Ruotsi-Suomi -termistä

[Jaakko Hakkinen]

Mitenkäs muuten muualla? Onko esimerkiksi "Tanska-Norja" käytännön syistä jälkikäteen keksitty ilmaisu Oldenburgien konglomeraatille, vai käytettiinkö tätä ilmaisua jo silloin kun valtakunta oli olemassa? Kysyn siis, koska en tiedä; mutta jos vastaus on edellinen, niin ehkäpä "Ruotsi-Suomea" voi käyttää yhtä hyvällä mielellä käytännöllisenä ilmaisuna, vaikka Suomi ei ollutkaan Norjan tavoin milloinkaan oma kuningaskuntansa.

Olen tässä tällä hetkellä Jalosen linjoilla.
Esimerkiksi Suur-Sodankylän historia -teoksessa Lapin rajatilanteesta puhuttaessa puhutaan Tanska-Norjasta, ja sillä on siinä ymmärtämistä helpottava tehtävä: suurelle yleisölle Skandinavian vaihtelevat poliittiset tilanteet eivät ole välttämättä tuttuja, ja puhuminen Jäämeren Lapin kohdalla Tanskan ja Ruotsin rajoista voi herättää kummastusta ja johtaa harhaan. Tällaisessa yhteydessä Tanska-Norjan ja Ruotsi-Suomen välinen raja on täysin yksiselitteinen ja oikein ymmärtyvä.

Maallikkokin tajuaa, että aivan kuten Ruotsi-Suomi on Ruotsin valtakunta, joka sisältää myös suunnilleen nykyisen Suomen, niin samoin Tanska-Norja on Tanskan valtakunta, joka sisältää myös suunnilleen nykyisen Norjan.

Funktionaaliselta ja informatiiviselta kannalta tällaisia "epähistoriallisia" nimityksiä voidaan siis käyttää kun tilanne vaatii erityistä valaisua.

[historioija]

Minäkin olen puoltanut "Ruotsin valtakunta"-nimitystä. Siitä voi jättää tuon Ruotsinkin pois ja puhua pelkästään valtakunnasta, kun on muutenkin selvää, mistä valtakunnasta puhutaan. Mutta, kuten edellä toin ilmi, valtakunnan ulkoasioissa ja -suhteissa voi pääsääntöisesti puhua Ruotsistakin.

Osuin muuten eilen tätä aihepiiriä sivuavaan puheenvuoroon http://www.kb.se/dokument/Om/organisati ... 201809.pdf

[Jaakko Anttila]

"Ruotsi-Suomi" -käsite on peräisin Yrjö-Sakari Yrjö-Koskiselta, joka keksi Ruotsi-Suomi -nimityksen sen jälkeen, kun haavojaan nuollut Itävalta, jolta Preussi oli riistänyt saksankielisen Euroopan hegemonian vuonna 1864 käydyssä sodassa, korotti Itävaltaan vuosisatojen ajan kuuluneet unkarilaiset maakunnat "Unkarin kuningaskunnaksi" ja perusti ulkonaisesti loistokkaan kaksoismonarkian, Itävalta-Unkarin.

Suomen läänit ja maakunnat lueteltiin vuoteen 1809 saakka aakkosjärjestyksessä Ruotsin läänien ja maakuntien joukossa. Ruotsi luovutti itäiset lääninsä ja maakuntansa Venäjälle vuonna 1809.

[nylander]

"Ruotsi-Suomi" -käsite on peräisin Yrjö-Sakari Yrjö-Koskiselta, joka keksi Ruotsi-Suomi -nimityksen sen jälkeen, kun haavojaan nuollut Itävalta, jolta Preussi oli riistänyt saksankielisen Euroopan hegemonian vuonna 1864 käydyssä sodassa, korotti Itävaltaan vuosisatojen ajan kuuluneet unkarilaiset maakunnat "Unkarin kuningaskunnaksi" ja perusti ulkonaisesti loistokkaan kaksoismonarkian, Itävalta-Unkarin.

Jaa, aihepiiriä tutkinut prof. Osmo Jussila kylläkin kirjoittaa:

"Koskinen ei käyttänyt vielä käsitettä 'Ruotsi-Suomi', joka yleistyi vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen 1920-luvulla."

Sekä toisaalla:

"En ole toistaiseksi saanut selville, kuka on sen keksijä ja ensimmäinen käyttäjä, mutta vahvat epäilykseni kohdistuvat historioitsija E. G. Palméniin [1920]. - - Toinen mahdollinen käsitteen luoja on Carl von Bonsdorff ja keskustelu Ahvenanmaan tulevasta asemasta vuonna 1919."

[jsn]

"Koskinen ei käyttänyt vielä käsitettä 'Ruotsi-Suomi', joka yleistyi vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen 1920-luvulla."

Minulla on myös ollut tällainen käsitys, että se liittyy vahvasti itsenäisyyden alkuvuosikymmenten historianmuokkaukseen.

joka keksi Ruotsi-Suomi -nimityksen sen jälkeen, kun haavojaan nuollut Itävalta, jolta Preussi oli riistänyt saksankielisen Euroopan hegemonian vuonna 1864 käydyssä sodassa, korotti Itävaltaan vuosisatojen ajan kuuluneet unkarilaiset maakunnat "Unkarin kuningaskunnaksi" ja perusti ulkonaisesti loistokkaan kaksoismonarkian, Itävalta-Unkarin.

.

Preussi ja Itävalta olivat vuoden 1864 sodassa liitossa, yhdessä Tanskaa vastaan. Luultavasti tarkoitat vuonna 1866 käytyä Itävallan ja Preussin sotaa.

Unkarin kuningaskunta oli kyllä vanhastaan ollut olemassa, jos kohta joitakin vuosisatoja todellakin Habsburgien hallitsema. Vain reilujen kymmenen vuoden ajan vuoden 1848 sitä hallittiin "itäisinä maakuntina". Muodollisesti Itävallan keisari oli silti tuolloinkin yhä Unkarin kuningas. Vaatimukset erillään hallittavaksi kuningaskunnaksi palauttamisesta alkoivat jo 1860-luvun alussa kun unkarilaiset menivät veronmaksulakkoon ja vaikeuttivat melkoisesti Itävallan velanottoa ja sotavoimien kehittämistä. Yhtenä keskeisenä vaatimuksena oli hallitsijan muodollinen kuninkaaksi kruunaaminen Unkarissa. Suomessa tällaisesta ei edes haaveiltu. Unkarilaisten mielestä sellaista mikä oli heille jo olemassa ei tarvinnut korottaa kansakuntien joukkoon.

Totta sen sijaan on, että tiettyä mallinottoa Suomessa oli Unkarista, ennenkaikkea passiivisen vastarinnan osalta. Kaksoismonarkiaa ei sinänsä pidetty kansainvälisessä politiikassa saati Itävallan sisäpolitiikassakaan (unkarilaisia lukuunottamatta) minään arvon korottamisena, vaan kompromissina ja pikemminkin monarkian heikennyksenä.

[historian harrastaja]

Aika paha moka ottaen huomioon, että poikani kirjahyllyssä on Tanskasta ostettu kirja "Dybbøl 1864" . Kirja Tanskan armeijan tappiosta vuonna 1864.

[Veikko I Palvo]

"Koskinen ei käyttänyt vielä käsitettä 'Ruotsi-Suomi', joka yleistyi vasta Suomen itsenäistymisen jälkeen 1920-luvulla."

Minulla on myös ollut tällainen käsitys, että se liittyy vahvasti itsenäisyyden alkuvuosikymmenten historianmuokkaukseen.

Ruotsi - Suomi -käsite näyttää tosiaan syntyneen 1920-luvulla, aikana jolloin Suomessa oli kielikiistojakin. Itsenäisyyden alussa oli ollut Ruotsin kanssa kiista Ahvenanmaastakin.
Fennoskandiasta
on kirjoiteltu 1800-luvun tutkimusretkien yhteydessä mm. Kuolan niemimaalle; Kuola ja Itä-Karjala näyttäisivät olleen osa kansan- ja maantieteellistä Suur-Suomea eli osana Fennoskandiaa.
Ruotsi, Norja ja Tanska muodostivat Skandinavian ja joskus nykyisin Suomestakin näytettäisiin kirjoitettavan osana Skandinaviaa.

Monica Quirico http://skemman.is/stream/get/1946/1518/ ... uirico.pdf kirjoittaa Skandinavismin alkaneen teatteriesityksestä 1829 ja varsinaisesti Gustav Lallerstedtin 1856 Pariisissa julkaistusta kirjasta, kytkien pan-skandinavismin Giuseppe Garibaldiin. Garibaldin Italian yhdistäminen olisi Quiricon mukaan innoittanut Ruotsi-Norjan ja Tanskan liittoajatustakin Krimin sodan tunnelmissa.
Ruotsissa on Garibaldille kerätty rahaa ja lahjoitettu seitsemän tykkiäkin ja Giuseppe on osoittanut kiitoskirjeensä "vaaleille skandinaaveille."
Ruotsin uhkana oli Venäjän pelko ja Tanskan uhkana Preussi. M.Quiricon mukaan skandinavismi olisi ajoittunut 1829 alkaen 1860-luvulle ulottuvana ja myöhemminkin Pohjolassa vaikuttaneena. Olisikohan alkusysäyksenä Ruotsissa kuitenkin ollut 1809 kärsitty tappio?
Ja
Suomen suuriruhtinaskunnassa vuoteen 1863 saakka vallitsi ehkäpä jonkinlainen pysähtyneisyyden aika, G.Garibaldi ei innoittanut missään piireissä?


Mutta
milloin meillä muodostui Suomi Pohjoismaana käsite? Ehkä 1930-luvun lopulla? Jolloin meillä haluttiin etsiä poliittista tukea lännestä. Ennen Moskovan 1939 "neuvottelukutsuja".
Olivathan
Kremlin edustajat kylläkin esittäneet salaisesti "NL:n turvallisuusvajeita" jo 1935 alkaen lähettiläs Erih Asmuksen ja hänen jälkeensä nkvd:n Boris Jartsevin välityksellä.

Veikko Palvo

[Veikko I Palvo]

Ruotsin menetettyä 1809 itäiset maakuntansa sen mielenkiinto näyttää suuntautuneen länteen, Ruotsi-Norja -unionikin muodostettiin 1814. Skandinavia- käsitekin koski Ruotsi-Norjan ja Tanskan liittoa.

Suomen suuriruhtinaskunnan eliitin uramahdollisuuksia Venäjällä haettiin http://www.academia.edu/1881046/_Such_i ... ian_Alaska Tsaari-Venäjän siirtomaa Alaskastakin.
Suuriruhtinaskunnan kauppamerenkulkukin mm. Viipurista, Loviisasta, Raumalta ja Oulusta näyttäisi saaneen alkunsa Venäjän-Amerikan kauppakomppanian tiimoilta.

Novaja Arkangelissa
( New Archangel, nykyisin Sitka ) suomalaisperäisiä asukkaita on jo vuonna 1800 ollut noin 500. Merimiehiä, kauppiaita jne.. Olisivatkohan he olleet lähtöisin Viipurin kuvernementistä, Kymijoen läntisimpään haaraan asti Turun rauhan jälkeen ulottuneesta "Vanhasta Suomesta"?

Kaksi Venäjän Alaskan kenraalikuvernööriäkin on ollut Suomesta,
Adolf Etholén 1840 - 1845 ja Johan Hampus Furuhjelm 1858 - 1864. Monet muut kenraalikuvernöörit Siirtomaa-Alaskassa ovat olleet baltiansaksalaisia.
Venäjä menetti Alaskan 1867 Krimin sodan tappionsa jälkiselvittelyissä?
Suomalaistaustaiset
asukkaat Alaskassa lienevät jääneet uuden lipun alle ja Venäjän siirtomaa-ajalta periytynyt ortodoksinen kirkkokin näyttää toimivan Alaskassa yhä, ortodoksinen piispa ja keskusseurakunta Hawaijilla.

Suomen
koululaitoksen isä Uno Cygnaeus oli hänkin New Archangelissa ( Sitka ) pastorina
1840 - 1845 miettien ja kokeillen opettamismetodejaan ennen Suomeen paluutaan.
Skandinavia-termi
ei näytä käsittäneen Suomen suuriruhtinaskuntaa Alaskan siirtomaa-aikana. Puhumattakaan Ruotsi-Suomesta tai Suomesta pohjoismaana ja pohjoismaisena hyvinvointivaltiona?

Veikko Palvo

[Vetehinen]

Suomi kuului muinoin Ruotsin kuninkaan valtapiiriin kuten kuului osia Saksasta ja Baltiasta ja Norjastakin. Hyvä suomenkielinen nimitys kuvaamaan niitä kaikkia on ruotsalainen valta tai ruotsalaisen vallan alla oleminen. Suomi oli myös tanskalaisen vallan alla, mikä usein aktiivisesti unohdetaan haluttaessa korostaa kuulumista Ruotsiin.

Kun puhutaan ajasta, jolloin Suomi kuului Ruotsin kuninkaan (joka usein oli saksalainen) valtapiiriin niin paras suomenkielinen nimitys sille ajalle on mielestäni ruotsalaisten vallan aika.