V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Suomen YK-jäsenyyshakemus 1947

Pariisin rauhan jälkeen ulkoministeri Carl Enckell lähetti Suomen YK-jäsenyyshakemuksen 19.9.1947 pääsihteeri Trygve Lielle.
Mutta "Länsi ei ollut hyväksynyt Itä-Euroopan kansandemokratioiksi muuttuneita valtioita YK:hon, eikä Neuvostoliitto vastavuoroisesti suostunut minkään muunkaan maan ( mm. Suomen ja Italian ) jäsenanomukseen," kirj. Jukka Tarkka Karhun kainalossa.
Ja
kesäkuussa 1950 alkoi Korean proxy-sota 16:sta USA:n johtaman YK-maan ja Neuvostoliiton johtaman Pohjois-Korean ja Maon Kiinan välillä. Koreoiden rajalinja jäi ennalleen 1953 ja Suomessa perustettiin YK-liitto 1954 ajamaan Suomen YK-jäsenyyttä.
"Paasikivikin
oli helmikuussa 1954 jo sitä mieltä, että Suomen olisi vähitellen hyvä päästä YK:n jäseneksi." "Se olisi jonkinlainen merkki asemamme normalisoitumisesta, vaikkei YK tosin saanut aikaan paljon enempää kuin edeltäjänsä Kansainliittokaan."

Pariisin rauhansopimuksessa 1947 Yhdistyneet Kansakunnat olivat kaikki sitoutuneet kannattamaan myös hävinneiden maiden YK-jäsenyyttä ja siksi Suomikin YK-anomuksensa lienee 1947 jättänyt. YK:n Korean sodan alkaessa 1950 Paasikivi on pohtinut Suomen YK-hak. perumista mikäli Neuvostoliitto eroaisi YK:sta. ( jota vastaan se Koreassa välillisesti taisteli sotilasneuvonantajineen )

Geneven huippukokous keällä 1955 liennytti, mutta "syyskuun alussa ( Ralf Törngrenin hallituksen ) ulkoministeri U.Kekkonen oli vielä osittain YK-jäsenyyttä vastustavalla kannalla." "NL:n ulkoministeriön Skandinavia-asiantuntija ( lähetystösihteeri ) Sergei Loginov ehdotti syksyllä 1955 naapurimaiden ulkoministereiden säännöllisiä tapaamisia Suomen aikeiden seuraamiseksi ja maiden kansainvälisten näkökantojen ´koordinoimiseksi.´ Se muistutti jossain määrin jatkuvaa YYA-konsultaatiota." "Kreml halusi kehittää YYA-sopimuksesta samanlaisen poliittisen holhouselimen, jolla se piti Varsovan liiton jäsenet ojennuksessa."
"Paasikivi torjui ajatuksen,...sillä se olisi merkinnyt lähes poliittista alistussuhdetta."

"YK hyväksyi joulukuussa 1955 kaikki jäsenanomukset yhdessä nipussa.
Suomen YK-jäsenyyden
toteuduttuakin Paasikiveä huolestutti, että Neuvostoliitto reagoisi johonkin tulevaisuuden kriisiin eroamalla YK:sta.

Unkarin http://yle.fi/elavaarkisto/artikkelit/s ... edia=11849 vuoden 1956 lopun kansannousuun Länsi ei sekaantunut, eikä NL eronnut YK:sta ja samanaikaisessa Suezin kriisissäkin NL:n tukema Nasser vetosi YK:n turvallisuusneuvostoon.
Tässä http://www.suezcrisis.ca sanotaan UNEF I perustetun Kanadan ulkoministeri Lester Pearsonin ehdotuksesta.
Suomikin osallistui "uuden YK:n" ensimmäiseen UNEF I- rauhanturvaoperaatioon Suezilla aloittaen sen nykyisin "perinteiseksi kutsutun rauhanturvaamistoimintansa."

Suomen `perinteinen rauhanturvatoiminta´ näyttäisi olleen Kylmän sodan aikana läntistä ulottuvuutta, Suomen halukkuutta olla esillä kansainvälisellä areenalla?
Kivinen
näyttäisi olleen Suomen tie YK:n jäseneksi ja keiden toimesta Suomen YK-jäsenyyttä ajava YK-liitto perustettiin?
Ja
mitkä lienevät olleet Neuvostoliiton tavoitteet YK:n Korean sodan jälkeen sen salliessa toisessa maailmansodassa hävinneidenkin maiden liittymisen ja miksiköhän NL ei eronnut Yhdistyneistä Kansakunnista Korean sodan alkaessakaan?
Vaikka
Korean taivaallakin taistelivat Migit neuvostolentäjineen amerikkalaisten Sabre-hävittäjien kanssa.

Stalinin
seuraaja ei näyttäisi olleen selvillä Geneven 7.1955 huippukokouksen aikaankaan? NL:a Genevessä edustivat Nikolai Bulganin, Nikita Hrushtshov ja ulkoministeri V.Molotov ja
USA:ta D.Eisenhower ja ulkoministeri J.F.Dulles, Englantia Anthony Eden.
Oliko
Geneven liennytys, joka salli Suomenkin YK-jäsenyyden, seurausta Neuvostoliiton sisäisestä valtataistelusta?

Veikko Palvo

V Palvo
Viestit: 219
Liittynyt: 08.09.12 13:04

Re: Suomen YK-jäsenyyshakemus 1947

Stalinin kuoleman 3.1953 seurauksena Suomenkin YK-jäsenhakemus vuodelta 1947 näyttää heränneen eloon. Radiopuheessaan pääministeri Urho Kekkonen tosin sanoi suomalaisten saaneen "monien tosiasioiden perusteella" sellaisen käsityksen, että generalissimus Stalin tunsi erityistä henkilökohtaista kiintymystä ja ystävyyttä Suomea kohtaan, mutta kenties UKK:n muistopuhe oli osoitettu Stalinin seuraajille?

UKK "unohti" mm. vuoden 1939, mutta Paasikivi totesi: "Meillä ei ole Neuvostoliittoa kiittäminen muusta kuin siitä, että se ei kohdellut meitä pahemmin kuin on tehnyt."
( Paasikiven päiväkirjat 2., s. 287., 27.6.1952 )

Stalinin seuraajat solmivat rauhan YK:n Korean sodassa. William Taubman, Hrushtshov, Art House 2007 mukaan Nikita H. sanoi: "Mehän sen aloitimmekin."

Mutta
Unkarissakin Stalinin kuolema sai 1956 aikaiseksi sen uuden hallituksen ilmoituksen erosta Varsovan liitosta ja Unkari pyysi YK:ta takaamaan sen puolueettomuuden.
Budapestissä
neuvostojoukot kukistivat kansannousun verisesti ja pääministeri teloitettiin.
Suomalaisillekin
Unkarin tapahtumat 1956 olivat muistutus siitä, mistä Talvi- ja jatkosodalla oli vältytty, mutta mitä se lienee osoittanut yya-puolueettomuudesta?

YK:ssa Unkarin kansannousu oli Suomen ensimmäisen 1956 jäsenvuoden "tulikoe."
UKK käski Suomen yk-valtuuskuntaa olemaan aina äänestämättä Neuvostoliittoa arvostelevissa päätöslauselmissa.
Ratkaisevimmassa YK-päätöslauselmassa vaadittiin Neuvostoliittoa vetämään joukkonsa Unkarista ja lopettamaan sen asioihin puuttuminen.
Suomi pidättäytyi äänestämästä.
Ja
samaa YK-äänestyskäyttäytymistä Suomi noudatti aina myöhemminkin. Eihän YK:n 1956 Unkari-äänestystuloksellakaan mitään merkitystä ollut, mutta Suomen "yya-puolueettomuuden" äänestämättä jättäminen näyttäisi maailmalla laajalti osoittaneen?
Ja mikä
kansainvälinen merkitys Suomen YK-äänestämistapaan verrattuna lienee ollut mm. Lähi-idän pitkäaikaisilla rauhanturvaamisilla 1956 Suezilla, 1973 Siinailla, 1979 alk. Golanilla ja 1982 alkaen Libanonissa?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Suomen YK-jäsenyyshakemus 1947

"Ulkoministeriön ensimmäiset kommentit Afganistanin miehityksestä vuoden 1980 alkupäivinä eivät sanallakaan arvostelleet Neuvostoliiton toimintaa..........ulkoministeri Väyrysen johdolla ......luonnosteltiin lausuma, jonka mukaan neuvostojoukkojen tulo Afganistaniin
perustui sen ja Neuvostoliiton tekemään sopimukseen ja afganistanilaisten avunpyyntöön."

Afganistanin ja Neuvostoliiton YYA-sopimukseen ja luulisi tuohon aikaankin 1980 olleen Suomessakin tiedossa Afganistanin presidentinvaihdos, koska uusi neuvostojoukkojen mukana tullut presidentti julisti sen heti alkajaisiksi radiossa Kabulissa maailmalle tiedoksi.
Sitä seikkaa, että edellinen presidentti oli juuri surmattu, ei liene Kabulista uutisoitu.

YK:n yleiskokouksessa Suomi ainoana eurooppalaisena maana vetäytyi äänestämästä Neuvostoliiton hyökkäyksen Afganistaniin tuomitsevasta päätöslauselmasta, samassa ryhmässä oli 12 afrikkalaista valtiota, islamilaiselta alueelta kaksi, Aasiasta Intia, Välimereltä Kypros ja latinalaisestaAmerikasta Nicaragua.

Suomessa monet lehdet halusivat ymmärtää Neuvostoliiton legitiimeiksi sanottuja turvallisuusetuja, kirj. Jukka Tarkka Karhun kainalossa s. 417 - 420.
Ja
"Rauhanpuolustajat tulkitsivat Neuvostoliiton toimet puolustautumiseksi Yhdysvaltain ja sen myötäilijöiden Afganistaniin suuntaamaa hyökkäystä vastaan. Kremlin suostuminen afgaanien avunpyyntöön oli tämän selityksen mukaan estänyt verilöylyn."

"Osmo Apunen herätti yleistä kauhua kiinnittämällä kolumnissaan huomiota siihen, että Neuvostoliitto ja Afganistan olivat tehneet Suomen YYA-sopimusta muistuttavan sitoumuksen, ja se antoi Neuvostoliitolle täyden oikeuden toimia."

Kirjoitettiinko meillä lehdissä, että YYA antaisi Neuvostoliitolle Suomessa saman oikeuden kuin Afganistanissakin?
============================
Nykyisin puhutaan siviilikriisinhallinnasta ja YK:n kriisinhallintaoperaatioista tässä http://www.katunet.fi/files/Raportti_web.pdf 2011 KATU-konfliktinehkäisyverkoston sivuillakin.
Pres. Tarja Halonen sanoo tervehdyksessään käsityksemme turvallisuudesta muuttuneen huomattavasti viimeisten vuosikymmenten aikana. "KATUn turvallisuuspoliittisen akatemian viitekehyksenä toimii inhimillisen turvallisuuden konsepti, joka on saanut tunnettavuutta ennen muuta YK:n kehitysohjelma UNDP:n http://www.fi.undp.org/finland/fi_fi/home.html kautta."
Mutta
kuinkahan suuressa määrin konfliktinehkäisy ja siviilikriisinhallinta ovat vain puhetta vaikkapa nykyisiä Lähi-Idän konflikteja ajatellen?

Länsi-Euroopan unioni WEU perustettiin 1948 puolustusliitoksi http://commons.wikimedia.org/wiki/File:WEU_Map.svg ja KATUn 1949 perustettu jäsenjärjestö Suomen Rauhanpuolustajat ry on Jukka Tarkan Karhun kainalossa s. 418. mukaan
tulkinnut Neuvostoliiton hyökkäyksen 1980 Afganistaniin puolustautumiseksi USAn ja sen myötäilijöiden Afganistaniin suuntaamaa hyökkäystä vastaan. Kremlin suostuminen afgaanien avunpyyntöön oli Suomen Rauhanpuolustajien selityksen mukaan estänyt verilöylyn.
On
hieman ristiriitaista lukea Suomen Rauhanpuolustajat ry:n nyt 2013 ilmoittavan olevansa poliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton ja NATOn ja WEU:n vastainen kansalaisjärjestö.
NATOn ja WEU:n vastainenhan järjestö oli jo perustettaessa, lieneekö tuolloinkin julistanut olevansa poliittisesti sitoutumaton?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”