia.

Mistä on kyse?

* Tuoreen tutkimuksen mukaan meänkielen taito on hypännyt Ruotsissa lähes kahden sukupolven yli
* Kieli on alkanut vaihtua meänkielisillä alueilla jo 50-luvulla, kun vanhemmat alkoivat puhua lapsilleen ruotsia meänkielen sijasta
* Tilanne on vakava, sillä alle 40-vuotiaita meänkielen puhujia on enää todella vähän. Kielen säilyttäminen vaatii tähän astista järeämpiä keinoja



Övertorneålla, ihan Suomen rajan tuntumassakin on havahduttu meänkielen elvyttämisen tarpeeseen. Kunnassa on meneillään vähemmistökieliprojekti, joka tähtää lasten kielitaitojen vahvistamiseen.

Hiljattain Övertorneån ja Ylitornion erityiskoulut julkaisivat esimerkiksi keittokirjan, jossa reseptit on myös meänkielellä. Lisäksi vähemmistökielilähettiläs käy leikittämässä lapsia päiväkodeissa ja kouluissa, joihin on jaettu myös meänkielisiä kirjoja.

- Mie näen sen näin, että kieli säilyy, ja siihen herrää kiinnostus ja uteliaisuus, niin se on tärkeää, että se tehdään atraktiiviseksi, vähemmistökielilähettiläs Sari Oja sanoo.

- Vaikka lapset ei sitä aktiivisesti käyttäiskään, niin oisi jonkulainen tunne siihen kieleen kuitenkin, että se ei mithään aivan outoa, et ne tietää, että tämä kuuluu meille, hän jatkaa

Kieli alkaa olla uhanalainen

Kieli on alkanut vaihtua meänkielisillä alueilla jo 50-luvulla, kun vanhemmat alkoivat puhua lapsilleen ruotsia meänkielen sijasta. Tuolloin ei osattu ajatella, että kieli todellakin vaihtuu ja on vaarassa kadota kokonaan.


"Vielä ei olla siinä tilanteessa, että hoksattaisiin vaatia niitä keinoja, mitä tilanne vaatisi, jos meänkieli haluttaisiin säilyttää". - Laura Arola

Tilanne on äitynyt vakavaksi, sillä suurin osa meänkielen puhujista on yli 65-vuotiaita ja mitä nuoremmasta ikäluokasta on kysymys, sitä vähemmän löytyy kielen osaajia. Alle 40-vuotiaita meänkielen puhujia on enää harvassa.

- En tiiä kovinkaan monta lasta, joka kasvaisi kotona meänkieliseksi äidinkieleksi. Niitä, jolle kotona puhuttaisiin jotenkin systemaattisesti meänkieltä, niitä ei ole kovinkaan montaa, sanoo tutkija Laura Arola Oulun yliopistosta.

- Eli jos kuitenkin puhutaan, että kyseessä on iso, monen kymmenen tuhannen vähemmistö ja lapsia on ehkä kourallinen, niin onhan se tilanne tosi vakava, Arola toteaa.
Järeämmät keinot käyttöön

Meänkielen vahvistamiseksi on tehty töitä 80-luvulta lähtien, mutta se ei riitä takaamaan kielen säilymistä.

Laura Arolan mukaan kielen säilyttäminen vaatii tähän astista järeämpiä keinoja. Hän korostaa, että kielen oppimiseen on kaksi tapaa, se joko opitaan kotona tai täysin vähemmistökielisessä päiväkodissa.

- Tämmöistä täysin meänkielistä päivähoitoa ei ole vielä kukaan lähtenyt vaatimaan eli vielä ei olla siinä tilanteessa, että hoksattaisiin vaatia niitä keinoja, mitä tilanne vaatisi, jos meänkieli haluttaisiin säilyttää, Arola sanoo.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Meänkieli Ruotsissa

Niitä sun näitä kirjoitti:Jaettu ketjusta Siirtoväen pika-asutuslaki 1940 ja maanhankintalaki 1945 ja otsikoitu vastamaan sisältöä.
********
Klaus Lindgren kirjoitti:Otetaanpa vertaus: jos vaikkapa Tornionlaaksoon muuttaisi tuhansia ruotsinkielisiä, eikö se saattaisi olla haitallista suomen tai meänkielen säilymiselle?
Tämä nyt ei ihan pika-asutukseen liity, mutta ainakin kieleen... vai olisiko tuo Klausin heitto todellista pika-asutusta...
Klaus haluaa kysyä, että kokevatko meänkieliset ja suomenkieliset Torniojokilaaksossa ruotsalaiset uhaksi kuten suomenruotsalaiset Suomessa suomalaiset.

Mielestäni on niin paljon eroja, että on vaikea rinnastaa. Meänkielisillä ei ole kai koskaan ollut omaa freudenthalilaista kansankiihottajaa. Meänkieli ei ole pakollinen oppiaine eikä se ole enemmistökielen asemassa ja vastaa muutaman vuoden se on ollut vähemmistökielen asemassa. Käsittääkseni meänkielisiä vainottiin ja Ruotsi pyrki kitkemään meänkielen. Siksi pitäisi ehkä paremminkin kysäistä kokivatko ruotsalaiset meänkieliset uhaksi?

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Meänkieli Ruotsissa

Etelä-Pohjanmaalla pikkulapset puhuu paskakieltä eli lastenkieltä, joka häviää iän myötä pois. Pohjois-Ruotsissa, eli meikäläisittäin Länsi-Pohjassa, "meänkieli" on aina ollut paskakielen asemassa. Onkohan nyt tullut ikää tarpeeksi?

Tuo kirja Lassinantista valottaa osaltaa millaista kielimeininki oli rajan takana, siellä "vittulajängälläkin"

Markku Laukkanen: Ragnar Lassinantti, kalotin kummisetä (1984)

http://fi.wikipedia.org/wiki/Ragnar_Lassinantti
Ragnar Lassinantti (1915–1985) oli ruotsalainen poliitikko ja suomenkielisyyden asianajaja. Hän edusti sosiaalidemokraatteja ja toimi Norrbottenin läänin maaherrana ja valtiopäivämiehenä.


Tämä sama mies taisi kokeilla jåpa suomenkielen puhumista Tukholman valtiopäivillä, mutta huonosti siinä kävi. Näin kerrotaan tuossa kirjassa.
Ainoa, joka siinä homma on tähän mennessä onnistunut, taitaa olla ex. pääministeri Vanhanen, joka sekin tyytyi vain muutamaan alkulauseeseen juhlapuheessaan. Tilaisuus taisi olla samainen, kun juhlittiin 200 -vuotista eroa Ruotsista. Tai siis Suomi juhli ja Ruotsi SuRu-juhli.

Tässä on oikein hyvä elokuva ruotsalaisesta kielirasismista suomenkieltä kohtaan.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Klaus_H%C3%A4r%C3%B6

Näkymätön Elina (Elina – som om jag inte fanns) 2002

Näkymätön Elina

http://fi.wikipedia.org/wiki/N%C3%A4kym ... %B6n_Elina
10-vuotias Elina asuu äitinsä ja nuorempien sisarustensa kanssa Tornionjokilaaksossa 1950-luvun alkupuolella. Elina takertuu kuolleen isänsä muistoon ja haluaa olla aina samanlainen kuin isänsä – oikeudenmukainen ja rohkea heikompien puolustaja. Pitkän sairauden jälkeen Elina aloittaa uuden kouluvuoden ja saa opettajakseen Tukholmasta tulleen Tora Holmin, jonka elämäntehtävä on opettaa erämaan lapsille tottelevaisuutta ja kitkeä suomen kieli heidän käytöstään. Kun Elina puolustaa suomea puhuvaa luokkatoveriaan, hän joutuu Toran silmätikuksi. Ristiriidat sisukkaan Elinan ja peräänantamattoman opettajan välillä kasvavat entisestään ja heidän välilleen kehkeytyy asemasota, jossa kumpikaan ei voi antaa periksi.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Meänkieli Ruotsissa

Niitä sun näitä kirjoitti:Etelä-Pohjanmaalla pikkulapset puhuu paskakieltä eli lastenkieltä, joka häviää iän myötä pois. Pohjois-Ruotsissa, eli meikäläisittäin Länsi-Pohjassa, "meänkieli" on aina ollut paskakielen asemassa. Onkohan nyt tullut ikää tarpeeksi?
Meänkielihän on suomen murre. Sitä ymmärtää vaikeuksitta. Se on kuitenkin Ruotsissa määritelty omaksi kieleksi. Onkohan kukaan puuttunut tuohon?

Hankikanto
Viestit: 101
Liittynyt: 05.08.12 12:46

Re: Meänkieli Ruotsissa

Suomen Kuvalehdessä 9/2012 Matti Häkkänen selosti perusteellisesti v. 1809 rajan syntyä.
Venäjä ajoi Kalix-joen rajaa, joka oli myös suomenkielisen hiippakunnan rajana ainoa Suomen ja Ruotsin raja.'
Sodan voittajana Venäjä olisi saanut tahtonsa läpi.
Kesken neuvottelujen Ruotsin lähettiläs sairastui pahasti, ja hänen pelättiin kuolevan.
Uuden neuvottelijan saaminen olisi jäiden aikana voinut kestää kuukausia.
Keisari oli tietoinen Napoleonin tulevasta hyökkäyksestä ja halusi rauhoittaa Ruotsin suunnan. Niinpä hän suostui Ruotsin ehdotukseen Tornionjoen rajasta ja nimitti sitä " jalomieliseksi lahjoitukseksi".
Kiirunan kaivoksella ei tuolloin pelattu, koska malmi keksittiin kai vasta 1890-luvulla.
Viimeksi muokannut Hankikanto, 18.02.13 19:14. Yhteensä muokattu 4 kertaa.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Meänkieli Ruotsissa

Hankikanto kirjoitti:HS selosti viime vuonna perusteellisesti v. 1809 rajan syntyä.
Venäjä ajoi Kalix-joen rajaa, joka oli myös suomenkielisen hiippakunnan rajana ainoa Suomen ja Ruotsin raja.'
Sodan voittajana Venäjä olisi saanut tahonsa läpi.
Kesken neuvottelujen Ruotsin lähettiläs sairastui pahasti, ja hänen pelättiin kuolevan.
Uuden neuvottelijan saaminen olisi jäiden aikana voinut kestää kuukausia.
Keisari oli tietoinen Napoleonin tulevasta hyökkäyksestä ja halusi rauhoittaa Ruotsin suunnan. Niinpä hän suostui Ruotsin ehdotukseen Tornionjoen rajasta ja nimitti sitä " jalomieliseksi lahjoitukseksi".
Kiirunan kaivoksella ei tuolloin pelattu, koska malmi keksittiin kai vasta 1890-luvulla.
Ajatella miten pienestä voi isot asiat olla kiinni. Ellei lähettiläs olisi sairastunut, olisivat Kiirunan kaivokset kuuluneet Suomelle 1940-luvulla joka olisi luultavasti vaikuttanut paljon toiseen maailmansotaan.

Kiirunan kaivosten malmi on tietääkseni fosforipitoista ja sellaisen malmin jalostaminen tuli mahdolliseksi vastan bessemer-konvertterin keksimisen jälkeen. Malmio oli arvoton ennen Bessemeriä ja hyvin arvokas keksinnön jälkeen. Kiirunavaara on nyt maailman suurin maanalainen kaivos.

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Meänkieli Ruotsissa

On aivan totta, että Tornionlaakson suomenkeilistä väestöä yritettiin ruotsalaistaa, etenkin 1900-luvun jälkipuoliskolla. Ja se oli minunkin mielestäni väärin, todella väärin. Nyttemmin tilanne on kohentunut, onneksi. Se, että heillä on nykyään oma kirjakielensä, meänkieli, on ihan heidän omaa keksintöään: suomen kirjakieli on käynyt vähitellen vaikeaksi ymmärtää, etenkin kun suomea ei kouluissa ennen vanhaan opetettu eikä sitä saanut edes käyttää. Nykyään tilanne on kohentunut monin tavoin, ja sikäläiset haluavat säilyttää oman kielensä. Toivottavasti ei ole liian myöhäistä.

Kysymykseni oli alun alkaen tarkoitettu vertaukseksi. Siis yhtäläistä suomenruotsaaisten ja tornionlaaksolaisten välillä on juuri se, että he puhuvat eri kieltä kuin kansakunnan suuri enemmistö, ja haluavat myös pitää sen oman kielensä. On mielestäni suuri oni, että suomenruotsalaisiin ei ole kohdistettu samanlaista pakkosulauttamista kuin toisen maailmansosdan jälkeen suomenkielisiin Norjassa ja Ruotsissa tai saamelaisiin Norjan ja Ruotsin lisäksi myös Suomessa. 1930-luvun jälkeen ymmärrän kyllä oikein hyvin, että suomenruotsalaisilla oli pelkoja sellaisesta 1940-luvulla.

Yksi asia on myös varma: vihanlietsonnalla ei Ruotsin meän- ja suomenkielisiä auteta, päin vastoin.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Meänkieli Ruotsissa

Klaus Lindgren kirjoitti:Siis yhtäläistä suomenruotsaaisten ja tornionlaaksolaisten välillä on juuri se, että he puhuvat eri kieltä kuin kansakunnan suuri enemmistö
Tuo on totta, että molemmat ovat vähemmistökieliä, mutta paperilla eivät.

En tarkkaan tunne mitä vähemmistökielen asema Ruotsissa merkitsee. Käsitykseni on, että vähemmistökielellä saattaa saada mm kouluopetusta, jos kunta katsoo aiheelliseksi sellaista järjestää. Koulutus tapahtuu ruotsalaisessa koulussa ja jossain vaiheessa on puolet opetuksesta oltava ruotsiksi. Onkohan lukiossa enää mahdollisuutta opiskella meänkielellä?

Mitähän muita oikeuksia meänkielen ja suomen vähemmistökielen asema antaa?

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Meänkieli Ruotsissa

Klaus Lindgren kirjoitti:Yksi asia on myös varma: vihanlietsonnalla ei Ruotsin meän- ja suomenkielisiä auteta, päin vastoin.
Emme kai vihaa meänkielisiä ja suomenkielisiä vai vihaako joku?

Klaus Lindgren
Viestit: 1178
Liittynyt: 30.11.05 12:31

Re: Meänkieli Ruotsissa

Meänkielen asemaa voi toki vielä parantaa. Tässä yksi kuvaus siitä, missä nyt menhän:
http://modersmal.skolverket.se/meankiel ... meaenkieli

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Meänkieli Ruotsissa

Klaus Lindgren kirjoitti:Meänkielen asemaa voi toki vielä parantaa. Tässä yksi kuvaus siitä, missä nyt menhän:
http://modersmal.skolverket.se/meankiel ... meaenkieli
Miten parantaisit meänkielen asemaa? Ottaisitko Suomesta mallia jossain suhteessa ja missä?

Linkin meänkieltä on helppo ymmärtää eikö vaan. Siinä kirjoittaja toteaa, että suomenkirjakieli oli joskus vaikea meänkielisille.

1970- luvula Ruothiin tuli laki, jonka mukhaan oli maholisuus koulussa lukea suomea "kotikielenä". Suuri osa lapsista Tornionlaakson kunnissa alko silloin lukheen suomea ja suomi/meänkieli oliki pääkieli monessa koissa. Mutta ko opetus oli ainuasthaan standarttisuomenkielelä niin moni heitti pois ko opetus tuli vaikeamaksi ja kieli tuntu viehraalta. Sehään ei ollu se kieli mitä mamma, kranni eli muffa puhu.

Suomen kirjakieli on tietenkin erilaista kuin meänkielen murre.

Ilmeisesti ruotsalaistamistoimien johdosta meänkielen käyttö oli estetty niin, ettei sitä saanut käyttää muualla kuin kotona.

helruo
Viestit: 1
Liittynyt: 08.02.13 18:45

Re: Meänkieli Ruotsissa

Kuten aiemmin jo tuli esille, vasta 1990-luvulla ruotsinpuoleisessa Tornionlaaksossa suomenkieli, josta käytetään nimityksiä tornionlaakson suomi tai meänkieli, tuli viralliseksi vähemmistökieleksi. 1.4.2000 lähtien suomea ja meänkieltä (sekä saamea) on ollut oikeus käyttää viranomaisten ja tuomioistuinten kanssa asioitaessa. Samoin asukkailla on oikeus saada opetusta ja hoitoa tällä kielellä esimerkiksi Haaparannalla ja muissa Pohjois-Ruotsin kunnissa. Se miten tämä eri kunnissa toimii ei ole niin yksiselitteistä ja siitä on paljon erilaisia variaatioita. Esimerkiksi Kainuussa on tänä talvena kouluviranomaiset päättäneet, että meänkielen opetukseen pääsevät vain ne oppilaat, joilla on jo ennestään riittävä meänkielen taito. Osa viime vuonna opiskelleista jätettiin ulkopuolelle. Koululaki meni tässä vähemistökielilain edelle. Asiasta keskustellaan ja sitä voi seurata vaikkapa Ruotsin puolella toimivan Meänraation ohjelmista. Ja Haaparannalla asuvat suomenkieliset lapset voivat halutessaan käydä suomenkielisessä koulussa Torniossa (tästä on sopimus). Meänkielen tilanne ja asema ei ole kovin valoisa tuosta virallisesta asemasta huolimatta.

Hankikanto
Viestit: 101
Liittynyt: 05.08.12 12:46

Re: Meänkieli Ruotsissa

[quote="Hankikanto"]HS selosti viime vuonna perusteellisesti v. 1809 rajan syntyä.
Venäjä ajoi Kalix-joen rajaa, joka oli myös suomenkielisen hiippakunnan rajana ainoa Suomen ja Ruotsin raja.'
Sodan voittajana Venäjä olisi saanut tahtonsa läpi.
Kesken neuvottelujen Ruotsin lähettiläs sairastui pahasti, ja hänen pelättiin kuolevan.
Uuden neuvottelijan saaminen olisi jäiden aikana voinut kestää kuukausia.
Keisari oli tietoinen Napoleonin tulevasta hyökkäyksestä ja halusi rauhoittaa Ruotsin suunnan. Niinpä hän suostui Ruotsin ehdotukseen Tornionjoen rajasta ja nimitti sitä " jalomieliseksi lahjoitukseksi".
Kiirunan kaivoksella ei tuolloin pelattu, koska malmi keksittiin kai vasta 1890-luvulla.

Hankikanto
Viestit: 101
Liittynyt: 05.08.12 12:46

Re: Meänkieli Ruotsissa

Hankikanto kirjoitti:
Hankikanto kirjoitti:HS selosti viime vuonna perusteellisesti v. 1809 rajan syntyä.
Venäjä ajoi Kalix-joen rajaa, joka oli myös suomenkielisen hiippakunnan rajana ainoa Suomen ja Ruotsin raja.'
Sodan voittajana Venäjä olisi saanut tahtonsa läpi.
Kesken neuvottelujen Ruotsin lähettiläs sairastui pahasti, ja hänen pelättiin kuolevan.
Uuden neuvottelijan saaminen olisi jäiden aikana voinut kestää kuukausia.
Keisari oli tietoinen Napoleonin tulevasta hyökkäyksestä ja halusi rauhoittaa Ruotsin suunnan. Niinpä hän suostui Ruotsin ehdotukseen Tornionjoen rajasta ja nimitti sitä " jalomieliseksi lahjoitukseksi".
Kiirunan kaivoksella ei tuolloin pelattu, koska malmi keksittiin kai vasta 1890-luvulla.
Korjaus:

Rauhanneuvotteluja ei selostanut HS, vaan Suomen Kuvalehti 9/2012 Matti Häkkäsen artikkelissa " Menetty meänmaa ".

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Meänkieli Ruotsissa

Hankikanto kirjoitti:Kiirunan kaivoksella ei tuolloin pelattu, koska malmi keksittiin kai vasta 1890-luvulla.
Kiirunan rauta löydettiin 1600-luvulla, mutta malmi siitä tuli vasta kun kaivostoiminta oli kannattavaa.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”