The ability to forget is probably more important to individuals and societies than the ability to remember. Fixation on the past is as disabling a disease as dementia.
In fact, fixation on the past is one of the main symptoms of Post Traumatic Stress Syndrome (PTSS); an ailment common in soldiers back from the battlefield. Seeing threats where there are non, is another symptom of this disease.
Getting rid of our pathological social disabilities is the key to a healthy future. El pacto de olvido (agreement to forget) was a fundamental cornerstone around which the democratic future of Spain after the civil war was built. What we need today is a global pacto de olvido. In fact many of the countries which fought against each other in the second world war, such as France, Italy, Germany and Britain, are now in excellent terms with each other.
Epäilemättä Kouros on oikeassa siinä, että fiksaatio menneisyyteen on posttraumaattisen stressin oire. Mutta hän erehtyy siinä, että tämä trauma häviäisi
unohtamalla. Yksilönkin kohdalla käsittelemätön trauma purkautuu silloin jollakin muualla, useimmiten vaarallisemmalla tavalla.
Siksi "oikea" tie on trauman käsittely. Niinhän tapahtui Saksassakin, ja juuri siksi sen suhteet ovat nyt hyvät muihin maihin, jopa Israeliin. Suomessa vuoden 1918 haavat umpeutuivat vasta Linnan Pohjantähden myötä, kun punaisen puolen totuus tuli virallisen julkisuuden piiriin, vaikka yhä asiassa riitää työtä.
Käsittääkseni esim. partisaanien uhreja todella helpotti, kun he saivat puhua kokemuksistaan (asia joka todella oli ollut tabu, vaikka monet muut eivät) ja läsnä oli jopa joku ex-partisaani.
Ongelma siis (Kouroksen kannalta) pikemmin on se, lisääkö nykyinen sodan käsittely Suomessa traumoja vai vähentääkö ja parantaako se niitä. Voinee kai sanoa, että sekä että.
Paljonhan tapahtuu julkisuudelta piilosas kuten vaikka sotaorpojen ja sotalasten normaali järjestötyö, jossa he saavat vertaistukea.
Mäntässä ollut näyttely veteraanin kodista jossa sodan mielikuvat jatkuivat ja joka vietiin myös Pietariin, on varmaankin esimerkki parantavasta tavasta, jopa yli rajojen.
