Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Saako kuolleita poliitikkoja kritisoida: tapaus Thatcher


Margaret Thatcher nevottelemassa Ronald Reaganin hallituksen kanssa 1981. Kuva Wikipedia.

Britanniassa on herännyt keskustelua Margaret Thatcherin kuoleman yhteydessä siitä mitä ja miten kuolleista politiikoista saa puhua. Glenn Greenwald kirjoitti maanantaina Guardianissa otsikolla: Margaret Thatcher and misapplied death etiquette
The dictate that one 'not speak ill of the dead' is (at best) appropriate for private individuals, not influential public figures. (Guardian, 8 April 2013)

Greenwaldin mukaan ei ole oikein vaientaa näkyvien poliitikkojen krittiikkiä myöskään heidän kuoltuaan:
This demand for respectful silence in the wake of a public figure's death is not just misguided but dangerous. That one should not speak ill of the dead is arguably appropriate when a private person dies, but it is wildly inappropriate for the death of a controversial public figure, particularly one who wielded significant influence and political power.
Greenwald muistuttaa että kritiikin vaimentaminen on propagandistista valkopesua ja antaa historiasta väärän kuvan:
Demanding that no criticisms be voiced to counter that hagiography is to enable false history and a propagandistic whitewashing of bad acts, distortions that become quickly ossified and then endure by virtue of no opposition and the powerful emotions created by death. When a political leader dies, it is irresponsible in the extreme to demand that only praise be permitted but not criticisms.
Greenwald muistuttaa Margaret Thatcherin vähemmän mukavista toimista 1980-luvulta lähtien:
Whatever else may be true of her, Thatcher engaged in incredibly consequential acts that affected millions of people around the world. She played a key role not only in bringing about the first Gulf War but also using her influence to publicly advocate for the 2003 attack on Iraq. She denounced Nelson Mandela and his ANC as "terrorists", something even David Cameron ultimately admitted was wrong. She was a steadfast friend to brutal tyrants such as Augusto Pinochet, Saddam Hussein andIndonesian dictator General Suharto ("One of our very best and most valuable friends"). And as my Guardian colleague Seumas Milnedetailed last year, "across Britain Thatcher is still hated for the damage she inflicted – and for her political legacy of rampant inequality and greed, privatisation and social breakdown."
Glenn Greenwald: Margaret Thatcher and misapplied death etiquette (Guardian, 8 April 2013)

Helena Pilke
Viestit: 34
Liittynyt: 24.11.09 21:24
Viesti: Kotisivu

Re: Saako kuolleita poliitikkoja kritisoida: tapaus Thatcher

Aamun Hesarissa suomalaistoimittajan puheenvuoro aiheesta.
http://www.hs.fi/ulkomaat/Thatcherin+py ... 5481910266

Historiantutkimuksenkin parissa olisi varmaan mielenkiintoista pohdiskella, mitä kuolleista tutkimuskohteista saa sanoa. Lehdistöä suitsiva (no ei se näköjään kyllä nykyisin kovin paljon suitsi) intimiteettisuojalaki kun tietosuojavaltuutetunkin tulkinnan mukaan lakkaa vaikuttamasta heti viimeisen henkäyksen jälkeen.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Saako kuolleita poliitikkoja kritisoida: tapaus Thatcher

Ehkä kovin räikeä kritiikki sopii huonosti muistokirjoituksiin, mutta kyllä niissä tavataan mainita kielteisiäkin seikkoja, myös ns. myönteisistä hahmoista. Kritiikkiähän sallitaan jo eläville julkisuuden henkilöille, niin miksei myös kuolleille, jos heidän teoillaan on ollut kriittisiä seurauksia. Saati sitten että Thatcherkin taisi vallassa ollessaan käyttää melko kovia sanoja. Kiellot taitavat Britanniassa olla poliittisesti motivoituja.

Muistuu mieleen Neuvostoliiton loppuajat, jolloin Stalinin kaudesta alettiin puhua vapaammin ja pääsihteeri Gorbatshov ilmoitti muistaakseni vuonna 1989 kansanedustajien kongressille terävästi että hän ei tule koskaan hyväksymään Stalinin kritisoimista. Hän ei silti halunnut kieltää kaikkea keskustelua ja voidaan myös kysyä oliko hän itse todella tätä mieltä Stalinista.

Historiankirjoituksen etikettiin kuuluu välttää kovin räikeitä henkilökohtaisia ilmauksia, pyritäänhän ymmärtämään tapahtunutta eikä tuomitsemaan sitä. Poliitikon tehtävä on toisenlainen.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Saako kuolleita poliitikkoja kritisoida: tapaus Thatcher

Ei kai ole suuri ongelma, jos poliitikot muistosanoissaan pitäytyvät normaalissa kohteliaisuudessa: (melkein) jokaisesta löytyy hyviäkin puolia. Lehdistöllä on poliitikkoja suurempi vapaus arvioida vainajan elämäntyön merkitystä.

Aika sivistymätöntä on iloita kenenkään kuolemasta - energian voi suunnata positiivisemmin.

Sen sijaan suuri ongelma oli esim. 11.9. terrori-iskun jälkeen, jolloin uhrien muiston kunnioittaminen aiheutti sen, ettei tapahtumaan pohdittu kriittisesti - tai jos kritiikkiä esitettiin, sitä paheksuttiin. Amerikkalaiset uhrit olivat selvästi "meitä", kun taas vaikka Beslanin uhrit "muita", kaukaisemmista puhumattakaan.

Niin Bush käytti suruaikaa hyväkseen ja teki ratkaisevat päätökset. Tosin kriitikkojen olisi kannattanut käyttää "Amerikka ansaitsi tämän"-tyylin sijasta syvempää analyysia, joka tietenkin oli tuoreeltaan vaikeaa.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Saako kuolleita poliitikkoja kritisoida: tapaus Thatcher

Aloituksen kysymys koskee moraalia - mikä on oikeaa ja väärää - ja joutaa mielestäni moraalinvartijoiden palstalle pohdittavaksi.

Kysymys saako kuolleita poliitikkoja kritisoida historiapalstalla on typerä.

laitman
Viestit: 212
Liittynyt: 12.11.07 22:08

Re: Saako kuolleita poliitikkoja kritisoida: tapaus Thatcher

Tässä yhteydessä haluan esittää yhden kysymyksen: Minua on askarruttanut sellainen asia, että miten on mahdollista että jotkut vasemmistolaiset ovat katsoneet että Thatcher on sotarikollinen ja syyllistynyt erilaisiin sotarikoksiin, milloin missäkin. Otetaan nyt tämä sotalaiva Belgranon upottaminen. Tästä erilaiset vasuriryhmät ovat itkeneet kauan.

Nyt oli niin, että Argentina aloitti sodan ja tämä sotalaiva upotettiin kaikkien sodan lakien perusteella täysin oikeutetusti. Eli onko näiden samojen ryhmien kanta sitten sellainen, että kun Neuvostoliitto hyökkäsi Suomeen ja mm pommitti Helsinkiä 1.12. 1939, niin ilmatorjunta ampui alas ainakin yhden pommikoneen. Saman logiikan mukaan ilmatorjuntamiehet (tässä tapauksessa Helsingfors skyddskårs oldboysbataljon) syyllistyivät sotarikokseen, samoin Kallio, Mannerheim jne.

Osaako joku selittää?

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Saako kuolleita poliitikkoja kritisoida: tapaus Thatcher

laitman kirjoitti:Tässä yhteydessä haluan esittää yhden kysymyksen: Minua on askarruttanut sellainen asia, että miten on mahdollista että jotkut vasemmistolaiset ovat katsoneet että Thatcher on sotarikollinen ja syyllistynyt erilaisiin sotarikoksiin, milloin missäkin
Jaa… voikohan tällä kertaa nyt syyttää vain vasemmistoa?

Ainakaan Vesa Vareksen mukaan ehkä ei. Vares Kirjoitti Suomen Kuvalehdessä 10.4.2013 otsikolla: Näin suomalainen oikeisto tuomitsi Margaret Thatcherin
Thatcherin ja Yhdysvaltain presidentin Ronald Reaganin omana aikana tuskin kukaan sanoi Suomessa mitään hyvää heidän talouslinjastaan, poliittisista opeistaan tai henkilöistään, vaikka reseptit olivat hyvin samanlaisia kuin oikeistoälyköt nykyään suosittelevat. Päinvastoin.

Tämä ei koskenut vain Thatcherin ”luontaisia vihollisia” eli sosialisteja. Seuraavat lainaukset eivät ole peräisin vasemmistosta, vaan Kokoomuksen Nuorten Liiton johdon julkisista kannanotoista 1980-luvun alusta:

”Tärkeää on torjua Reaganin ja Thatcherin oppien tulo Kokoomukseen. USA:n ja Englannin taloudelliset vaikeudet ovat riittävän pelottavia esimerkkejä sellaisesta politiikasta, joka on sokerikuorrutettu ’yksilökeskeisyydellä’ ja ’vapaudella’, mutta on sisällöltään julmaa ja epäsosiaalista.”

”Liennytyshenkisen ulkopolitiikan lisäksi Kokoomuksen tulee edelleenkin tehdä sisäpolitiikassa selvä ero läntisten konservatiivi- ja oikeistopuolueiden linjaan. Nykykokoomuksen periaatteet ovat ja niiden tulee olla omalta kansalliselta pohjalta luotuja. Ne eivät ole yhdenmukaisia Straussin ja Thatcherin politiikan kanssa.”
Vares kirjoittaa edelleen Kokoomuksen Nuorten liiton kannoista:
Kokoomuksen Nuorten Liitto linjasi, että puolueen piti omassa läntisessä kattojärjestössäänkin, konservatiivisten ja kristillisdemokraattisten puolueiden yhteistyöjärjestössä EDU:ssa, vastustaa thatcherismia: yhteistyöhön EDU:ssa oli osallistuttava juuri siksi, että se ”tarjoaa foorumin suomalaisen kansainvälispoliittisen vaihtoehdon kilpailukykyisyyden osoittamiseen suhteessa Thatcherin ja Straussin kovaan voimapolitiikkaan”.
Hän myös muistuttaa:
Thatcherista tai Reaganista ei suomalaisessa 1980-luvun oikeiston valtavirrassa löydetty mitään hyvää.

Kun Reagan joutui murhayrityksen kohteeksi, KNL:n oman lehden kommentit olivat hyvin pilkallisia.

Falklandin sodan aikana kritisoitiin Thatcherin ”kansainvälistä uhoa”, mutta katsottiin, ettei edes se pelastaisi konservatiiveja enää vaalivoittoon. Vaalivoittoa ei itse asiassa edes toivottu omalle veljespuolueelle, vaan puolueelle, jonka veljespuolue oli kotimaassa paha vastustaja ja edusti vasemmistoa.

Vares analysoi mielestäni varsin viisaasti tästä mm näin:
Vaikka KNL:n ennustukset osoittautuivat huonoiksi ennustuksiksi, ne olivat vilpittömiä ja rationaalisesti perusteltuja. Niitä ei tule tarkastella vain myöhemmän kehityksen valossa, sillä niissä torjuttiin täysin vakaumuksellisesti thatcheriläinen neoliberalismi ja reaganilainen antikommunistinen ulkopolitiikka.

Thatcheristinen yksilökeskeisyys ja thatcherilainen politiikan tyyli yksinkertaisesti koettiin vieraiksi maassa, joka oli tottunut yhteisökeskeisiin ratkaisuihin - luterilaisuudesta sosiaalivaltioon asti.
Tämä Puolan solidaarisuus ammattiliittoon liittyvä tieto oli myös todella kiinnostava kohta Vareksen tekstissä, en ollut tätä muistanutkaan:
Kokoomuksen Nuorten Liitto olikin läpi 1980-luvun jatkuvasti toisinajattelija eurooppalaisten veljespuolueiden nuoroikeistolaisessa yhteistyöjärjestössä. Tuhatkunnalle kävi vielä huonommin: se erotettiin lopulta omasta vastaavasta läntisestä kattojärjestöstään, kun se oli vastustanut Puolan Solidaarisuuden nuorisojärjestön hyväksymistä jäsenjärjestöksi.
Laitman taisi tehdä myös foorumin ennätyksen talvisotakortin iskemisessä pöytään?

laitman
Viestit: 212
Liittynyt: 12.11.07 22:08

Re: Saako kuolleita poliitikkoja kritisoida: tapaus Thatcher

Nimellisesti Kokoomus ja kumppanit olivat "porvareita" mutta käytännön politiikassa jotain aivan muuta. Tuo aika, eli 1980-luvun alku, oli täynnä "vasemmistolaista" hysteriaa USA:ta ja Länttä vastaan. Myös Kokoomuksen sisällä toteutui jonkinlainen "ajopuuteoria" kun Tuhatkunnan nuoret radikaalit kehottivat kieltäytymään aseista ja kertoivat, että asevelvollisuuden suorittaa vain sellaiset nuoret miehet, joilla on "heikko itsetunto" ja jotka eivät osaa ajatella itsenäisesti.

Aika oli sellainen!

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Saako kuolleita poliitikkoja kritisoida: tapaus Thatcher

Kokoomus pyrki 1980 pääsemään ulkopoliittisesti luotettavaksi hallituspuolueeksi. Se merkitsi Neuvostoliiton myötäilemistä ja lopulta se onnistui. Kokoomus on yksi esimerkki kattavasta rähmällään olosta.

Belgranon Englanti upotti julistamansa sotatoimialueen ulkopuolella.
http://en.wikipedia.org/wiki/ARA_General_Belgrano

Riksa
Viestit: 37
Liittynyt: 14.01.13 04:57

Re: Saako kuolleita poliitikkoja kritisoida: tapaus Thatcher

Kuolleita saa kritisoida, ja esimerkiksi Thatcherin hautajaisissa piispa kertoikin myös muita puolia.

Yli mennään siinä, kun järjestetään kaikenlaisia juhlia "noita-akan poismenoksi" ja suorastaan sairas suhtautuminen siihen, että "vihdoin Thatcher on kuollut ja poltettu". Täysin sivistymätöntä käytöstä. Ilmeisesti näitä juhlia on järjestänyt muun muassa Socialist Workers -niminen puolue.

Absurdia Britanniassa on, että esimerkiksi kaivosalan hiipuminen ja siinä menetyt työpaikat laitetaan kokonaan Thatcherin syyksi. Ikään kuin kaivosteollisuus ei olisi hiipunut muuten. Sama teollisuuden murroshan on ollut muualla Länsi-Euroopassa. Valtionyhtiöiden kaatuminen 90-luvulla olisi vain tullut kalliimmaksi.

Miksi verrata Thatcheria diktaattoriin kuten HS:n kolumnissa? Thatcher voitti kolmet demokraattiset vaalit. Kritiikki menee välillä täysin suhteellisuudentajuttomaksi.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”