Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Oeschin sotarikostuomio

Suomalaisilla historiapäivillä Lahdessa oli la 9.2.2013 osio Kunnianpalautus, jossa Rytin ja Tannerin lisäksi käsiteltiin kenraaliluutnatti Karl Lennart Oeschiä. Esitelmäitsijänä oli Vesa Määttä, joka tekee Oeschistä elämämäkertaa.

Minua hämmästytti se vähättely, jolla sekä esitelmöitsijä että yleisön kommentoijat aiheeseen suhtautuivat. Määttä luonnehti Oeschiä "suorapuheiseksi", kun oikeampi ilmaus olisi ollut "puhuu ennen kuin ajattelee". Hän oli nimittäin sotavankikompaniaa tarkastaessaan sanonut jotain, jonka Nero ymmärsi kirjaimellisesti niin, että sotavankien niskuroinnista pitäisi tehdä loppu.

Jälkeenpäin O. puolustautui sillä että N. ymmärsi hänen sanansa käskyksi, vaikka hän ei ollut sitä tarkoittanut ja puhunutkin konditionaalissa. Eikä hän voinut tietää, että N. oli psyykkisesti häiriintynyt.

Kai nyt jokainen johtaja tietää, ettei pidä lausua mitään kevytmielisesti vaan päinvastoin varmistaa, että on tullut ymmärretyksi oikein.

O:n alainen Niilo Oinonen antoikin aiheesta käskyn, jota Nero sitten noudatti, mutta ei esitellyt sitä Oeschille.

Aika kummalliseltä organisaatiolta tuntuu, jos alainen voi omin päin kirjoitella kohtalokkaita käskyjä - silloin on valvonta laininlyöty.

Määttä vetosi myös siihen Helge Seppälän lausumaan, että sodan loppunäytöksissä sotarikoksista syyllistetään lähinnä sodan hävinnyt osapuoli. Hän kuitenkin jätti sanomatta, ettäa asiaa tutkittiin jo sodan aikana, mutta se haudattiin silloin. Oletettavasti ei haluttu tuoda esiin ikäviä asioita, koska se olisi ollut kiusallista koko armeijalle.

Sen Määttäkin kyllä painotti, että tuomion antoivat suomalaiset oikeusistuimet.

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oesch

Kaiken kaikkiaan minusta on kummallista, että yhä vieläkään ei pystytä näkemään, että joku voi olla hyvä sotilas ja komentaja, mutta ei välttämättä oli kaikessa muussa esikuvallinen.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Oeschin sotarikostuomio

Emma-Liisa kirjoitti:Minua hämmästytti se vähättely, jolla sekä esitelmöitsijä että yleisön kommentoijat aiheeseen suhtautuivat
Minua ei niinkään hämmästytä - siis noin yleisellä tasolla, tällaisia aiheita käsiteltäessä - vaikka en tiedäkään, mitä Lahdessa tarkkaan ottaen on puhuttu.

Onneksi tästäkin tapauksesta on tutkimuskirjallisuudessa ilmeisen objektiivinen selvitys Antti Kujalan tutkimuksessa Vankisurmat. Neuvostovankien laittomat ampumiset jatkosodassa (WSOY 2008), johon sisältyy lähes viisikymmentä painosivua pitkä luku "Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oeschin ja luutnantti Eero Veikko Neron juttu".

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oeschin sotarikostuomio

nylander kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Minua hämmästytti se vähättely, jolla sekä esitelmöitsijä että yleisön kommentoijat aiheeseen suhtautuivat
Minua ei niinkään hämmästytä - siis noin yleisellä tasolla, tällaisia aiheita käsiteltäessä - vaikka en tiedäkään, mitä Lahdessa tarkkaan ottaen on puhuttu.
Ehkäpä oli väärin tehdä yleistys yleisöstä, mutta mitään kriittisiä kommentteja ei kuultu, paitsi se yksi jonka mainitsin holokausti-ketjussa. Vanhempi Vesikansa tosin totesi, että kyseessä "ei ollut Valpon tuomio" tarkoittaen kai ettei siihen ollut poliittisia syitä. Joku jota en tuntenut, kertoi että kenraalikunta suhtautui Oeschin tuomioon "hölynpölyä", mikä kai on melko tavallista ammattikunnan sisäistä solidaarisuutta.

Esitelmöitsijän asenne oli mielestäni selvä, sillä hän toisti ollenkaan kommentoimatta Oeschin puolustelut ollenkaan niitä arvioimatta, kertoi että oesch oli kiinnittänyt huomiota suuren vankikuolleisuuteen (kertomatta mitä tämän hyväksi teki) ja että tämä oli säälinyt NL:oon luovutettavia sotavankeja (epöilemättä aitoa mutta aika valikoivaa sääliä), vetosi Helge Seppälän lausumaan, että vain hävinnyt tuomitaan (sinänsä totta, mutta tämän pitäisi mieluummin johtaa vaatimukseen tasapuolisesta tuomitsemisesta, eikä suinkaan tuomioiden vähättelyyn). Hän myös lopetti esitelmänsä kertomalla, miten Oeschia Sveitsissä kunnioitaan "puna-armeijan pysäyttäjänä" (hän oli pitkään myös Sveitsin kansalainen).
nylander kirjoitti: Onneksi tästäkin tapauksesta on tutkimuskirjallisuudessa ilmeisen objektiivinen selvitys Antti Kujalan tutkimuksessa Vankisurmat. Neuvostovankien laittomat ampumiset jatkosodassa (WSOY 2008), johon sisältyy lähes viisikymmentä painosivua pitkä luku "Kenraaliluutnantti Karl Lennart Oeschin ja luutnantti Eero Veikko Neron juttu".
Olen lukenut, mutten enää oikein muista. Täytynee kerrata,

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Oeschin sotarikostuomio

Emma-Liisa kirjoitti: Suomalaisilla historiapäivillä Lahdessa oli la 9.2.2013 osio Kunnianpalautus.

Silmäni pyörivät jonkin aikaa päässä. Tuli mieleen, että järjestetäänkö historiapäivillä nykyään oikein virallisia rehabilitaatio-tilaisuuksia.

Piti ihan vilkaista sitä ohjelmaa. Otsikko on näemmä ollut "Kolme kunnianpalautusta". Otaksun, että tarkoituksena on ollut myös puhua niinsanotusta uuspatriotismista sekä julkisessa sanassa tapahtuneesta kunnianpalautuksesta yleisemmin? Siinä mielessä otsikko ajaisi asiansa, vaikka sisältö ilmeisesti on ollut toisenlaista.

Ei sen puoleen, olen minäkin ollut Kalevankankaalla reserviläisyhdistyksen järjestämällä hautakierroksella, jossa opas selosti että tämäkin upseeri joutui oikeusministeri Kekkosen toimesta sodan jälkeen aivan aiheetta hetkeksi pidätetyksi, vaikka oli vain pakkotilanteessa turvautunut koviin otteisiin vankien kanssa. En nyt muista, kuka nimenomainen komentaja oli kyseessä. Saattoi olla Pajari, saattoi olla joku muu.

Emma-Liisa kirjoitti: Jälkeenpäin O. puolustautui sillä että N. ymmärsi hänen sanansa käskyksi, vaikka hän ei ollut sitä tarkoittanut ja puhunutkin konditionaalissa.
No mutta tässähän meillä onkin ollut todella suoraselkäinen komentaja. On se hienoa, että meillä on ollut tämmöisiä esiupseerin vastuun alaisistaan tosissaan ottaneita hahmoja, jotka voi hyvällä mielellä korottaa kansakunnan kaapin päälle.

Muistaakseni jopa Jochen Peiper ilmoitti SS-upseerina ottavansa ainakin suoraan komentajan vastuun miestensä teoista, eikä yrittänyt luikerrella. Tai ei ainakaan vetoamalla kielioppiin.

Emma-Liisa kirjoitti: Eikä hän voinut tietää, että N. oli psyykkisesti häiriintynyt.
Miten joku latva-B-kakkonen voi ylipäätään saada tässä maassa upseerinarvon? Tai no, tarkemmin ajatellen, olipas typerä kysymys.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Oeschin sotarikostuomio

Jussi Jalonen kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti: Eikä hän voinut tietää, että N. oli psyykkisesti häiriintynyt.
Miten joku latva-B-kakkonen voi ylipäätään saada tässä maassa upseerinarvon? Tai no, tarkemmin ajatellen, olipas typerä kysymys.
Emma-Liisan viitoittaman wikipedialinkin mukaan Nero oli Oeschin vävy!

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Oeschin sotarikostuomio

MM kirjoitti: Emma-Liisan viitoittaman wikipedialinkin mukaan Nero oli Oeschin vävy!

"En mitenkään voinut tietää, että tyttäreni puoliso on psyykkisesti häiriintynyt".

Oesch alkaa kyllä vaikuttaa moraalisesti yhä vain vastenmielisemmältä hahmolta.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oeschin sotarikostuomio

Muistui vielä mieleen, että tilaisuus loppui huomautukseen, jonka muistaakseni (mutta en ole varma) lausui osion puheenjohtaja Kari Hokkanen: "Oesch oli kunnian mies." Aika erikoinen määritelmä "kunnian miehestä".

Wikipediassa onkin keskusteltu Oeschistä ja Kujalan kirjasta ja lainattu "käskyn kohtaa 2) "Niskuroivat vangit on heti teloitettava työpaikalla opiksi toisille. Komentaja on antanut tähän täydet valtuudet AK:n omalla alueella." (alleviivaus alkuperäisen käskyn mukaan) ja osin kohtaan 10) "Kaikki niskuroijat ja kiihoittajat (politrukit) on armotta raivattava pois. Mikäli teloituksia suoritetaan on vangeista tehtävä tällaisissa tapauksissa ilmoituksiin merkintä poistettu."

http://fi.wikipedia.org/wiki/Keskustelu:Lennart_Oesch

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: Oeschin sotarikostuomio

Emma-Liisa kirjoitti:Suomalaisilla historiapäivillä Lahdessa oli la 9.2.2013 osio Kunnianpalautus, jossa Rytin ja Tannerin lisäksi käsiteltiin kenraaliluutnatti Karl Lennart Oeschiä. Esitelmäitsijänä oli Vesa Määttä, joka tekee Oeschistä elämämäkertaa.



Sen Määttäkin kyllä painotti, että tuomion antoivat suomalaiset oikeusistuimet.
Ns. sotasyyllisistä on kirjoitettu runsaasti. Tekikö presidentti Ryti oikein vai väärin ja
Väinö Tannerin on jopa sanottu tehneen väärin siinäkin, ettei vetäytynyt politiikasta syrjään vaan piti SDP:n kommunisminvastaisella linjalla 20 vuotta.
Väinö Tanner
viivytti näiden sanojien mielestä ilmeisestikin 20 vuotta SDP:n suomettumista?

Kenr.ltn. Karl Lennart Oesch
seurasi sodanjälkeisiä Zhdanovin valvontakomission ja SKDL:n edesottamuksia Lahdessa AK:n esikunnassa kesällä 1945.
Ensimmäiset
asekätköt paljastuivat maaliskuussa 1945 ja sisäministeri Yrjö Leino ( SKP ) julkisti asekätkennän 4.7.1945 välikysymyskeskustelussa.
Ja oikeusministeri Urho Kekkonen ( puolue? ) totesi Leinon esityksen jälkeen, että Oesch on pantava syytteeseen.
Riihimäen keskusvankilassa 1946 Oesch oli tutkintovanki nro 360/T.
Sotaylioikeus
ei 1946 tilanteessa ottanut huomioon Oeschin puolustuksen esittämiä asioita.
Sotaviskaali Sakari Sohlberg esiintyi erittäin hyökkäävästi.
Sotaylioikeus
tuomitsi 19.7.1946 Oeschin 12 vuodeksi kuritushuoneeseen, korkein oikeus laski tuomion 3 vuoteen.
Eläkekin Oeschille myönnettiin vasta vapautumisensa 5.2.1948 jälkeen joulukuussa 1947 "valvontakomission ratifioitua" ( NL:n ) Pariisin rauhansopimuksen syksyllä 1947, koska Stalinin vaatima YYA-sopimus oli allekirjoitettu.
Oeschinkin,
kuten nk. sotasyyllisten Rytin ja Tannerinkin tuomiot antoi valvontakomission määräyksestä suomalainen oikeus, oikeusministeri Kekkosen "kengässä hiersi kivi" presidentin puheessa vielä vuosikymmeniä myöhemmin. Urho Kekkonen totesi joka tapauksessa "toimitun viisaasti" - poliittisesti.
Eikä
Oesch tarvitse hänkään kunnianpalautusta, sillä ei se kunnia koskaan häneltäkään mennyt.
Sodassa Oeschin johdolla 1941 saarrettiin 1941 neuvostolaisten 3 divisioonaa Porlammen mottiin, mm. kenr. Kirpitshnikov jäi vangiksi ja teloitettiin sotavankeudesta vapauduttuaan Neuvostoliitossa, lieneekö rehabilitoitu myöhemmin.
Oesch
oli Kannaksen joukkojen komentajana 1944 pysäytettäessä puna- armeijan suurhyökkäystä, "torjuntavoiton" tai "voiton" saavuttaneiden johtajana.

Veikko Palvo

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Oeschin sotarikostuomio

V Palvo kirjoitti: Eikä Oesch tarvitse hänkään kunnianpalautusta, sillä ei se kunnia koskaan häneltäkään mennyt.

Ehkäpä sitä ei koskaan ollutkaan.

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: Oeschin sotarikostuomio

Jussi Jalonen kirjoitti:
V Palvo kirjoitti: Eikä Oesch tarvitse hänkään kunnianpalautusta, sillä ei se kunnia koskaan häneltäkään mennyt.

Ehkäpä sitä ei koskaan ollutkaan.
Miten lienee ollut silloisen vihollisen komentajien kunnian laita?
Stalinin käskystä
NKVD:n L. Berija aloitti 10.1940 uuden puna-armeijan komentajien puhdistuksen ja
wikin mukaan n. 300 komentajaa ammuttiin, viimeisimmät 46 Kuibyshevissä 1942 tammi-helmikuussa.
Laatokan Karjalan
suunnan komentajan 1944 kenr. Kirill Meretshkovin kirjoitetaan säilyneen hengissä
"tunnustettuaan" ja niin lienee tehnyt toinenkin hengissä säilynyt a-tarviketuotannon
kansankomissaari Boris Vannikov´kin?
Kannaksenkin
suurhyökkäyksen 1944 komentajana olleen tykistön kenr. Leonid Govorovin kirjoitetaan säilyneen puhdistuksista hengissä Mihail Kalinin ansiosta.
L.Govorov
komensi 1944 Leningradin rintamaa: Kannaksella ja Baltian suunnalla.
Hyökkäys
Viroon oli pysähtynyt lähes ½ vuodeksi ja Leningradin rintaman uusi hyökkäys käynnistyikin sitten Kannaksella. Govorovin ja erityisesti Meretshkovin kunnia
näytettäisiin lopullisesti ( ? ) palautetun Stalinin ylentäessä heidät marsalkoiksi?

Kenr.ltn Oeschin kunniankin suhteen voisi sanoa sen lopullisesti tulleen kesän 1944 torjuntavoitosta tai voitosta Kannaksella. Govorov korotettiin Viipurin jälkeen marsalkaksi, mutta Oeschin saavutusta Mannerheim ei näyttäisi tunnustaneen?
Mutta
eikö ylipäällikön tunnustus ollut tullut jo Oeschin käskemisellä koko Kannaksen joukkojen komentajaksi kesällä 1944 ?

Veikko Palvo

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oeschin sotarikostuomio

V Palvo kirjoitti: Eikä Oesch tarvitse hänkään kunnianpalautusta, sillä ei se kunnia koskaan häneltäkään mennyt.
"Yleisesikunnan päällikkö Erik Heinrichs piti kuitenkin paperit itsellään eikä ryhtynyt oikeustoimiin. Syys-lokakuun vaihteessa 1944 Päämajan sotavankikomentaja, eversti Sulo Malm poltti Oeschin käskystä sekä Yleisesikunnan että Päämajan kappaleet tutkimusasiakirjoista." (Lähteenä Kujala, Vankisurmat, s. 171, 192-199, 209-210

http://fi.wikipedia.org/wiki/Oesch

Jos Oesch kerran oli syytön, miksi paperit piti hävittää? Eipä tuosta voi oikein tehdä muuta johtopäätöstä, että syyte olisi pitänyt nostaa, mutta Heinrichs sekä varjeli "armeijan kunniaa" että katsoi, että päteviä komentajia ollut liikaa, joten ei yhtä parhaista voitu panna vankilaan.

Molemmat näkemykset voi ymmärtää. Mutta sitä ei, että yhä vielä suhtaudutaan ikään kuin "sotasankari" saisi muuten tehdä mitä vain.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oeschin sotarikostuomio

Agricolan arvostelija Juha Vaittinen kirjoitti näin:
Kenraaliluutnantti Oeschin komentamassa IV armeijakunnassa näyttää olleen suuri huoli siitä, että sotilaat suhtautuivat liian ystävällisesti sotavankeihin. 27.9.1941 Oesch antoi käskyn alaisuudessaan toimiville joukoille suhtautumisesta sotavankeihin. Siinä hän paheksui sotilaittensa liian ystävällistä suhtautumista sotavankeihin. Käskyn mukaan viholliselle riitti ”kansainvälisiä säännöksiä noudattava, kaikki tunneseikat unohtava, asiallinen kohtelu”. Upseerien oli valvottava, että veljeily sotavankien kanssa loppuisi. Armeijakunnan pioneerikomentaja, everstiluutnantti Matti Oinonen oli pannut pahemmaksi jo 18.9. alaisilleen antamassaan käskyssä, jonka mukaan ”vangeista ei saa käyttää nimitystä ’vanja’ vaan ’ryssä’”. Vangeille ei saanut tarjota tupakkaa eikä makeisia. ”Kaikenlainen laiskottelu ja vastaanhangoittelu on jyrkin toimenpitein alkuunsa tukahdutettava.” Vankien valitukset oli katsottava rangaistavaksi teoksi. Vankiryhmien suomalaisiksi johtajiksi oli valittava ”kaikkein jyrkkäotteisimmat miehet”. Lisäksi Oinonen uhkasi käskyssään, että ”jos tarkastusmatkoillani havaitsen ryssien kohtelussa olosuhteisiin nähden sopimatonta inhimillisyyttä ja tasavertaisuuden tavoittelua, katson tämän rangaistavaksi teoksi...” Armeijakunnan sotavankileirien johtaja P. Simelius oli 7.9.1941 käskenyt, että ”karkausyrityksiin y.m. tämäntapaisiin suurimpiin kurittomuus- tai niskoittelurikoksiin syyllistyvät heti ammuttava”.

Tulokset sitten olivatkin varsin karmeita armeijakunnan alueella. Marraskuun 1941 alussa IV armeijakunnan linnoitusosaston, armeijakunnan pioneeritoimiston ja paikallisten linnoitusrakennusmuodostelmien yhteysupseeriksi määrätty luutnantti Eero Nero ampui 16. marraskuuta 1-2 sotavankia ja ammutti yhden eräällä sotavankien työmaalla. Hänen mukaansa tulkki oli kertonut näiden yllyttäneen muita kieltäytymään työnteosta ja tappamaan Neron. Kaksi päivää myöhemmin Oesch, 18. divisioonan komentaja Pajari ja Oinonen tulivat tarkastamaan kyseistä leiriä. Nero selvitti ampumiset heille. Oesch ymmärsi tapaukset niin, että parin sotavangin ampuminen oli ollut välttämätöntä, jotta sotavangit eivät olisi tyystin lakanneet tottelemasta. Hän kiitti Neroa tarmokkaista otteista ja määräsi Oinosen antamaan käskyn, jonka mukaan sotavankien niskuroinnista tehtäisiin ankarin toimin loppu.

IV armeijakunnan esikunnan linnoitusosaston päällikkö insinöörikapteeni Veli Suomio antoi 19.11.1941 Oinosen ohjeiden mukaan käskyn sotavankien kohtelusta armeijakunnan alaisille linnoitusmuodostelmille ja sotavankikomppanioille. Kyseessä oli Kujalan mukaan Suomen armeijan selvästi lainvastaisin sotavankien kohtelua koskeva kirjallinen käsky. Käskyssä mm. ”Niskuroivat vangit on heti teloitettava työpaikalla opiksi toisille. AK:n Komentaja on antanut tähän täydet valtuudet AK:n omalla alueella” ja ”IV AK:n Komentaja on määrännyt edelläolevia ohjeita noudatettavaksi IV:n AK:n alueella huolimatta siitä, että PM:n Lin.os. olisi vankien kohtelusta antanut erilaisia ohjeita.” Armeijakunnan esikunnan linnoitustoimisto oli niin tyytyväinen sotavankien ampumista jatkaneeseen Neroon, että määräsi tämän 1942 tammikuussa toimimaan alaisuudessaan sotavankikomppanioiden valvojana.

Vuodenvaihteessa 1941-1942 kovien lumisateiden aikana IV armeijakunnan pioneerikomentaja Oinonen käski, että sotavankeja oli käytettävä teiden puhdistamiseen lumesta ja työt oli pidettävä käynnissä lämpötilasta riippumatta. Vaikka urakka kesti vain muutamia päiviä, kymmenet vangit paleltuivat pahoin. Hoidon puutteessa paleltumat alkoivat märkiä. Ratkaisuksi päätettiin viedä 14 vankia Rajajoelle miinoja polkemaan. He jäivät sille tielle. Lisäksi Oinonen määräsi loput 13 pahoin paleltunutta vankia surmattavaksi. Nero hoiti eräiden apulaistensa kanssa teloitukset. Keväällä 1942 ryhdyttiin IV armeijakunnan alueella ampumaan myös varoitukseksi karkureiden tovereita, jos karkureita ei heti saatu kiinni. Kaikkiaan IV armeijakunnan ja sen toimintaa entistä laajemmalla alueella jatkaneessa Kannaksen ryhmässä ammuttiin Kujalan mukaan toistasataa sotavankia laittomasti runsaan puolen vuoden aikana.

Vuoden 1942 jälkipuoliskolla Päämaja aloitti tutkinnan saatuaan tietoja, että eräässä sotavankikomppaniassa oli tehty sotavankeja vastaan rikollisia tekoja. Sen aikana Oesch myönsi käskeneensä, että sotavankikomppanioissa oli pidettävä mahdollisimman ankaraa kuria ja kaikki kiihotus- ja niskoitteluyritykset oli lopetettava alkuunsa. Hän kiisti kuitenkin antaneensa sotavankien teloittamista tarkoittavia lainvastaisia ohjeita. Oinonen taas ilmoitti vuoden 1942 lopussa antamassaan lausunnossa, että määräyksen antaminen oli silloisissa oloissa välttämätöntä ja että ohjeet olivat sinänsä tarkoituksenmukaiset ja oikeat, mutta niiden stilisointi oli epäonnistunut ja harhaanjohtava ja antoi aihetta mielivaltaan.

Kujalan mukaan luultavasti pitää paikkansa, ettei Oesch päinvastoin kuin Oinonen ollut nähnyt Suomion hänen nimissään antamaa käskyä ennen tutkintaa. Tutkinnassa paljastui melkein koko tilanteen karmeus. Paperit päätyivät yleisesikunnan päällikölle kenraali Heinrichsille, joka tyrmistyi tapahtuneesta. Heinrichs piti kuitenkin paperit itsellään eikä oikeustoimiin ryhdytty. Kujala uskoo Heinrichsin ajatelleen, että juttu oli niin häpeällinen ja niin vaarallinen Suomen kansainväliselle maineelle, ettei sitä voinut sodan aikana viedä oikeuteen ja samalla tehdä siitä julkinen. Kujalan mielestä ei ole täysin sitovia todisteita sen puolesta, että Oesch olisi tarkoittanut käskyn juuri sellaiseksi kuin se annettiin, mutta että luultavasti käsky oli Oeschin tarkoituksen mukainen, mutta Oesch ei ollut halunnut sen johtavan sellaiseen mielivaltaan kuin sitten tapahtui. Sotaylioikeus otti myös tämän kannan ja antoi Oeschille 12 vuoden kuritushuonetuomion sodan jälkeen yllytyksestä 17 tappoon. Oinonen sai 11 vuoden ja neljän kuukauden tuomion ja Nero sai 33 taposta 12 vuoden kuritushuonetuomion. Jutun yhteydessä tuomittiin myös muita ja tästä pääjutusta erotetuissa jutuissa jaettiin useampikin elinkautinen kuritushuonetuomio murhista sotavankikomppanioiden päälliköille. Kaikkiaan sodan jälkeen Oeschia, Oinosta, Suomiota ja Neroa syytettiin kaikkiaan 51 sotavangin laittomasta ampumisesta, luvusta puuttuvat miinoja polkemaan viedyt ja joukko muita ammuttuja. Korkein oikeus kuitenkin katsoi, ettei ollut tullut toteen näytetyksi, että Oesch olisi suullisiin ohjeisiinsa sisällyttänyt sellaisia lainvastaisia ja päämajan ohjeista poikkeavia kohtia kuin Suomion käskyyn lopulta tuli. Siksi se tuomitsi Oeschin pelkästä yksin töin tehdystä 17 sotavangin kuolemantuottamuksesta ja huolimattomuudesta johtuneesta sotavankeihin kohdistuneesta virkavelvollisuuden rikkomisesta kolmeksi vuodeksi vankeuteen. Oinonen oli kuollut tällä välin ja Neron lopullinen tuomio oli elinkautinen.
http://agricola.utu.fi/julkaisut/kirja- ... hp?id=1404

Hankikanto
Viestit: 101
Liittynyt: 05.08.12 12:46

Re: Oeschin sotarikostuomio

Selvyyttä ei tunnu olevan siitä, että Oesch olisi antanut telotusmääräyksen. Niskuroinnin lopettaminen sinänsä oli tarpeen. Linnoitustöiden edistyminen oli vakava asia. Kannaksella pääpuolustuslinja menetettiin kohdassa, jossa linnoittaminen oli pahasti kesken.
Oeschin toiminnan kokonaiskuvaa vankijuttu ei saisi pilata. Häntä on perustellusti nimitetty Suomen pelastajaksi. Hän palautti järjestyksen kesällä 1944 ja vaikutti tykistön menestykseen Ihantalassa.
Oesch eläytyi tehtäviinsä niin perusteellisesti, että harmaantui kesän 1944 ison vastuun aikana muutamassa viikossa.
Myös Viipurinlahden puolustuksen vakauttaminen pienillä joukkojen rippeillä talvisodan lopussa oli äärimmäisen tärkeää.
Mainittakoon, että Saksassa kenr. Alfred Jodl hirtettiin, mutta tuomio kumottiin v. 1953 ja omaisuuskin palautettiin leskelle.
Tuottamus tuntuu Oeschin kohdalla paremmin osuneelta ilmaisulta kuin sotarikos.
Siihenhän tultiin sitten kun asiaa harkittiin viileästi aikana, jolloin isoja konnia ei enää vaadittu löydettäviksi.
Paremminkin Mannerheimin henkilökuvaa syö se, ettei hän yrittänyt puolustaa Oeschia tai edes Airoa, joka käynnisti asekätkennän varmastikin M:n hyväksynnällä.
Airo sai olla kehnossa tutkintavankeudessa pitempään kuin monet tuomitut rikolliset.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Oeschin sotarikostuomio

Hankikanto kirjoitti: Selvyyttä Niskuroinnin lopettaminen sinänsä oli tarpeen.
Ehkä olisi kannattanut pohtia aluksi, mistä "niskurointi" johtui.

Sitä paitsi käsky oli selvästi laiton. Lisäksi valituksista rankaiseminen oli varma tie mielivaltaan.
Hankikanto kirjoitti: Linnoitustöiden edistyminen oli vakava asia. Kannaksella pääpuolustuslinja menetettiin kohdassa, jossa linnoittaminen oli pahasti kesken.
Ihmisten epäinhimillinen kohtelu ei sitten ole vakava asia? Sen sijaan inhimillinen kohteluhan käskyssä nimenomaan kiellettiin.

Järkikin sanoo, että jos ihmisellä ei ole kunnon ruokaa eikä vaatteita, työ on raskasta ja häntä vielä kohdellaan nöyryyttävästi, niin on turha odottaa hyviä työtuloksia.
Hankikanto kirjoitti: Oeschin toiminnan kokonaiskuvaa vankijuttu ei saisi pilata.
Tässä on kyse siitä, että Oesch ei kantanut johtajan vastuuta, mutta ennen kaikkea siitä että suomalaisille annetaan anteeksi se mistä muut oikopäätä tuomittaisiin.
Hankikanto kirjoitti: Paremminkin Mannerheimin henkilökuvaa syö se, ettei hän yrittänyt puolustaa Oeschia tai edes Airoa, joka käynnisti asekätkennän varmastikin M:n hyväksynnällä.
Mielestäsi Mannerheimin olisi pitänyt vaarantaa isänmaa eli kaikki suomalaiset joidenkln, vaikka kuinka huomattavien upseerien tähden?

Hankikanto
Viestit: 101
Liittynyt: 05.08.12 12:46

Re: Oeschin sotarikostuomio

Sodassa inhimillisyyteen pyrkimisessä ei päästä täydellisyyteen, eivätkä korkeimmat johtajat ehdi valvomaan joka puskikkoon. Siellä on kiireitä, eikä kommunikaatio toimi.
Olenpa itse yrittänyt viestiä niillä Tyko- ja Panu-radioilla. Mitään ylimääräistä finessiä ei pidä yrittää.
Jos Oesch ei olisi hoitanut tärkeitä tehtäviään erittäin hyvin, olisivat suomalaiset kokeneet monenmoista. Kenraaleista moni olisi selviytynyt niistä huonommin, tuskin kukaan paremmin.
Saksan rintamalla venäläiset ajoivat telaketjuilla pakenevien siviilien yli, ja
pelkästään rajusti kohdeltuja naisia oli useita miljoonia. Johtajat eivät välittäneet valituksista. Ne, jotka pystyivät valittamaan, olivatkin suhteellisen hyvävointisia.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”