Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Oeschin sotarikostuomio

Emma-Liisa kirjoitti:.

Linnan kuvaaman joukkueen näkökulmasta ei havaita tätä korkeata päämäärää, jonka hyväksi tarvitaan joskus ankaraa kuria ja - uhrautumista."
Väinö Linnahan kirjoitti kuvitteellisesta tapauksesta sodanjälkeiseen mielipideilmastoon sopeutuen, eikä edes ollut kuvaamaansa aikaan enää joukkueessaankaan.
Oli
kesällä 1944 muistaakseni Miehikkälässä kouluttajana, lieneekö ollut siellä "paloaukean parakkivaruskunnassa", josta JR 8:n konekiväärikomppania lähti sotaan. Sodan jälkeen "paloaukean varuskunta" oli vankileirinä Zhdanovin Lista 1:n vangeille ja vankien vapauduttua Miehikkälässä filmattiin Tuntematon sotilas-elokuvan alku.
Ja
kenr.ltn Oesch oli Nietjärven taistelun aikoihin Kannaksen joukkojen komentajana ja kenr. Paavo Talvela oli komentajana Laatokan Karjalassa.
Nietjärven voitto pysäytti neuvostolaiset puolustukseen ja esti näitä etenemästä Sortavalaan. Lieneekö JR 8:n kk-komppania osallistunut Nietjärven taisteluun?

Veikko Palvo

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Oeschin sotarikostuomio

Oli kesällä 1944 muistaakseni Miehikkälässä kouluttajana, lieneekö ollut siellä "paloaukean parakkivaruskunnassa", josta JR 8:n konekiväärikomppania lähti sotaan. Sodan jälkeen "paloaukean varuskunta" oli vankileirinä Zhdanovin Lista 1:n vangeille ja vankien vapauduttua Miehikkälässä filmattiin Tuntematon sotilas-elokuvan alku.
Ja kenr.ltn Oesch oli Nietjärven taistelun aikoihin Kannaksen joukkojen komentajana ja kenr. Paavo Talvela oli komentajana Laatokan Karjalassa.
Nietjärven voitto pysäytti neuvostolaiset puolustukseen ja esti näitä etenemästä Sortavalaan. Lieneekö JR 8:n kk-komppania osallistunut Nietjärven taisteluun
Veikko hyvä. Nyt ovat puurot ja vellit sekaisin.

Miehikkälässä ei ollut koulutuskeskusta, mutta kylläkin leiri Kannaksen siviilivangeille.
Lista 1:n vangit vapautettiin joskus -48 ja Tuntematon filmattiin muistaakseni -56.
"Paloaukea" sijaitsi Pohjois-Karjalassa. Se oli myöhemmin Ylämyllyn varuskunta.

JR 8 ei ( muistaakseni) osallistunut NIetjärven taisteluun.Pääroolissa oli 5. D ja sen JR 44.
Muistelisin Linnan olleen kouluttajana Lahdessa, mutta en ole varma.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oeschin sotarikostuomio

Ilmo Kekkonen kirjoitti: Veikko hyvä. Nyt ovat puurot ja vellit sekaisin.
Juu, mutta ennen kaikkea siinä mielessä, että kysehän oli Oeschin suhtautumisesta fiktiiviseen Karjulaan, mistä hänellä ei ollut mitään muuta tietoa kuin Linnan fiktiivinen kuvaus. Olennaista ei ole, oliko kohtaus "totta" todellisuudessa, vaan oliko Linnan kuvaus tiettyjen upseerien mentaliteetista paikkansa pitävä.

Omalla kohdallaan Oesch tuli todistaneeksi Linnan näkemyksen oikeaksi.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Oeschin sotarikostuomio

Emma-Liisa kirjoitti:
Ilmo Kekkonen kirjoitti: Veikko hyvä. Nyt ovat puurot ja vellit sekaisin.
Juu, mutta ennen kaikkea siinä mielessä, että kysehän oli Oeschin suhtautumisesta fiktiiviseen Karjulaan, mistä hänellä ei ollut mitään muuta tietoa kuin Linnan fiktiivinen kuvaus. Olennaista ei ole, oliko kohtaus "totta" todellisuudessa, vaan oliko Linnan kuvaus tiettyjen upseerien mentaliteetista paikkansa pitävä.

Omalla kohdallaan Oesch tuli todistaneeksi Linnan näkemyksen oikeaksi.
Väinö Linna ei edustane minkäänlaisen luokittelun tietokirjailijaa, vaikka tähän saakka vuosittain tv:ssä esitetty Tuntematon monien historiankuvaa lieneekin muokannut.
Edustaako fiktiivinen ev.ltn Uuno Eemeli Karjula ´tiettyjen upseereiden mentaliteettia´, ei ainakaan everstitasolla oletettavaa järjenjuoksua. Ei kai pakokauhuista joukkoa pysäytetä ampumalla yksi pakoonjuoksijoista? Everstin olettaisi kokoavan joukon näitä kokoamaan ja rintamaan jäänyt aukko olisi sekin yritettävä paikata, ensisijainen huolenaihe everstillä?
Ja
Väinö Linnahan siirrettiin kansallisbiografian mukaan "kouluttajaksi Miehikkälään, mistä hän myös kotiutui sodan loputtua."" Miehikkälässä Linna tapasi kanttiinissa lottana toimivan Kerttu Seurin, jonka kanssa avioitui sodan jälkeen 1945."
Ja
Suomen kansallisfilmografian "viidennen osan ( 1953 - 1956 ) mukaan Tuntematon on kuvattu Sipoossa, Imatralla, Nurmijärvellä, Tuusulassa, Hangossa, Luumäellä, Rovaniemellä, Hattulassa ( Parola ) ja Miehikkälässä."
Miehikkälän museotoimen
mukaan "V.Linna päätyi koulutuskeskuksen mukana Miehikkälän koulutuskeskukseen syksyllä 1943, majapaikkana toimivat välirauhan aikaiset Salpa-linjan linnoittajien parakit. Edvin Laineen tuntemattoman alkukohtaus on kuvattu Miehikkälän Savanjärven suolla."
Tuntemattomasta http://yhdistykset.ekarjala.fi/rmkilta/ ... vk2009.htm myöskin.
Olennaista
on se, ettei Väinö Linna ollut lähelläkään rintamaa kevään 1943 jälkeen ja hänen Tuntemattomaan kirjoittamansa kuvaukset sen jälkeiseltä ajalta edustavat lähinnä kirjailijan vapaudella muistiinkirjoitettuja toisten muistelmia ja huhuja.
Tässä http://www.youtube.com/watch?v=4EIH6k5e5S4 muistelmia Nietjärven taistelusta, joissa JR 8:n I P:n kk-komppania ei siis ole ollut.
Ja
mistä Väinö Linna lienee 1943 ja 1944 aikaiset näkemyksensä sodasta Laatokan Karjalassa Miehikkälän koulutuskeskuksessa ollessaan omaksunut?

Veikko Palvo

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Oeschin sotarikostuomio

Jaa-a. Uskottava on tuohon Miehikkälän koulutuskeskukseen. Sitä vain ei löydy luettelosta ja kuvasta Jatkosodan historian 6. osasta s.454. Olisiko kyseessä Jalkaväen Koulutuskeskus 22, joka on kuvan mukaan Virolahdella?

Emma-Liisan tekemää Oeschin kytkemistä Linnan fiktiiviseen evl Karjulaan en ymmärrä.Linna on yhdistänyt siinä ilmeisesti kaksi eri henkilöä ja tapausta saadakseen tarinan riittävän räväkäksi. Mitään yleistä todistusvoimaa upseerien käytökseen sillä ei ole.Tietysti oli sekä pyssyä heiluttavia uhkailijoita, että hermonsa säilyttäneitä, jälkimmäisiä enemmän. Oman miehen ampuminen oli hyvin harvinaista. Komentajatasolla oli tietääkseni yksi ainoa tapaus.

Oesch oli tietääkseni uskovainen, raitis ja äärettömän tunnollinen upseeri. Nuorena hänellä oli pasifistinen maailmankuva. Tuota tuomion aiheuttanutta sotavankien ampumiseen johtanutta käskyä en käy avaamaan.Siitä on tuolla edelleä riittävästi.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Oeschin sotarikostuomio

Ilmo Kekkonen kirjoitti: Emma-Liisan tekemää Oeschin kytkemistä Linnan fiktiiviseen evl Karjulaan en ymmärrä.

Kysehän on tietysti siitä, että Oesch itse esitti mielipiteensä Karjulan hahmosta. Syystä tai toisesta hän koki romaanihahmon käytöksen puolustamisen kovin tärkeäksi, vaikka kyse olikin vain pelkästä dramaattisesta kuvitelmasta.

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Oeschin sotarikostuomio

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Jaa-a. Uskottava on tuohon Miehikkälän koulutuskeskukseen. Sitä vain ei löydy luettelosta ja kuvasta Jatkosodan historian 6. osasta s.454. Olisiko kyseessä Jalkaväen Koulutuskeskus 22, joka on kuvan mukaan Virolahdella?
Tuo olettamukseni Miehikkälän koulutuskeskuksesta perustui Lauri Hyvämäen Lista 1:n vangit, W&G 1983, s. 151.: Zhdanovin listan vangit siirrettiin elokuun 1945 alussa Riihimäen keskusvankilasta Suur-Miehikkälän pienen ja matalan Alimmaisten metsäjärven itärannalle. Hehtaarin nelikulmainen alue, kolme parakkia ja huoltorakennukset oli loppukesällä 1945 aidattu kaksinkertaisin kaksi metriä korkein piikkilanka-aidoin, viiden metrin etäisyydellä toisistaan olevissa aidoissa oli kummassakin 32 piikkilankaa - nekin ehdittiin ajan oloon tarkkaan laskea.
Järven rannalla oli vartiotorni.
"Parakit oli alunperin tehty upseeriasunnoiksi; kummassakin päässä oli kolme huonetta, keskellä hallintapainen välihuone, palvelijanhuone ja keittiö."

Terho Ahonen, Salpa-linjan salat kirjoittaa dos Antti Laineen esitelmästä Miehikkälän työ- / keskitysleiristä, Laine puhuu 9:stä leiristä.
Parakit lienee alunperin rakennettu Salpa-linjan rakentajille Talvisodan jälkeen?
Esim. Virolahden
nimismiespiiriin on sodan jälkeen kuulunut Miehikkälän pohjoispuolinen Ylämaakin.
Ja
jotkut parakit ovat kenties olleet Jv-koulutuskeskus 22.:n käytössä?
-Mustalammen leiri, -Juurakon leiri ( 7 parakkia ) , Kasarin leiri ( 5 parakkia ) ja
muut: kylät 1.-4.
Lista 1.:n vankien
vankileiriaikana Alimmaisten järven rannan leirissä kävi viikoittain varusmiehiä viikoittain huoltokomennuksella JR 9:stä, ilmeisesti Haminasta.

Veikko Palvo

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Oeschin sotarikostuomio

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Oman miehen ampuminen oli hyvin harvinaista. Komentajatasolla oli tietääkseni yksi ainoa tapaus.
Eikös sotamies Moilasta olekaan siis löytynyt?


Saiko sotamies Moilanen "komentajan" kädestä?

viewtopic.php?f=10&t=4099&p=21728#p21728

viewtopic.php?f=10&t=5070&p=27810#p27810

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oeschin sotarikostuomio

Jussi Jalonen kirjoitti:
Ilmo Kekkonen kirjoitti: Emma-Liisan tekemää Oeschin kytkemistä Linnan fiktiiviseen evl Karjulaan en ymmärrä.
Kysehän on tietysti siitä, että Oesch itse esitti mielipiteensä Karjulan hahmosta. Syystä tai toisesta hän koki romaanihahmon käytöksen puolustamisen kovin tärkeäksi, vaikka kyse olikin vain pelkästä dramaattisesta kuvitelmasta.
Juu, näin on.

Oesh olisi voinut sanoa, että ihan keksitty juttu (vaikka kirjailijalla tietenkin on oikeus keksiä), tai että joka joukossa on muutama kaistapää, mutta hän rupesikin puolustamaan Karjulaa ja oletti toimivan "Suomen puolesta", vaikka kohtauksessa ei ole mikään, mikä tukisi tätä, päinvastoin Karjulan kuvataan olevan järjiltään ja murhanhimon vallassa.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Oeschin sotarikostuomio

Veikko I Palvo kirjoitti:Tässä http://www.youtube.com/watch?v=4EIH6k5e5S4 muistelmia Nietjärven taistelusta, joissa JR 8:n I P:n kk-komppania ei siis ole ollut.

Tuo linkki ei toiminut, (onko kirjaimet I ja I sekoittuneet tms.) joten kokeillaanpas tätä:

http://www.youtube.com/watch?v=4ElH6k5e5S4

---

Kun kerran Linnan Tuntemattomasta ja JR 8:sta on puhetta, niin kukahan luutnantti tai eversti mahtoi olla kyseessä noissa seuraavissa tapauksissa?

Mauno Jokipiin toimittamassa JR8:n rykmenttihistoriassa, Tuntemattoman sotilaan rykmentti, kerrotaan sivulla 509 tapaus jossa JR 50:ssa komppanianpäällikkönä toiminut luutnantti ampui luvatta vettä juonutta Viitasaarelaista sotilasta.

Tarinan kertoi SAK taannoinen puheenjohtaja Niilo Hämäläinen, joka itse palveli aikoinaan JR 50:ssa. Useat hänen aseveljensä ovat kertoneet kuinka omat miehet sittemmin ampuivat tämän upseerin.

Samaisen kirjan sivulla 502 kerrotaan juttu, jossa suomalainen alikersantti olisi ampunut Tulemajoen paikkeilla jollekin sillalle pistooliaan heilutelleen everstin. Ko. tapausta ei kirjassa sen tarkemmin käsitellä.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Oeschin sotarikostuomio

Laitanpa tähän samaan ketjuun hieman tarkemmat lukemat sotakorvauksista. Ne on tuosta kesällä ostamastani Maa, joka maksoi velkansa - Suomen sotakorvaukset 1944-1952 -kirjasta

Suomen sotakorvaukset 1944-1952

Vesterinen Jukka: Maa, joka maksoi velkansa - Suomen sotakorvaukset 1944-1952
Alfamer, 2012, 175 s., 1. p.

Sivulla 13 kerrotaan näin:

"Tarkimmin viime vuosien taloudellisia menetyksiä on arvioinut taloushistorian professorina Jyväskylän yliopistossa työskentelevä Ilkka Nummela kirjassaan Inter arma silent revisores nationum: toisen maailmansodan aiheuttama taloudellinen rasitus Suomessa 1939-1952 (Jyväskylän yliopisto 1993)
Nummela laskee vuosien 1939-1945 sotien tulleen kaikkinensa maksamaan Suomelle 95 miljardia markkaa, kaksi miljardia dollaria, vuoden 1938 hintatasossa. Summa vastasi kahden ja puolen vuoden bruttokansantuotetta. Suurin kustannus oli maanpuolustus, 41 prosenttia. Alueluovutusten osuus kokonaiskustannuksista oli 34 prosenttia. Kolmanneksi suurin menoerä, 12 prosenttia, olivat sotakorvaukset.
Nummela on laskenut myös sotakorvausten kokonaisarvion vuosittaisten tuotantokustannusten mukaan ja päätyy summaan 512,6 miljoonaa dollaria, 9,7 miljardia vuoden 1938 markkaa. Tämän laskelman mukaan sotakorvausten arvo vastaa vuoden 2012 rahassa lähes neljää miljardia euroa."






Niitä sun näitä kirjoitti:
V Palvo kirjoitti:Suomi tuomittiin maksamaan hyökkääjälle 300 miljoonan sotakorvausdollarin, nykyrahassa 450 miljardin €uron sotakorvaukset. Veikko Palvo
Varsinaiseen asiaan mitenkään kuulumatta tuli mieleeni, että onkohan tuossa summassa jokin virhe? Katso esitteen sivua 7.

http://vnk.fi/tiedostot/julkinen/pdf/20 ... aus_FI.pdf


Aikoinaan Soneran ostettua Saksasta sen kuuluisan "ilmakuopan", sanottiin summan vastanneen likimain Suomen maksamia sotakorvauksia. Liekkö totta moinen väite?

Tuolta linkeistä löytyneistä summista hieman räknäilin nykysummia.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Suomen_sotakorvaukset


Rahanarvonkerroin 1860 - 2012

http://www.stat.fi/til/khi/2012/khi_201 ... u_001.html


http://fi.wikipedia.org/wiki/Yhdysvaltain_dollari

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Re: Oeschin sotarikostuomio

Jussi Jalonen kirjoitti:Ei sen puoleen, olen minäkin ollut Kalevankankaalla reserviläisyhdistyksen järjestämällä hautakierroksella, jossa opas selosti että tämäkin upseeri joutui oikeusministeri Kekkosen toimesta sodan jälkeen aivan aiheetta hetkeksi pidätetyksi, vaikka oli vain pakkotilanteessa turvautunut koviin otteisiin vankien kanssa. En nyt muista, kuka nimenomainen komentaja oli kyseessä. Saattoi olla Pajari, saattoi olla joku muu.
Pajari ainakin on haudattu Kalevankankaalle, sotavangeista kohteluineen häneen liittyen en nyt muista lukeneeni, mutta olisiko kyseessä ollut kenties tämä Paavo Koli?

Kiestingin motissa ei juurikaan voitu ottaa, eikä luultavasti otettu montaakaan, sotavankeja ja Koli näytti itse esimerkkiä miehilleen kuinka sotavangeista päästään eroon... Liekkö osin siksikin tehnyt omat ratkaisunsa eli 25.3.1969 hän teki itsemurhan 47-vuotiaana. Tästäkin sotavankijutusta mainitaan kirjassa Marskin ritari Paavo Koli. Itseään käskenyt mies. Tässä kirjassa ei muistaakseni mainita itsemurhaa, vaan kerrotaan kuinka Koli kuoli äkillisesti yöllä.

Matti Parjanen: Marskin ritari Paavo Koli. Itseään käskenyt mies (Tampere University Press , 2009)


http://fi.wikipedia.org/wiki/Paavo_Koli

http://www.tampereensuomalainenklubi.fi ... 02007.html

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Oeschin sotarikostuomio

Niitä sun näitä kirjoitti:
Eikös sotamies Moilasta olekaan siis löytynyt?


Saiko sotamies Moilanen "komentajan" kädestä?
Onko sotamies Moilanen Paavo Rintalan Sodan ja Rauhan äänien, Otava 1967 fiktiivinen hahmo? Ja ampujana olisi kirjailija Paavo Rintalan mukaan ollut Vuosalmella 4.7.1944 kaatunut JR 49:n komentaja eversti Ragnar Wahlbeck?
Teloitettu totuus-tutkimuksen
mukaan on vasta Wahlbeckin seuraajan, ev.ltn E.J.Vänttisen komentaja-aikana JR49:ssä sotaoikeuden päätöksen mukaan teloitettu neljä karkuria:
Haapaniemi, Pentti 27.7.1944 - Matikainen, Matti 26.7.-44 - Valkeapää, Arvo 26.7.-44 - Peltomaa, Antero 3.8.1944.

Kirjailija Paavo Rintalan uskottavuuden asettaa kyseenalaiseksi myös hänen toimimisensa Suomen Rauhanpuolustajat ry:n puheenjohtajana 1969 - 1984, pääsihteerin ollessa 1949 - 1975 SKP:n ja SKDL:n Mirjam Vire-Tuomisen, joka sai Leninin rauhanpalkinnonkin.
Neuvostoliiton rahoittama Suomen Rauhanpuolustajat ry kuului NL:n World Peace Counciliin, jonka päämaja oli Helsingissä vuosina 1968 - 1990. Ensimmäiseksi WPC oli häädetty pois Pariisista.
Paavo Rintalan Sissiluutnantti 1963 mm. aiheutti aikanaan keskustelua Väinö Linnan Tuntemattoman lailla. Mikko Niskasen Sissiluutnantin ensi-ilta oli tosin ollut jo puoli vuotta ennen Rintalan kirjan ilmestymistä.
Onko sotamies Moilasta löytynyt tutkimuksissa?

Veikko Palvo

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oeschin sotarikostuomio

Veikko I Palvo kirjoitti: Kirjailija Paavo Rintalan uskottavuuden asettaa kyseenalaiseksi myös hänen toimimisensa Suomen Rauhanpuolustajat ry:n puheenjohtajana 1969 - 1984, pääsihteerin ollessa 1949 - 1975 SKP:n ja SKDL:n Mirjam Vire-Tuomisen, joka sai Leninin rauhanpalkinnonkin.
Neuvostoliiton rahoittama Suomen Rauhanpuolustajat ry kuului NL:n World Peace Counciliin, jonka päämaja oli Helsingissä vuosina 1968 - 1990. Ensimmäiseksi WPC oli häädetty pois Pariisista.
No kas kummaa, kun tunnettujen historioitsijoiden ei katsota menettäneen uskottavuuttaan, vaikka olivat mukana sotapropagandan teossa. Joten eiköhän jätetä tämä kortti silleen.

Eiköhän se ollut pikemmin niin, että Rauhanpuolustajiin (kuten myös Suomi-NL-seuraan) haluttiin saada muitakin kuin kommunisteja ja vasemmistolaisia, jotta jonkinlainen roti ja tasapaino säilyisi eikä syntyisi vaikutelmaa, että vain edelliset kannattivat hyviä neuvostosuhteita ja rauhaa, joten Kekkosen kannattajat kokivat, etä heillä oli suorastaan "isänmaallinen velvollisuus" liittyä noihin järjestöihin ja hankkiutumaan niissä johtopaikoille. Jos nyt oikein muistan (korjatkaa), presidentti jopa kehotti Rintala näin tekemään.

Rintala on itse myöhemmissä romaaneissaan ollut niin itsekriittinen toimintansa suhteen, ettei siihen muita tarvita. Tärkeimmäksi motiiviksi hän on maininnut sen, että pienten lasten isänä hän halusi rauhan säilyvän.

Kirjailijan toimintaa ei kuitenkaan saa sekottaa hänen teoksiinsa, jotka yleensä (jos ne ovat hyviä) ovat paljon monipuolisempia. Kannattaa lukea Pekka Tarkan klassinen
tutkimus Paavo Rintalan saarna ja seurakunta, joka osoittaa, että sekä Rintalan vastustajat ja puolustajat tulkitsivat Sissiluutnantin "väärin": RIntala oli pohjaltaan uskonnollispohjainen konservatiivi.

Kannattaa muistaa sekin, että Rintala oli sekä soto-orpo että evakko eli hän oli itse kokenut sodan aiheuttamat menetykset. Mm. tämän takia hän ei voinut sietää sitä, miten "isänmaallisuutta" väärinkäytettiin.

Myös Matti Klinge on useammn kerran huomauttanut, että kun sodassa oli oltu yhdesssä, niin 50-luvulla isänmaallisuutta yritettiin käyttaä omiin tarkoituksiin.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Oeschin sotarikostuomio

Veikko I Palvo kirjoitti: Kirjailija Paavo Rintalan uskottavuuden asettaa kyseenalaiseksi myös hänen toimimisensa Suomen Rauhanpuolustajat ry:n puheenjohtajana 1969 - 1984, pääsihteerin ollessa 1949 - 1975 SKP:n ja SKDL:n Mirjam Vire-Tuomisen, joka sai Leninin rauhanpalkinnonkin.

Niin, ja tässä viidennen kolonnamiehen asemassaan Rintala sitten muun muassa edesauttoi Siperiassa vapausrangaistuksen kärsineitä ja valvonnan alaisena olleita neuvostokirjailijoita tekemään ulkomaanmatkoja länteen.

Mene nyt Palvo jo oikeasti gehennaan.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”