Niitä sun näitä
Viestit: 565
Liittynyt: 19.12.11 23:11

Ålandin sota -laulun uudet sanat

Tänä aamuna (12.6.2013) esiteltiin YLE 1:n aamu-TV:ssa, kuinka Oolannin sota-lauluun oli löydetty uusi, vähemmän tunnettu, sanoitusversio. Erästä taloa purettaessa oli löydetty ikivanha lauluvihko 1800 -luvulta. Siinä vihkossa oli mm. vähemmän tunnettu versio samaisesta Oolannin sota -laulusta. Tai ainakin niin kerrottiin, koska sävelmäähän ei ehkä tarkkaan tunneta.
Kulttuuri 12.6.2013 klo 9:12 | päivitetty 12.6.2013 klo 9:25

Tutun laulurallatuksen alkuperäisversio antaa kovin erilaisen kuvan Oolannin sodasta - lue sanat

Tunnetusta uudisversiosta karsittiin surkeus ja valitus. Tutkija pitää sitä malliesimerkkinä valikoivasta muistista.

http://yle.fi/uutiset/tutun_laulurallat ... at/6684444

http://areena.yle.fi/tv/1945778

Filosofian tohtori, etnomusikologi Pirjo-Liisa Niinimäki kertoi Aamu-tv:n kesästudiossa tutun Oolannin sota -laulun vähemmän tunnetusta historiasta. Video: Yle Uutiset

Lähes kaikki suomalaiset tuntevat Oolannin sota -laulun. Harva kuitenkaan tietää, että siitä on olemassa pitkä alkuperäisversio, jonka nimi on Ålandin sota laulu.

Alkuperäinen laulu antaa samalla sodasta melko erilaisen kuvan kuin nykyisin tuntemamme versio. Laulun tekivät nykytiedon mukaan todennäköisesti sotavangit Lewesissä Englannissa.

Ålandin sota laulun jäljille päästiin Rengon kunnasta löydetyn käsin kirjoitetun laulukirjan perusteella. Kirja on mahdollisesti vuodelta 1856.

- Vanha versio on aika realistinen. Siinä kerrotaan kokonaan suomalaisten antautuminen ja sotavangiksi joutuminen. Vaikka Suomen pojat ampuivat niin, että muurit kaikuivat, se ei auttanut mitään, laulun historiaan perehtynyt etnomusikologi Pirjo-Liisa Niinimäki kertoi Ylen aamu-tv:ssä.

- Suomalaiset vietiin Englantiin sotavankeuteen lähes kahdeksi vuodeksi. Vankeus oli melkein suurempi sankaritarina kuin itse taistelu.

Niinimäen mukaan laulun alkuperäisestä tekijästä on hyviä arvauksia muttei varmaa tietoa. Vankileirillä tiedetään olleen monia taitavia laulumiehiä, ja leirin jäljiltä on löytynyt useita lauluvihkoja.

1900-luvun alkupuolelta lähtien siistittyä laulua julkaistiin runsaasti sotilaiden ja koulujen laulukirjoissa. Niinimäki arvioi, että tuohon käyttöön sanoituksesta piti karsia surkeus ja valittaminen pois.

- Onhan tämä [laulusanoituksen "siistitty" versio] silti melkoinen valikoivan muistin malliesimerkki, Niinimäki naurahtaa.
Ålandin sota laulu

1. Ah kuin muistu mielehen, hurraa, hurraa, hurraa,
toi Olandin sota surgia, Jostam tahdon kirjoittaa, sunka fralla

2. Suomen poikia muutamii
vietiin Olandin fästinkii, ja sinne tuli vihollisii

3. Kuin poijat ne lähtiväd sotimaan
Vihollista vastaan ottamaan ja isäns maata varjelemaan

4. Ensi kerran kesäkuus
Sota alkoi angara, josta mä tahdon kirjoittaa

5. Kahden sadan laivan kans
Tulivat Olantin fästingin all, franskalaine ja engetesman

6. Vuored ja laaksod ne kaikuivad
kuin Suomen [poijat] ampuivat, ja vihollista vastaan ottivad

7. Franskalaine ja engelisman
Rupesivad paasin ambumaan, ja fästinkin sisälle stormaamaan

8. Sit käsky se kiiruust annettiin
Ja paasin kovasti ammuttiin ja vihollisii paljon surmattiin

9. Woi surkia voi kauhia
vihollisen kuolemaa, kuin Suomen [poijat] surmasit

10. Waan mitäs auttoi poikien
Kuin franskalainen ja engellesman Stormasi monen tuhannen kans

11. Sit poijat ne kovin vihastui
Kuin armo flagu nostettiin, ja viholliselle portit aukaistiin

12. Poijat ne olivat kiukkuisii
Stusarins ja hukarins maahan kaikki paiskasit

13. Kuudestoista päivä elokuusa
Fangiksi otti engelisman, ja poies kuljetti laivan kans

14. Sit poikia poies kuljetettiin
Masinan kanssa Englantiin Levesin kaupunkiin arestiin

15. Siell olivat poijat arestis
Vuosi ja kahdeksan kuukautta Englantin kuningan hallussa

16. Sit käsky se tuli keisarilt
Että päästää poijat arestist ja isänsä maahan takaisin

17. Sit poijat ne hurras ja huusivat
Kuin Levesin kaupungist läksivät ja tulivaunui[hi]n astuivat

18. Ja poijat ne lauloivat lähteissä
Että Englantin valtakunta ihana tääl, mut isämme maa on ihanampi viel

Yle Uutiset


---

Vuoden 1918 tiimoilta tunnetaan tällainenkin "säkeistö" tähän tunnetumpaan Oolannin sota -lauluun, jota kuulemma marssilaulunakin lauletaan.

Tämä Urho Kekkosen kertoma säkeistö vuoden 1918 tapahtumien tiimoilta menee näin:

"Jos Sundblom ois Oolannin keisari, niin silakat ois Oolannin soltaattii ja ne uisivat ympäri fästninkii."


Näin Kekkonen eli nimimerkki Veljenpoika vuonna 1948

https://www.doria.fi/handle/10024/10283 ... en&author=


Vahingollisia ruotsalaisia.

http://www.doria.fi/bitstream/handle/10 ... .3422.html

"Ahvenanmaalaisten yritys epäonnistui, mutta pitkällinen kiista heitti synkän varjonsa "emämaan" ja "saariston" välille. Suomessa on totuttu kunnioittamaan tehtyjä sopimuksia, ja siksi Ahvenanmaa kaikkine valtakunnallista itsetuntoa loukkaavine erioikeuksineen sai elää rauhassa omaa elämäänsä. Tosin jotkut pilkkakirveet lisäsivät hyvään marssilauluumme "Oolannin sotaan" mojovan "vastalauseen": "Jos Sundblom ois Oolannin keisari. niin silakat ois Oolannin soltaattii ja ne uisivat ympäri fästninkii." Siihenpä sitten pysähdyttiinkin. Mutta ei myöskään päässyt syntymään mitään välitöntä, sydämellistä suhdetta muun Suomen ja Ahvenanmaan välille. Sundblom halusi pysyttää "valtakuntansa" eristettynä, eikä täältä käsin haluttu ystävyyttä tyrkyttää. Maksettiin vain ja maksetaan edelleen kovilla verorahoilla tarpeelliset kymmenien miljoonien vuotuiset lisät Ahvenanmaan menoihin..."


---

Mistähän tuossa Ahvenanmaan riidassa (1918) olikaan kysymys?

Artikkelit ja kolumnit, 19.3.2008

Ahvenanmaa - Suomelle vai Ruotsille?

Ulkoministeriö viettää perustamisensa 90-vuotisjuhlaa vuonna 2008, jonka merkeissä ministeriö esittelee historiaansa ja arkistonsa aarteita...

http://formin.finland.fi/public/default ... ture=fi-FI

http://formin.finland.fi/public/default ... deid=39458

Harvemmin nähdyt sähkeet on täällä esillä. Linkit on lyhennetty ihan käytännön syistä, koska ne eivät näy oikein johtuen linkissä käytetyistä kaarisulkumerkeistä:

Sähkösanoma Ruotsista 9.3.1918 Vaasan senaatille (PDF, 107 kt)

http://formin.finland.fi/public/downloa ... E6872729B1}

TinyURL was created!

http://tinyurl.com/84atmnz

Suomen Tukholman va.asiainhoitaja Alexis Gripenbergin sähke 20.2.1918 senaattori Renwallille Vaasaan (PDF, 470 kt)

http://formin.finland.fi/public/downloa ... B72C14B2FD}

TinyURL was created!

http://tinyurl.com/7tphaxq

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”