Putin: talvisota oli rajavirheen korjaus

[jsn]

Minusta Jokisipilän teksti on ymmärrettävä hieman ironisessa sävyssä kirjoitetuksi, ei suinkaan ehdottoman totuuden julistamiseksi. Hän ei pyri suoraan sanomaan mikä on totuus ja mikä ei, vaan lähestyy asiaa kahdesta näkökulmasta ja ottaa siihen tarkoituksellisesti etäisyyttä. Kiistäähän hän kuitenkin "puolimaratonin päässä" olemisen.

[nylander]

Putin käytti rajan etäisyytenä Pietarista pariakymmentä kilometriä, kun se talvisotakirjallisuudessa on yleensä ollut 35-40 km, paitsi Osmo Hyytiän kirjassa Suomi ja Hitlerin Saksa 1933-39 se on säännöllisesti 70 km.

Lokakuu-marraskuun 1939 neuvotteluvaiheen aikana molemmat osapuolet, sekä Stalin että toisaalta Suomen hallitus keskinäisessä neuvonpidossaan, puhuivat systemaattisesti 32 km:stä Leningradin ja Suomen rajan välisenä etäisyytenä.

Suomalaisten tarjoama Kuokkalan mutkan oikaisu olisi pidentänyt etäisyyden 45 km:iin.

Stalin (Paasikiven mukaan): "Me pyydämme, että Leningradista rajalle tulisi olemaan 70 km."
------------------
Käytetty kirjallisuus:

Paasikivi: Toimintani Moskovassa ja Suomessa 1939 - 1941.
Tanner: Olin ulkoministerinä talvisodan aikana .
Nykopp: Paasikiven mukana Moskovassa.

Myöhemmästä tutkimuskirjallisuudesta esim. Olli Vehviläinen & O.A. Rzheshevski (toim.), Yksin suurvaltaa vastassa. Talvisodan poliittinen historia (SHS 1997) käyttää pelkästään edellä sanottuja, aikalaistoimijoiden ilmoittamia lukuja.

[jsn]

Ristiriitoja aiheuttanee se, lasketaanko etäisyys miljoonakaupungin keskustaan vai sen hallinnolliselle rajalle tms. Jo tämä osoittaa että asia on tulkinnanvarainen. Eroa on silti, osuvatko tykistön ammukset metsikköön, suohon vai Pietari Suuren patsaaseen tai talvipalatsiin. Itsestäänselvää on vain se, että etäisyys on kiistatta melko lyhyt, mutta tämä on melko triviaali väittämä. Sen sijaan siihen, mikä on liian lähellä ja mikä riittävän kaukana, tällä ei vielä voida vastata.

[Emma-Liisa]

Ristiriitoja aiheuttanee se, lasketaanko etäisyys miljoonakaupungin keskustaan vai sen hallinnolliselle rajalle tms. Jo tämä osoittaa että asia on tulkinnanvarainen. Eroa on silti, osuvatko tykistön ammukset metsikköön, suohon vai Pietari Suuren patsaaseen tai talvipalatsiin. Itsestäänselvää on vain se, että etäisyys on kiistatta melko lyhyt, mutta tämä on melko triviaali väittämä. Sen sijaan siihen, mikä on liian lähellä ja mikä riittävän kaukana, tällä ei vielä voida vastata.

Lentokoneet olivat muuttaneet olennaisesti "turvallisuusrajoja". Sanottiin, että Englannin puolustus alkaa Reiniltä. Niinpä se yritti puolustaa jo Ranskaa.

NL:n kannalta olennainen asia oli, että kun se tarjoutui auttamaan naapureitaan Saksaa vastaan, nämä eivät tätä apua halunneet.

[jsn]

Lentokoneet olivat muuttaneet olennaisesti "turvallisuusrajoja". Sanottiin, että Englannin puolustus alkaa Reiniltä. Niinpä se yritti puolustaa jo Ranskaa.

Toki se puolusti Ranskaa myös 1914, jolloin ilmapommituksia tai taistelukoneita ei vielä juuri ollut. Mutta totta on, että brittien sotilaallinen panos oli alkuun selvästi laimeampi kuin 1940, joka sekään ei ollut erityisen innostunutta.

Silti se tykinkantama on muuttunut fraasiksi, itsestäänselvyydeksi, jolla perustellaan milloin mitäkin jotta ajattelu voitaisiin sen jälkeen unohtaa. Minusta on päivänselvää, että jos NL:n turvallisuusintressiä 1930-luvulla haetaan, se ylsi koko Suomeen, eikä suinkaan millekään pätkälle Karjalan kannaksesta. Suomea olisi edelleen voinut mainiosti käyttää pommitusalueena tai sotilaallisen operaation tukialueena vaikka raja olisi 1940 vedetty Helsingin Pitkällesillalle saakka. Jos Saksa olisi tullut näille rajoille, se olisi ollut yhtä kaikki edelleen sotilaallinen uhka NL:lle. Niinikään oli NL:n turvallisuusintressin mukaista surmauttaa tuhansittain maahan muuttaneita syntyperäisiä suomalaisia vuonna 1938, koska he olivat turvallisuusriski. Silti jo Krimin sodan aikana Venäjän rannikkoalueita hätyyttivät Englanti ja Ranska, joilla ei edes ollut yhteistä rajaa sen kanssa. Eli kaikki on suhteellista.

[Tapio Onnela]

Putinin aikaisempia kommentteja talvisotaan julkaistiin näissä Wikileaks dokumenteissa:
Wikileaks: Putin sanoi Haloselle pitävänsä talvisotaa virheenä

Venäjän vastavalittu presidentti Vladimir Putin totesi kesäkuussa 2000 presidentti Tarja Haloselle, että hänen mielestään Neuvostoliiton johtaja Stalin teki virheen hyökätessään Suomeen talvisodassa 1939.

"Venäjällä oli riittävästi maa-alaa eikä sen tarvinnut puolustautua."

Presidenttien välinen keskustelu käy ilmi Wikileaks-aineistosta, yli 250 000:sta Yhdysvaltain ulkoasiainhallinnon vuotaneesta raportista, jotka ovat kuohuttaneet maailmaa marraskuun lopulta lähtien.

[jsn]

Ehkä Putinin kommenttia tulisikin lukea juuri Wikileaksin paljastamien tietojen valossa, eikä yhtään sen syvällisempänä kannanottona.

[Emma-Liisa]

Niinikään oli NL:n turvallisuusintressin mukaista surmauttaa tuhansittain maahan muuttaneita syntyperäisiä suomalaisia vuonna 1938, koska he olivat turvallisuusriski.

Joku saattoi olla, mutta eivät taatusti kaikki. Ja olisihan se riittänyt, että sodan edellä olisi epäluotettavat pidätetty.

On aika kummallista, että Neuvostoliiton kohdalla hyväksytään toimenpiteet, jotka muissa maissa tuomitaan ankarasti.

Putinin kohdalla se ei tosin ole sattuma. Tämän isä toimi 1941 Virossa tuhoamispataljoonassa. Ei siis ihme, että NlL:n hajoaminen oli hänelle katastrofi.

[Emma-Liisa]

Venäjän vastavalittu presidentti Vladimir Putin totesi kesäkuussa 2000 presidentti Tarja Haloselle, että hänen mielestään Neuvostoliiton johtaja Stalin teki virheen hyökätessään Suomeen talvisodassa 1939.

"Venäjällä oli riittävästi maa-alaa eikä sen tarvinnut puolustautua."

Jälkimmäinen toteaamus on aika kummallinen, mutta "Stalinin virhe" pitää paikkansa, sillä tämä ei saanut maa-alueilla eikä tukikohdalla turvallisuutta vaan nimenomaan päinvastoin.

[jsn]

Joku saattoi olla, mutta eivät taatusti kaikki. Ja olisihan se riittänyt, että sodan edellä olisi epäluotettavat pidätetty.

Näin toki tehtiin myös Suomessa.

En tarkoittanut sitä että asia olisi todellisuudessa ollut näin vaan sitä, että näin asian väitettiin olevan. Tästä päästään siihen, että ne Suomen tykinkantamat väitettiin turvallisuusriskiksi. Mutta kohentuiko Stalinin turvallisuus sitten todella näillä toimilla, kun hän sai rajaa siirrettyä jopa paljon pitemmälle? Ja kuinka paljon se kohentui siitä, että ei-venäläiset teloitettiin tai suljettiin leireille? Tuskinpa kovinkaan merkittävästi. Suomesta saattoi yhä hyökätä Neuvostoliittoon ja vakoojia esiintyi vielä koko sodan jälkeenkin.

Tästä päästään vääjäämättä siihen, että toimenpiteiden väitetty perustelu on kiistanalainen. Ei se selviä sillä, että katselee karttaa ja päättelee että näin se on pakko olla koska herrat näin sanovat.

[Veikko I Palvo]

Ehkä Putinin kommenttia tulisikin lukea juuri Wikileaksin paljastamien tietojen valossa, eikä yhtään sen syvällisempänä kannanottona.

Presidentti Putinin taholta näytettäisiin jo kesällä 2000 tuodun Karjalan palauttaminenkin esille. Tuota rajavirhettähän Stalin korjaili Sallassa ja Petsamossakin.
HS 11.2.2011 Wikileaks,
presidenttien Halosen ja Putinin tapaamisessa Moskovassa Putin on kytkenyt Karjalan aseman tilanteeseen Japanin pohjoisella alueella ja esitti kiistan pääsyynä sille, miksi Venäjä ei voi ryhtyä muutoksiin Suomen kanssa.

Eiköhän Putinkin näe Venäjän naapuruussuhteet ensisijaisesti turvallisuuspoliittisina?
Japanin,
Et.-Sahalinin ja Kuriilien suunnalla näytetään käytettävän kovaa kieltä noiden kesällä ja syksyllä 1945 valloitettujen 56 saaren kuulumisesta Venäjälle. Saksa antautui 8.5-1945 ja NL julisti Japanille sodan Jaltan konfrenssissa sovitusti saaden palkkioksi Kuriilit.
Näin
jälkeenpäin 2013 tuumien lukuisten Hiroshima-muistotilaisuuksien jälkeen vaikuttaisi siltä, ettei F.D.Roosevelt pitänyt atomipommia "maailmanlopun aseena", jollainen siitä myöhemmin kehittyi? Koska Jaltassa länsiliittoutuneet näyttäisivät halunneen NL:n sodanjulistusta Japanille?

Kuriilit näyttävät olevan varsin epäystävällinen asuinpaikka, jokaisella saarella on vähintään yksi aktiivinen tulivuori ja maanjäristyksiä on jatkuvasti, viimeisin helmikuussa 2013. Mutta Kuriilien saarten vedet ovat hyvin kalarikkaita, kalastusparoni Aleksandr Verhovskin, "Kuriilien herran" hallinnassa.

Kuriileilla näyttää olevan "kahden tason kiista" saarista, joilla asukkaita sanotaan joissakin tiedoissa olevan noin 8000 ja toisissa tiedoissa noin 19 000: valtiollisella tasolla periksi ei näytetä annettavan kummallakaan puolella ja taloudellinen (&sotilaallinenkin ? ) merkitys rajoittunee lähinnä kalastukseen. Ja Kuriilien kalavedet säilyvät Venäjän merivesialueina.


Veikko Palvo