Helena Pilke
Viestit: 34
Liittynyt: 24.11.09 21:24
Viesti: Kotisivu

Linnan Sotaromaanin julkaisemisesta

Kysymys Martti T. Pelholle: kun sanot että "WSOY oli pakotettu julkaisemaan Linnan Sotaromaanin..." niin kiinnostaisi tietää:

1) kuka pakotti?
2) mitä keinoja käytettiin?

Olen tätä aiemminkin kysynyt, kun jossakin toisessa ketjussa mainitsit saman asian, mutta en silloin saanut vastausta.

Martti Tapio Pelho
Viestit: 322
Liittynyt: 24.12.11 16:05

Helena Pilkkeelle

Kirjoitat 11.4.2013:

Kysymys Martti T. Pelholle: kun sanot että "WSOY oli pakotettu julkaisemaan Linnan Sotaromaanin..." niin kiinnostaisi tietää:

1) kuka pakotti?
2) mitä keinoja käytettiin?

Olen tätä aiemminkin kysynyt, kun jossakin toisessa ketjussa mainitsit saman asian, mutta en silloin saanut vastausta.


....

Minulla ei ole nyt käytettävissäni WSOY:n vuonna 2001 julkaisemaa Väinö Linnan alkuperäisen käsikirjoituksen mukaista “Sotaromaania” mutta muistelen, että kysymyksesi vastaus on suoraan saatavissa myös ‘Sotaromaaniin’ liitetyistä kahdesta esipuheesta, joissa on varsin ansiokkaasti kerrottu kustannustapahtumista.

Sotaromaanin toisessa esipuheessa mainitaan toimitusjohtaja Jäntin laittaneen Linnan käsikirjoituksen, tuolloin 80-vuotiaalle isälleen, eläkeellä olevalle WSOY:n toimitusjohtajalle, luettavaksi.

Isän kommentti Linnan alkuperäisestä käsikirjoituksesta oli ollut viikon kuluttua ettei hän ole lukenut koskaan näin hyvää romaania mutta on eri asia uskallatteko te sen julkaista!

Muistelen, että nuorempi Jäntti kommentoi Sotaromaanin esipuheessa isänsä sanomaa, etta näin puhuu mies, joka on lukenut työkseen puolivuosisataa kirjailijoiden tuhansia käsikirjoituksia!

Eivät uskaltaneet vuonna 1954 julkaista.

Vuonna 2001 WSOY:lla ei ollut muuta vaihtoehtoa kun julkaista Linnan alkuperäisen käsikirjoituksen mukainen sotaromaani sen alkuperäisellä nimellä ja kumota näin oma, 47 vuotta vanha, sensurointipäätöksensä.

Martti Pelho
suuhygienisti
Fuengirola
Andalusia

Tapio Onnela
Viestit: 4903
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Helena Pilkkeelle

Helena Pilke kirjoitti:Kysymys Martti T. Pelholle: kun sanot että "WSOY oli pakotettu julkaisemaan Linnan Sotaromaanin..." niin kiinnostaisi tietää:
1) kuka pakotti?
2) mitä keinoja käytettiin?

Martti Tapio Pelho kirjoitti:Eivät uskaltaneet vuonna 1954 julkaista.
Vuonna 2001 WSOY:lla ei ollut muuta vaihtoehtoa kun julkaista Linnan alkuperäisen käsikirjoituksen mukainen sotaromaani sen alkuperäisellä nimellä ja kumota näin oma, 47 vuotta vanha, sensurointipäätöksensä.

Asiallinen kysymys Helena Pilkkeeltä!
Luin juuri äskettäin tuon "sensuroimattoman" version, ja on ilmiselvää, ettei kyse ollut mistään "sensuroinnista" vaan ihan normaalista editointityöstä, jotka selvästi paransivat ja kiinteyttivät romaanin sanomaa.
Voisitko Martti Pelho taas perustella väitteitäsi tarkemmin.

Helena Pilke
Viestit: 34
Liittynyt: 24.11.09 21:24
Viesti: Kotisivu

Re: Taavetin karkurileirin karkureiden kohtalot?

Tapio, myös kirjallisuudentutkija Yrjö Varpio on tullut samaan tulokseen kuin me. Hän perustelee kantansa Sotaromaanin esipuheessa, johon Pelho tuossa viittasi.
Kyse ei ollut siis sensuurista, vaan normaalista toimitustyöstä, jota luonnollisesti Tuntemattoman sotilaan ilmestymisen aikaan tehtiin 1950-luvun kirjallisten konventioiden asettamassa viitekehyksessä.
(no tämä nyt ei kyllä liity Taavetin karkurileiriin mitenkään mutta kysyinpähän Pelholta, noin sensuuritutkijana ja muutennii, kun hänellä tuntuu olevan niin varma tieto monesta asiasta :-) )

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Taavetin karkurileirin karkureiden kohtalot?

MOT-ohjelman käsikirjoitus löytyy netistä: http://www.yle.fi/mot/130300/kasis.htm

Sotaromaanin käsikirjoitus löytyi Yrjö Varpiolta, joka oli pitänyt sitä 20 vuotta. Varpion mielestä poistot paransivat kirjaa.

Käsikirjoituksessa esiintyvät Tarmio ja Jorma Kaimio ovat WSOY:n entisiä johtajia, joilla on toinen näkemys poistetuista teksteistä. Meri ja Laine ovat kirjailijoita.

Timo Sedergrenin Sotaromaani ja Tuntematon sotilas – kaksosten identtisyys puntarissa löytyy netistä http://www.ennenjanyt.net/3-02/sotaromaani.htm

Sedergrenin mukaan Tuntemattomasta sotilaasta poistettiin tekstejä jotka:
  • rikkoivat 1950-luvun poliittisia diskursseja, joista keskeisimmät ovat nationalistinen ja ulkopoliittinen diskurssi
  • jotka joko pilkkasivat tai halvensivat Neuvostoliittoa, maan yhteiskuntajärjestelmää tai maan johtajia
  • sellaisia militaristisia tekstejä, joissa joko arvosteltiin sodan tapahtumia tai loukattiin perinteisenä pidettyä runebergilais-isänmaallista julkisuuskuvaa suomalaisista sotilaasta, upseereista ja lotista.
  • rasistiseksi luonnehdittavia, venäläisiä ja neuvostokansalaisia halventavia tekstejä, jotka vielä sodan aikana kuuluivat rasistiseen valtadiskurssiin mutta jotka sodan jälkeen olivat menettäneet hegemonisen asemansa suomalaisessa julkisuuskuvassa
  • Uskontoon ja uskonnollisuuteen ironisesti, pilkkaavasti tai halveksivasti suhtautuvat tekstit poistettiin romaanista lähes poikkeuksetta.
  • jotka rikkoivat tai loukkasivat 1950-luvun moralismia, joka kohdistui ennen muuta seksismiin ja tappamiseen ja niihin liittyvään etiikkaan ja normistoon.
  • joissa kertoja joko moralisoi tai arvostelee sodan kulkuun liittyviä tapahtumia, ennen kaikkea rintamalla toteutettuja teloituksia.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Taavetin karkurileirin karkureiden kohtalot?

Vetehinen kirjoitti:Sedergrenin mukaan Tuntemattomasta sotilaasta poistettiin tekstejä jotka:

rikkoivat 1950-luvun poliittisia diskursseja, joista keskeisimmät ovat nationalistinen ja ulkopoliittinen diskurssi

jotka joko pilkkasivat tai halvensivat Neuvostoliittoa, maan yhteiskuntajärjestelmää tai maan johtajia

sellaisia militaristisia tekstejä, joissa joko arvosteltiin sodan tapahtumia tai loukattiin perinteisenä pidettyä runebergilais-isänmaallista julkisuuskuvaa suomalaisista sotilaasta, upseereista ja lotista.

rasistiseksi luonnehdittavia, venäläisiä ja neuvostokansalaisia halventavia tekstejä, jotka vielä sodan aikana kuuluivat rasistiseen valtadiskurssiin mutta jotka sodan jälkeen olivat menettäneet hegemonisen asemansa suomalaisessa julkisuuskuvassa

Uskontoon ja uskonnollisuuteen ironisesti, pilkkaavasti tai halveksivasti suhtautuvat tekstit poistettiin romaanista lähes poikkeuksetta.

jotka rikkoivat tai loukkasivat 1950-luvun moralismia, joka kohdistui ennen muuta seksismiin ja tappamiseen ja niihin liittyvään etiikkaan ja normistoon.

joissa kertoja joko moralisoi tai arvostelee sodan kulkuun liittyviä tapahtumia, ennen kaikkea rintamalla toteutettuja teloituksia.
Ylläolevasta voi saada sellaisen käsityksen, että nämä olisi kaikki tyystin poistettu julkaistusta versiosta. Näinhän asia ei tietenkään ole. Ja muistaakseni niitä teloituksiakin on jo 1954 julkaistussa kirjassa mukana, samoin Runebergin ironisointia.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Helena Pilkkeelle

Martti Tapio Pelho kirjoitti:Kirjoitat 11.4.2013:

Kysymys Martti T. Pelholle: kun sanot että "WSOY oli pakotettu julkaisemaan Linnan Sotaromaanin..." niin kiinnostaisi tietää:

1) kuka pakotti?
2) mitä keinoja käytettiin?

Olen tätä aiemminkin kysynyt, kun jossakin toisessa ketjussa mainitsit saman asian, mutta en silloin saanut vastausta.


....

Minulla ei ole nyt käytettävissäni WSOY:n vuonna 2001 julkaisemaa Väinö Linnan alkuperäisen käsikirjoituksen mukaista “Sotaromaania” mutta muistelen, että kysymyksesi vastaus on suoraan saatavissa myös ‘Sotaromaaniin’ liitetyistä kahdesta esipuheesta, joissa on varsin ansiokkaasti kerrottu kustannustapahtumista.

Sotaromaanin toisessa esipuheessa mainitaan toimitusjohtaja Jäntin laittaneen Linnan käsikirjoituksen, tuolloin 80-vuotiaalle isälleen, eläkeellä olevalle WSOY:n toimitusjohtajalle, luettavaksi.

Isän kommentti Linnan alkuperäisestä käsikirjoituksesta oli ollut viikon kuluttua ettei hän ole lukenut koskaan näin hyvää romaania mutta on eri asia uskallatteko te sen julkaista!

Muistelen, että nuorempi Jäntti kommentoi Sotaromaanin esipuheessa isänsä sanomaa, etta näin puhuu mies, joka on lukenut työkseen puolivuosisataa kirjailijoiden tuhansia käsikirjoituksia!

Eivät uskaltaneet vuonna 1954 julkaista.

Vuonna 2001 WSOY:lla ei ollut muuta vaihtoehtoa kun julkaista Linnan alkuperäisen käsikirjoituksen mukainen sotaromaani sen alkuperäisellä nimellä ja kumota näin oma, 47 vuotta vanha, sensurointipäätöksensä.
Pelho ei vastaa lainkaan kysymykseen, kuka pakotti WSOY:n julkaisemaan 2001, vaan jaarittelet ihan toisesta asiasta eli vuoden 1954 versiosta.

Kun Pelho sitten pääsee asiaan, niin hän kuittaa sen sanomalla WSOY:lla "ei ollut muuta vaihtoehtoa".

Tämä on täyttä höpönhöpöä. WSOY:lla oli täysi oikeus jättää teos julkaisematta, kukaan ei voinut sitä pakottaa yhtään mihinkään. Mutta luultavaa on, että ahneus voitti, koska teos oli varma hitti.

Pelhon pitäisi tehdä varsinainen kysymys: miksi Väinö Linna ei kuuluisaksi tultuaan vaatinuut teoksen julkaisua? Tai neuvonut perikuntaansa, että sen julkaisulla voi kuitata perintöverot.
Viimeksi muokannut Emma-Liisa, 13.04.13 10:05. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Taavetin karkurileirin karkureiden kohtalot?

Vetehinen kirjoitti:Sedergrenin mukaan Tuntemattomasta sotilaasta poistettiin tekstejä jotka:

rikkoivat 1950-luvun poliittisia diskursseja, joista keskeisimmät ovat nationalistinen ja ulkopoliittinen diskurssi

jotka joko pilkkasivat tai halvensivat Neuvostoliittoa, maan yhteiskuntajärjestelmää tai maan johtajia

sellaisia militaristisia tekstejä, joissa joko arvosteltiin sodan tapahtumia tai loukattiin perinteisenä pidettyä runebergilais-isänmaallista julkisuuskuvaa suomalaisista sotilaasta, upseereista ja lotista.

rasistiseksi luonnehdittavia, venäläisiä ja neuvostokansalaisia halventavia tekstejä, jotka vielä sodan aikana kuuluivat rasistiseen valtadiskurssiin mutta jotka sodan jälkeen olivat menettäneet hegemonisen asemansa suomalaisessa julkisuuskuvassa

Uskontoon ja uskonnollisuuteen ironisesti, pilkkaavasti tai halveksivasti suhtautuvat tekstit poistettiin romaanista lähes poikkeuksetta.

jotka rikkoivat tai loukkasivat 1950-luvun moralismia, joka kohdistui ennen muuta seksismiin ja tappamiseen ja niihin liittyvään etiikkaan ja normistoon.

joissa kertoja joko moralisoi tai arvostelee sodan kulkuun liittyviä tapahtumia, ennen kaikkea rintamalla toteutettuja teloituksia.
Onko Pelho siis sitä mieltä, että rasistiset kohdat olisi pitänyt julkaista ja NL:oa tahallaan loukata?

Kiinnittää huomiota, että ainakin yhdestä asiasta Linna vaikeni tyystin: homoseksualismista? Miksi Linna harjoitti itsesensuuria?

Vaadin, että Linnan ruumis kaivetaan ylös ja hänen päästään otetaan käsikirjoitus, joka sisältää homoseksuaaliset kohdat, jotka hän itsesensuroi.
Viimeksi muokannut Emma-Liisa, 13.04.13 10:07. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Linnan Sotaromaanin julkaisemisesta

Tarkennettava aikaisempaa kirjoitusta sen verran, että MOT-ohjelman aikaan Jorma Kaimio oli WSOY:n toimitusjohtaja.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Taavetin karkurileirin karkureiden kohtalot?

Emma-Liisa kirjoitti:Kiinnittää huomiota, että ainakin yhdestä asiasta Linna vaikeni tyystin: homoseksualismista? Miksi Linna harjoitti itsesensuuria?
Katariina Lillqvist käsitteli homoseksualismia Uralin perhosessa

http://fi.wikipedia.org/wiki/Uralin_perhonen

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Taavetin karkurileirin karkureiden kohtalot?

Pelho sivuuttaa täysin ydinkohdan: oliko lopputulos romaanina parempi vai huonompi? Ainakin 50-luvun standardeilla se oli parempi, sillä modernistien mukaan Linnan kertojan kaltaisin selityksiä ei saanut olla. Jotkut niistä ovat lisäksi ällistyttävän huonosti kirjoitettu. Ylipäänsä tuntuu kuin kirjailija ei olisi lainkaan tajunnut, että lukija osaa itsekin tehdä johtopäätökset eikä niitä tarvitse rautalangasta vääntää-

Näin ollen on ymmärrettävää, ettei Linna edes kuuluisuutensa huipulla vaatinut alkuperäistä käsikirjoitusta julkaistavaksi. Kirjailijana hänellä eivät olleet tärkeintä "paljastusten" tekeminen vaan oma maine kirjailijana.

Lisäksi on selvää, että vain osa poistoista olisi voitu julkaista. Kun NL:n arvostelu olisi jäänyt pois. Näin teoksesta olisi tullut muotopuoli. Sitä olisi käytetty poliittisena lyömäaseena ja kirjallinen arvo olisi unohdettu. Filmatisointiakaan ei olisi tehty.

Pekka Tarkan arvelu, että Linnaa olisi syytetty jumalanpilkkalain perusteella on mielenkiintoinen. Se olisi antanut koko teokselle toisen sävyn, sillä 1954 elettiin aika tavalla eri aikaa kuin 1964.

Kaiken kaikkiaan, kustantaja paitsi tajusi, miten kirjasta saa romaanina paremman leikkaamalla turhat selitykset pois, myös sen miten paljon uutta ja hätkähdyttävää yleisö 1954 korkeintaan sietää.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”