Re: Sodassa psyykkisesti haavoittuneiden hoito ja kohtelu
Lähetetty: 29.08.13 20:28
Onko missään osoitettu, vanhassa Ruotsin valtakunnassa ja sittemmin itsenäisessä Suomessa olisi vaikuttanut jokin perusluonteisesti erilainen "perinne" vai jääkö tämä(kin) pelkästään uskon asiaksi? Luulisi, että ensimmäisen maailmansodan kauhut olisivat nimenomaan brittiläiseen mentaliteettiin (tietenkin myös ranskalaiseen) jättäneet lähtemättömät jäljet; ymmärtääkseni tämä sota on yhäkin, pysyvästi, briteille The Great War. Luin kesällä aate- ja oppihistorian professori Petteri Pietikäisen kirjoittaman Hulluuden historian (Gaudeamus 2013). Kirjassa on muutama lyhyt mutta vaikuttava kuvaus ensimmäisten "kranaattikauhutapausten" diagnosoinnista. Minulla ei enää ole kirjaa, mutta muistaakseni Pietikäinen esitti asian siihen tapaan, että sellaisissa keskityksissä, joihin länsirintaman sotilaat altistettiin, millainen tahansa ja kenen tahansa psyykkinen rakenne voi murtua. Tämä ymmärrettiin (ja haluttiin ymmärtää) jo tuolloin Britanniassa.historioija kirjoitti:Eiköhän tämä perinne
Jatkosodastahan tässä on lähes kokonaan kyse. Miten niin vähäisyys - suurvaltaa vastaan? Vähän kieli poskessa voisi muistuttaa, mitä Suomen yleisradiossa luettiin illansuussa 26.kesäkuuta 1941 (ulkomuisista vedellen): "Tällä kerralla emme kuitenkaan ole yksin. Rinnallamme taistelevat Suur-Saksan sotavoimat nerokkaan johtajansa, valtakunnankansleri Adolf Hitlerin komennossa."historioija kirjoitti: ja myös miesvoiman vähäisyys suurvaltaa vastaan vaikuttanut vahvasti siihen, miten tiukka linja valittiin