nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Suomi ja Hitlerin Saksa 1933 - 1944

02.06.13 19:54

Jo yli neljäkymmentä vuotta sitten lukion historian oppikirjoissa kerrottiin, että Suomen ulkopoliittisena linjana 1930-luvulla oli pohjoismainen puolueettomuus, josta Kivimäen - Hackzellin hallitus joulukuussa 1935 antoi eduskunnassa kuuluisan julistuksensa. Asian ikään kuin sementoi fil. tri Kari Selén 70-luvun puolivälin tutkimuksessaan Genevestä Tukholmaan. Suomen turvallisuuspolitiikan painopisteen siirtyminen Kansainliitosta pohjoismaiseen yhteistyöhön 1931 - 1936. Siihen ei näiltä osin ole ollut mitään lisättävää, kuten joskus sanotaan.

1990-luvun loppuvuosina ilmestyi sitten Jari Leskisen tutkimus Suomen ja Viron 1930-luvun alussa, Svinhufvudin kauden alkaessa, käynnistetty salainen Suomenlahden merisulkua koskenut yhteistoiminta Neuvostoliiton varalta (tai, populaarimmassa teoksessa 1999, "Neuvostoliiton hyökkäyksen varalta"). Olisi luullut, että Leskisen tutkimustulokset olisivat merkinneet ainakin jonkinlaista, merkittävääkin läpimurtoa myös käsityksissä Suomen 1930-luvun harjoittamamasta ulko- ja turvallisuuspolitiikasta. Ihmeellisen sitkaan Leskisen tutkimustiedot kuitenkin ovat siirtyneet osaksi historian yleistietoa - jos yleensä lainkaan ovat siirtyneet. Otan esimerkiksi professori Henrik Meinanderin yleisesityksen Suomen historia. LInjat, rakenteet, käännekohdat vuodelta 2006 (alk. ruotsiksi). Leskisen tutkimukset kuitataan tässä kirjassa seuraavalla mainilla: "- - Viron kanssa kehitettiin kuitenkin kaikessa hiljaisuudessa tiedustelun ja sotilasvalmiuden alan yhteistyötä." Kesällä 2012 ilmestyi lisäksi ruotsin- ja suomenkielinen uusi painos Meinanderin paljon laajemmasta itsenäisyyden ajan yleisesityksestä Finlands historia 4 / Tasavallan tiellä (suom. 1999). Tekijän mukaan vuoden 2012 laitos on "uudistettu ja laajennettu painos" 90-luvun lopun teoksesta, jonka lähdeluetteloon Leskisen väitökirja ei aikanaan ehkä vielä ehtinyt. Mielestäni on peräti kummallista, että tässä vuoden 2012 uudistetussa painoksessakaan ei Suomen - Viron sotilasakselista mainita sanallakaan (mikäli en sitten ole täysin erehtynyt omissa havainnoissani, mikä sekin on mahdollista). Ilmeisesti on siis pääteltävä, että Jari Leskisen tutkimustulokset eivät kirjoittajan mielestä olleet riittävän merkittäviä, jotta ne olisivat ansainneet paikkansa itsenäisyyden ajan laajassa yleisesityksessä. Muussa historiakirjallisuudessa Leskisen teoksille ovat antaneet niille nähdäkseni ehdottomasti kuuluvan painoarvon vain harvat tutkijat - lähinnä tulevat mieleen Martti Turtola eri yhteyksissä sekä Osmo Apunen & Corinna Wolff 2009. - Sen sijaan satunnaisen historiantarkkailijan ajatus lähti jo Leskisen kirjojen aikanaan ilmestyttyä harhailemaan jotenkin tähän tapaan: Suomi ja Viro harjoittivat 30-luvulla pitkälle vietyä sotilaallista yhtiestoimintaa. Viron ulkopolitiikka tunnetusti oli Pätsin puoliautoritäärisen hallinnon aikana tiukasti Saksan talutusnuorassa. Mikä siis oli Suomen todellinen ulko- ja sotilaspoliittinen asema 30-luvun loppupuolella?

Suomen ja Saksan merivoimien yhteistyöstä sotienvälisenä aikana Björn Forsén ja Annette Forsén julkaisivat kirjan 90-luvulla (ja heidän asiasta kirjoittamansa erityisartikkeli toki sisältyi Meinanderin Tasavallan tiellä -kirjan alkuperäiseen painokseenkin). Tämäkin asia on ainakin minun huomioideni mukaan jäänyt historiakirjallisuudessa jotenkin irralliseksi. En esimerkiksi ole nähnyt missään mainintoja siitä, niveltyivätkö Saksan merivoimat jollakin lailla niihin Suomen ja Viron yhteisiin sukellusveneharjoituksiin, jotka vielä kesällä 1939 jatkuivat Suomenlahdella.

Usein suomalais-saksalaisten kontaktien päämotiiviksi 30-luvullakin on kirjallisuudessa esitetty "perinteiset, jo keisarillisen Saksan sivistystraditiosta ammentaneet kulttuuriyhteydet". Vuonna 2012 ilmestynyt Osmo Hyytiän Suomi ja Hitlerin Saksa 1933 - 1939 ei mielestäni vallan mahdottomasti uudistanut perinteistä kuvaa keskittyessään paljolti referoimaan suomalaisen sanomalehdistön kirjoittelua kolmannesta valtakunnasta talvisotaan mennessä. Ehdottoman tärkeä tutkimustulos Hyytiän kirjassa oli se, että Hyytiä ilmeisesti lopullisesti osoitti perättömiksi ulkoministeri Holstin "juovuspäissään Hitleristä laukomat puheet" Kansainliiton diplomaattipäivällisillä Genevessä sudeettikriisin lauettua Mûnchenissä. Kuten jo Michael Jonas oli osoittanut (suomeksi 2010), Holstin kaatamisen taustalla oli hänen länsivaltoihin ja Kansainliittoon tukeutunut sekä Neuvostoliiton-liennytykseen pyrkinyt ulkopoliittinen linjansa. Kaatamisen taustalla olivat paitsi tietenkin Hitlerin Saksa ja sen Suomessa oleva kärki Wipert von Blûcher myös "suomalainen vaikutusvaltainen oikeistoryhmittymä", johon Osmo Hyytiä kirjassaan osoitti mielenkiintoisia lisiä Suomen ulkoasiainhallinnosta. - Tämänkin tapauksen kokonaistulkinta on tähän asti jäänyt suomalaisessa historiakirjallisuudessa vastausta vaille. Miten siis oli mahdollista, että suvereenin, puolueettoman, tiukan "skandinaavisesti orientoituneen" valtion ulkoministeri syöstään asemastaan vieraan valtakunnan toimesta?

Niin, tulevana syksynä pitäisi sitten ennakkotietojen mukaan ilmestyä Markku Jokisipilän ja Janne Könösen kirja Kolmannen valtakunnan vieraat. Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944. Kustantajan niukka ennakkotieto kertoo kirjan sisällöstä mm. seuraavaa:
Kirja vastaa moniin kiinnostaviin kysymyksiin, jotka liittyvät Suomen ja Hitlerin Saksan yhteistyöhön ennen sotaa ja sodan aikana. Kulissientakainen sotilassuhteiden rakentaminen alkoi 1930-luvun puolivälissä, ja kumpikin osapuoli teki Leningradin sijainnista samat johtopäätökset
Vaikuttaa paitsi vähän kryptiseltä myös todella mielenkiintoiselta, ellei sitten kyse ole siitä, että ennakkotiedotteen laatinut kustannustoimittaja on päästänyt runoratsunsa laukalle. Parasta jäädä odottamaan.

--------------------
Ikävä mutta välttämätön peräkaneetti: Puheeksi ottamani historian asiakokonaisuus kiinnostaa minua aidosti siitä näkökulmasta, "mitä tapahtui todella". En siis pyri esittämään mitään "syytöksiä fasismista" (niin kuin joskus on itkuisesti väitetty), kaavailemaan "hyökkäys- ja salaliittoteorioita" tai rakentamaan "olkinukkeja" (vai mitä lienevätkään). Sellaiset väitteethän ovat hyvin tuttuja eräiltä Agricola-kirjoittajilta, jos tarttuu heidän kannaltaan arkoihin aiheisiin.

historioija
Viestit: 985
Liittynyt: 14.11.09 12:34

Re: Suomi ja Hitlerin Saksa 1933 - 1944

02.06.13 21:11

nylander kirjoitti: Ikävä mutta välttämätön peräkaneetti: Puheeksi ottamani historian asiakokonaisuus kiinnostaa minua aidosti siitä näkökulmasta, "mitä tapahtui todella". En siis pyri esittämään mitään "syytöksiä fasismista" (niinkuin joskus on itkuisesti väitetty), kaavailemaan "hyökkäys- ja salaliittoteorioita" tai rakentamaan "olkinukkeja" (vai mitä lienevätkään). Sellaiset väitteethän ovat hyvin tuttuja eräiltä Agricola-kirjoittajilta, jos tarttuu heidän kannaltaan arkoihin aiheisiin.
Kuten edellä jo huomataan, on vaikea päästä yhteisymmärrykseen siitä, mitä on todella tapahtunut, jopa siitä, mitä parhaillaan todella tapahtuu. Sekavaa on nimittäin tämä nykyinenkin meno, eiväthän siitä tahdo selvää saada itse toimijatkaan, kuten jatkuvasti huomaamme. Miten sitten vieraista aikakausista, joista meillä ei ole omaa "paikallistuntemusta".
Toisen käsitys tapahtuneesta saattaakin aidosti tuntua syytöksiltä tai olkinukeilta.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Suomi ja Hitlerin Saksa 1933 - 1944

02.06.13 21:35

Leskisen kirja sai ajattelemaan kuinka Suomella oli varaa kahteen taistelulaivaan ja oliko se nyt viiteen sukellusveneeseen aikana, jolloin jalkaväelle oli antaa vain kokardit. Virokin houkuteltiin panemaan vähät rahansa laivoihin. Leskinen ei kuitenkaan kytke suunnitelmaa kovin vahvasti Saksaan, Ruotsiin kylläkin. Mutta nuo maathan eniten olisivat hyötyneet "Leningradin laivaston sulkemisesta Suomenlahden pesuvatiin" Molotovin sanontaa lainatakseni. Suomenlahden sulku suunniteltiin Helsingin ja Tallinnan länsipuolelle, joten pääkaupungit olisivat jääneet kuitenkin NL:n vaikutuspiiriin. Ahvenanmaalle ja Saarenmaalle tapahtuvan maihinnousun ja saarista Suomen ja Viron länsirannikolle tapahtuvan hyökkäyksen estäminen tuntuu Saksan ja Ruotsin yhteiseen etuun nähden haetulta.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: Suomi ja Hitlerin Saksa 1933 - 1944

03.06.13 00:43

nylander kirjoitti:Ilmeisesti on siis pääteltävä, että Jari Leskisen tutkimustulokset eivät kirjoittajan mielestä olleet riittävän merkittäviä, jotta ne olisivat ansainneet paikkansa itsenäisyyden ajan laajassa yleisesityksessä.


Uudempaa ja laajempaa laitosta en ole vielä sattunut vilkaisemaan, mutta siitä vanhemmasta ainakin löytyy tämä, nähtävästi hyvinkin tärkeä, juttu:

Professori Henrik Meinander: Torjuntavoittoa ei ollut!

viewtopic.php?f=10&t=4221&p=24612&hilit ... %A4#p24612

...ja tietenkin sankaritarina JR 61:sta Viipurinlahdella.

Henrik Meinander: Tasavallan tiellä: Suomi kansalaissodasta 2000-luvulle. (Finlands historia 4, 1999.) Suomennos: Paula Autio. Espoo: Schildt, 1999. ISBN 951-50-1055-1.

nylander kirjoitti:Ehdottoman tärkeä tutkimustulos Hyytiän kirjassa oli se, että Hyytiä ilmeisesti lopullisesti osoitti perättömiksi ulkoministeri Holstin "juovuspäissään Hitleristä laukomat puheet" Kansainliiton diplomaattipäivällisillä Genevessä sudeettikriisin lauettua Mûnchenissä.
Todistiko Hyytiä kirjassaan, ettei Hitler ollutkaan "hullu koira" kuten Holstin väitetään sanoneen? :roll:

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Suomi ja Hitlerin Saksa 1933 - 1944

03.06.13 08:51

[quote="Niitä sun näitä"
nylander kirjoitti:Ehdottoman tärkeä tutkimustulos Hyytiän kirjassa oli se, että Hyytiä ilmeisesti lopullisesti osoitti perättömiksi ulkoministeri Holstin "juovuspäissään Hitleristä laukomat puheet" Kansainliiton diplomaattipäivällisillä Genevessä sudeettikriisin lauettua Mûnchenissä.
Todistiko Hyytiä kirjassaan, ettei Hitler ollutkaan "hullu koira" kuten Holstin väitetään sanoneen? :roll:[/quote]

Ei, vaan että Saksa oli hiljaa koko asiasta silloin kun se tapahtui, mistä voi päätellä, ettei asiaa pidetty anteeksiantamattomana. Vasta myöhemmin asian ottivat esiin Suomessa Holstin vastustajat, joskin Saksa tietenkin hääräili taustalla.

Eli kyseessä oli tekosyy ja tarkoitus muuttaa Suoemn ulkopolitiikan suuntaa.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Suomi ja Hitlerin Saksa 1933 - 1944

03.06.13 08:55

nylander kirjoitti: Ikävä mutta välttämätön peräkaneetti: Puheeksi ottamani historian asiakokonaisuus kiinnostaa minua aidosti siitä näkökulmasta, "mitä tapahtui todella".
Hyvä alustus.

On sangen mahdollista, että asiasta voitaisiin vihdoin keskustella objektiivisesti, koska siihen ei enää pitäisi liittyä ajankohtaisia poliittisia motiiveja kuten ennen 1991.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Suomi ja Hitlerin Saksa 1933 - 1944

03.06.13 09:53

Mikäli puhutaan Suomen ulkopolitiikasta 1930-luvulla, niin se pitää sisällään kyllä paljon muutakin kuin Suomenlahden ja Itämeren.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Suomi ja Hitlerin Saksa 1933 - 1944

03.06.13 10:20

Emma-Liisa kirjoitti:Ei, vaan että Saksa oli hiljaa koko asiasta silloin kun se tapahtui, mistä voi päätellä, ettei asiaa pidetty anteeksiantamattomana.
Minulla ei nyt enää ole käsillä Osmo Hyytiän viimevuotista kirjaa, mutta muistelen hänen päätyneen siihen, ettei sitä edes tapahtunut. Hyytiällä on ollut käytössään Holstin alkuperäinen päiväkirja, ja siihen viitaten hän totesi (tässä muistinvaraisesti), ettei ole mahdollista, että Holsti olisi esiintynyt Geneven tilaisuudessa väitetyllä tavalla.

Jos joku nyt sitten ihmettelee, riittääkö Holstin oma päiväkirja tällaisen seikan todentamiseen, asiaa pitää kysyä FT Hyytiältä.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Suomi ja Hitlerin Saksa 1933 - 1944

03.06.13 11:00

nylander kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Ei, vaan että Saksa oli hiljaa koko asiasta silloin kun se tapahtui, mistä voi päätellä, ettei asiaa pidetty anteeksiantamattomana.
Minulla ei nyt enää ole käsillä Osmo Hyytiän viimevuotista kirjaa, mutta muistelen hänen päätyneen siihen, ettei sitä edes tapahtunut. Hyytiällä on ollut käytössään Holstin alkuperäinen päiväkirja, ja siihen viitaten hän totesi (tässä muistinvaraisesti), ettei ole mahdollista, että Holsti olisi esiintynyt Geneven tilaisuudessa väitetyllä tavalla.

Jos joku nyt sitten ihmettelee, riittääkö Holstin oma päiväkirja tällaisen seikan todentamiseen, asiaa pitää kysyä FT Hyytiältä.
Hyytiä todellakin sanoo lopuksi (s. 169), "ettei kummallinen väite Holstin sopimattomasta esiintymisestä Hitlerin radiopuheen aikana voinut pitää paikkansa", mutta ei selitä miksi: oliko Holsti samaan aikaaan jossain muualla?

Parempia perusteita ovat ne Holstin puolustelut (s. 168-9), että Saksa ei reagoinut asiaan viiteen viikkoon vaan Saksan lähetystö päinvastoin ilmoittautui ensimmäisten joukossa diplomaateille järjestettyihin tanssiasiin ja että Saksan ulkoministeriö ei antanut Wuorimaalle mitään yksityiskohtaisia tietoja vaan "viitattiin johonkin julkiseen tilaisuuteen ja johonkin saksalaiseen diplomaattiin, joka oli laatinut asiasta raportin Berliiniin." Ja edelleen: "KUn Ryti palasi joulukuussa Genevestä, hän oli kertonut monien tiedustelleen, mitä Holsti oli tehnyt. Kukaan ei tuntenut asiaa."

Hyytiä selostaa kuitenkin myös muita syitä (s. 168), miksi Holstin asema horjui (kaksinkertainen palkka, epäselvyys veroilmoituksessa) sekä mainitsee (s- 166): Kansainvälisen politiikan iso kuvio oli muttunut niin, että "Suomen oli syytä pitää suhteet Saksaan kunnossa. Holstin ero koettiin välttämättömäksi oikeistossa ja nyt myös keskustassa aina maltillisiin vasemmistopiireihin asti." Toisaalta (s. 169) "Holstin eroa voitiin pitää myös Suomen sakslaisystävällisten piirien voittona."

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Suomi ja Hitlerin Saksa 1933 - 1944

03.06.13 13:29

Emma-Liisa kirjoitti:Hyytiä todellakin sanoo lopuksi (s. 169), "ettei kummallinen väite Holstin sopimattomasta esiintymisestä Hitlerin radiopuheen aikana voinut pitää paikkansa", mutta ei selitä miksi: oliko Holsti samaan aikaaan jossain muualla?

Parempia perusteita ovat ne Holstin puolustelut (s. 168-9), että Saksa ei reagoinut asiaan viiteen viikkoon vaan Saksan lähetystö päinvastoin ilmoittautui ensimmäisten joukossa diplomaateille järjestettyihin tanssiasiin ja että Saksan ulkoministeriö ei antanut Wuorimaalle mitään yksityiskohtaisia tietoja vaan "viitattiin johonkin julkiseen tilaisuuteen ja johonkin saksalaiseen diplomaattiin, joka oli laatinut asiasta raportin Berliiniin." Ja edelleen: "KUn Ryti palasi joulukuussa Genevestä, hän oli kertonut monien tiedustelleen, mitä Holsti oli tehnyt. Kukaan ei tuntenut asiaa."

Hyytiä selostaa kuitenkin myös muita syitä (s. 168), miksi Holstin asema horjui (kaksinkertainen palkka, epäselvyys veroilmoituksessa) sekä mainitsee (s- 166): Kansainvälisen politiikan iso kuvio oli muttunut niin, että "Suomen oli syytä pitää suhteet Saksaan kunnossa. Holstin ero koettiin välttämättömäksi oikeistossa ja nyt myös keskustassa aina maltillisiin vasemmistopiireihin asti." Toisaalta (s. 169) "Holstin eroa voitiin pitää myös Suomen sakslaisystävällisten piirien voittona.
Juuri näin, mitä Hyytiän kirjaan tulee.

Varttuneempi väki muistanee vielä, miten Juhani Suomi Kekkos-sarjansa ensiosassa (1986) antoi Holstin erolle uuden pääselityksen (josta aikanaan syntyi pienoinen "kohukin"): kyseessä olisivat olleet presidentti Kallion esille ottamat Holstin nauttimaan lisäpalkkaukseen liittyneet epäselvyydet sekä syyteuhka väärästä veroilmoituksesta. Näin Suomi toi esille, että "prosessin liikkeelle panneet syyt" olivat muut kuin poliittiset:

"Tähänastisessa tutkimuksessa eron on on katsottu johtuneen lähinnä Saksan painostuksesta. Äskettäin on esitetty myös tutlkinta, että eroon johtaneen painostuksen takana olisi ollut lähinnä suomalainen oikeistolainen 'salaliitto', joka käytti Suomen Berliinin-lähettilästä Aarne Wuorimaata puhetorvenaan."

Miten lieneekään, Michael Jonasin ja Osmo Hyytiän viime aikoina esittämän todella laajan näytön jälkeen on hyvin vaikea kiistää tapahtuneen nimenomaan poliittista perusluonnetta. Ympyräksi kiertyvän tulkintakaaren kärki tuntuu taas osoittavan juuri saksalais-suomalaisiin mahtipiireihin, mukaan lukien Wuorimaa ja Pakaslahti.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Suomi ja Hitlerin Saksa 1933 - 1944

03.06.13 13:52

nylander kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Hyytiä todellakin sanoo lopuksi (s. 169), "ettei kummallinen väite Holstin sopimattomasta esiintymisestä Hitlerin radiopuheen aikana voinut pitää paikkansa", mutta ei selitä miksi: oliko Holsti samaan aikaaan jossain muualla?

Parempia perusteita ovat ne Holstin puolustelut (s. 168-9), että Saksa ei reagoinut asiaan viiteen viikkoon vaan Saksan lähetystö päinvastoin ilmoittautui ensimmäisten joukossa diplomaateille järjestettyihin tanssiasiin ja että Saksan ulkoministeriö ei antanut Wuorimaalle mitään yksityiskohtaisia tietoja vaan "viitattiin johonkin julkiseen tilaisuuteen ja johonkin saksalaiseen diplomaattiin, joka oli laatinut asiasta raportin Berliiniin." Ja edelleen: "KUn Ryti palasi joulukuussa Genevestä, hän oli kertonut monien tiedustelleen, mitä Holsti oli tehnyt. Kukaan ei tuntenut asiaa."

Hyytiä selostaa kuitenkin myös muita syitä (s. 168), miksi Holstin asema horjui (kaksinkertainen palkka, epäselvyys veroilmoituksessa) sekä mainitsee (s- 166): Kansainvälisen politiikan iso kuvio oli muttunut niin, että "Suomen oli syytä pitää suhteet Saksaan kunnossa. Holstin ero koettiin välttämättömäksi oikeistossa ja nyt myös keskustassa aina maltillisiin vasemmistopiireihin asti." Toisaalta (s. 169) "Holstin eroa voitiin pitää myös Suomen sakslaisystävällisten piirien voittona.
Juuri näin, mitä Hyytiän kirjaan tulee.

Varttuneempi väki muistanee vielä, miten Juhani Suomi Kekkos-sarjansa ensiosassa (1986) antoi Holstin erolle uuden pääselityksen (josta aikanaan syntyi pienoinen "kohukin"): kyseessä olisivat olleet presidentti Kallion esille ottamat Holstin nauttimaan lisäpalkkaukseen liittyneet epäselvyydet sekä syyteuhka väärästä veroilmoituksesta. Näin Suomi toi esille, että "prosessin liikkeelle panneet syyt" olivat muut kuin poliittiset:

"Tähänastisessa tutkimuksessa eron on on katsottu johtuneen lähinnä Saksan painostuksesta. Äskettäin on esitetty myös tutlkinta, että eroon johtaneen painostuksen takana olisi ollut lähinnä suomalainen oikeistolainen 'salaliitto', joka käytti Suomen Berliinin-lähettilästä Aarne Wuorimaata puhetorvenaan."

Miten lieneekään, Michael Jonasin ja Osmo Hyytiän viime aikoina esittämän todella laajan näytön jälkeen on hyvin vaikea kiistää tapahtuneen nimenomaan poliittista perusluonnetta. Ympyräksi kiertyvän tulkintakaaren kärki tuntuu taas osoittavan juuri saksalais-suomalaisiin mahtipiireihin, mukaan lukien Wuorimaa ja Pakaslahti.
On kai selvää, että näitä muita epäselvyyksiä otetaan usein esille silloin, kun se on polittisesti tarkoituksenmukaista.

Taustalla voi nähdä senkin kuvion, että Kansainliiton turvallisuusjärjestelmä, johon Holsti oli luottanut, oli romahtanut.

Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 20.12.11 00:11

Re: Suomi ja Hitlerin Saksa 1933 - 1944

03.06.13 14:59

Emma-Liisa kirjoitti:Hyytiä todellakin sanoo lopuksi (s. 169), "ettei kummallinen väite Holstin sopimattomasta esiintymisestä Hitlerin radiopuheen aikana voinut pitää paikkansa", mutta ei selitä miksi: oliko Holsti samaan aikaaan jossain muualla?

Wikipediassa mainitaan lähteeksi tämä Virkkusen Kallio -kirja, joten tässäpä on pikainen vilkaisu mitä siellä kerrottiin asiasta:

Sivu 121-122:
"Ulkoministeri Holsti tuli saman päivän iltana Helsinkiin Tukholmasta, missä hän oli pysähtynyt paluumatkallaan Genevestä. Hän soitti Kalliolle ja tiedusteli tilannetta. Kallio ihmetteli: - Eikö sinun pitänyt olla Genevessä? - Oikeastaan kyllä, kokoushan vielä jatkuu. Mutta Cajander kutsui minut tänne siinä vaiheessa kun Tsekkoslovakian kriisi oli pahimmillaan.
Kun Holsti puolestaan kysyi Kallion kuulumisia, tämä kertoi tyttärensä poismenosta. puhelu päättyi ulkoministerin syvän osanoton ilmauksiin.
Vihjettäkään Holstin kintereillä jo pyörivästä skandaalista ei tässä vaiheessa vielä tullut presidentin tietoon. Holsti tuskin aavisti sitä itsekään. Ehkä hän oli unohtanut koko jutun.
Ennen lähtöään Genevestä Rudolf Holsti oli joka tapauksessa tehnyt jotakin, joka oli koituva kohtalokkaaksi hänen ministerinuralleen.
Päivä oli ollut syyskuun 26:s. Hitler piti silloin Berliinin urheilupalatsissa siihenastisista ylimielisimmän puheensa. >>Nyt ei enää puhu johtaja ja yksi mies, vaan koko Saksan kansa>>, hän julisti. Holsti kuunteli Hitleriä radiosta diplomaattiseurassa Kansainliiton yleiskokouksen puheenjohtajan, Irlannin pääminitserin de Valeran tarjoamien päivällisten jälkitilanteessa. Hitlerin äänenpainot saivat pöytäjuomia runsaasti nauttineen Suomen ulkoministerin suunniltaan, ja hän huudahti muun muassa: - Hitler on hullu koira. Hänet pitäisi ampua!
Vaikka läsnä oli myös Saksan edustajia, näytti aluksi siltä, että Holstin lipsahdus painuisi unohduksiin. Yli kuukauteen ei kuulunut mitään. Kaikkein vähiten Holsti näytti asiaa muistavan. Eroaikeensakin hän oli unohtanut ja paneutui ulkominitserinä olemiseen uudella tarmolla."

Sivu 124-125:
"Presidentin mietteet keskeytti ulkoministerin puhelinsoitto. Holsti pyysi päästä heti tapaamaan Kalliota. Oli tapahtunut jotain tavatonta. - Muistathan sinä, Holsti aloitti ehtimättä istuutuakaan - ehkä sinä vielä muistat, kun viikko sitten kerroin Wuorimaan merkillisestä puhelinsoitosta.Saksan ulkoministeriössä oli solvattu minua!
Tämä oli Holstin tulkinta. Tosiasiassa Berliinin-lähettiläämme Aarne Wuorimaa oli saanut kuulla valtiosihteeri von Weizsächeriltä, että ministeri Holsti oli Genevessä eräillä päivällisillä >>erikoisesti loistanut esittämällä solvauksia Saksan hallitusta ja valtakunnankansleria kohtaan>>.
Ilmoituksen johdosta Wuorimaa oli heti soittanut Holstille, joka oli kiistänyt syytöksen, mutta pyytänyt lähettilästä hankkimaan asiaan lisävalaisua. Tiedustelut olivat nyt kuulemma varmistaneet Holstin menetelleen edellä kerrotulla tavalla. Holsti oli saanut juuri tiedon Wuorimaan puhelinsanomasta, ja siitä tämä kiihtymys.
- Ensiksikään en muista mitään tuollaista puhuneeni, ja toiseksi on merkillistä, että asia otetaan esille vasta nyt. de Valeran päivälliset olivat syyskuun 26:s ja nyt on marraskuun 7:s. Mistä tämä Saksan myöhäinen herääminen?
Kallio ei osannut antaa mitään johtolankaa, toistipahan vain sen mitä oli jo viimeksi sanonut, että >>sitä se viina teettää>>.
Holstin rauhaton mieli takertui nyt Berliinin-lähettilääseen Wuorimaahan. Tämä oli hänen mielestään osoittanut asiassa silmiinpistävää puuhakkuutta. Holstilla ja Wuorimaalla oli ollut jo aikaisemmin erimielisyyttä Saksan-politiikasta. Asiasta oli keskusteltu Kallion ja Holstin kesken, ja Holsti näytti saaneen kannatusta presidentiltä, koskapa tämä oli päättänyt siirtää Wuorimaan pois Berliinistä - aie josta sitten kyllä luovuttiin. Palattuaan presidentinlinnasta Holsti sai kiukusta sydänkohtauksen, kuten hän myöhemmin kertoi Artturi Leinoselle. >>Se pani minut viikoksi vuoteeseen ja sai yksin teoin kiirehtimään eroamistani hallituksesta.>>
Virkkunen Sakari: Kallio, talonpoikaispresidentti.122, Kustannusosakeyhtiö Otava, Keuruu 1983.

Wikipediassa mainitaan lähteeksi tämä Virkkusen Kallio -kirja

http://fi.wikipedia.org/wiki/Rudolf_Holsti

---


Lisätäänpä tähän loppuun Wuorimaan muistelmista pieni pätkä:

Aarne Wuorimaa kertoo kyseisen Holsti -episodin muistelmiensa sivuilla 85-92

Sivu 92:
"Kun vuosia myöhemmin eli 11. p. kesäkuuta 1947 tapasin ministeri Eljas Erkon, otin tuon Holstin jutun puheeksi. Hän sanoi, että oli aiheetonta syyttää minua, sillä olinhan vain ilmoittanut tosiasiat. Ilmoitukseni olivat vielä Erkolle vahvistaneet Norjan ulkoministeri Koht ja Ruotsin ulkoministeri Sandler, jotka olivat olleet läsnä tilaisuudessa ja huomauttivat Holstin esiintyneen sopimattomasti Genevessä."

Wuorimaa Aarne: Lähettiläänä Hitlerin Saksassa
Otava, 1967, 208 s., 1. painos

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Suomi ja Hitlerin Saksa 1933 - 1944

03.06.13 23:15

nylander kirjoitti: Miten lieneekään, Michael Jonasin ja Osmo Hyytiän viime aikoina esittämän todella laajan näytön jälkeen on hyvin vaikea kiistää tapahtuneen nimenomaan poliittista perusluonnetta. Ympyräksi kiertyvän tulkintakaaren kärki tuntuu taas osoittavan juuri saksalais-suomalaisiin mahtipiireihin, mukaan lukien Wuorimaa ja Pakaslahti.
Jonas kirjaa myös (s. 87) Blücherin huomion että Helsingin Sanomien kääntyneen hallituksen linjaa vastaan ja yleensäkin (s. 89), että Holsti oli lausuillut samanlaisia ajatuksia ennen virkaan astumistaan lokakuussa 1936, mutta "tuolloin von Böücher oli suhtautunut siihen tietoisen suurpiirteisesti, koska lähetystössä arvioitiin Holstin aseman olevan niin vakaa, jotta häntä vastaan olisi voitu käyttää offensiivisemmin."

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Suomi ja Hitlerin Saksa 1933 - 1944

04.06.13 13:32

Leskisen kirjan esipuheessa mainittiin muistaakseni, että Suomen ja Viron merisulkuyhteistyö oli sodan jälkeen NL:n suhteista johtuen aihe, jota ei ole haluttu muistella ja että Suomen puolella sitä koskevat asiakirjat oli visusti hävitetty, mutta että Viron puolella aikalaistoimijat oli joko likvidoitu tai viety vankileireille, eivätkä he olleet tilaisuudessa tuhota arkistoja, joten asiakirjat säilyivät ja kirja perustuu niihin ja NL:n arkistoihin.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Suomi ja Hitlerin Saksa 1933 - 1944

13.06.13 10:02

Tämän päivän Hesarin yleisönosastokirjoituksessa kerrotaan kuinka v. 1938 Helsingissä pidetyssä yleisurheilukilpailussa 100 m:n juoksun todistettavasti voittanut juutalaisen urheiluseuran jäsen tuomittiin neljänneksi eikä esitettyjä protesteja edes noteerattu. Pieni asia enkä tiedä kuvastaako se ajan antisemistismiä, jota Suomessakin oli joskin muuta Eurooppaa lievempänä, vai heijastusta urheilupiirien Saksan suhteitten kautta siirtyneistä arvoista.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”