Suljettiinko sotaveteraanien suut?

[Emma-Liisa]

RIntalaa syytettiin myös siitä, ettei hän "ollut kokenut sotaa". Todellisuudessa hän oli sekä sotaorpo että evakko. Sota oli koskettabnut häntä paljon pahemmin kuin mona sotaveteraaneja.

Juhani Salokannel luonnehtii Rintalan lapsuutta ja nuoruutta jyrkillä vastakohdilla teoksessaan Linnasta Saarikoskeen(1993): ”lapsuus Karjalassa, poikaikä Oulussa, Sota-ajan suuri ristiriita herooisen maanpuolustuksen ja kotirintaman banaliteettien välillä. Oppikoulun jähmettynyt us-konnollisuus – kotipiirin elävö kristillisyys. Oma esteettinen herkkyys - ympäristön runoton arki. Ylipäätään yhtäältä lyseon lehtorit, toisaalla laitakaupungin poikasakki – välissä evakkopojan muukalaisuus kumpaankin nähden.”

Salokannel kertoo edelleen: ”Kesällä 1944 13-vuotias Rintala kuului sotilaspoikiin ja toimi teollisuuskoululla lähetin tehtävissä. Saksalaiset ostivat Oulun kauppoja tyhjiksi samanlaisella vimmalla kuin Pariisissa. Juhannusaamuna he tulivat viiden aikaan hakemaan leipää naapurin leipomosta, ja se kerta jäi viimeiseksi.”

”Elo-syyskuun vaihteessa ratapihan laitaan ilmestyi idän suunnasta saksalai-sen divisioonan pesula. Se oli palaamassa Uhtualta ja lastattu junaan Kajaamis-sa. Kaikki tulijat olivat nuoria naisia.” He puhuivat kieltä, jota Paavo tovereineen ei ymmärtänyt – selvää ei saatu edes siitä mikä kieli oli kyseessä. Eleistä Paavo päätteli, että saksalaiset pitivät rintamabordellia.

Paavo ja muut pojat olivat seuranneet sota-ajan seksiä, jota harjoitettiin pusi-koissa. Mutta juna tuotti oivalluksen: ”Todellisuus oli aina ristiriitaisempi, mo-nisyisempi kuin ihmisten vakiintuneet käsitykset siitä”.

[Niitä sun näitä]

RIntalaa syytettiin myös siitä, ettei hän "ollut kokenut sotaa".

Ihan näin pikaisesti, kesäloman vieton lomassa, lyhyt kommentti Rintalan "lottakommenteista" Sissiluutnantti -kirjassa. Mitähän Rintalalla oli, (vai oliko?), hampaankolossa lottien suhteen? Oliko pelkän kohun aikaansaaminen kirjamyynnin edistämiseksi ensisijainen tarkoitus vai oliko kyseessä silkka lipsahdusta tai peräti pelkkä "myrsky vesilasissa" herkkähipiäisten "kentsujen" taholta? Ehkä tuota kaikkea.

Rintala, Oesch, Kansa Taisteli -lehti ja lottien kunnia

viewtopic.php?f=10&t=5018


Paavo Rintala kertoo Sissiluutnantti -kirjassaan sivulla 46 näin:

"Kuulkaas nyt hyvä neiti, ei Lotta-Svärd ole mikään supisuomalainen hahmo. Se on kansainvälistä lainatavaraa. Jokaisella maalla on ollut sotatilanteessa sotilasmuonittajia ja kaupustelijanaisia"

Rintala Paavo: Sissiluutnantti, Otava, 1963, 1. painos

---

Suorastaan huvittavaa kuinka erään toisen tunnetun "lottakommentoijan" vaimo oli sota-aikana lotta. Siis "Tuntemattoman" Väinö Linna.

[Emma-Liisa]

Mitähän Rintalalla oli, (vai oliko?), hampaankolossa lottien suhteen?

Kysymys on väärin asetettu, kuten jo Pekka Tarkka osoitti tutkimuksessaan Paavo Rintalan saarna ja seurakunta (1966). Rintaan mielestä "hallitsevat luokat, kuten suomalainen sivistyneistö, ovat irronneet Jumalasta ja saaneet alamaisensa 'demokratian orjat' mukaansa paatumuskeen; järkeisuskon ja itsetietoisuuden takia tämä turmeluksen rykelmä on määräytynyt kadotukseen". Sissiluutnantin lotat kuulivat kaupunkilaisina ja opsikelijoina juuri tähän turmeltuneeseen sivistyneistöön.

Rintalan konservaatiivisessa maailmankuvassa hyvää oli perhe, avioliitto ja rakkaus oli hyvää, kontekstiin, seksuaalisuus ilman niitä oli pahaa. Sodan vaikutuksesta seksuaalisuudesta tuli pelkkää animaalista parittelua ja avioliitot ja perheet hajosivat.

[Emma-Liisa]

Suorastaan huvittavaa kuinka erään toisen tunnetun "lottakommentoijan" vaimo oli sota-aikana lotta. Siis "Tuntemattoman" Väinö Linna.

Kerttu Linna palveli (muistaakseni) lottana kotiseudullaan, missä Väinökin hänet tapasi ollessaan kouluttajana.

Linnankin mielestä naisen paikka oli kotona eikä rintamalla. Nainen oli ennen kaikkea vaimo ja äiti.

Tuntemattoman lotta Raili Kotilainen (huom "koti"!) edustaa kuten ruustinna Salpakari Pohjantähdessä "Valkoisen Suomen" ideologiaa, jota Linna romaanissaan vastusti, myös ironian keinoin.