nylander
Posts: 1356
Joined: 07.06.06 20:33

Turun kaupungin perustaminen

23.05.13 13:12

Ajattelin kirjoittaa tähän säikeeseen kommentin Turun kaupungin perustamisesta, koska sekin mielestäni liittyy olennaisella tavalla "Ruotsi vallan" tuloon Suomenniemelle.

Ja heti toinen varaus: Toivoakseni Agricolan keskustelupalstalla on luvallista ottaa kantaa samalla foorumilla julkaistuihin kirja-arvioihin. (Jos ei ole, niin sopii poistaa.) Klaus Lindgren arvioi 8.5.2013 Kari Tarkiaisen Sveriges Österland -teoksen suomennoksen Ruotsin Itämaa. Esihistoriasta Kustaa Vaasaan (SLS 2010). Lindgren kirjoitti mainitsemasta asiasta näin:
Turun kaupunki perustettiin varmuudella ennen vuotta 1309, ja kuinka ollakaan, turkulaiset saavat kiittää siitä saksalaisia.
Tarkiaisen kirja on minulle tuttu,koska tulin lukeneeksi sen heti tuoreeltaan. Lainaan kirjasta kohdan, jossa tekijä käsittelee kaupunkilaitoksen syntyä Suomessa:
Suomessa kaupunkiyhteisö syntyi voimakkaan saksalaisen vaikutuksen alaisena Aurajoen jokilaaksoon. Kaupungin paikka Unikankareella, jonkin matkaa suistosta ylävirran suuntaan, määräytyi siitä, että koggit saattoivat purjehtia sinne asti. - - Turkua voi siis hyvällä syyllä pitää saksalaisen siirtolaisuuden päätepisteenä tai eteentyönnettynä tukikohtana Itämeren alueella.
Puheena olevaa kysymystä käsitelleessään Tarkiainen näkyy tukeutuneen lähes yksinomaan Mika Kallioisen vuonna 2000 julkaistuun väitöstutkimukseen Kauppias, kaupunki, kruunu. Turun porvariyhteisö ja talouden organisaatio varhaiskeskiajalta 1570-luvulle.

Itselleni Turun syntyongelma on merkinnyt kiintoisaa, mutta vain passiivisesti "silmälläpidettävää" (käyttääkseni eliöiden uhanalaisuuden luokittelusta lainattua termiä) historian kysymystä; olen siis jokseenkin sattumanvaraisesti pyrkinyt poimimaan tiedonjyvän sieltä, toisen täältä, milloin asiasta on kirjoitettu tai puhuttu kirjoissa, lehtiartikkeleissa, esitelmissä. jne. Lukijoiden pitkästymisen uhallakin tohdin esittää, minkälainen kuva itselleni on syntynyt Turun kaupungin synnystä:

"Synty" onkin sopiva lähtökohta, sillä vuosikymmenien ajan vallitsevana oli aksiooma siitä, että "Turkua ei koskaan ole perustettu, vaan se on syntynyt (spontaanisti)". Minun tietoisuudessani käsitystä edusti näkyvimmin edesmennyt valtionarkeologi C. J. Gardberg, jonka aiheesta pitämiä luentojakin aikanaan kuuntelin. Teorian ydinkohdat voidaan suuresti yksinkertaistaen tiivistää näin, sellaisina kuin minä ne ymmärsin: Hansakoggien käyttöön ottaminen Itämeren-kaupassa aiheutti sen, että nämä suuren syväyksen alukset eivät päässeet nousemaan maankohoamisen madaltamaa Aurajokea Koroisiin asti. Sen vuoksi saksalaiset kauppiaat perustivat koloniansa puolitoista kilometriä alavirtaan Unikankareen kohdalle joen itärannalle ja rakennuttivat nykyisen tuomiokirkon paikalle pienen puukirkon. - Osan teoriansa aineksista Gardberg oli omaksunut edeltäjiltään, eritoten Juhani Rinteeltä, jonka näkemyksiin (mm.tuomiokirkon restauroinnin yhteydessä suoritetut tutkimukset 1920-luvulla) hän ahkeraan viittaili.

Vasta 2000-luvun taitteessa "koggi- ja kauppasaksateoriaa" alettiin vakavasti horjuttaa. Dosentti Markus Hiekkasen pääteesi (esim. 2002, 2003) oli, että Turun kaupunki nimenomaan perustettiin. Perustajina olisivat olleet kirkko, Ruotsin kruunu ja dominikaanijärjestö. Ymmärtääkseni myös tutkija Aki Pihlman jo samoihin aikoihin omaksui kriittisen kannan vanhaan teoriaan.

Muistelen, että valtionarkeologi Gardberg oli 1979, eräänlaisena Turun "juhlavuonna" (750 vuotta laskettuna piispanistuimen siirrosta Koroisiin) esittänyt toivomuksen, että Turun kaupunki joskus pystyisi rahoittamaan arkeologisen kaivauksen, joka käsittäisi jonkinlaisen kapean "ojan" Brahenpuistosta jokirantaan Unikankareen pohjoispuolelle. Aikanaan toivomus toteutuikin mutta toisessa muodossa, kun kesinä 2005 ja 2006 suoritettiin Varhainen Turku -hankkeen kenttätyöt tuomiokirkon ympäristössä, historiallisen Kirkkokorttelin ydinalueen kolmessa eri pisteessä; kyseessä olivat alueen ensimmäiset modernit arkeologiset kaivaukset. Löydettyjen rakenteiden ajoituksessa tärkein komponentti oli kävitykseni mukaan saksalainen ns. kivisavikeramikka, mutta mihinkään hansakauppiaiden tai saksalaissiirtolaisten "kolonisaatioon" sen ei viittaa. Päinvastoin: eräässä Varhainen Turku -hankkeen tuloksia esitelleessä yleisötilaisuudessa kaivausten johtaja Aki Pihlman asiasta kysyttynä nimenomaan totesi, ettei kaivauksissa löydetty mitään sellaista, mikä tukisi käsitystä saksalaisesta kauppiaskoloniasta Turun kaupunkikehityksen alullepanijoina. - Ajoituksesta Hiekkanen ja Pihlman ovat esittäneet hieman toisistaan poikkeavia tutkimustuloksia. Pihlman on vuosien 2005 - 2006 hankkeen perusteella todennut (2010): "Näyttää siltä, että kaupunki perustettiin 1300-luvun ensimmäisinä vuosina aluelle, jossa oli 1200-luvulla maaseutuasutusta."

( Todettakoon samalla, että teoria saksalaisten rakennuttamasta Unikankareen puukirkosta on ymmärtääkseni sekin osoittautunut täysin perusteettomaksi. Sen sijaan äskettäin edesmennyt fil. tri Knut Drake esitti vuosikymmen sitten kilpailevan käsityksen perinteiselle näkemykselle, jonka mukaan Unikankareelle vihittiin vuonna 1300 tai niillä tienoin kivinen tuomiokirkko. Drake esitti sittemmin Hiekkasen tukemana ja kivikirkon rakentamista entisestään myöhentämänä, että ensimmäinen tuomiokirkko mallia 1300 oli puukirkko.)

Edellä kerrotussa ei tietenkään ole vähäisintäkään uutta alan tuntijoille. Päätin kuitenkin kommentoida, koska Klaus Lindgrenin referoima Kari Tarkiaisen teos vaikuttaa näiltä osin tarjoavan suuresti kiistanalaista ellei sitten kokonaan vanhentununeeksi katsottavaa tietoa. Näin siitäkin huolimatta, että meitä ns. pulliaisia ja jokamiehiä on kuluvan vuoden kuukausina yhä tihenevin ja jyrkentyvin äänenpainoin kovisteltu olemaan sekaantumatta tiedeihmisten asioihin, joita meikäläisillä ei ole edellytyksiä ymmärtää.

Tapio Onnela
Posts: 4819
Joined: 13.09.05 12:40
Contact: Website

Re: Turun kaupungin perustaminen

23.05.13 13:26

Kiitos kiinnostavasta puheenvuorostasi! On erittäin suotavaa keskustella kirja-arvioista täällä foorumilla. Itse asiassa alunperin se oli yksi foorumin tarkoituskin, mutta koska kommentteja niihin ei juuri koskaan tullut loimme mahdollisuuden kommentoida arvosteluja suoraan arvostelujen alla. Mutta täällä foorumilla jatkokeskustelu on toki huomattavasti helpompaa.

Tein tästä kuitenkin oman säikeen, koska mielestäni tämä ansaitsee ihan oman ketjunsa, ja sivuaa vain vähän tuota Suomi on ruotsalainen keskustelua.

ile
Posts: 93
Joined: 23.09.06 17:40

Re: Turun kaupungin perustaminen

24.05.13 15:51

Kiinnostava puheenvuoro, ja oivallinen tapa synnyttää kirja-arvosteluista keskustelua.

Käsittääkseni keskustelu Turun kaupungin perustamisesta törmää lähteiden puutteeseen. Pahoittelen, etten tältä istumalta luettele lähteitäni tai viittaa keskusteluun nimillä. Tämä voisi olla artikkelin paikka.

(1) Historiallisiksi lähteiksi on hyväksytty kirjalliset tiedot siitä, että 1300-luvun alussa on olemassa Turun porvariyhteisö, joka käyttää omaa sinettiään. Keskiajan juridiikan perusteella tämä edellyttää, että kuningas on hyväksynyt porvariyhteisön olemassaolon. Hetki, jolloin kuningas on tämän tehnyt, katsotaan juridisesti kaupungin perustamiseksi. Myöhemmältä ajalta on säilynyt Turun kaupungin olemassaolon perusteleva dokumentti, jota on pidetty perustamisasiakirjan kopiona.

Juridisen yhteisön olemassaolo ei kerro (a) koska ja (b) keiden aloitteesta yhteisö on konkreettisesti muodostunut. Myöhempi asiakirja ei kerro, koska mahdollinen aiempi asiakirja on tuotettu, ja oliko se sisällöltään samanlainen (tai vielä selkeämmin perustamisasiakirja).

-->Joudumme spekuloimaan. Koska tuntemamme keskiaikainen kaupunkilaitos Itämeren piirissä on useimmissa tapauksissa saksalaista alkuperää, tai liittyy elimellisesti saksalaisten dominoiman kaupan ekspansioon, on helppo ajatella, että myös Turun kaupungin olemassaolo liittyy saksalaisten dominoimaan kauppaan. Tähän hypoteesiin liittyy ajatus siitä, että saksalaisten laivateknologia (koggi) olisi olennaisesti ja universaalisti muuttanut lastaus- eli satamapaikkoja.

Ongelmana on, ettei meillä ole eksplisiittisiä lähteitä, jotka kertoisivat, miten juuri Turun kohdalla on menetelty ja miksi. 2000-luvun tutkimus on osoittanut, että ruotsalainen ja saksalainen kaupunkilaki eivät ole mitenkään identtisiä, vaan itse asiassa käsittelevät yllättävänkin eri laisia asioita. Myöskään saksalaiset kaupunginlait Itämeren piirissä eivät suinkaan ole keskenään identtisiä. Kaupunkien juridinen syntyminen ja olemassaolo ei siten edellytä automaattisesti saksalaisten roolia, vaikka se useimmissa tapauksissa onkin osoitettavissa.

Lisäksi tiedämme, että urbaanin luonteisia kauppapaikkoja on ollut ennen saksalaistyyppistä kaupunki-ideaa, ja arkeologinen evidenssi on tuonut tällaisia paikkoja esiin myös sieltä, missä tiedämme kaupunkien perustamisesta kirjallisten lähteiden pohjalta. Kaupunkeja saattoi siis syntyä ilman saksalaisten vaikutusta, ja uuden juridiikan mukaista kaupungin perustamista saattoi edeltää samalla tai läheisellä paikalla ollut vanhempi kauppa-asutus.

Tiedämme myös, että matalan syväyksen venemäiset alukset säilyivät laajalti kauppiaiden käytössä Itämeren piirissä. Varhaiset koggit olivat huomattavasti pienempiä kuin usein annetaan ymmärtää, ja tasapohjaisina niiden syväys ei välttämättä ollut olennaisesti suurempi kuin vanhempien ”viikinkityyppisten” kauppa-alusten. Lisäksi näiden eri alustyyppien käyttö ei ollut kansallisesti rajoittunutta. Pikemminkin eri vesillä käytettiin vesireitteihin ja tavaramääriin parhaiten soveltuvia aluksia. Turun saaristo ei ole helppoa navigointialuetta, ja Turun kauppa ei myöhäiskeskiajalla edellyttänyt erityisen suuria aluksia. Voisimme vetää tästä sen jälkiviisastelevan johtopäätöksen, ettei kaupungin syntyminen Aurajoen varrelle ollut erityisen riippuvainen jonkun tietyn alustyypin syväyksestä. On myös otettava huomioon Aurajoen pohjaprofiilin mahdolliset muutokset vuosisatojen aikana. Jokiarkeologiaa ei Turussa ole harrastettu, vaikka se voisi vastata moniin kysymyksiin.

(2) Arkeologiassa tutkitaan esinetyyppejä ja rakenteita, ja muodostetaan niille levintä- ja paralleelikarttoja. Näiden pohjalta arvioidaan eri seutujen tuotantotapojen ja väestöjen yhteyksiä ja esitetään teoreettisia tai antropologisiin paralleeleihin perustuvia oletuksia kulttuurien luonteesta ja yhtenäisyydestä tai eroista.

--> Esineet eivät kuitenkaan sinällään paljasta käyttäjiensä kieltä tai (anakronistisesti) kansallisuutta. Ajoitukset tuppaavat olemaan 50-100 vuoden tarkkuudella. Ne toki paljastavat taloudellisen tuotannon, vaihdannan ja riippuvuuden alueita ja kontaktivyöhykkeitä, jotka ilman muuta kertovat yhteyksistä. Yhteydenpito on edellyttänyt kykyä kommunikoida. Kaupankäyntiin riittää melko alkeellinenkin kommunikaatio. Tuotantotapojen ja rakennustekniikan siirtyminen alueelta toiselle on edellyttänyt varsin kehittynyttä kommunikaatiota, luultavasti yhteistä tai välittävää kieltä. Tietynlaiseen rakentamiseen liittyvien rituaalien (esim. katolinen kultti kirkkoineen) leviäminen on edellyttänyt vielä syvempää kulttuurista integraatiota, ainakin rahoittavien tahojen kesken.

--> Saksalaistyyppisen keramiikan löytyminen Aurajokilaaksosta (ja muualtakin Suomen rannikoilta) ei siis automaattisesti tarkoita, että paikalla on asunut saksalaisia. Esinetyypit eli arkeologinen typologia ei riitä, tarvitaan tieto siitä, mistä savi on peräisin, eli millä seudulla tuotanto on tapahtunut. Hiljattain julkaistut tulokset Vantaan Mårtensbackasta löydetyn saksalaistyyppisen savikeramiikan alkuperästä viittaavat siihen, että seudulle myöhäiskeskiajalla päätynyt keramiikka on ollut osin paikallista ja osin virolaista (tallinnalaista?) alkuperää.

Tämä sotii sitä ajatusta vastaan, että tietynlainen keramiikka olisi aina kotoisin tietyltä (saksalaiselta) alueelta ja edellyttäisi suoria kontakteja tai saksalaisten läsnäoloa. Käsityöläiset ovat osanneet kansallisuudestaan riippumatta valmistaa esinetyyppejä, joilla on ollut tarvetta ja kysyntää. Tuotantotekniikan hallitseminen, tuotantomäärät, laatu, kysyntä ja tarjonta sekä kontaktiverkostot (olemassa olevat markkinat) ovat määritelleet, mihin kunkin tuotantopaikan tuotokset ovat levinneet. Jotakin kieltä kaupassa on varmasti käytetty, tai sitten osoittelu, maksutavaran esittely ja ääntely ovat riittäneet.

--> Kirkon rakentaminen liittyy oleellisesti kristillistymiseen, (ruotsalaisen) keskushallinnon vakiintumiseen, hiippakunnan (ruotsin- ja/tai latinankielisen) hallinnon tehostumiseen, ja ennen kaikkea varallisuuden kertymiseen ja suuremman rituaalisen tilan tarpeeseen. Sama pätee dominikaanikonventin perustamiseen ja monumentaaliseen rakentamiseen. Kehitykselle löytyy luonnollisesti paralleeleja lännestä ja etelästä (ruotsista ja saksasta), jossa kristillistyminen oli varhaisempaa ja varallisuuskertymät varhaisempia ja suurempia.

Tiedämme, että hiippakuntakeskukset ja dominikaanikonventit muualla Euroopassa ovat lähes säännöstään sijainneet urbaanin, juridisen perustamisasiakirjan omaavan kaupunkimaisen asutuksen vieressä tai osana sitä. Lisäksi myöhemmältä ajalta on säilynyt kirjallisia anekdootteja siitä, että Turun seudulle on hankittu pätevää rakennushenkilöstöä saksalaiselta alueelta. Paralleeliset ja aihetodisteet eivät kuitenkaan sinällään määrittele Unikankareen kivikirkon tai kivirakennusten rakennuttajien, rakentajien ja käyttäjien kieltä tai kansallisuutta. On täysin mahdollista, että rakennuttajat ovat olleet etupäässä ruotsinkielisiä, rakentajat saksankielisiä, ja suurin osa käyttäjistä suomenkielisiä. Tai että kaikki ovat olleet monikielisiä ja moninaisille, eri suunnista tuleville vaikutteille alttiita. Kaikkien näiden ryhmien läsnäolo olisi ollut edellytyksenä rakennushankkeelle.

--> Arkeologisia kaivauksia voidaan suorittaa rakennetulla alueella vain hyvin rajallisesti. Turun ja sen ympäristön kuopat ja ojat eivät välttämättä osu kohtiin, joissa aikanaan on ollut urbaania toimintaa. Varsinkin vanhempien kaivausten osalta kaivaussyvyys ja dokumentaatio jättävät toivomisen varaa. Vain hiukan kärjistäen voi todeta, että koko Aurajokilaakso pitäisi kaivaa parinkymmenen kilometrin syvyydeltä (sisämaahan) ja puolen kilometrin leveydeltä (joen molemmin puolin), ennen kuin arkeologia voisi eksplisiittesti todeta, minkälaisia erilaisia asutuksia alueella on ollut, onko nykyiselle Turulle löydettävissä (semi-)urbaania edeltäjää vai ei, ja onko se sijainnut 500m vai 5km eri paikasa. Sittenkin Turkua mahdollisesti edeltänyt kauppapaikka on voinut olla vaikkapa saaristossa.

(3) Itselleni on epäselvää, mistä Turku on saanut suomenkielisen nimensä. Jos ”turku” on ollut yleinen suomenkielinen (tai skandinaavinen/venäläinen/balttilainen) termi kauppapaikalle, turkuja on saattanut olla Turun seudulla enemmän, ja Aurajoen Turun alkutaivalta pitäisi tarkastella suhteessa muihin turkuihin. Myös ruotsinkielinen ”åbo” (jokikylä tai jokikaupunki) on nimenä niin yleinen, että Turun seudun kaupunkimaista joensuuasutusta voisi etsiä muualtakin.

En tarkoita tällä, että Turku olisi joskus sijainnut jossain muualla, ja että se olisi siirretty paikalle. Tahdon sanoa, että seudulla on voinut olla kaukokaupan tuottamia aktiviteetteja kauan, ja että myöhemmin juuri Turussa asuvilla on voinut olla sukupolvien ajan kiinteitä kauppayhteyksiä Itämeren yli. Tämä ei niinkään liity Turun perustamiseen ja perustamispaikkaan, vaan Turun funktioon Varsinais-Suomen ulkomaankaupan solmukohtana. Tietyn kauppapaikan historiallis-juridinen ja arkeologinen ikääminen ei välttämättä kerro meille seudun sosiaalisten ja ekonomisten käytäntöjen aloittamisen ajankohtaa. Tällaisen toiminnan juuret voivat palautua esimerkiksi varhaiselle metallikaudelle. Toisaalta paralleelit tukevat käsitystä nopeista paikallisista muutoksista, joissa vieraspaikkakuntalaisten rooli ja rahoitus ovat tärkeitä.

(4) Kun lähdepohja on tämä, spekulaatiolle on aina tilaa. Tietenkään mitä tahansa ei voi väittää, ja paralleelit näyttävät tukevan tiettyjä tulkintoja huomattavasti paremmin (todennäköisemmin) kuin toisia. Teorioiden muuttuessa vanhaa (ja historian osalta aina yhtä puutteellista) aineistoa luetaan uudessa valossa ja sille esitetään uusia kysymyksiä. Tiede on keskustelua ja väittelyä, mutta kirjoihin kirjoitetaan vain tietyn hetken ja usein tietyn näkökulman synteesejä.

Nykyisen keskiaika- ja arkeologiabuumin vallitessa varmaa on ainoastaan se, että tästäkin asiasta tullaan esittämään lähitulevaisuudessa vielä lisää perusteltuja tulkintoja, jotka eivät välttämättä ole keskenään yhteneviä. Tarkiaisen kiteytys on hyvin perustein esitetty hypoteesi, jota voi olla vaikea eksplisiittesti todistaa tai kumota. "Synty" ja "perustaminen" eivät ole välttämättä ristiriidassa keskenään: Turun kaupunkiasutus voi olla sekä alueellisen "orgaanisen" ja hitaan "syntymisen" että juridisen ja ajallisesti tarkasti paikantuvan perustamisen tulos.

Asiasta väittelevät tiedeihmiset tuntevat lähdepohjan oletettavasti todella hyvin, mutta yksiselitteinen tulkinta taitaa odottaa itseään vielä aika kauan. Sitä tärkeämpää on, että "tavalliset pulliaiset" ihmettelevät ja kysyvät ääneen. Ehkä se tuotttaa rahoitusta jatkotutkimukselle ja uuden (arkeologisen) lähdeaineiston hankkimiselle.

Pahoittelen vielä kerran, etten ole liittänyt tähän tekstiin kirjallisuus- ja lähdeviittauksia. Enkä aio sitä tehdä jatkossakaan, koska tuhlaan paukkuni mieluummin artikkeliin. Syyttäkää siitä vaikka nykyistä tiedepolitiikkaa, joka kannustaa artikkelien kirjoittamiseen julkisen keskustelun ja popularisaation kustannuksella. Tässä esittämieni pohdintojen paikantaminen ja perusteleminen olisi myös vienyt niin kauan aikaa, etten olisi ehtinyt kirjoittaa tätä "yhdeltä seisomalta". Koko homma olisi jäänyt kirjoittamatta.

Ilkka Leskelä

nylander
Posts: 1356
Joined: 07.06.06 20:33

Re: Turun kaupungin perustaminen

25.05.13 14:19

Ilkka Leskelän kirjoitus sisälsi monia kiintoisia, muuten vaikeasti tavoitettavia näkökohtia aiheeseen. Kiitos niistä.

Lisään vielä tämän säikeen omaan viestiini pienen kommentin, joka ei paljon anna jos johta ei toivon mukaan otakaan:

Posti toi eilen verkkokaupasta tilaamani uutuuskirjan Jussi Iltanen, Suomen kuntavaakunat - Kommunvapnen i Finland (Karttakeskus 2013). Tekijä, FM Iltanen, esitellään nimiölehdellä maantieteilijäksi. (Heraldiikasta en ole juuri lainkaan kiinnostunut, mutta kirja sisältää muutamia hyviä karttoja ja sen lisäksi eräänlaisen minihistoriikin jokaisesta Suomen kunnasta.)

Turusta kirja toteaa mm. seuraavaa:

"Turun kaupungin perustamisajankohdaksi katsotaan yleensä vuosi 1229, jolloin paavi antoi luvan siirtää piispanistuimen Nousiaisista Koroisiin."

Täytyy olettaa, että tekijä tieteilijänä tuntee asianlaidan, joten ehkä tämäkin on pantava "popularisoinnin" tiliin. Vuonna 1929 kyllä vietettiin suureellisin menoin Turun kaupungin ja restauroidun tuomiokirkon 700-vuotisjuhlia (jotka kansan suussa kulkivat "Turun riemujuhlien" nimellä, kuten aikanaan kuulin vanhemmiltani). Yhtä lailla tunnettua on (tai ainakin pitäisi olla), että kyseessä oli paavi Gregorius IX:n kirjeen myöhäiskeskiaikaisen kopion otsikointivirhe, joka erehdytti tutkijat uskomaan kyseessä olleen piispanistuimen siirrosta Unikankareelle ja jonka sitten myöhempi tutkimus,ennen muuta Jarl Gallén, oikaisi. Todettakoon varmuuden vuoksi, että Koroinen sijaitsi Räntämäen pitäjässä, joka kylläkin nykyään on osa Turkua.

Ja vielä sivumennen Räntämäestä: Iltanen kertoo kirjassaan, että "Räntämäen rinnalla alettiin käyttää suojeluspyhimyksen mukaan nimeä Maaria, joka vakiintui käyttöön 1800 - 1900-lukujen taitteessa". Varmaan niinkin, mutta itse olen nähnyt pitäjästä 1600-luvun henkikirjoissa käytettävän Neitsyt Mariaan viittaavaa nimitystä "Vårfrukyrckie sochen". Arvelen, että kyseessä oli samantapainen kiertoilmaisu kuin Manner-Euroopan lukemattomat "Notre-Damet" ja vastaavat, kun pyhän henkilön nimeä mahdollisesti ei tohdittu suoraankaan käyttää.

nylander
Posts: 1356
Joined: 07.06.06 20:33

Re: Turun kaupungin perustaminen

19.02.14 23:37

Historian ns. suurteoksilla on näihin aikoihin asti ollut tärkeä merkitys yleensä melko ajantasaisen tutkimustiedon välittäjänä laajemmille kansalaispiireille. Vuodesta 2011 tilanne muuttui olennaisesti huonompaan suuntaan, kun suursarjojen kustantajana tunnetuksi tullut Weilin+Göös ajattiin alas. (Sivuutan tässä pari vuotta sitten ilmestyneen, WSOY:n kustantaman Euroopan historian 1-2. Tämä arvoteoksena markkinoitu kaksiniteinen artikkelikokoelma oli minulle henkilökohtaisesti paha pettymys sisältönsä hajanaisuuden ja ennen muuta joidenkin artikkelien käsittämättömän huonon ja hutiloidun kieliasun vuoksi. Onneksi maltoin odottaa, kunnes teoksen sai luettavakseen kirjastosta, enkä kiirehtinyt ostamaan.) Kannattamattomuus on tietenkin internet-aikakaudella kaiken selittävä avainsana. Silti ihmetyttää, miksi sitten Ruotsissa, jota ainakin "esi-englundlaisena" aikana pidettiin pahasti historiattomana maana, on kannattavaa kustantaa viime vuonna valmiiksi täydentynyt Nordstedts-yhtiön suursarja Sveriges historia 1-8, joka kaikilta osin, sekä tutkimusta popularisoivalta sisällöltään että ulkoasultaan (tarkoitan etenkin tuoreen tyylikästä, harkitun minimalistista kuvitusta vastakohtana suomalaisten opusten alati samoja kuvia kierrättävälle, määrällisesti "mässäilevälle" kuvitustyylille), vaikuttaa toistaiseksi vain sporadisestikin luettuna suorastaan loisteliaalta.

Mutta on minulla varsinaista asiaakin: Aivan osattomiksi ei suomalaistakaan yleisöä ole jätetty, vaikka kyseessä ei olekaan historian yleisesitys vaan kapeamman aihealueen hanke. Tarkoitan tuoretta teosta Suomen kaupunkirakentamisen historia I-II. Toim. Henrik Lilius & Pekka Kärki (SKS 2014). Ensivaikutelma antaa kuvan todella runsassisältöisestä ja kiintoisasta teoksesta. Aluksi kiirehdin katsomaan, mitä sanottavaa uudella kirjalla on Turun varhaisvaiheista. Lainaan teoksen aloitusluvun kirjoittajaa Janne Harjulaa:
Unto Salon mukaan kaikilla muilla Suomen keskiajan kaupungeilla paitsi Naantalilla on ollut saksalaisten kanssa käytyyn kauppaan liittyvä edeltäjä.Tutkimuksessa vallitsi pitkään käsitys, että Turun kaupungin vanhimman ytimen olisi muodostanut jo 1200-luvun puolivälissä saksalaiskauppiaiden siirtokunta, joka olisi asettunut tuomiokirkon lähiympäristöön. Markus Hiekkasen esittämät ajatukset kaupungin perustamisesta 1200-luvun lopulla ilman edeltävää urbaania asutusta ovat saaneet tukea viime aikojen kaivaustutkimuksista Tuomiokirkon ympäristössä. Tutkikimuksessa ei ole löytynyt 1200-luvun loppua vanhempia merkkejä kaupunkiasutuksesta, eikä Tuomiokirkon rakentamista edeltänyt, arvioiden mukaan puoli vuosisataa kestänyt esiurbaani kaupunkivaihe nykytiedon mukaan vaikuta todennäköiseltä.
(Tuomiokirkko-sanan alkukirjainvaihtelut alkutekstissä.)

Oletan, että näin auktoritatiiviselta vaikuttavan teoksen teksti edustaa ei vain muutamien tutkijoiden käsityksiä vaan vallitsevaa tutkimuskuvaa. Koska meitä pulliaisia eivät sido ns. tiedeyhteisön erilaiset kollegiaalisuus- ja pieteettisäännöt "ei mitään nimiä"-periaatteineen, kirjoitan näkyviin mielessä pinnalle pyrkivän kysymyksen: Jokohan voitaisiin avoimesti kirjoittaa laajemmallekin yleisölle, että erityisesti valtionarkeologi C. J. Gardbergin ja prof. Unto Salon kannattamalla teorialla saksalaisesta kauppakoloniasta Turun kaupungin varhaisalkiona on nykyään lähinnä oppihistoriallinen merkitys? (Tietenkin ottaen huomioon, ettei mitään "lopullista" totuutta jo pelkästään varhaiskeskiajan lähdetilanteenkaan vuoksi ole saavutettavissa.)

ile
Posts: 93
Joined: 23.09.06 17:40

Re: Turun kaupungin perustaminen

13.03.14 11:02

nylander wrote:Oletan, että näin auktoritatiiviselta vaikuttavan teoksen teksti edustaa ei vain muutamien tutkijoiden käsityksiä vaan vallitsevaa tutkimuskuvaa.
Kyllä. Turun kaupungin keskiaikaisen ytimen, tuomiokirkon ja raatihuonekorttelin alueelta, ei ole löytynyt mitään varhaisen kaupunkiasutuksen merkkejä ennen n. vuotta 1300. Kirkko ja kaupunki on rakennettu pellolle, siis perustettu.

Tämä ei sulje pois varhaisempaa saksalais-, gotlantilais- tai muuta vaikutusta alueella. Mutta varmuudella uskalletaan sanoa, että em. kauppiaat ja heidän paikalliset kauppakumppaninsa eivät ole asustelleet Turun ytimessä, eikä paikalla ole ollut kaupunkia ennen n. vuota 1300.
nylander wrote:Jokohan voitaisiin avoimesti kirjoittaa laajemmallekin yleisölle, että erityisesti valtionarkeologi C. J. Gardbergin ja prof. Unto Salon kannattamalla teorialla saksalaisesta kauppakoloniasta Turun kaupungin varhaisalkiona on nykyään lähinnä oppihistoriallinen merkitys? (Tietenkin ottaen huomioon, ettei mitään "lopullista" totuutta jo pelkästään varhaiskeskiajan lähdetilanteenkaan vuoksi ole saavutettavissa.)
Voitaisiin toki. On voitu jo vuosien, vuosikymmenen ajan.

On kuitenkin syytä erottaa kaksi eri hypoteesia:
1) Turun juridinen perustaminen nykyiselle paikalle, ja
2) Turkuun muuttaneiden kauppiaiden käytännön yhteydet ennen kaupungin perustamista.

Ensimmäiseen vastaus on: ei ennen n. 1300.

Jälkimmäiseen vastaus on: jossakinhan ihmiset ovat tavanneet ja jossakinhan konkreettista kauppavaihtoa on harjoitettu Varsinais-Suomen ja Itämeren-piirin muiden alueiden välillä myös aikaisemmin. Ehkä Turun saaristossa?

Valitettavasti kaikkein laajimmalle yleisölle leviävät perustiedot, eli oppikirjat, eivät ole keskiajantutkijoiden kirjoittamia, eikä keskiajantutkijoita näissä asioissa useinkaan konsultoida. Kirjoittajat ovat ennemminkin opettajia kuin tutkijoita, eikä monellakaan opettajalla ole kovin laajoja keskiajan opintoja, puhumattakaan innosta ja ajasta seurata tutkimuksen uusimpia tuloksia. Tutkijat ovat olleet asiasta huolissaan jo vuosien ajan, ja erilaisia yhteistyökanavia on etsitty myös tutkijoiden ja opettajien yhteistapaamisissa.

Loppupeleissä tiedon levittämisestä päättävät kuitenkin kustannustalot, eivät kirjoittajat tai tutkijat. Harmillisen usein vanhentuneet tiedot tai romantisoivat sadut vaikuttavat oppikirjojen suppeiden keskiaikaosioiden taustalla. Ehkä viime aikojen yhteistyö näkyy tulevissa oppikirja- ja yleisteossarjoissa.

Ilkka Leskelä

nylander
Posts: 1356
Joined: 07.06.06 20:33

Re: Turun kaupungin perustaminen

13.03.14 15:22

ile wrote:Voitaisiin toki. On voitu jo vuosien, vuosikymmenen ajan.
No juu, kyllähän näistä asioista halutessaan on uutta tietoa löytänyt. Itse kuulin puhuttavan,siis tekstiä näkemättä, Hiekkasen uudesta tulkintayrityksestä hänen artikkelissaan "Die Gründung der Stadt Turku" aika pian sen jälkeen kun se oli 2002, kun se oli julkaistu teoksessa Civitas et Castrum ad Maris Baltici. Ja jo seuraavana vuonna Hiekkasen uusi teoria oli suomen kielelläkin luettavissa julkaisussa Kaupunkia pintaa syvemmältä. Puhumattakaan sitten Varhainen Turku -hankkeen tuotttamista uusista näkökulmista ja Hiekkasenkin tuoreen teorian tarkennuksista, joista sai luettavakseen useissa eri julkaisuissa ja jotka sitten 2010 koottiin museokeskuksen loppuraporttiin.

Silti minulle on jäänyt vaikutelma, että näihin Suomen keskiajan olennaisten kysymysten uusiin tulkintoihin on liittynyt eräänlaista tarkoituksellistakin tiedonkulun "inertiaa" ja jarrutusta, enkä tällä tarkoita varsinaisia tutkijoita (joiden keskeisistä ambitio- ym. kiistoista en ole perillä enkä välitäkään olla). Tulen seuraavalla esimerkilläni varmaan astumaan joidenkin tahojen varpaille, mutta sille ei nyt mahda mitään.

Runsas vuosi sitten edesmennyt keskiajan rakennusarkeologian tutkija Knut Drake kyseenalaisti 2000-luvun alkuvuosista lähtien eri julkaisuissa siihen asti vallitsevana olleen käsityksen, jonka mukaan Turun tuomiokirkko rakennettiin tiilestä jo 1200-luvun lopussa. Vanhimman kivirakennuksen piirteet kuuluvat Draken tulkinnan mukaan 1300-luvun jälkipuoliskolle ja teoriaa entisestään modifioineen Markus Hiekkasen mukaan vasta 1400-luvun alkupuolelle. Paikallinen seurakuntayhtymä pitää oman ymmärrykseni mukaan jokseenkin kategorisesti kiinni näkemyksestä, jonka mukaan vuonna 1300 (ei kai sekään mikään varma ajoitus ole?) Unikankareella vihittiin nimenomaan tiilikirkko. Tilanne muistuttaa parinkymmenen vuoden takaisia reaktioita, jolloin Hiekkasen esittelemät uudet ajoitukset kirvoittivat kommentteja tyyliin "saa täällä hauskojakin juttuja kertoa". Eräässä luentotilaisuudessa seurakuntayhtymän ent. huomattava viranhaltija vastasi tekemääni huomautukseen Draken - Hiekkasen tulkintalinjan olemassalolosta huudahtamalla "mahdotonta!" - ja sai luonnollisesti naurajat puolelleen. Senkin olen kokenut eräällä taidehistorian harrastusluonteiselle ekskursiolla, että paikallinen vahtimestari-opas "lyö poikki" kuin paraskin Sibeliuksen aikainen kapellimestari, jos näitä ilmeisesti araksi koettuja ajoituskysymyksiä ottaa puheeksi. Eikä äskettäin ilmestynyt uusi kirja Turun tuomiokirkosta sekään juuri tuo asiaan uutta valaistusta. Olen vain selaillut kirjaa, mutta muistaakseni siinä mennään täysin perinteisen "tiilikirkko vuonna 1300"-konseption mukaan lukuun ottamatta sitä, että tekstiin oli sijoitettu pieni alaviite, jonka mukaan (muistinvaraisesti:) "tutkijoilla on tästä erilaisia käsityksiä".

Tiedän toki, että kysymys on avoin ja ehkä jääkin sellaiseksi. Suomen kaupunkirakentamisen historia toteaa: "Rakennusvaiheiden kronologiasta ei ole kuitenkaan päästy yksimielisyyteen kaikissa suhteissa, eivätkä muurit ole toistaiseksi paljastaneet tutkijoilleen rakennushistoriansa täsmällisiä ajankohtia." Teos kuitenkin ilmoittaa hahmottelevansa kirkon rakennushistoriaa "uusimpiin tulkintoihin nojautuen": "- - vaikuttaa todennäköiseltä että tällöin [1300-luvun alussa] Unikankareen kummulle olisi rakennettu suorakaiteen muotoinen yksinkertainen puukirkko, johon olisi liittynyt joko puusta tai kivestä tehty sakaristo".

Henkilökohtaiset asiat pitäisi jättää sivuun, mutta jo yksin osakseni tulleiden, edellä kerrottujen ikävien reaktioiden takia en jätä huomauttamatta, että viimeistään kirkolliselta toimijalta pitäisi olla lupa odottaa avointa ja rehellistä tiedotusmenettelyä, koskapa näinkin vanhan asian ei sentään olettaisi koskevan kenenkään elintärkeitä intressejä nykyajassa.

ile
Posts: 93
Joined: 23.09.06 17:40

Re: Turun kaupungin perustaminen

24.03.14 10:59

Niin. Jos tieteellistä tietoa ei hyväksytä ideologisista syistä, tutkimusjulkaisujen vaikuttavuus jää vähäiseksi tutkijoista riippumattomista syistä.

Keskiajantutkijat ovat saaneet osalleen näitä surullisia heittoja, älämölöä ja suoranaisia uhkauksiakin, kun asioiden, paikkojen ja henkilöiden ikää, vaikutuksia ja jopa todellisuutta on punnittu. Nylanderin luetteloon voi hyvin lisätä Tuomas Heikkilän saaman palautteen, kun hän pohti Pyhän Henrikin ja Lallin historiallisuutta.

Suomessa elää vahvana paikallinen historiakulttuuri, joka toistaa 1800-luvun ja 1900-luvun alun kansallisromanttisia käsityksiä muinaisuudestamme. Asenteisiin sekoittuu ajoittain jonkinlaista akateemisuuden vastaisuutta, ikäänkuin tutkittu tieto veisi ihmisiltä pois jotakin heidän omaansa. Ja tavallaanhan se viekin.

Tässä vielä linkki nylanderin mainitseman Suomen kaupunkirakentamisen historian pressitiedotteeseen:
http://www.epressi.com/tiedotteet/raken ... tynyt.html

Aiheen tiimoiltahan on 26.3. tilaisuus Helsingissä klo 16:30-17:30. Agricolan tapahtumakalenterista pitäisi löytyä tietoa.

* SKS:n tietokirjakeskiviikot 2014: Suomen kaupunkirakentamisen historia I–II


Ilkka Leskelä

Jaakko Häkkinen
Posts: 655
Joined: 18.09.06 17:09
Contact: Website

Re: Turun kaupungin perustaminen

27.03.14 05:35

Tässä ketjussa on niin laadukkaita puheenvuoroja, ettei minulla ole mitään lisättävää. :-) Erityisen positiivista on, ettei keskustelu mennyt aidat & aidanseipäät -linjalle, vaan kaupungin juridinen perustaminen on pidetty erillään sitä edeltävän kauppapaikan kehityksestä.

Turku-nimestä sen verran, että mm. Unto Salo on kristillisvaikutteisten korujen(kin) levinneisyyttä selvitellessään korostanut venäläisten varhaista vaikutusta alueella. Tämä käy hyvin yhteen myös kristillisen sanastomme venäläisperäisyyden kanssa sekä seudun paikannimistössä nähtyjen mahdollisten venäläisyyksien kanssa: Turku, Kupittaa, Koroinen ja Paaskunta ovat kaikki mahdollisesti venäläisperäisiä paikannimiä, tosin viimeiselle on esitetty myös alasaksalainen selitys (Jouko Vahtola).

Kaupunki-sanan määritelmästä riippuu, hyväksytäänkö nykyistä Turkua paikallisena keskuksena ilmeisesti edeltänyt Koroinen - etenkin sikäli kuin se juontuisi gorod-sanasta - muinaisvenäläistyyppiseksi "kaupungiksi", vaikkei se vielä ollutkaan keskiajan saksalaistyyppinen kaupunki.
http://en.wikipedia.org/wiki/Gorod_(Slavic_settlement)

nylander
Posts: 1356
Joined: 07.06.06 20:33

Re: Turun kaupungin perustaminen

27.03.14 18:21

Jaakko Häkkinen wrote:mm. Unto Salo on kristillisvaikutteisten korujen(kin) levinneisyyttä selvitellessään korostanut venäläisten varhaista vaikutusta alueella.
Syyskuussa 2013 valtakunnallisenkin uutiskynnyksen ylitti tieto, jonka mukaan Turun yliopiston arkeologiryhmä oli löytänyt aivan Turun läheltä, Kaarinan Ravattulasta, 1100-luvulle ajoitetun, romaanisia piirteitä sisältävän kyläkirkon jäännökset. Mitään vastaavaa, seurakunnallista organisoitumista edeltäneeseen aikaan ajoitettua sakraalirakennusta ei tätä ennen maastamme ole löydetty.

Nyt olisi kiintoisaa kuulla asiaan perehtyneiden kommentteja siitä, mikä on puheena olevan löydön suhde erityisesti prof. Unto Salon kannattamaan käsitykseen voimakkaan ortodoksisen lähetyksen suuntautumisesta Aurajoen laaksoon.

Jaakko Häkkinen
Posts: 655
Joined: 18.09.06 17:09
Contact: Website

Re: Turun kaupungin perustaminen

28.03.14 01:04

nylander wrote:Nyt olisi kiintoisaa kuulla asiaan perehtyneiden kommentteja siitä, mikä on puheena olevan löydön suhde erityisesti prof. Unto Salon kannattamaan käsitykseen voimakkaan ortodoksisen lähetyksen suuntautumisesta Aurajoen laaksoon.
Joo, tuo on mielenkiintoinen. Esineanalyysi sen sitten varmaan kertoo, mistä suunnasta vaikutteita on saatu - toistaiseksi mitään ei ole kerrottu.

ile
Posts: 93
Joined: 23.09.06 17:40

Re: Turun kaupungin perustaminen

28.03.14 19:07

Turun ja torin nimen slaavilaisesta perusta olen kuullut. Onko sitten ruotsin torg myös slaavilainen laina, en tiedä. Viimeisintä suomen etymologista sanakirjaa lukiessa en tullut hullua hurskaammaksi. Ehkä homma ei ole ollenkaan niin varma kuin se joskus taannoin näytti olevan?

Löytyiköhän Kaarinan Ravattulasta yhtään kunnollista esinettä? Kun kävin paikalla, oli saatu esiin jotain rahoja lähinnä, ja tosi huonokuntoisia. Eikä syvemmälle sillä kertaa kaivettu. Vaikka rahat saataisiin ajoitettua ja niiden valmistupaikka selvitettyä, rahan käyttöluonteen vuoksi on paha sanoa, kertooko se myös kantajansa alkuperästä tai esim. etnisyydestä mitään.

Ehkä pohjan rakenteesta voi päätellä jotakin kultillisesta käytöstä, vaikka 1100-luvulla sekään ei tainnut olla yksiselitteisen vakiintunutta. Lopulta ehkä kirkonpohjan ympärillä olevat haudat saattaisivat kertoa selvemmin seudun kontakteista. Kaivausta vetänyt arkeologi tutki itse juuri hautoja, joista tekee väitöskirjaansa. Haudat siis varmasti analysoidaan.

Ilkka Leskelä

nylander
Posts: 1356
Joined: 07.06.06 20:33

Re: Turun kaupungin perustaminen

29.03.14 11:33

ile wrote:Onko sitten ruotsin torg myös slaavilainen laina, en tiedä.
Silmäilin paria kirjaa hyllystäni. Gardbergilais-salolaisen, eräisiin kielitieteilijöihin tukeutuvan tulkinnan mukaan niin näyttäisi olevan.

C. J. Gardberg, TKH (1971):
- - suomalainen kaupunginnimi "Turku" todennäköisesti tulee muinaisvenäjän torgu-sanasta, joka merkitsee kauppapaikkaa ja lienee alkujaan Keski-Aasiasta. Idän ja lännen kauppasuhteiden ansiosta sana tuli Skandinaviaan jo viikinkiaikana, ja se elää yhä ruotsin kielessä torg-asuisena sekä tanskassaja norjassa torv-asuisena.
Unto Salo, Kristilliset kuvat, symbolit ja ornamentit Suomen rautakauden löydöissä. Satakunta. Kotiseutututkimuksia XXII. Pyhä Henrikin muisto. (2002):
Ilmeisesti sen [Novgorodin] toimesta Aurajoen suuhun, Koroisiin, perustettiin ruotsalaisia vastaava muinaiskaupunki, Turku. Sen nimi on, kuten tunnettua, muinaisvenäläinen toria merkinnyt sana,joka jäi eräisiin paikannimiin ja myös appallatiiviksi suomalaisiin sanomuksiin. Samaan originaaliin palautuu myös ruotsin kieleen myöhemmin lainattu torg; keskiaikaisissa yhteyksissä tämäkin lainattiin suomen kieleen kuten vaikkapa katu.

Jaakko Häkkinen
Posts: 655
Joined: 18.09.06 17:09
Contact: Website

Re: Turun kaupungin perustaminen

29.03.14 13:32

Ile wrote:Turun ja torin nimen slaavilaisesta perusta olen kuullut. Onko sitten ruotsin torgmyös slaavilainen laina, en tiedä. Viimeisintä suomen etymologista sanakirjaa lukiessa en tullut hullua hurskaammaksi. Ehkä homma ei ole ollenkaan niin varma kuin se joskus taannoin näytti olevan?
Tarkoitatko Suomen sanojen alkuperää vai Nykysuomen etymologista sanakirjaa?
Kyllä se äänneperustein näyttäisi ihan selvältä, eli slaavin tъrgъ olisi alkuperäinen ja muut siitä lainattu. Etymologit eivät voi/jaksa/osaa tehdä joka sanasta äännehistoriallista analyysiä, joten vertailut saattavat valitettavasti jäädä pintapuolisiksi.
Ile wrote:Löytyiköhän Kaarinan Ravattulasta yhtään kunnollista esinettä? Kun kävin paikalla, oli saatu esiin jotain rahoja lähinnä, ja tosi huonokuntoisia. Eikä syvemmälle sillä kertaa kaivettu. Vaikka rahat saataisiin ajoitettua ja niiden valmistupaikka selvitettyä, rahan käyttöluonteen vuoksi on paha sanoa, kertooko se myös kantajansa alkuperästä tai esim. etnisyydestä mitään.
Aivan, raha on tehty vaihtamaan omistajaa, joten sen perusteella uskaltaa sanoa ehkä vielä vähemmän omistajasta kuin minkään muun esineen perusteella.
Ile wrote:Lopulta ehkä kirkonpohjan ympärillä olevat haudat saattaisivat kertoa selvemmin seudun kontakteista. Kaivausta vetänyt arkeologi tutki itse juuri hautoja, joista tekee väitöskirjaansa. Haudat siis varmasti analysoidaan.
Hienoa! Viiden vuoden kuluttua ehkä siis jo tiedämme enemmän. ;-)

emeraldus
Posts: 17
Joined: 22.11.13 16:02

Re: Turun kaupungin perustaminen

29.03.14 20:16

Kuten jo Jaakko totesikin, niin hyvin hyvä ja mielenkiintoinen aihe ja keskustelu! Koska paikalla näyttää olevan asiantuntevia henkilöitä, kyselisin käsityksiänne siitä, miten Maarian eli vanhan Räntämäen asutus suhtautuu Koroisten, Kaarinan ja Turun alkuvaiheisiin? Maariahan on aivan Koroisten kyljessä ja vanhin kalmisto on siellä, joten jos alueella on ollut venäläistä vaikutusta, se varmaankin olisi alkanut Räntämäen ollessa alueen keskuspaikkana.

Return to “Puheenvuoroja historiasta”