Taavetin karkurileirin karkureiden kohtalot?

[Martti Tapio Pelho]

Kirjoitin seuraavasti:

"Kaiku Marttisen kertoman mukaan kuolemaantuomittu oli jostain Länsi-Suomesta. Hänen nimensä oli Marttisen muistelun mukaan Kuru tai jotain sinnepäin.

Kansallisarkiston ”Menehtyneiden” tietokannassa on 8 Kuru-sukunimisen sotilaan kantakorttitiedot.

Marttisen kertomaksi kuolemaantuomituksi sopii kersantti Armas Kuru.

Taipalsaaren kunnantuvan "oikeusistuin" on ollut selvästi laiton; Heinrichs'in ja komentajien karkureiden laittomien ampumiskäskyjen 20.6.1944 - 23.4.1944 toimeenpanoksi kyhätty "joustava", suulliseen menettelyyn perustuva, orgaani.

Tällä "oikeudella" ei ole ollut mahdollisuutta, aikaa tai velvollisuutta kysellä pidetettyjen kantakorttitietoja joukko-osastoista. Tuskin karkureiden antamia nimiä tai joukko-osastotietoja on edes pystytty tai haluttu tarkistaa - näiden tietojen ylöskirjaamisesta tai dokumentoinnista tai syyttäjästä tai syytettyjen puolustuksesta nyt puhumattakaan. "

Kun kyseeessä on aikalaisen, Kaiku Marttisen, kokemien, yli 60 vuotta sitten tapahtuneiden, asioiden muisteloa ja kerrontaa, niin asiassa on syytä tehdä erilaisia varaumia; ensinnä ainakin jutun uskottavuuden suhteen yleisesti ja sitten itse kerronnassa esitetyn suhteen.

Kaiku Marttisen olemassaolo ihmisenä ja hänen muistelu, tai kerronta, on tallennettu ja dokumentoitu kahden todistajan läsnäollessa.

Minusta on perusteltua lähteä ainakin siitä, että aikalaistodistajan kerrontaa osallistumisestaan karkurijahtiinTaipalsaaren saarissa ja osallistumisestaan oikeuden käynnin seurantaan kunnantuvalla, ei ole syytä kyseenalaistaa.

Molemmat tapahtumat ovat edelleen satojen taipalsaarelaisten seniorikansalaisten ja veteraanien vastaavin muistikuvin hyväksyttävä tapahtuneiksi tosiasioiksi.

Myös kertomukseen sisältyvä karkurin kuolemantuomio perusteluineen ja tuomitun toimittaminen Lappeenrannan naisvankilaan, on varsin uskottava.

Sukunimi "Kurua" lähinnä voisi olla "Karu". Menehtyneiden rekisterissä on 8 "Kurua" muttei yhtään "Karua".

Rekisterin Kuruista seitsemän on kirjattu kuolleeksi ns. normaalisti mutta yhden Kurun kohdalla on maininta kuolintavasta "menehtyi muusta kuin vihollisen aiheutuksesta".

Minne muuten katosi 28 vuotta käytetty "kuoli"- menehtymisluokka?

Kun menehtyneiden rekisterissä on tunnetusti virheitä ja osa virheistä on luonteeltaan vieläpä tarkoitushakuisesti virheellisiä kuten oikeusministeriölle toimitetuista teloitettujen joukko-osastotiedoista ja kuolinajankohtatiedoista on voitu todistaa (Ylikangas, 2007), niin on otettava huomioon, että näin on voitu kirjata myös Marttisen kertoman Kurun kohdalla hänen menehtymistietoihinsa varsinkin jos/kun karkurin kuolemantuomion antoi Taipalsaaren kunnantuvalle koottu laiton pikaoikeus.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuemngirola
Andalusia

[Emma-Liisa]

Minusta on perusteltua lähteä ainakin siitä, että aikalaistodistajan kerrontaa osallistumisestaan karkurijahtiinTaipalsaaren saarissa ja osallistumisestaan oikeuden käynnin seurantaan kunnantuvalla, ei ole syytä kyseenalaistaa.

Varmaan Pelho uskoo myös Tahvanaisen "muistelmiin"?

Kyllä kaikki lähteen on syytä kysenalaistaa, siis punnita niiden arvo. Eniten tämä nimenomaan koskee vuosikymmenien jälkeen kerrottua.

[Albert Ravila]

Kirjoitin seuraavasti:

Onko tässä välttämätöntä toistaa aikaisemmin sanottu?

Kaiku Marttisen olemassaolo ihmisenä ja hänen muistelu, tai kerronta, on tallennettu ja dokumentoitu kahden todistajan läsnäollessa.

Oletetaan, että joku jatkosodan historiasta kiinnostunut tutkija haluaa lähteä tarkemmin selvittämään Taipalsaaren kunnantuvalla väitetysti tapahtunutta oikeudenistuntoa. Miten hänen pitää menetellä päästäkseen tutustumaan Kaiku Marttisen kertomukseen? Onko kyseessä mahdollisesti haastattelu, joka on tallennettu ja ehkä litteroitu? Ymmärrät varmaan, että Kaiku Marttisen sanomisilla ei ole paljoakaan merkitystä niin kauan, kun hän puhuu vain sinun suullasi. Ylikangas keräsi kirjaansa Romahtaako rintama? varten aikalaismuisteluja. Ne ovat nyt Kansallisarkistossa Kannas-kokoelmassa. Sikäli kun myös sinulla on kesään 1944 liittyviä aikalaiskertomuksia hallussasi tai tiedossasi, pitäisi sinun toimia samalla tavalla kuin suuresti arvostamasi Ylikangas. Eli materiaali pitäisi toimittaa halukkaiden käytettäväksi esimerkiksi juuri Kansallisarkistoon. Jos et jostain syystä halua tässä vaiheessa materiaalia julkistaa, pitäisi sinun ainakin yksilöidä se paremmin. Koska ja missä Marttista on haastateltu ja kenen toimesta? Vai onko Marttinen muistellut kirjallisesti? Osaatko arvioida, miksi edellä mainitut seikat ovat tärkeitä? Ne ovat tärkeitä sen vuoksi, että muillakin kuin sinulla pitää olla mahdollisuus arvioida käyttämiesi lähteiden sisältöä ja merkitystä. Jos et suostu antamaan lähteitäsi muiden arvioitavaksi, ei sinua oteta vakavasti.

Minusta on perusteltua lähteä ainakin siitä, että aikalaistodistajan kerrontaa osallistumisestaan karkurijahtiinTaipalsaaren saarissa ja osallistumisestaan oikeuden käynnin seurantaan kunnantuvalla, ei ole syytä kyseenalaistaa.

Tämä johtuu tietysti pitkälti siitä, että olet tehnyt varsin mittavan päiväntyön näyttääkseni toteen epälukuisen määrän laittomia ampumisia ja teloituksia kesään 1944 liittyen. Tarkoituksesi ei ole tarkastella kesän 1944 tapahtumia objektiivisesti erilaisia vaihtoehtoja punniten, koska sinulla on ”tutkimuksen” lopputulos ollut jo pitkään tiedossasi: kesällä 1944 teloitettiin laittomasti karkureita. Tämän päähänpinttymän taustalla on todennäköisesti yleinen viranomaisia kohtaan tuntemasi kauna ja katkeruus, joiden syyt lienevät jossain henkilöhistoriassasi. Tämä on melko huono lähtökohta objektiivisen tutkimuksen tekemiselle.

Jos kuitenkin haluat oikeasti selvittää, mitä Taipalsaarella kesällä 1944 tapahtui, saattaisit pohtia esim. seuraavaa. Yksi henkilö on kertonut, että Taipalsaaren kunnantuvalla on istuttu oikeutta mm. karkureille kesällä 1944. Toisaalta arkistoissa ei ole mitään mainintoja tällaisesta oikeudesta. Onko mahdollista, että kertoja on erehtynyt? Onko kukaan muu kuin Marttinen kertonut kunnantuvalla istuneesta oikeudesta? Mitkä seikat puoltavat Marttisen kertomuksen totuudellisuutta? Eli miksi mielestäsi on perusteltua pitää Marttisen kertomusta totena?

Molemmat tapahtumat ovat edelleen satojen taipalsaarelaisten seniorikansalaisten ja veteraanien vastaavin muistikuvin hyväksyttävä tapahtuneiksi tosiasioiksi.

Oletko koskaan harkinnut kirjoittamista Suomi24-keskustelupalstalla? Saisit siellä nimittäin todennäköisesti paljon innokkaita kannattajia. Tällä forumilla ongelmia aiheuttaa esittämiesi perustelujen yleisluonteisuus ja epämääräisyys. Mietipä miltä kuulostaisi tämä. Väite: Martti Pelho on suuhygienistinä toimiessaan irrottanut vintilällä erään asiakkaansa kaikki hampaat. Tämän lisäksi hän on laittanut asiakkaidensa suuhun aineitta, joka muutti heidän kaikki hampaansa punaisiksi. Näyttö väitteen tueksi: Molemmat tapahtumat ovat edelleen satojen andalusialaisten seniorikansalaisten ja veteraanien vastaavin muistikuvin hyväksyttävä tapahtuneiksi tosiasioiksi.

Myös kertomukseen sisältyvä karkurin kuolemantuomio perusteluineen ja tuomitun toimittaminen Lappeenrannan naisvankilaan, on varsin uskottava.

Miksi se on uskottava? Siksikö, että Lappeenrannassa on ollut naisvankila? Ja mitkä nämä kuolemantuomion perustelut olivat? Niin tavattoman fiksu mies kun oletkin, niin ainakin osa forumin lukijoista haluaisi kenties itse arvioida kertomuksen uskottavuutta esimerkiksi juuri tuon kuolemantuomion osalta.

Kun menehtyneiden rekisterissä on tunnetusti virheitä ja osa virheistä on luonteeltaan vieläpä tarkoitushakuisesti virheellisiä kuten oikeusministeriölle toimitetuista teloitettujen joukko-osastotiedoista ja kuolinajankohtatiedoista on voitu todistaa (Ylikangas, 2007)

Yksi Ylikankaan kirjan suurista ongelmista on se, ettei hän ehtinyt/viitsinyt perehtyä armeijan organisaatioon liittyviin seikkoihin. Ylikangas tosiaankin esittää kirjansa sivulla 188, kuinka JR 12:ssa palvelleista sotilaista on tullut Er.P 23:n miehiä. Ylikangas ei ollut ymmärtänyt, ettei miesten yksikkötietoja ollut muutettu. Yksikön nimi vain oli muuttunut yksikön pysyessä samana. Ylikankaan käsitys tarkoituksellisista virheistä rekisterissä perustuu siis hänen omaan virheeseensä.

niin on otettava huomioon, että näin on voitu kirjata myös Marttisen kertoman Kurun kohdalla hänen menehtymistietoihinsa varsinkin jos/kun karkurin kuolemantuomion antoi Taipalsaaren kunnantuvalle koottu laiton pikaoikeus.

Tämä on tietysti välttämätön edellytys sille, että kenttäsairaalassa kuolleesta Kurusta saadaan teloitettu karkuri. Tieto tulee todennäköisesti aikamoisena yllätyksenä hänen omaisilleen.

[Emma-Liisa]

Oletko koskaan harkinnut kirjoittamista Suomi24-keskustelupalstalla? Saisit siellä nimittäin todennäköisesti paljon innokkaita kannattajia.

Puhumattakaan jos Pelho siirtyisi pohtimaan Bodomin arvoitsuta. Silloin on helppo muuttaa esim. vastarannalla yöpynyt Auomi-Amerika-yhdistysten seurue amerikkalaisiksi ja edelleen CIA:n edustajiksi.

[Ilmo Kekkonen]

Albert Ravila on erittäin selkeästi käsitellyt tätä Taipalsaaren tapausta.

Muutama kommentti.

Molemmat tapahtumat ovat edelleen satojen taipalsaarelaisten seniorikansalaisten ja veteraanien vastaavin muistikuvin hyväksyttävä tapahtuneiksi tosiasioiksi.Myös kertomukseen sisältyvä karkurin kuolemantuomio perusteluineen ja tuomitun toimittaminen Lappeenrannan naisvankilaan, on varsin uskottava.

Missä nuo "sadat" muistikuvat on esitetty? Niistä olisi hyvä saada jotain tietoa, sillä vertailu asiakirjoihin on välttämätön ennen kuin muistitieto voidaan hyväksyä tapahtuneeksi tosiasiaksi.Siis muissakin kuin tällaisin asioihin uskovien piireissä.

Karkurin kuolemantuomiosta ei ole esitetty mitään uskottavaa. Marttisen ryhmä on varmaan ollut osa isompaa joukkoa ja "oikeus" on ollut etsinnän johtajan toimeenpanema ensimmäinen kuulustelu karkureiden henkilöllisyyden toteamiseksi.
Yhden karkurin toimittaminen Lappeenrantaan vankilaan voi hyvin pitää paikkansa. Sinne koottiin sekä linnoitustöissä olleet että ns. vankipataljoonissa palvelleet sotilasvangit. Kumpaakaan ryhmää ei palautettu joukkoonsa, vaan vankiloihin suoraan eli linnoittajat Konnunsuolle ja muut niihn vankiloihin, joista olivat palvelukseen lähteneet.
Muu syy on voinut olla karkumatkalla tehdyt rikokset tai epäselvyydet henkilötiedoissa.Ne ovat vaatineet jatkotutkimusta.

Myös kertomukseen sisältyvä karkurin kuolemantuomio perusteluineen ja tuomitun toimittaminen Lappeenrannan naisvankilaan, on varsin uskottava.

Ei ole. Mitään kuolemantuomioita ei tällaisissa tilanteissa ole voitu määrätä. Sellainen käsitys on tietysti voinut sivullisille syntyä. Karkuruus ei edes ollut kuolemantuomion peruste.Sellainen voitiin antaa vain kenttäoikeuden istunnossa.

Ilman tarkistettavia lisätietoja tämäkin "kuolemantuomio" on pelkkää huuhaata.

[Vetehinen]

Pelho ei siis olekaan historioitsija? Silti hän jakelee tuomioitaan historian tapahtumista ilman mitään pätevyyttä. Tai siis suuhygienistin pätevyydellä?

Vierastan ajatusta, että on olemassa historian tuomarin pätevyys, mutta jos joku kokee omaavansa historian tuomarin pätevyyden niin ilmoittautukoon palstalle.

[Tapio Onnela]

Oletetaan, että joku jatkosodan historiasta kiinnostunut tutkija haluaa lähteä tarkemmin selvittämään Taipalsaaren kunnantuvalla väitetysti tapahtunutta oikeudenistuntoa. Miten hänen pitää menetellä päästäkseen tutustumaan Kaiku Marttisen kertomukseen? Onko kyseessä mahdollisesti haastattelu, joka on tallennettu ja ehkä litteroitu? Ymmärrät varmaan, että Kaiku Marttisen sanomisilla ei ole paljoakaan merkitystä niin kauan, kun hän puhuu vain sinun suullasi.

Ylikangas keräsi kirjaansa Romahtaako rintama? varten aikalaismuisteluja. Ne ovat nyt Kansallisarkistossa Kannas-kokoelmassa. Sikäli kun myös sinulla on kesään 1944 liittyviä aikalaiskertomuksia hallussasi tai tiedossasi, pitäisi sinun toimia samalla tavalla kuin suuresti arvostamasi Ylikangas. Eli materiaali pitäisi toimittaa halukkaiden käytettäväksi esimerkiksi juuri Kansallisarkistoon.

Jos et jostain syystä halua tässä vaiheessa materiaalia julkistaa, pitäisi sinun ainakin yksilöidä se paremmin. Koska ja missä Marttista on haastateltu ja kenen toimesta? Vai onko Marttinen muistellut kirjallisesti? Osaatko arvioida, miksi edellä mainitut seikat ovat tärkeitä? Ne ovat tärkeitä sen vuoksi, että muillakin kuin sinulla pitää olla mahdollisuus arvioida käyttämiesi lähteiden sisältöä ja merkitystä. Jos et suostu antamaan lähteitäsi muiden arvioitavaksi, ei sinua oteta vakavasti.

Kiitoksia tästä tärkeästä ja kärsivällisestä perusasioioiden muistuttamisesta! Juuri näiden seikkojen puuttuminen tekee Pelhon väitteistä jotakuinkin arvottomia historiantutkimuksen kannalta. Tarinatutkimukseen voisi löytyä folkloristiikan puolelta parempia työkaluja.

[Eki]

...
Kiitoksia tästä tärkeästä ja kärsivällisestä perusasioioiden muistuttamisesta! Juuri näiden seikkojen puuttuminen tekee Pelhon väitteistä jotakuinkin arvottomia historiantutkimuksen kannalta. Tarinatutkimukseen voisi löytyä folkloristiikan puolelta parempia työkaluja.

Voi löytyäkin parempia työkaluja folkloristiikan puolelta.

Perinteen tutkimuksen puolella ei ole tapana ihan kauhesti tölviä tarinankertojiakaan. Perinteestä kun käyvät sekä tarkkoihin, jäljitettävissä oleviin tosiasioihin perustavat muistelmat että vähempiin asiatietoihin perustuvat väärin muistamiset. Myös suoranaiset harhat, jopa valheetkin ovat jonkinlaista perinnettä. Viestivät siitä, miten asiat on aikanaan ymmärretty ja selitetty. Jos esimerkiksi sotaveteraani muistelee Ihantalan taistelua, on hän ansainnut täyden kunnioituksen muistelmalleen, esittipä tilanteen kuinka päin seiniä tahansa.

No, Pelhoa ei tarvitse ymmärtää kovissa paikoissa olleena sotaveteraanina. Enkä keksi hänen kirjoittelulleen juuri mitään muutakaan motiivia, ellei sitten kaunaisuus armeijaa kohtaan. Pelho kuitenkin kirjoittaa sen verran sujuvasti ja koukuttavasti, että monille syntyy ymmärrettävä halu oikoa häntä. Mutta sekä Pelhon avaukset, että niihin tehdyt, ehdottomasti kiitettävä asiantuntemusta edustavat vastaukset tekevät koko foorumista raskaslukuisen.

[Albert Ravila]

Perinteen tutkimuksen puolella ei ole tapana ihan kauhesti tölviä tarinankertojiakaan. Perinteestä kun käyvät sekä tarkkoihin, jäljitettävissä oleviin tosiasioihin perustavat muistelmat että vähempiin asiatietoihin perustuvat väärin muistamiset. Myös suoranaiset harhat, jopa valheetkin ovat jonkinlaista perinnettä. Viestivät siitä, miten asiat on aikanaan ymmärretty ja selitetty. Jos esimerkiksi sotaveteraani muistelee Ihantalan taistelua, on hän ansainnut täyden kunnioituksen muistelmalleen, esittipä tilanteen kuinka päin seiniä tahansa.

Tästä ovat todennäköisesti kaikki samaa mieltä. Tarina on sen kertojalle tosi, eikä sitä kiistetä, vaikka arkistoissa olevat dokumentit muuta todistaisivatkin. Pelho vaan ei ole perinteen tutkimusta harjoittanut eikä myöskään itse muistellut, vaan on pyrkinyt lähestymään asiaa historiantutkimuksen keinoin nojautuen mm. muistitietoon.

Mutta sekä Pelhon avaukset, että niihin tehdyt, ehdottomasti kiitettävä asiantuntemusta edustavat vastaukset tekevät koko foorumista raskaslukuisen.

Eikä tälle todennäköisesti ole myöskään loppua näkyvissä. Kohta tänne mitä ilmeisimmin rävähtää Pelhon teksti, jossa on pitkiä lainauksia vuoden 1944 karkuruutta koskeneista asiakirjoista...

[Martti Tapio Pelho]

Kirjoitin kahdeksasta menehtyneitten rekisteriin merkitystä "Kurusta"
seuraavasti:

"Sukunimi "Kurua" lähinnä voisi olla "Karu". Menehtyneiden rekisterissä on 8 "Kurua" muttei yhtään "Karua".

Rekisterin Kuruista seitsemän on kirjattu kuolleeksi ns. normaalisti mutta yhden Kurun kohdalla on maininta kuolintavasta "menehtyi muusta kuin vihollisen aiheutuksesta".

Minne muuten katosi 28 vuotta käytetty "kuoli"- menehtymisluokka?."

Minne katosi pohdinta seitsemästä muusta rekisterin Kurusta?

Mainitsemani Kurun rekisterimerkinnät täyttävät ainoastaan aikalaiskertojan muistelun Taipalsaaren kunnantuvan "oikeudessa" kuolemaantuomitun karkurin kotipaikasta jossain läntisessä Suomessa.

Mainitsin aikaisemmin aikalaisten kertomuksista Lappeenrannan kesän 1944 aikaisesta "mustastapörssistä" ja maataloustuotteiden toimituslistoista.

Mustanpörssinpalveluja käyttivät Lappeenrannassa myös armeijan johtavan upseerit, mm. sotatuomari Tapanainen. Näin he saivat keittiöihinsä ja ruokapöytiinsä Vanhan Lavolan maatiloilta toimitettua voita, juustoa, maitoa, lihaa, leipää ja verta.

Jätin mainitsematta mielenkiintoisen seikan eli sen miten Lappeenrannassa kapiaiset maksoivat nämä "ostoksensa"? Harvemmin kuitenkaan rahalla.

Upseerit komensivat vastapalveluksina kesällä 1944 autokuskit toimittamaan tiloille armeijan varastoista "sellua", joka oli tuolloin kotikarjan ruokaa. Miten tämä armeijan varastojen "hävikki" kirjattiin ja kenen toimesta kadonneeksi?, on tuntematonta.

Kyseinen menettely oli luonnollisesti sopimatonta - varastaa nyt armeijalta!

Jarmo Nieminen jatkoi tavallaan tätä armeijan edustajan sopimatonta käytösperinnettä aikoinaan vuonna 2007 sopimattomalla käytöksellään ja kukkoilullaan professori Heikki Ylikankaan kustantajan järjestämässä ja maksamassa "Romahtaako rintama?- Suomi puna-armeijan puristuksessa 1944" -tutkimuksen tiedotus- ja esittelytilaisuudessa Helsingissä.

Ja Niemisemme esiintyi vieläpä vormussa ja armeijan virka-aikana!

Kun tiedotustilaisuudessa paikalla olivat molemmat tämän palstan aktivistit, Ilmo Kekkonen ja Jarmo Nieminen, niin perustuiko heidän molempien läsnäolo kustantajan henk. koht. kutsuun? Vai olivatko he luvattomia kuokkavieraita?

Vaiko esimiehen määräykseen toimittaa siviiliorganisaation (WSOY) järjestämään tiedotus- ja esittelytilaisuuteen saapuneille toimittajille luvatta armeijan vallitsevaa tulkintaa ja ikuinentotuus-lappusia näistä Ylikankaan tutkimuksessa varsin ansiokkaasti kerrotuista ja arvioiduista aroista asioista?

Entä missä oli tuolloin ystävämme ja kunnioitettu toverimme Albert Ravila?
Paikalla, tietysti!

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia

[Klaus Lindgren]

Mainitsin aikaisemmin Lappeenrannan kesän 1944 aikaisesta "mustastaporssistä", jonka palveluja myos armeijan johtavan upseerit, mm. sotatuomari Tapanainen, käyttivät Lappeenrannasta saaden keittioihinsä ja ruokapoytiinsä Vanhan Lavolan maatiloilta toimitettua voita, juustoa, maitoa, lihaa, leipää ja verta.

Jätin mainitsematta mielenkiintoisen seikan eli sen miten Lappeenrannassa kapiaiset maksoivat nämä "ostoksensa"? Harvemmin kuitenkaan rahalla.

Upseerit komensivat vastapalveluksina kesalla 1944 autokuskit toimittamaan tiloille armeijan varastoista "sellua", joka oli tuolloin kotikarjan ruokaa. Miten tämä armeijan varastojen "hävikki" kirjattiin ja kenen toimesta kadonneeksi, on tuntematonta

Miten kummassa nämä asiat liittyvät karkurien kohtaloihin?

[Ilmo Kekkonen]

No, niin. Siinä sitä puppua taas tuli...

Minne katosi pohdinta seitsemästä muusta rekisterin Kurusta?

Mikä pohdinta? Nämä Kurut ovat rekisteriin merkittyjä kaatuneita ja joko sankarihaudoissa tai kentälle siunattuja.

Mainitsin aikaisemmin Lappeenrannan kesän 1944 aikaisesta "mustastaporssistä", jonka palveluja myos armeijan johtavan upseerit, mm. sotatuomari Tapanainen, käyttivät Lappeenrannasta saaden keittioihinsä ja ruokapoytiinsä Vanhan Lavolan maatiloilta toimitettua voita, juustoa, maitoa, lihaa, leipää ja verta.

Mihin tämä väite perustuu? Varmaan upseeritkin hankkivat mustan pörssin tavaroita, mutta entä sitten?
Kaikki sotilaat olivat periaatteessa armeijan muonituksessa. Tuskin monellakaan oli omia ruokapöytiään ja keittiöitään.Perheiden tuominen sotatoimialueelle oli kiellettyä.

Tapanainen ei ollut "johtava upseeri", vaan kotiutettu reserviläinen.

Upseerit komensivat vastapalveluksina kesalla 1944 autokuskit toimittamaan tiloille armeijan varastoista "sellua", joka oli tuolloin kotikarjan ruokaa. Miten tämä armeijan varastojen "hävikki" kirjattiin ja kenen toimesta kadonneeksi, on tuntematonta.

Ihanko totta? Minun tietääkseni karja kävi myös kesällä -44 laitumella käytäen aitoja luonnontuotteita.Armeija käytti kyllä talvisin jonkin verran sellua hevosten ruokintaan. Varastot olivat rehumestarien vastuulla.Lappeenrannassa oli suuri määrä Ratsuväkiprikaatin hevosia. Ei upseereilla ollut päätösvaltaa niiden rehuun.

Siviilikarjoille toimitettiin tarvittaessa sellua pitäjien tuotantopäälliköiden kautta.

Pelhon jutut menevät aina epätoivoisempaan suuntaan.
Mitä näilläkään juorutason sepustuksilla on tekemistä aiheen kanssa?

[Martti Tapio Pelho]

Mainitsin aikaisemmin Lappeenrannan kesän 1944 aikaisesta "mustastaporssistä", jonka palveluja myos armeijan johtavan upseerit, mm. sotatuomari Tapanainen, käyttivät Lappeenrannasta saaden keittioihinsä ja ruokapoytiinsä Vanhan Lavolan maatiloilta toimitettua voita, juustoa, maitoa, lihaa, leipää ja verta.

Jätin mainitsematta mielenkiintoisen seikan eli sen miten Lappeenrannassa kapiaiset maksoivat nämä "ostoksensa"? Harvemmin kuitenkaan rahalla.

Upseerit komensivat vastapalveluksina kesalla 1944 autokuskit toimittamaan tiloille armeijan varastoista "sellua", joka oli tuolloin kotikarjan ruokaa. Miten tämä armeijan varastojen "hävikki" kirjattiin ja kenen toimesta kadonneeksi, on tuntematonta

Miten kummassa nämä asiat liittyvät karkurien kohtaloihin?

Kun Agricolan keskusteluissa toverit Kekkonen ja Nieminen&Ravila ovat toistuvasti korostaneet, että armeijamme johto ja sen upseeristo noudattivat kaikissa tilanteissa maan virallisia lakeja ja säädöksiä tunnontarkasti, olen korostanut ettei näin kaikkina aikoina ja kaikkialla tapahtunut. Esimerkin otin Lappeenrannan mustanpörssin touhuista ja listoista vuodelta 1944 kun se toimitti maataloustuotteita Lappeenrantaan myös Taavetin suunnalta. Tilaisuus tekee varkaan - armeijassakin.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia

[Martti Tapio Pelho]

Oletetaan, että joku jatkosodan historiasta kiinnostunut tutkija haluaa lähteä tarkemmin selvittämään Taipalsaaren kunnantuvalla väitetysti tapahtunutta oikeudenistuntoa. Miten hänen pitää menetellä päästäkseen tutustumaan Kaiku Marttisen kertomukseen? Onko kyseessä mahdollisesti haastattelu, joka on tallennettu ja ehkä litteroitu? Ymmärrät varmaan, että Kaiku Marttisen sanomisilla ei ole paljoakaan merkitystä niin kauan, kun hän puhuu vain sinun suullasi.

Ylikangas keräsi kirjaansa Romahtaako rintama? varten aikalaismuisteluja. Ne ovat nyt Kansallisarkistossa Kannas-kokoelmassa. Sikäli kun myös sinulla on kesään 1944 liittyviä aikalaiskertomuksia hallussasi tai tiedossasi, pitäisi sinun toimia samalla tavalla kuin suuresti arvostamasi Ylikangas. Eli materiaali pitäisi toimittaa halukkaiden käytettäväksi esimerkiksi juuri Kansallisarkistoon.

Jos et jostain syystä halua tässä vaiheessa materiaalia julkistaa, pitäisi sinun ainakin yksilöidä se paremmin. Koska ja missä Marttista on haastateltu ja kenen toimesta? Vai onko Marttinen muistellut kirjallisesti? Osaatko arvioida, miksi edellä mainitut seikat ovat tärkeitä? Ne ovat tärkeitä sen vuoksi, että muillakin kuin sinulla pitää olla mahdollisuus arvioida käyttämiesi lähteiden sisältöä ja merkitystä. Jos et suostu antamaan lähteitäsi muiden arvioitavaksi, ei sinua oteta vakavasti.

Kiitoksia tästä tärkeästä ja kärsivällisestä perusasioioiden muistuttamisesta! Juuri näiden seikkojen puuttuminen tekee Pelhon väitteistä jotakuinkin arvottomia historiantutkimuksen kannalta. Tarinatutkimukseen voisi löytyä folkloristiikan puolelta parempia työkaluja.

Lappeenrantalainen-lehden päätoimittaja Martti Meuronen haastatteli aikoinaan sotatieteen laitoksen sotahistorian toimiston päällikköä everstiluutnantti Anssi Vuorenmaata. Haastattelu julkaistiin Lappeenrantalaisessa.

Vuorenmaa kertoo haastattelussaan:

“ Koska dokumentteja ei ole, näkisin ainoaksi ratkaisuksi sen, että haudat avataan ja[i] katsotaan onko teloitettuja viisi vai kuusisataa, jolloin väitteet teloitettujen määrästä voidaan kumota tai vahvistaa.[/i]”

Vuorenmaa sanoi mainitussa haastattelussaan, että

"hän pitää mahdollisena noin sadan teloitetun määrää, mutta kuusisataa on aivan uskomaton luku."

Vuorenmaa sanoi haastattelussa "pääesikunnan edustajien käyneen Lappeenrannassa etsimässä mahdollisen kenttäoikeuden asiakirjoja, jotka olisi pitänyt aikanaan toimittaa sota-arkistoon."

Meuronen kysyi Vuorenmaalta onko mahdollista, että todisteita on hävitetty?

Tämä vastasi; “Olen sitä mieltä, että ne on hävitetty.”

Pääesikunta esitti myös Lappeenrannan poliisilaitoksen rikoskomisaariolle virka-apupyynnön, jonka perusteella komisaario kuulusteli päätoimittaja Martti Meurosta.

Pääesikuntaa kiinnosti tieto siitä, tietääkö Meuronen missä Huhtiniemen kenttäoikeuden pöytäkirjat ovat?

Meuronen ilmoitti kuulustelussa rikoskomisaariolle ettei tiedä.

Yllä lainattu armeijan edustajan tulkinta poikkeaa melkolailla Kekkosen ja Nieminen-Ravilan "ikuisesta totuudesta".

Eikä Vuoremaan haastattelussa kertomaa voi lokeroida "folkloristiikan" oppimäärän kuuluvaksi vai voiko, Tapio Onnela?

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia

[Ilmo Kekkonen]

Kun Agricolan keskusteluissa toverit Kekkonen ja Nieminen&Ravila ovat toistuvasti korostaneet, että armeijamme johto ja sen upseeristo noudattivat kaikissa tilanteissa maan virallisia lakeja ja säädöksiä tunnontarkasti, olen korostanut ettei näin kaikkina aikoina ja kaikkialla tapahtunut. Esimerkin otin Lappeenrannan mustanpörssin touhuista ja listoista vuodelta 1944 kun se toimitti maataloustuotteita Lappeenrantaan myös Taavetin suunnalta. Tilaisuus tekee varkaan - armeijassakin.

Melkoinen vääristelijä on tämä Pelho. Olen osoittanut, kuten moni muukin, että armeijan johto ja upseerit noudattivat lakeja. Virheitä tapahtuu tietysti aina kun toimitaan. Pelho on väittänyt muuta kykenemättä väitteitään todistamaan.
Mustan pörssin asiakkuutta tuskin kukaan vältti viime sodan aikana.Pelhon keksimät tarinat Lappeenrannasta ovat hänen omalla vastuullaan.
Niillä ei ole mitään tekemistä tämän aiheen kanssa.

Lappeenrantalainen-lehden päätoimittaja Martti Meuronen haastatteli aikoinaan sotatieteen laitoksen sotahistorian toimiston päällikköä everstiluutnantti Anssi Vuorenmaata. Haastattelu julkaistiin Lappeenrantalaisessa.

Pelho piiskaa taas kuollutta hevosta. Tuo tarina on hölynpölyksi todistetusta Meurosen ja Arposen kirjasta, jossa juuri mikään ei pidä paikkaansa.
Vuorenmaan hastattelu julkaistiin 1989 ennen kuin Huhtiniemen huhua oli oikeastaan millään lailla tutkittu.Hän joutui aika kylmiltään vastaamaan aiheesta, johon ei ollut perehtynyt.Kirjaa toimitettaessa 2006 ei Vuorenmaan kantaa enää kysytty. Se olisi ollut täysin toinen.
Keskustelin Vuorenmaan kanssa moneen otteeseen 2006 alkaessani itse perehtyä Huhtiniemen huhuun. Hän oli täysin samaa mieltä kanssani.

Pelho yrittää vain sotkea asioita jäätyään riittävän usein valeista kiinni.

Tässä pitäisi taas vedota moderaattoreihin, mutta mitäpä hekään näille Pelhon jutuille mahtavat. Onhan niillä ehkä joillekin lukijoille viihdearvoa
Minä jaksan kyllä oikoa Pelhon järjettömiä väitteitä niin kauan kun hän jaksaa niitä esittää. Valitan, jos tämä on joillekin raskasta luettavaa. En ota siitä syytä niskoilleni.