Turun kaupungin perustaminen

[ile]

Hyvä kysymys, johon minulla ei ole minkäänlaista kompetenssia vastata.

Mutta viestiketjussa aiemmin mainitussa Suomen kaupunkirakentamisen historiassa, sen I osassa, on ajantasaista tietoa suomalaisista "muinaiskaupungeista" yleensä ja Turun seudun vaiheista Turun perustamisen aikoihin erityisesti.

En ole vielä itse ehtinyt lukea em. artikkeleita. Vaikutti siltä, että nylander on, ja hän varmaan voikin kommentoida asiaa.

Jaakko, kiitos täsmennyksestäsi Turun venäjänkielistä etymologiasta.

En muista, mitä opusta yritin konsultoida, sitä uudehkoa kolmiosaista joka tapauksessa. Enkä sieltä löytänyt yhtä perille menevää etymologiaa kuin sinulta - tai edes Wikipediasta. Kielitieteessä olen täysi maallikko, ja välillä on turhauttavaa, kun edes yleisesti hyväksyttyä tietoa ei tahdo löytyä niistä opuksista, joissa sen luulisi olevan.

Olisiko mahdollista, että laitat tänne vielä viittauksen siihen teokseen/artikkeliin, jossa asia viimeiseksi on selitetty?

Ilkka Leskelä

[Jaakko Hakkinen]

Jaakko, kiitos täsmennyksestäsi Turun venäjänkielistä etymologiasta.

En muista, mitä opusta yritin konsultoida, sitä uudehkoa kolmiosaista joka tapauksessa. Enkä sieltä löytänyt yhtä perille menevää etymologiaa kuin sinulta - tai edes Wikipediasta. Kielitieteessä olen täysi maallikko, ja välillä on turhauttavaa, kun edes yleisesti hyväksyttyä tietoa ei tahdo löytyä niistä opuksista, joissa sen luulisi olevan.

Olisiko mahdollista, että laitat tänne vielä viittauksen siihen teokseen/artikkeliin, jossa asia viimeiseksi on selitetty?

Ilkka Leskelä

Joo, se kolmiosainen on Suomen sanojen alkuperä (kavereiden kesken SSA). Kaikkein uusimmassa eli Kaisa Häkkisen Nykysuomen etymologisessa sanakirjassa (NES tai NSES) asia selitetään osapuilleen niin kuin minä sen tuolla puin. Se kirja on muutenkin maallikkoystävällisempi: vähemmän mysteerisiä koodeja, eikä yleensä pohdiskella eri vaihtoehtoja vaan esitellään se tekijän mielestä uskottavin ja perustelluin.

[nylander]

kyselisin käsityksiänne siitä, miten Maarian eli vanhan Räntämäen asutus suhtautuu Koroisten, Kaarinan ja Turun alkuvaiheisiin? Maariahan on aivan Koroisten kyljessä ja vanhin kalmisto on siellä, joten jos alueella on ollut venäläistä vaikutusta, se varmaankin olisi alkanut Räntämäen ollessa alueen keskuspaikkana.

Jospa sitten ei-asiantuntijana yrittäisi palauttaa mieleen lukiessa silmiin sattunutta. (En siis pyri harjoittamaan edes minkäänlaisia "muinaistutkinnon alkeita", joten sen suhteen kenenkään ei tarvitse hermostua - kunhan siteeraan, vertailen ja liitän oheen joitakin luetun pohjalta nousseita omia kysymyksiäni.)

Janne Harjula on kirjoittanut SKRH-teoksen ensimmäisen mutta tiiviin pääluvun "Esiurbaanit kauppapaikat". En ole vielä ennättänyt lukea teosta systemaattisesti, mutta havaintojeni mukaan Harjula ei mainitse Aurajokilaakson oletetusta venäläisvaikutuksesta mitään. Hän esittelee Unto Salon teorian, jonka mukaan "kaikilla muilla Suomen keskiajan kaupungeilla paitsi Naantalilla on ollut saksalaisten kanssa käytyyn kauppaan liittyvä edeltäjä". Tutkimuksen nykyisen kannan Harjula summaa luvun päättävässä yhteenvedossaan:

Suomen kuudella keskiaikaisella kaupungilla ei nykyisen arkeologisen aineiston perusteella ole voitu todeta edeltäjiä, mutta tulevat arkeologiset tutkimukset Koroisissa ja Liikistössä voivat selventää käsityksiä kohteiden ajoituksesta ja alueiden luonteesta sekä suhteesta myöhempiin Turun ja Ulvilan kaupunkeihin.

---------------

"Refl.": Yritin jo eräässä varhemmassa viestissäni kainosti arvuutella tietäväisemmiltä, missä määrin todennäköisenä koko oletettua ortodoksista missiota voidaan pitää Ravattulan löydön jälkeen. Venäjänhän (vai pitääkö sanoa Kiovan Rusj) katsotaan kristillistyneen vuoden 1000 tienoilla ja Ravattulan kirkko on ajoitettu jo 1100-luvulle. Vertailun vuoksi: mitenköhän Ravattulan varhainen kyläkirkko sopii toisen auktoriteetin, prof. Ella Kivikosken vanhaan, lähes aksioomana pidettyyn käsitykseen siitä, että "pakanuus" piti Aurajoen seutukunnalla puoliaan paljon myöhemmin kuin muinais-Kalannissa ja Nousiaisten Hirvijoen laaksossa? Sitä paitsi Mika Kallioisen mukaan (Koroinen eläväksi -seminaarin raportti, 2003) "venäläinen I. P. Saskolski on kyseenalaistanut venäläisen vaikutuksen merkityksen Turun synnyssä. Hänen mielestään esimerkiksi nimi 'turku' lainattiiin idästä, koska vastaavaa kauppapaikan nimeä ei vielä ollut suomen kielessä. Nimen ei tarvitse viitata ainakaan pysyvään venäläisasutukseen, ja Saskolski korostaakin, että Turun synty perustuu paikallisen väestön toimintaan."
-------------------

Räntämäen merkityksestä puheena olevien kysymysten kannalta voidaan viitata siihen, mitä Markus Hiekkanen kirjoittaa Suomen keskiajan kivikirkot -teoksessaan (2007):

Maarian seurakunnan perustaminen saattoi tapahtua samaan aikaan tai hiukan varhaisemmin kuin piispankirkon siirtäminen Nousiaisista Räntämäen eli Maarian Koroisiin. Ne vastasivat eri asioista Koroisten piispankirkon johtaessa koko Suomen lähetyshiippakuntaa Maarian hiippakunnan ollessa paikallisseurakunnan keskus.

(Kursivointi lisätty.)

Nootissa Hiekkanen korostaa, että kyseeessä on "kirjoittajan tulkinta".

---------------
"Refl.": Siitä mitä eri aikoina on kirjoitettu, saa vaikutelman, että ydinaluetta oli nimenomaan Aurajokilaakso linjalla Liedon Vanhalinna - (Räntämäen) Koroinen- uusi Turku. Vähäjoen varrella sijaitseva "varsinainen" Räntämäki tuntuisi jääneen tästä kehityksestä sivuun. (Joskus on tosin arveltu, että Koroisten sijasta kauppapaikka olisi voinut sijaita [Maarian] Virusmäen rinteessä.) Turun venäjälähtöiseksi oletettu nimistö (Paaskunta, Kupittaa) ei sekään rajalla, Aura-ja Vähäjoen välisessä niemessä, sijaitsevaa Koroista lukuun ottamatta tunnu viittavan Räntämäen vaan pikemminkin Nummen (Kaarinan) suuntaa. Todettakoon vielä, että "Etelä- ja Pohja-Suomen" raja leikkasi myöhemmin keskiajalla terävänä juuri Aurajokilinjaa pitkin.

[Tapio Onnela]

Uudessa HAikissa, joka on nyt luettavissa netistä kokonaisuudessaan on Liisa Seppäsen aiheeseen liittyvä artikkeli:

Liisa Seppänen, Jäännöksistä johtolangoiksi ja tutkimustuloksiksi − Kuinka arkeologinen lähdeaineisto muuttaa käsityksiä Turun keskiaikaisesta kaupungista? (HAik 1/2014)

[ile]

Aurajokilaakson rautakautisesta arkeologiasta löytyy mielenkiintoinen raportti teoksessa:
Kristiina Korkeakoski-Väisänen, Jouko Pukkila ja Hannele Lehtonen (toim.): Muinaisjäännös ja maisemakohde. Kaksitoista näkökulmaa arkeologisiin ja kasvitieteellisiin tutkimuksiin Liedon Vanhalinnassa ja sen ympäristössä. 2009.

Erityisesti viimeinen artikkeli on hyvä tiivistelmä muutoin usein piiloon jäävistä arkeologisista raporteista:
Kaisa Lehtonen: Aurajokilaakson maahan kätketty menneisyys - Arkeologinen inventointihanke vuosina 1998-2002. Sivut 176-202.

Em. teos ei käsittele Turkua lainkaan, ja historiallinen keskiaikakin on rajattu pois. Mutta keskustelussa on sen verran usein vilahtanut koko Aurajokilaakso, että em. teos ja artikkeli voivat vastata ainakin johinkin pohdintoihin. Mm. jokivarsille keskittyvä asutusjatkumo, kyläyhteisöt, kollektiivinen linnavuorten/kulttipaikkojen ylläpito, yms.

Hauska yksityiskohta on, että Ravattulan kylätonttia ja kalmistoa tutkittiin inventoinnilla jo yli 10 vuotta sitten, mutta vasta viime vuonna törmättiin kirkonpohjaan. Tämä antaa osviittaa siitä, kuinka hankala arkeologisia kohteita on löytää ja tulkita kaivamatta, ja kuinka vaivalloista arkeologisen tiedon tuottaminen on. Jos vain rahoitus ja tutkijoiden kiinnostus riittävät, Aurajokilaaksosta saataneen tulevaisuudessa esiin runsaasti merkittävää, asutushistoriaa, yheiskuntaa ja kaukokontakteja valottavaa aineistoa, josta tällä hetkellä ei ole muuta kuin teoreettisia otaksumia.

Ilkka Leskelä

[Kaisa Kylakoski]

Kaarinan Ravattulasta yhtään kunnollista esinettä? Kun kävin paikalla, oli saatu esiin jotain rahoja lähinnä, ja tosi huonokuntoisia. Eikä syvemmälle sillä kertaa kaivettu. Vaikka rahat saataisiin ajoitettua ja niiden valmistupaikka selvitettyä, rahan käyttöluonteen vuoksi on paha sanoa, kertooko se myös kantajansa alkuperästä tai esim. etnisyydestä mitään.

Olen kuullut kaivauksen johtajan kaksi julkista esitelmää. Niissä on kerrottu kolikoista, jotka on tunnistettu ruotsalaisiksi ja gotlantilaisiksi. Ajoitusta en uskalla ulkomuistista esittää. Tulossa on tuloksia esittelevä verkkosivusto.