Sivu 1/1

Suomen vanhan verotuksen yhteyksistä Brittein saarille

Lähetetty: 17.03.13 21:23
Kirjoittaja Vetehinen
Suomen vanhassa verotuksessa oli käytössä nimityksiä kuten "koukku" (aura), tanko, äyrinala, nokkavero ja nahka.

Koukku on Kauko Pirisen mukaan vanha muinaissuomalainen mitta maa-alalle, jolta oli maksettava veroa ja siitä oli jo hiukan puhe täällä: viewtopic.php?f=10&t=4953&p=26473&hilit=koukku#p26473

Tanko oli maa-alan mitta. Vuoden 1608 parseliuudistuksessa määrättiin että Mittauksessa tuli käyttää yhdeksän kyynärän pituista tankoa (noin 5,3 m) entisen kuuden kyynärän tangon tilalla. Tynnyrinmaaksi eli äyrinmaaksi mitattiin alue, joka oli 9 tankoa leveä (48 m) ja 18 tankoa pitkä (95,4 m). Tynnyrinmaan pinta-ala tuli vastaamaan kutakuinkin nykyistä puolta hehtaaria (0,494 ha) Lähde: Suvianna Seppälä

Tangolla on mielenkiintoinen yhtymäkohta muualle. En ole löytänyt mitään mainintaa suomalaisista teksteistä seuraavaan, joten saattaa olla, ettei sitä olla aikaisemmin huomattu.

Seuraavassa linkissä on keskiaikaisesta englantilaisesta maan mittauksesta, jota käytettiin verotuksen perustana.
http://en.wikipedia.org/wiki/Virgate

Termi virgate on latinaa ja se on suomeksi tanko.

Linkissä on kuva, joka selittää mikä tanko eli rod oli Englannissa. Furlong on kynnöksen pituus ja rod on kynnöksen leveys. Englantilainen "tankotalonpoika" hoiti tangon levyistä alaa peltoa.

Suomessa kylän pellot jaettiin 6 kyynärän pituisella tangolla kullekin talolle kuuluvaksi.

Tanko on luultavasti mittana alkuaan latinasta, mutta se on käännetty englantiin sanaksi rod ja ruotsiin sanaksi stång, josta se on käännetty suomeksi tangoksi.

Tanko on mahdollisesti tullut suoraan latinasta kirkonmiesten kautta tai se on tullut Englannista Pohjoismaihin kelttiläisten piispojen ja lähetyssaarnaajien mukana.

Englantilaisen virgaten eli tangonala oli 12 hehtaaria. Mikään tarkka mitta tanko ei ollut ainakaan Suomessa. Tärkeintä oli, että saman kylän maat jaettiin samalla tangolla eikä tangon absoluuttinen pituus.

Re: Suomen vanhan verotuksen yhteyksistä Brittein saarille

Lähetetty: 18.03.13 11:13
Kirjoittaja Sami Raninen
Korjatkoon ken paremmin tietää, mutta peltojen tangoittaminen liittyi sarkajakoon, ja olen kuvitellut sen olleen lähes yleiseurooppalainen ilmiö. Tankomittaa vastaavia pituusmittoja nyt ainakin on käytetty siellä sun täällä.

Ei sillä, etteikö Englannista olisi voitu lainatakin hallintoon ja verotukseen liittyviä instituutioita. Onhan Ruotsin hundare-laitoskin yhden hypoteesin mukaan viikinkiaikainen englantilaisen hundred-jaon jäljitelmä. Mutta mahtaako peltosarkojen tangoittamisen alkuperä kuitenkaan olla tämä?

(Englannista tulleet lähetyssaarnaajat ja piispat lienevät harvoin olleet kelttiläisiä?)

Re: Suomen vanhan verotuksen yhteyksistä Brittein saarille

Lähetetty: 18.03.13 12:09
Kirjoittaja jsn
Mittaustapa oli minustakin täysin yleiseurooppalainen, tankojen nimitykset ja pituudet vain vaihtelivat. Sama mittayksikkö tunnetaan saksankielisellä alueella nimellä Rute tai Feldrute. On vaikea kuvitella mikä olisi ollut käyttökelpoisempi tapa peltosarkojen jakamisessa, vaikka myös askelmittausta käytettiin.

Re: Suomen vanhan verotuksen yhteyksistä Brittein saarille

Lähetetty: 18.03.13 17:15
Kirjoittaja Veikko I Palvo
Vetehinen kirjoitti:Suomen vanhassa verotuksessa oli käytössä nimityksiä kuten "koukku" (aura), tanko, äyrinala, nokkavero ja nahka.

Tärkeintä oli, että saman kylän maat jaettiin samalla tangolla eikä tangon absoluuttinen pituus.
Kyllähän tangolla mitattu sarkajako on ollut yleiseurooppalainen ja Venäjälläkin se näyttää säilyneen ensimmäiseen maailmansotaan saakka http://en.wikipedia.org/wiki/Obshchina mir-kyläyhteisönä. Jokainen sai tuon wikin mukaan vaatia itselleen enemmän sarkoja perhekokonsa mukaan, mutta samalla tuli lisää kylälle määrätyn veron veronmaksamisosuuttakin.

Medieval Open Field-järjestelmästä Englannissa on tämäkin piirros, http://commons.wikimedia.org/wiki/File: ... System.JPG kartano ja kirkko ovat keskuksina ja keskuskyläkin näyttää olevan. Mutta ovatkohan maanviljelijät olleet kartanon alustalaisia tai verovelvollisia sille?

Ruotsissa sanotaan vanhimman historiallisesti dokumentoitavissa olevan maanjakamisen olevan maarekisterijärjestelmän piirissä. Säännöksiä kirj. löytyvän 1296 Uplannin laista ja noin vuodelta 1350 olevasta Maunu Eerikinpojan maanlaista, sekä Kristofferin 1442 maanlaista.
Maarekisterijärjestelmällä näytetään tarkoitettavan sarkajakoa, josta vanhimmat tiedot meillä kirjoitetaan olevan Paraisilta vuodelta 1332.

Kustaa Vaasa näyttää havainneen maaveron keruun tehottomuuden ja 1500-luvun alussa on laadittu ensimmäinen maakirja, luettelo talonpojista ja heidän veroistaan.
Ensimmäiset maakirjat karttoineen on laadittu 1600-luvun alkupuoliskolla ja tuolloin ei tankoja maanmittauksessa enää liene käytetty?
Mutta
mitenkä koukku, äyrinala, nokkavero, nahka verotusyksikköinä lienee määritelty?

Veikko Palvo

Re: Suomen vanhan verotuksen yhteyksistä Brittein saarille

Lähetetty: 18.03.13 18:45
Kirjoittaja Vetehinen
Tanko maan mittaamisen välineenä ja pinta-alamittana on hyvin yleinen Euroopan eri puolilla Puolasta Italiaan ja Espanjaan.

http://en.wikipedia.org/wiki/Rod_(unit)

Virgaten kanta sana virga 'tanko' tuo mieleen suomen sanan virka. Virkaa ei tietääkseni ole yhdistetty latinan virgaan, mutta sanalla virka on merkitys jono, rivi suomessa ja sukulaiskielten vastineissa. Tankoa eli virgaa käytettiin pellon rivittämiseen saroiksi. Ehkä yhteys virgan ja virka-sanan välillä on olemassa.

Englannissa oli myös maa-alan mitta hide.
http://en.wikipedia.org/wiki/Hide_(unit)

The hide was originally an amount of land sufficient to support a household, but later in Anglo-Saxon England became a unit used in assessing land for liability to "geld", or land tax.
A hide was made up of four virgates.


Neljä tangonalaa muodosti hiden. Jo Bede kirjoitti yhden perheen elättämiseen riittävästä maasta käyttäen nimitystä terra unius familiae. Muita vastaavia latinankielisiä nimityksiä ovat terra unius cassati ja mansio.

Suomessa Savonlinnan läänissä maa-alaa mitattiin veronahalla.

Vuonna 1331 Piispa Maunu antoi anteeksi neljännen nahan venäläisten suorittaman hävitysretken vuoksi vuonna 1292.
Lähde Kauko Pirinen Koukkuverotuksen alkuperä.

Ensimmäisissä voudintileissä vuodelta 1539 savolaisten verotus määritellään seuraavasti: ”Vuotuinen vero suoritetaan veronahkaluvun mukaan, ja sitä kutsutaan myös arviopunnanmaaksi. Veronahalla tarkoitetaan maata, johon voidaan kylvää kolme puntaa viljaa: ruista, ohraa ja kauraa.”
Yhdellä ruokakunnalla eli savulla oli keskimäärin 3–4 veronahkaa.
Lähde: Suvianna Seppälä, Viljana, nahkoina, kapakalana

Re: Suomen vanhan verotuksen yhteyksistä Brittein saarille

Lähetetty: 18.03.13 20:20
Kirjoittaja Sami Raninen
Jos englanninkieliseen Wikipediaan on luottamista, hide-mittayksikön etymologia ei liity nahkaan. 1500-luvun Savon veronahoissa lienee kyse sitä, että turkisverotuksessa käytetyn keskiaikaisen veroyksikön nimi on siirtynyt viljan verottamiseen. Veronahalla tuskin on mitään yhteyttä hide-mittayksikköön.

Re: Suomen vanhan verotuksen yhteyksistä Brittein saarille

Lähetetty: 18.03.13 22:51
Kirjoittaja Vetehinen
Sami Raninen kirjoitti:Jos englanninkieliseen Wikipediaan on luottamista, hide-mittayksikön etymologia ei liity nahkaan. 1500-luvun Savon veronahoissa lienee kyse sitä, että turkisverotuksessa käytetyn keskiaikaisen veroyksikön nimi on siirtynyt viljan verottamiseen. Veronahalla tuskin on mitään yhteyttä hide-mittayksikköön.
Hyvin mahdollista että veronahka ei liity englannin hideen, vaikka molemmissa esiintyy nahka ja molemmat ovat maa-alan mittoja. Hiden uskotaan muodostuneen sanasta hiwan 'perhe'.

700-luvun dokumentissa Tribal Hidage on mainittu yhtenä hidagena Herefinnas, jolle on merkitty 1200 hideä. Suomalaisittain ihan mielenkiintoinen porukan nimitys.

Pohjois-Savon maantarkastusluettelo vuosilta 1562–1564 puhutaan veronahasta, ruotsiksi skattskin. http://scripta.kotus.fi/www/verkkojulka ... avolax.php

Skattskinistä (skatteskin) en löytänyt muualta mainintaa sen merkinneen maa-alaa edes Ruotsin pohjoisosissa, joissa se olisi voinut olla maa-ala sillä selityksellä, että se on muotoutunut alkuaan nahkoina maksetusta verosta.

Monet tutkijat ovat olleet sitä mieltä, että ”koukku” on tarkoittanut vanhaa kanta- tilaa jo varhaiskeskiajalla, sillä Ruotsista vastaavaa veroyksikköä ei tunneta. Kyntövälineen nimen (koukku, aatra, aura) käyttö veroyksikkönä oli tyypillinen piirre muuallakin Euroopassa Ruotsia lukuun ottamatta.
Lähde: Suvianna Seppälä

Svenska Etymologisk Ordbok viittaa sanaan aura ören kohdalla ja käsittääkseni ihan säännön mukaisesti aurasta tulisi öre. Öre usein tulkitaan tulevan latinan aureus 'kulta' sanasta.

Öresland oli keskiaikainen ruotsalainen alan mitta: http://sv.wikipedia.org/wiki/Gamla_svenska_mått

Suomeksi öresland on käsittääkseni äyrinmaa. Öre merkitsi myös omaisuutta ja lösöre tarkoitti irtaimistoa.

Jos ajattelisi, että öre tulee sanasta aura ja olettaa että auran merkitys on sama kuin auralla on suomessa, niin aurasta verotuksen kohteena (mm Pirisen mukaan verotuksen kohteena oli ennen työväline) päästään siihen, että ruotsin öre on kyntölaitteesta ja maa-alan mitta öresland tarkoittaa auranalaa.

Tällöin tietenkin tilanne muuttuisi ja Ruotsistakin löytyisi kyntölaitteeseen perustunut vero toisin kuin on ajateltu ja se vero olisi öre.

Satakunnassa yksi tanko vastasi yhtä äyriä, ja koko koukku / savu muodostui 12 äyrinmaasta.
Lähde: Suvianna Seppälä

Ruotsin termi örtugland on suomeksi äyrityinen. Äyrinmaa oli Ruotsissa 3 äyrityistä.

Re: Suomen vanhan verotuksen yhteyksistä Brittein saarille

Lähetetty: 19.03.13 09:45
Kirjoittaja Vetehinen
Kirkollisveroa sanottiin nokkaveroksi. Ruotsiksi nimitys oli näbbeskatt

http://fi.wikipedia.org/wiki/Nokkavero

Englannissa oli maa-alan mittana latinalaistetut nimitykset noca, nocata, nocha, noka ja anglisoituna se oli noke.

Noke oli kooltaan neljäsosa virgatasta (tangonalasta). http://en.wikipedia.org/wiki/Virgate

Englannin noke, nok tarkoittaa nurkkaa ja kulmaa, jotka merkitykset ovat myös suomalaisella nokka-sanalla sukulaiskielissä.

Noke yhdistetään myös sanoihin hnoc (vanhaa englantia), nok (skottia), norjan murresanaan nok/nokke, joiden merkitys on koukku.
http://en.wiktionary.org/wiki/nook

Aika mielenkiintoista.

Suomen koukku on sama kuin hnoc (engl.) ja nok (norjan murre). Suomen koukku oli pinta-alamitta ja samoin englannin noca (lat.) oli pinta-alamitta. Suomessa oli koukkuvero ja nokkavero.

Ruotsinkieliset verojen nimitykset eivät kuitenkaan ole samaa sanuetta norjan ja englanninkielisten nimitysten kanssa sillä koukku on ruotsiksi krok ja nokka on näbbe.

Nimityksen lähtökohta ei taida olla latina vaan joku muu kieli. Sanan alkuperä on epävarma ainakin tämän mukaan http://en.wiktionary.org/wiki/nook.

Nimitysten yhteen lomittuminen on aika hämmästyttävää ja tuntuu, ettei kyse ole vain sattumasta.

Re: Suomen vanhan verotuksen yhteyksistä Brittein saarille

Lähetetty: 22.03.13 14:10
Kirjoittaja Vetehinen
Siirryn Ruotsin puolelle seuraavaksi, koska tässä seuraavassa tapauksessa saattaa olla Brittein saarten vaikutusta. Kyse on Hälsinglannista.

On esitetty, että Suomeen tulleet kolonialistit Ruotsin suunnasta olisivat tulleet nimen omaan Hälsinglannista.

Hälsinglanti oli skridefinnien alue Adam Bremeniläisen mukaan. Adam Bremeniläinen tuli Bremeniin 1060-luvulla ja kirjoitti Gesta Hammaburgensis Ecclesiae Pontificum -nimisen teoksen, jossa hän kirjoittaa myös skridefinneistä.

Aivan täysin Adamiin ei pidä uskoa. Hänen mukaansa Pohjolassa asui mm kyklooppeja eikä Adam Bremeniläinen tainnut koskaan käydä Tanskaa pohjoisempana. Hän siis sai tietonsa joltakin henkilöltä eikä omakohtaisilla havainnoilla.

Ruotsissa on löydetty rengas, jonka nimi on Forsaringen. Se löytyi Forsan kylän kirkon ovesta Hälsinglannista.

Renkaan iästä on väittelyä. Osa pitää sitä keskiaikaisena ja osa sanoo sen olevan 900-luvulta. http://sv.wikipedia.org/wiki/Forsaringen

Renkaaseen on kaiverrettu tekstiä, jota on Ruotsissa kovasti yritetty tulkita. Em linkissä on yksi tulkinta.

Tekstin ensimmäinen rivi kuuluu:
uksa tuiskilan auk aura tua staf at fursta laki:

Huomio kiinnittyy sanoihin aura ja laki. Ruotsalaiset tulkitsevat auran öreksi ja sanan laki kerraksi.

Näin he saavat tulkinnaksi En tvegill oxe och två öre till stav för första gången:

Ruotsalaiset tulkitsevat renkaan tekstin viittaavaan rangaistuksiin. Mitään tietoa siitä mistä rangaistukset olisivat seuranneet, ei kuitenkaan ole. Tulkinnan mukaan rangaistukset (jostakin tuntemattomasta asiasta) kovenevat kerta toisensa jälkeen. Jos ne ovat rangaistuksia, ovat ne mielestäni todella kovia. Härkä ja kaksi auraa oli varmasti iso rangaistus, eikä kaikilla edes ollut niitä. Miten heitä rangaistiin?

Jos taas pohtii tekstiä suomenkielen sanojen kautta niin siitä tulee hiukan ymmärrettävämpää kun aura on aura ja laki on laki kuten me ne tunnemme.

Silloin tekstissä puhutaan härästä (uksa), aurasta (aura), laista (laki) ja tangosta (stav). Tankohan oli maan mitta. Stav on tanko, seiväs, mutta myöhemmin ruotsalainen nimitys tangolle oli stång.

Sana tvegild viittaa kahteen sanaan. Tve merkitsee kaksinkertaista ja gild merkitsee rahaa ja veroa. Englannista kerättiin ns Danegeld, jossa näkyy sama gild-sana.

Eräs ruotsalainen tulkinta sanoille tvegild ox on noin nelivuotias härkä.

uksa tuiskilan auk aura tua staf at fursta laki:

Suomeksi tuo voisi kuulua jotenkin näin:

"Nelivuotias" härkä ja kaksi auraa tanko ensimmäisessä laissa.

Tanko on mahdollisesti tullut härkäparin ohjaamiseen käytetystä tangosta, joka näkyy seuraavalla sivulla olevassa kuvassa, jossa nainen pitää tankoa kädessään: http://en.wikipedia.org/wiki/Virgate

Auraa tanko voisi mahdollisesti vastata jollain tavalla ko kuvassa näkyvää Furlong x 4 Rods alaa.

Yhteys kyntämiseen, maa-alan mittaamiseen ja mahdolliseen verotukseen on mielestäni olemassa, mutta täysin varmaa tulkintaa en pysty luomaan.

Forsan renkaan muilla riveillä on lisää maan viljelyyn liittyvää, jota ruotsalaiset tulkitsevat aivan toisin.

Re: Suomen vanhan verotuksen yhteyksistä Brittein saarille

Lähetetty: 03.04.13 18:43
Kirjoittaja Vetehinen
Forsan renkaan toinen ja kolmas rivi kuuluvat näin:

uksa tua (a)uk aura fiura (a)t aþru laki:
in at þriþia laki uksa fiura (a)uk aura (a)ta staf:


Ruotsalaisen wikipediassa esitetyn tulkinnan mukaan teksti on nykyruotsiksi:
två oxar fyra öre för andra gången:
men för tredje gången fyra oxar och åtta öre till stav:


Jos edelleen käyttää suomalaista sanatulkintaa sanoihin aura ja laki niin suomeksi nuo kaksi riviä tarkoittaisivat:

kaksi härkää ja neljä auraa toisena lakina:
mutta kolmantena lakina neljä härkää ja kahdeksan auraa tanko:


Mikä merkitys auran ja tangon yhteisellä esiintymisellä tuossa tekstissä on, en osaa selittää. Kuitenkin molemmat ovat vanhoja viljelys maan mittoja.

Renkaan neljäs rivi kuuluu:
auk alt aiku i uarR if an hafskaki rit furiR:

Ruotsalaisen tulkinnan mukaan tuo rivi tarkoittaa
och all egendom i kvarstad om han icke gör rätt för sig:

Tuo rivi on erityisen mielenkiintoinen.

Sana if on sama kuin englannin sana if 'jos' ja sellaiseksi ruotsalaiset sanan tulkitsevatkin.

uarR sanan etuosa uar on käännetty muissa riimuissa sanaksi var (Vg210, G55 ja moni muu). uarR voisi olla vara, varus. Kvarstad on samaa kuin stanna kvar eli jäädä jäljelle, jäljelle jäänyt.

Sana hafskaki on toisaalla tulkittu kahdeksi eri sanaksi: hafsk ja aki.
http://abdn.ac.uk/skaldic/db.php?if=run ... s&id=18393

Hafsk sanasta on Cleasby/Vigfussonin sanakirjassa maininta:
hvílsk heldr ok hafsk við í því landi, rest and stay in that land
http://lexicon.ff.cuni.cz/html/oi_cleas ... b0230.html

Tulkitsen että hafsk tarkoittaa jäämistä maalle. Toinen osa - sana aki - on toisessa riimussa tulkittu sanaksi ægi joka merkitsee omistamista.

Mutta kaikkein mielenkiintoisin sana on furiR.

Nimittäin se voi olla sama sana kuin kynnösvako, joka on nykyruotsiksi fåra (fora, muinaisruotsin for ja tanskan fure. Englanniksi kynnösvako on furrow, joka esiintyy tämän linkin http://en.wikipedia.org/wiki/Virgate kuvassa sanan furlong (kynnöksen pituus) osana.

Sana rit merkitsee muissa riimuissa mm kirjoittamista, mutta se merkinnee alkuaan uurtamista.

Neljäs rivi:
auk alt aiku i uarR if an hafsk aki rit furiR:

Tulkitsen sen merkitsevän suunnilleen tätä:
ja kaikki omaisuus varallisuutena jos hän jää maalle, jonka on uurtanut vaolle eli kyntänyt

Käsittääkseni Suomessa viljelysmaan sai itselleen jos sen kynti ja jäi paikan päälle asumaan ja menetti, jos lähti pois. Forsan renkaan teksti saattaa kuvata juuri tuollaista tilannetta.

Re: Suomen vanhan verotuksen yhteyksistä Brittein saarille

Lähetetty: 07.04.13 12:43
Kirjoittaja Vetehinen
Viides Forsan renkaan riimurivi kuuluu:
suaþ liuþir aku at liuþriti sua uas int fur auk halkat

Wikipedian artikkelissa rivi on käännetty muotoon:
det som de lärde tillkommer enligt landets lag, det blev förr stadgat och stadfäst:


suaþ

Sana suaþ vaikuttaa suoralta ruotsin svad -sanan edeltäjältä. Svad tarkoittaa "kal klipphäll, parti öppen sjö omgiven av öar" ja norrlantilaisessa murteessa sana on muodosssa svod "kal, svagt sluttande klipphäll" ja svoda, "kal klipphäll, barklös fläck på trädstam"

Nykyruotsin svad tarkoittaa avointa ja puutonta kalliota.

Englannin sana swath tarkoittaa "a row of cut grain or grass left by a scythe or mowing machine" eli swath on viikatteella kaadetun heinän tai viljan muodostama rivi.

liuþir

liuþir vastaa latinan sanaa liudis joka merkitsee kuolleen ruumista, mutta mahdollisesti tässä yhteydessä se tarkoittaa ihmistä yleensä tai kansaa. Wikiartikkelissa sanan tulkinta perustuu vääräksi todettuun lirþir -muotoon (oppinut).

aku

Sana aku tulkitaan sanaksi ja yhdessä toisessa riimussa (Sö333) mutta 18:ssa muussa riimussa se tulkitaan sanaksi hǫggva/ haggva (hugga) eli hakkaamista (mm puiden) merkitseväksi sanaksi. Aku voi siis olla hakata.

riti

Riti on useimmin riimuissa merkityksessä resta eli nostaa ja kahdessa riimussa se on tulkittu samaksi kuin skriva (rita, write). Sana liuþriti on tulkittu merkitsevän maan (kansan) lakia

sua

Sua sanalla on erilaisia tulkintoja muissa riimuissa. Joskus se on tulkittu sanaksi son ja också tai sitä ei ole tulkittu lainkaan. Suoraan sua sanasta tulisi nykyruotsiin sva.

Uas, int, fur, auk

Uas on sama kuin englannin was (oli), int on inte, fur on för (englannin for) ja auk on och.

halkat

Sana halkat esiintyy riimuissa vain Forsan renkaassa. Se saattaa olla samaa kuin verbi "helga" eli pyhittää.

Forsan renkaan viides rivi suaþ liuþir aku at liuþriti sua uas int fur auk halkat voisi siis kuulua suomeksi tämän tapaiselta:

Puuttoman aukon jonka ihmiset ovat hakanneet kansanoikeudellaan ei ollut heidän ennen kuin myös pyhitetty.

Puuton aukko saattaa hyvin tarkoittaa kaskiaukkoa ja ruotsiksi kaskeaminen on svedja, joka ehkä on yhteydessä sanaan svad.

Toinen mahdollisuus on, että rivissä kerrotaan oikeudesta kaadetun (swath) viljan satoon.

Re: Suomen vanhan verotuksen yhteyksistä Brittein saarille

Lähetetty: 23.10.13 10:23
Kirjoittaja Vetehinen
Norjasta löytyy maininta auraverosta ja mielenkiintoisesti juuri Trondheimin alueelta.

Heimskringlassa lukee näin:

Hákon tók af við Þrændi landauragjald og gaf þeim margar aðrar réttarbætur.

http://lind.no/nor/splitt.asp?lang=&emn ... s_berrfott

Teksti suomeksi: Haakon poisti tröndelaisilta maa-auramaksun ja antoi heille moni muita oikeuksia. (Hän poisti myös joululahjan, joka oli jouluna maksettava vero)

Tuo lause tuntuu viittaavan maahan perustuvaan maksuun eli veroon. Toisaalla landauragjaldia perittiin eräänlaisena tullimaksuna niiltä, jotka matkustivat Islantiin ja islantilaisilta, jotka tulivat Norjaan.

Yksi mahdollisuus on, että landauragjald perittiin nimenomaan Örlandissa, joka on Trondheimin vuonon suulla. Örlandin vanhempi nimitys on Yrjar, joka on aurr-sanan monikkomuoto. Aurr merkitsee soraa, mutta se merkitsee myös savea ja humus on sanan anglosaksisen vastineen merkitys. Örland on alavaa peltomaata.
Örlandissa sijaitsee yksi Norjan vanhimmista kartanoista nimeltä Austrått, jonka feodaali-isäntänä oli 1000-luvulla Finn Arnesson eli Aarninpoika. Finn ja hänen veljensä Kalfr osallistuivat valtataisteluihin. Kálfr on ehkä sama kuin Kálfr Árnfinsson eli Aarni"saamelaisen"poika.

Maa-auramaksu oli siis olemassa Trondheimin alueella, mutta sitä pidetään tullimaksun tapaisena, joka perittiin maasta lähteviltä ja maahan tulevilta. Ehkä maa-auramaksu on kopio maan verotuksessa käytetystä varhemmasta nimityksestä. Maan omistamista kuitenkin verotettiin.

Islannissa on nykyään useita landaura-alkuisia nimityksiä. Yksi sellainen on landauratunna, jonka vastine voisi olla ruotsin tunneland, joka on suomeksi tynnyrinala maata.

Islannin aura tarkoittaa rahayksikköä (kuten ruotsin örekin), mutta myös unssia eli painomittaa. Sanahaut islannin aurasta antavat tulokseksi käännöksen ounce eli unssi.
Ehkä joku muu mittayksikkö on muuttunut merkitsemään rahayksikköä aura ja öre.

Unssi on latinan sanasta uncia, jolla on kolme merkitystä. Uncia on painomitta (1/12 osa librasta eli paunasta), uncia on pituusmitta tuuma (inch, 1/12 osaa jalasta) ja uncia on pinta-alamitta (1/12 osaa jugerumista), joka vastaa noin 210 m2.

Uncia näyttää siis olevan aina 1/12 osa suuremmasta mittayksiköstä.

Suomen verotuksessa käytetty koukku jakaantui 12 äyrinmaahan, joka vastasi noin yhtä tynnyrinalaa.

Miten sitten unssi ja islantilainen aura ja ruotsalainen öre liittyvät toisiinsa?

Latinan unco ja uncus ovat nimityksiä, joilla ajatellaan tarkoitettavan koukkua, joka on sama kuin aura kyntövälineen merkityksessä.

Latinan unco/uncus ja uncia on ajateltu olevan mahdollisesti samaa sanuetta.

Unciform tarkoittaa koukun muotoista eli uncinatea.

Yhdistävä tekijä voi olla muinainen laskentamenetelmä. Siinä laskettiin yhden käden sormin kahteentoista. Laskenta tapahtui niin, että peukalolla laskettiin neljän sormen nivelet, joita kussakin sormessa on kolme. Yhdellä kädellä voi siis laskea helposti 12 asti ja kun ottaa toisen käden mukaan saa helposti laskettua 60:een asti.
Yhdellä kädellä on laskettu 12 unssia, tuumaa ja äyrinmaata ja saatu yksi pauna, jalka ja koukku.

It just so happens that a Latin word *uncia (apparently unattested but noted by Meyer-Lübke) for "finger joint" is mentioned in Meillet and Walde. It is mentioned under and apparently derived from uncus, "curved". Perhaps the root *un(i)(c)- for "one" originated in this practice of counting by finger joint, where you have twelve finger joints in the right hand for the thumb to touch?
http://linguistics.stackexchange.com/qu ... a-in-latin

Uncia on tuon mukaan johdettu sanasta uncus. Toisin sanoen uncian islantilainen nimitys aura on johdettu latinan koukkua merkitsevästä sanasta uncus.

Uncia on myös painomitta ja alkuaan rahaa on mitattu metallin painolla ja se selittäisi miksi koukku eli aura sekoittuu rahaan öre ja aura.

Ruotsalaisessa kirjeessä vuodelta 1334 lukee:
”Riddaren Stefan Röriksson på allmänt ting bytt bort två öreland i Fröneskruv på Skritstenmo (Gråstensmon) i Algutsboda (numera: Hälleberga) socken till Sigge Johansson av Kingre samt att Sigge pantsatt dessa två öreland i Fröneskruv för 38 mark 2 öre penningar, som han lånat av Herr Stefan.”
http://wse20292.web06.talkactive.net/socken.htm

Kaksi auranmaata oli siis pinta-alan mitta ja tuollaisen maan hinta oli 38 markkaa ja 2 äyriä rahaa. Nimenomaan tuossa mainitaan rahaa (penningar) maa-alaan sekoittumisen estämiseksi. Näin tulkitsen tuon.

Latinassa maa-alan mittana oli uncia ja 12 unciaa oli jugerum. Jugerum on Plinyn mukaan maa-ala, jonka härkäparilla tai hevosella yhdessä päivässä. Jugerumiin liittyy sana jugum, joka merkitsee härän iestä. Vuoden 1134 kuninkaankirjeessä puhutaan härkien ikeistä nimityksellä iugis boum.

Suomen sanojen alkuperässä ikeen alkuperä on epävarma. Arveluja on slaavista tapahtuneeseen lainaukseen, mutta ehkä ies onkin lainaa latinan sanasta iugis.