Tuomas Forsberg ottaa kokoomateoksessa Voiko historiaa hyvittää (toim. Jan Löfström, Gaudeamus 2012) esimerkiksi talvisodan (s. 83-87).
Forsberg kertoo että "talvisodan 60-vuotisjuhlaa vuonna 1989 voitiin viettää ilman pelkoa neuvostovastaiseksi leimautumisesta. Valtiojohto tosin odotti elettä, joka kertoisi siitä, millä tavalla Venäjä suhtautuu Suomen itsenäisyyteen ja kansainvälispolitiseen asemaan". Kun Gorbatshov vieraili Suomessa 1989, "Kremlin uudistusmieliset halusivat antaa positiivisen signaalin", mihin oli kaksi vaihoehtoa: "joko tunnustettaisiin Suomen puoluettomuus tai myönnettäisiin talvisodan aloittaminen virheeksi".
Kremlissä päädyttiin edelliseen, mutta "Suomen valtiojohto olisi toivonut mieluummin talvisodan aloittamisen myöntämistä ja pahoitelua", koska "uudessa tilanteessa ei enää haluttu juhlia myönnytyksenä sitä, että puolueettomuuden tunnustaminen on kiinni Venäjän johtajasta." (Jostain syystä Forsberg puhuu Venäjästä, vaikka kyse oli NL:sta.)
Ahtisaaren vieraillessa Venäjällä 1994 Jeltsin "suorasanaisesti myönsi talvisodan olleen osa Neuvostoliiton hyökäyksellistä politiikkaa."