Taavetin karkurileirin karkureiden kohtalot?

[Ilmo Kekkonen]

Neljä heistä kerrotaan kuitenkin ammutun ilman oikeudenkäyntiä ja puolustusta esimiehen päätöksellä “joukon edessä heidän kieltäytyessä palaamasta etulinjaan.” Tunnemme ammuttujen esimiesten subjektiivisiin ja tarkoitushakuisiin selvityksiin perustuvat armeijan nykyiset tulkinnat näiden neljän ampumisen perusteista mutta emme sitä, mitä mieltä itse ampumisuhanalaiset miehet olivat esimiestensä asiakirjoihin kirjaamasta syystä “kieltäytyminen palaamasta etulinjaan” tai “rikospaikasta”?

Ei ole kyse mistään "kertomuksista", vaan asianmukaisita ilmoituksista annetun käskyn mukaan.Ammuttujen miesten mielipiteiden selvittämistä pidän melko vaativana, vaikka Pelho on osoittanut hämmästyttäviä kykyjä keksiessään tapahtumia ja mielipiteitä kesälle -44.

Ilmeisesti nämäkin neljä esimiesten määräämää ampumista suoritettiin “kostona rikoksesta” päämajan 20.6.1944 yksin Heinrichs’in nimissä antaman (kenttäoikeuksilta ja kaikilta muiltakin oikeusviranomaisilta salatun) karkureiden käsittelyjä ja ampumisia koskevan käskyn toimeenpanona. Oikeudellisessa katsonnassa Heinrichs’in käsky 20.6.1944 on ollut silloista oikeutta rikkova eli laiton. Näin tähän laittomaan käskyyn perustuvat neljän karkurin ampumiset ovat edelleen silloisen rikoslain tarkoittamia valtion edustajan suorittamia laittomia hengenriistoja eli vanhenemattomia murhia.

Pelhon päättelee taas omiaan. Kyse oli karkureista ja kieltäytyjistä, jotka ammuttiin kenraalin määräyksestä. Asioita käsiteltiin sodan jälkeen oikeusistuimissa, jotka vapauttivat ampumisen toimeenpanijat.

Heinrichsin käskyn vahvisti Päämajan oikeudenhoitotoimisto, joten se oli täysin laillinen. Sitä ei mitenkään salattu, vaan sitä käytettiin armeijakuntien laatimien ohjeiden pohjana.Näin se tuli myös kenttäoikeuksien tietoon.

Pelhon on syytä tehdä tietämistään "murhista" rikosilmoitus, niin asian voivat selvittää asianmukaiset oikeusviranomaiset. Asioiden jankuttaminen tällä palstalla ei vie niitä eteenpäin ainakaan Pelhon tulkintojen pohjalta.

[Martti Tapio Pelho]

Ilmo Kekkonen kirjoittaa:

“Pelholla taitaa olla ennätys ( muistaakseni) tuhannen ammutun väitteellä. Hänen asiantuntemustaan kuvaa se, ettei hän osannut etsiä tiedostosta kieltäytymisestä ammutun Pentti Häkkisen tietoja.”

Arkistolaitoksen tutkimusjohtaja Päivi Happonen ilmoitti 19.12.2012 kirjeitse selvennyksen, jonka mukaan Suomen sodissa 1939-45 menehtyneiden tietokantaan Arkistolaitos lisää teloitettujen ja ammuttujen menehtymisluokan, johon tulee alkuvaiheessa 71 henkilön tiedot.

Happonen kertoo mainitussa 19.12.2012 kirjeessään lisäksi, että menehtyneitten tietokannan haut tulevat nyt mahdollisiksi mitä tahansa yksittäistä kenttää käyttäen.

Kun menehtyneitten tietokannan hakutiedoksi laittaa Happosen ilmoituksen mukaisesti esimerkiksi 13.7.1944 ammutun Pentti Häkkisen nimen, tietokanta ilmoittaa edelleen “ettei löydy”.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia

[Ilmo Kekkonen]

“Pelholla taitaa olla ennätys ( muistaakseni) tuhannen ammutun väitteellä. Hänen asiantuntemustaan kuvaa se, ettei hän osannut etsiä tiedostosta kieltäytymisestä ammutun Pentti Häkkisen tietoja.”

Saisiko nyt muutaman tiedon näistä tuhannesta? Tai Lappeenrannassa ammutuista? Satojako niitä oli? Entä Luumäen parisataa ammuttua?
Miksei Pelho kerro ensimmäistäkään tapausta nimellä ja ajalla varustettuna.
Missä ne silminnäkijöinä olleet aikalaistodistajat luuraavat?

Pelho syyttelee milloin ketäkin milloin mistäkin, mutta ei kykene esittämään todisteita väitteilleen.

Minulla on se käsitys, että 50-60 vuotta kesän -44 jälkeen keksityille teloituksille ja ampumisille on vaikea esittää näyttöjä. Yrittäjiä on ollut, mutta he ovat lähinnä kilpailleet keskenään järjettömien väitteiden esittämisessä.

Pelholle on annettava tunnustus siitä, että hän on ehdottomassa johtoasemassa lyöden niin akateemikot, professorit, kun toimittajat ja jopa entisen putkiasentaja "Syväkurkku" Veli Holapan, joka sentään on kaikkien teloitustarinoiden kantaisä.

[Albert Ravila]

Kun menehtyneitten tietokannan hakutiedoksi laittaa Happosen ilmoituksen mukaisesti esimerkiksi 13.7.1944 ammutun Pentti Häkkisen nimen, tietokanta ilmoittaa edelleen “ettei löydy”.

Kyllä minä ainakin saan Häkkisen tiedot esiin ilman ongelmia. Jos se ei sinulta onnistu, niin sitten kyllä varmaan kannattaa vakavasti ryhtyä pohtimaan salaliiton mahdollisuutta. Olet jo vuosia taistellut niin urheasti totuuden esillesaamisen puolesta, että se on nyt alkanut huolestuttaa "virallista totuutta" varjelevia viranomaisia. Kansallisarkistohan tunnetusti on puolustusvoimia lähellä oleva viranomainen. Nyt KA:ssa on huolestuttu niin paljon, että yhteys menehtyneiden tietokantaan on sinun osaltasi katkaistu. Täydellinen tietokanta on käytössä vain armeijan lukuihin kritiikittömästi suhtautuvilla ja kokoomuksen äänestäjillä. Todelliset totuuden torvet, kuten sinä, joutuvat sinnittelemään valinnaisten tietojen varassa.

[Vetehinen]

Etulinjaan lähtemisen halukkuutta voidaan kysyä, vaikka ei rintamavastuussa ollakaan.

Vastaajista kenties 99 % valehtelee halukkuudestaan, ettei tule ammutuksi.

[Ilmo Kekkonen]

Vastaajista kenties 99 % valehtelee halukkuudestaan, ettei tule ammutuksi.

Aivan. Ja juuri sen takia niitä ammuttuja on niin vähän, ehkä vain viisi. Sen sijaan uudelleen karanneita oli paljon. KeO:ssa tuomioilla oli muut perusteet.

On aivan päivän selvää, että kun mies on lähtenyt karkuun pelastaakseen henkensä, niin hän ei sitä aseta tahallaan alttiiksi.

Se oli myös yksi syy, miksi karkuruus väheni lain kiristyttyä. Oli tietenkin muitakin syitä, kuten tehostettu valvonta ja onnistuneet torjuntataistelut.

[Emma-Liisa]

Kun menehtyneitten tietokannan hakutiedoksi laittaa Happosen ilmoituksen mukaisesti esimerkiksi 13.7.1944 ammutun Pentti Häkkisen nimen, tietokanta ilmoittaa edelleen “ettei löydy”.

Kyllä minä ainakin saan Häkkisen tiedot esiin ilman ongelmia.

Samoin minä löysin.

[Martti Tapio Pelho]

Arkistolaitos ilmoitti 19.12.2012, että kyseinen valtionvirasto, Suomen sodissa 1939-45 menehtyneiden rekisterin nykyisenä ylläpitäjänä, lisää kahdeksi uudeksi rekisterin menehtymisluokiksi ammuttujen ja teloitettujen menehtymisluokat, joihin ilmoitettiin samalla tulevan aluksi tietoja 71 henkilöstä.

Huomasin, että rekisteristä on nyt poistettu moniselitteinen

“kuoli” –menehtymisluokka ja korvattu se uudella, vieläkin moniselitteisemmällä;

“kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva”-menehtymisluokalla.

Tässä uudessa kuolinluokassa, ilman asiallista tai todellista kuolinsyytä tai lisätietoja kuolemasta, rekisteri ilmoittaa Kaarlo Bernard Knuutisen maallisen vaelluksen päättyneen 23.6.1944. Knuutisen kuolinpaikaksi on kirjattu Kauppakatu ilman talonnumeroa ja Lappeenranta ilman lisätietoja.

Kuoliko Knuutinen sotapoliisin ampumasta luodista (niitähän oli tuolloin Lappeenrannassa satoja) vaiko muuten?, jää toistaiseksi arvoitukseksi.

Sotatuomari Tapanaisella oli muuten omistuksessaan kaksikin taloa Kauppakadulla. Ettei vain, vaikkapa juovuspäissään… tai hätävarjeluna…tai henkivartija, kesäkuun pimeydessä, erehdyksessä…

Ajalle 22.-29.06.1944 on tässä tuoreessa ja epäselvässä ‘menehtymisluokassa’ kirjattu 114 kansalaista.

Menehtymisluokassa “kadonnut, julistettu virallisesti kuolleiksi", on 721 henkilöä ajalla 22.6.-29.6.1944.

Rekisteri ei ilmoita toistaiseksi lisätiedoissa tietoja virallisista asiakirjoista, milloin, missä ja kenen hakemuksesta siviilituomioistuin on päättänyt julistaa kadonneen virallisesti kuolleeksi tai tietoja armeijan kadonnutta koskevasta lausunnosta tai tietoa, mistä rekisteriin merkitty kuolinpäivä on keksitty tai saatu.

Kuolinpaikaksi rekisteri ilmoittaa virheellisesti edelleen niinkin tarkat paikkakuntien tai kylien nimet kuten “Itä-Karjalassa” tai “Kannaksella”.

Kadonneita rintamamiehiä, joita ei ole toistaiseksi julistettu virallisesti kuolleiksi, rekisteri ei tunne lainkaan. Heitäkin on.

Menehtymisluokassa; “kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi”, on merkitty kuuden lapsen isän Väinö Emil Lehtosen kuolleen 27.06.1944 ilman katoamis-tai kuolinpaikkaa tai kuolemaa koskevia muita tarkentavia lisätietoja.

Oletan ettei armeija ole koskaan tarvinnut lisätietoja tai selvityksiä Lehtosen "katoamisesta" mutta Lehtosen puoliso ja lapset varmuudella.

Jukka Kulomaa ja Jukka Lindstedt jättivät omista vuosina 1995 ja 1999 julkaistuista väitöstutkimuksistaan virheellisesti perusteluitta pois ammutuiksi ja teloitetuiksi katsomiensa 57 sotilaan nimet ja muut henkilötiedot.

Heikki Ylikangas julkaisi vuonna 2007 omassa tutkimuksessaan 89 sotilaan nimet.

Kulomaan ja Lindstedt esittivät mainituissa tutkimuksissaan löytäneensä armeijan rekistereistä ja asiakirjoista vain 57 jatkosodan aikana ammutun tai teloitetun nimet.

Ylikangas kertoo poimineensa avustajansa kanssa mainitut tiedot päämajan kirkollisasiain osaston kenttäpiispan toimiston arkiston sisältämistä kaatuneiden luetteloista ja toisaalla Tilastokeskuksen kuolinsyytodistuksista.

Kun nämä Ylikankaan tarkistamat rekisterit olivat vuosina 1995 ja 1999 myös Kulomaan ja Lindstedtin tiedossa ja vapaasti käytettävissä, mikä on uskottavin tai luontevin selitys, tutkimuksellisesti poikkeuksellisen suurelle, 35 ammutun ja teloitetun, heitolle?

Se tosiasia, että Ilmo Kekkonen ja Jarmo Nieminen ovat tavan takaa jo vuosia todistaneet kyseisen heiton johtuvan vain ja ainoastaan Ylikankaan tutkimusvirheistä, on vain yksi selitys.

Kun Ylikangas on poiminut armeijan ja tilastokeskuksen rekistereistä 89 ammuttujen tai teloitettujen nimet, niin keitä ovat sitten nämä Kulomaan ja Lindstedtin rekistereistä ja asiakirjoista poimimat anonyymit, nimettömät 57 sotamiestä?

Mistä heidän tiedot on poimittu?

Keitä ovat nimellä ja henkilöinä nämä puuttuvat 35 muuta, jotka Ylikangas kaivoi?

Ylikankaan mukaan hänen kokoamansa luettelo on pohja jatkotutkimuksille.

Mainittu Ylikankaan jatkosodan teloitettujen ja ammuttujen luettelo on otsikoitu:

“Jatkosodan aikana teloitettuja ja pidätettäessä ammuttuja. Karkureiksi ja pelkureiksi nimenomaisesti ilmoitetut on merkitty x:llä, kieltäytyjiksi alleviivauksella, vihollisen puolelle karkaamista yrittäneet lihavoinnilla. Niiden nimet, joista on tehty ilmoitus oikeusministeriölle, on kursivoitu.”

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia

[Albert Ravila]

Martti, sinä olet hyvää vauhtia irtaantumassa todellisuudesta.

[Vetehinen]

Kun menehtyneitten tietokannan hakutiedoksi laittaa Happosen ilmoituksen mukaisesti esimerkiksi 13.7.1944 ammutun Pentti Häkkisen nimen, tietokanta ilmoittaa edelleen “ettei löydy”.

Kyllä minä ainakin saan Häkkisen tiedot esiin ilman ongelmia.

Samoin minä löysin.

Pentti Häkkistä ei ole rekisteröity lisätiedolla "kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva" (jolla lisätiedolla tehdyssä haussa häntä ei löydy) vaan hänet on kirjattu "teloitettu", jolle ei ole hakua.

[Emma-Liisa]

Pentti Häkkistä ei ole rekisteröity lisätiedolla "kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva" (jolla lisätiedolla tehdyssä haussa häntä ei löydy) vaan hänet on kirjattu "teloitettu", jolle ei ole hakua.

Nimenomaan päinvastoin: (toistaiseksi) "teloitettu" on lisätieto, joten sillä ei voi hakea, vaan haun voi tehdä kategorialla "kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva", joka on Häkkisen kohdalla tyhjä.

Lienee inhimillinen erehdys tietoja tallentaessa. Näitä sattuu joka järjestelmässä.

Löysin kategororaista "kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva" naisen, joka oli lisätietojen mukaan kuollut ilmapommituksessa. Eikös se ole viholliistoimintaa jos mikä?

Pastori Jorma Heiskasta ei löytynyt ollenkaan, muita Ensossa 29.6.41 kadonneita kyllä.

[Ilmo Kekkonen]

Sodissa menehtyneiden kohtaloita selvitettäessä on käsitettävä, että perusjoukon muodostavat sankarihautoihin tai kentälle kadonneina siunatut eli sankarivainajat.

Muita menehtymistapoja olivat mm. sairaudet, pommitukset,onnettomuudet,itsemurhat, keskinäiset rähinät aseenkäyttöineen sekä tuomioistuinten määräämät kuolemanrangaistukset ja esimiehen lakisääteinen aseen käyttö.Eräs kokonaisuus on metsäkaartilaisten kanssa käydyt tulitaistelut.

Väistämättä liki 100 000 tapauksesta osa on epäselviä tai tiedot hyvin puutteellisia.Arkistolaitoksen syyttäminen puutteista on aivan järjetöntä. Se on tietenkin saamansa tietoaineksen varassa.

Varsinainen kiista Ylikankaan ja muiden tutkijoiden välillä on siitä, ketkä katsotaan teloitetun tai ammutun kesällä -44 karkuruuden tai kieltäytymisen takia ja ketkä ovat saaneet surmansa muista syistä.

Koska Ylikangas - eikä kukaan muukaan - ei ole kyennyt todistamaan. että kuviteltuja salaisia ja laitomia teloituksia olisi toimeenpantu, hän kehitti käsitteen "omien asein ammutut" (OAA) . Siihen joukkoon hän sisällytti KAIKKI löytämänsä ampumatapaukset myös kotiseudulta ja sai näin virallisia teloituslukuja suuremmat tulokset. Se luku on edelleen 57 ehkä parilla tapauksella lisättynä käsittäen siis tarkkaan rajatun ryhmän ja ajan.

Näitä OAA-tapauksia löytyy tietysti, kun otetaan alueeksi koko valtakunta ja esimerkiksi kotiseudun karkurijahdeissa surmansa saaneet. En tiedä, onko valtakunnallista tutkimusta tehty,mutta paikallishistorioista näitä tapauksia löytyy.

Pelho tuolla edellä sotkee taas asioita niin perusteellisesti, että en ryhdy oikomaan edes järjettömimpiä väitteitä. Ne tajuaa jokainen ja jos ei, niin mitä siitä.

Nimiluetteloista totean vain, että Lindstedt ei halunnut julkistaa teloitettujen nimiä hienotunteisuussyistä. Ylikangasta moinen ei vaivannut ja saihan siitä yhden mainosvaltin. Ylikankaan nimilista käsittää siis 19 muuta kuin karkuruus- tai kieltäytymistapausta. Lisäksi luettelossa on runsaasti asiantuntemattomuudesta johtuvia virheitä. Tietysti sekin on pohja jatkotutkimukselle.
Paljon parempi on tosin Lindstedtin selvitys.Hänen luetteloitaan ei ole toistaiseksi tarvinnut korjailla kuin lähinnä Talvisodan osalta. Siellä on kyse muutamien tapausten papereiden jäämisestä vääriin paikkoihin.

[Albert Ravila]

Pentti Häkkistä ei ole rekisteröity lisätiedolla "kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva" (jolla lisätiedolla tehdyssä haussa häntä ei löydy) vaan hänet on kirjattu "teloitettu", jolle ei ole hakua.

Nimenomaan päinvastoin: (toistaiseksi) "teloitettu" on lisätieto, joten sillä ei voi hakea, vaan haun voi tehdä kategorialla "kuolinsyy muu kuin vihollistoiminnasta johtuva", joka on Häkkisen kohdalla tyhjä.

Lienee inhimillinen erehdys tietoja tallentaessa. Näitä sattuu joka järjestelmässä.

Näyttää siltä, että kaikilta teloitetuilta ja kurinpidollisesti ammutuilta puuttuu menehtymisluokka. Kohdassa "lisätieto" on sitten kaikkien osalta maininta "teloitettu". Kun ”lisätieto” ei kuitenkaan ole hakuparametri, ei menehtyneiden tietokannasta voi hakea sen paremmin ammuttuja kuin teloitettujakaan. Mikään iso ongelma tämä kuitenkaan tuskin on. Henkilö, joka haluaa tietää sotiemme aikana ammuttujen ja teloitettujen lukumäärän, tuskin lähtee selvittämään asiaa tietokannan avulla. Kirjallisuus, esimerkiksi Jatkosodan pikkujättiläinen, on tässä suhteessa todennäköisempi lähestymistapa. Jos taas ammuttujen henkilöllisyys ja tarkemmat tapahtumatiedot kiinnostavat, löytävät nekin kirjallisuudesta: Teloitettu totuus, s. 282–291. Jos em. puute tietokannassa arveluttaa tai aiheuttaa salaliittoepäilyksiä, niin ainahan asiasta voi antaa palautetta KA:han.

[Niitä sun näitä]

Pastori Jorma Heiskasta ei löytynyt ollenkaan, muita Ensossa 29.6.41 kadonneita kyllä.

Heiskanenkin löytyy. Pitää vain kokeilla eri hakuvaihtoehtoja. Tässä tapauksessa syntymäajan lisääminen sukunimen lisäksi tuotti tulosta, muut vaihtoehdot ei.

Hakutuloksissa näyttää olevan jotain kummallista epävarmuutta. Se taitaa riippua käytetystä selaimesta, minulla melko uusi FireFox (v. 20.0.1) Varmin hakutulos näyttää olevan pelkkä sukunimi ja syntymäpäivä tai mahdollinen kaatumispäivä.

Lisäksi selainhistorian poistaminenkin näyttäisi vaikuttavan jotenkin lopputulokseen. Jos ei ala löytymään etsitty henkilö, niin poista kaikki selainhistoriasta ja kokeile uudestaan. Joukko-osaston käyttäminen näyttää olevan aika epävarmaa haun kannalta. Mitä vähemmän hakuvaihtoehtoja, niin sitä paremmin löytyy. Sitten vaan joutuu vaan kahlaamaan hitosti nimiä läpi, ellei ole varma päivämääristä tms.


http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index ... raportti=1


1: HEISKANEN, PENTTI JORMA

sääty naimisissa
sukupuoli mies
kansalaisuus FI
kansallisuus FI
äidinkieli suomi
lasten lukumäärä 1
ammatti pastori
sotilasarvo luutnantti
joukko-osasto 3.Ttus.K
joukko-osastokoodi 1104
syntymäaika 31.07.1914
synnyinkunta Mikkelin mlk
kotikunta Hiitola
asuinkunta Parkano
haavoittumisaika
haavoittumispaikka
haavoittumiskunta
katoamisaika 29.06.1941
katoamispaikka Enso
katoamiskunta Jääski
kuolinaika 29.06.1941
kuolinpaikka
kuolinkunta
Menehtymisluokka kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi
hautauskunta Riihimäki
hautausmaa Riihimäki, sankarihautausmaa
lisätieto



---


Hakuehdoissa näyttää olevan outoa heittoa lopputuloksen kannalta, sillä esim. tätä lääkäriä ei meinaa löytyä: Viinikka Toivo Urpo. Jos laitat hakuehdoksi Viinikka *./56 ja kuolinpäivän, niin ei tunnu löytyvän.

http://kronos.narc.fi/menehtyneet/index ... raportti=1

Pelkkä hakusana Viinikka tai Viinikka ja kuolinpäivä välillä 25.8.1944 - 25.8.1944 löytää hänet lopulta. Etunimillä täydennettynä ei löydy. Tietokannassa sotilasarvoksi on merkitty sotilasvirkamies. Eikös lääkärit olleet yleensä upseereita tai niihin rinnastettavia? Mikä oli sotilasvirkamiehen "status" sotilashierarkiassa? Varmasti jotain muuta kuin korpraali...

Jsp:n lääkäri joka karkasi ja jätti potilaansa. TT:ssa on sotilasarvoksi merkitty sotilasvirkamies ja suluissa erikseen (korpraali), ammattina lääk. kand.

Viinikka Toivo Jsp/3./JR 56

TT s. 296 7.D:n pikaoikeus tuomitsi sotapelkuruudesta ja teloitettiin 25.8.1944

[Emma-Liisa]

Kiitos! Ongelmana näyttää olleen, että Jorma oli toinen nimi. Mutta ei löydy päivämäärän mukaan kategorioilla "siunattu, ruumis jäänyt kentälle tai tuhoutunut"
eikä "kadonnut, julistettu virallisesti kuolleeksi", vaikka muita Ensossa kadonneita löytyy.
Sinänsä katomaispäivä ei tietenkään ole välttämättä sama kuin kuolinpäivä.