Achtung, asevelvet!

[Kaisa Kylakoski]

Kuuntelin aamulla työmatkalla Roman Schatzin Maamme-kirjan jakson Achtung, asevelvet! On puheenvuoro historiasta, kuvauksensa mukaan

Tänään Roman Schatz hämmästelee sitä, miksi häntä tullaan kiittelemään viime sotien aseveljeydestä. Suomessa muistetaan Kuhlmeyn lento-osaston uroteot ja Messerschmittin konetyypit paremmin kuin Saksassa konsanaan. Miksi suomalaiset rakastavat sotahistoriaa? Roman Schatzin vieraina ovat sotahistorian harrastaja, sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla ja historiantutkija Teemu Keskisarja.

Historiaa on mukana myös jaksossa Harppi-Saksan haamu ja Suomi, jota en ole vielä kuunnellut. Siinä

Suomella on Itä-Saksalla oli erikoinen suhde. DDR:ssä Suomi oli se mukava kapitalistinen maa, jota ei saanut haukkua. Suomella oli paljon suhteita sosialistiseen Saksaan mutta diplomaatisten suhteiden solimista vältetiin viimeiseen saakka. Mutta millaisia muistoja Itä-Saksassa asuneilla suomalaisilla on tuosta sosialismin mallimaasta? Roman Schatzin vieraina ovat professori Seppo Hentilä ja urheiluvalmentaja Seppo Immonen.

[Vetehinen]

Krupilla Saksassa vieraillessani saksalaiset isännät ehdottivat maljaa Suomen ja Saksan aseveljeydelle, johon suostuin kai yhtä hämmästyneenä kuin Schatz on Suomessa saamaansa kiittelyyn.

Schatz pyrkii hätkähdyttämään. Hän on kertonut, että hänen isoisänsä kuoli keskitysleirissä. Kun suomalainen on sanonut olevansa siitä pahoillaan, jatkaa Schatz, että isoisä putosi kännissä vartiotornista ja kuolla kupsahti.

[skrjabin]

Schatz pyrkii hätkähdyttämään. Hän on kertonut, että hänen isoisänsä kuoli keskitysleirissä. Kun suomalainen on sanonut olevansa siitä pahoillaan, jatkaa Schatz, että isoisä putosi kännissä vartiotornista ja kuolla kupsahti.

Mahtanee olla yleinen vitsi Saksassa. Olen nimittäin jo vuosia sitten kuullut saman tarinan aivan samoin kerrottuna erään toisen saksalaisen suusta. Tosin voihan niitä vartiotornista kännissä pudonneita olla tietysti useitakin...

[Veikko I Palvo]

Kuuntelin aamulla työmatkalla Roman Schatzin Maamme-kirjan jakson Achtung, asevelvet! Roman Schatzin vieraina ovat sotahistorian harrastaja, sarjakuvapiirtäjä Pertti Jarla ja historiantutkija Teemu Keskisarja.

Historiaa on mukana myös jaksossa Harppi-Saksan haamu ja Suomi, Mutta millaisia muistoja Itä-Saksassa asuneilla suomalaisilla on tuosta sosialismin mallimaasta? Roman Schatzin vieraina ovat professori Seppo Hentilä ja urheiluvalmentaja Seppo Immonen.[/quote][/quote]




Tuossahan näyttäisi olevan vastakkain kylmän sodan aikainen kahtiajako, Länsi-Saksan osalta muistellaan holocaustia ja DDR:n osalta lähinnä ostalgisesti nuoruuden opiskeluaikoja Itä-Saksassa?
Eli asuivatko hyvät saksalaiset tuolloin DDR:ssä ja pahat BRD:ssä?

Vuonna 1954 perustettua Suomi-DDR-seuraa ei mainita, eikä SKP:n Ontro Virtasen puheenjohtajakaudella 1970 perustettua DDR:n tunnustamiskomiteaa. Komitean toiminta päättyi 1973 Suomen solmittua diplomaattisuhteet Länsi- ja Itä-Saksaan vuonna 1973. DDR-Kulturzentrumin johtajan http://www.ddr-kulturzentrum.com Wolfgang Fritschin on havaittu Itä-Saksan arkistojen avauduttua olleen Stasin mies, H:gin toimistossa työskenteli muitakin Stasi-agentteja. ( HS/eng.16.1.2005 )

Ja SKP/SKDL:n SNSeurassakin vaikuttaneesta Ontro Virtanen johdattaakin vakoiluun, Ontro avusti mm. inkeriläistä KGB-ev.luutnantti Reino Häyhästä saamaan Kemijärvellä suomalaisen henkilöllisyyspaperit Stalinin puhdistuksissa kadonneen Eugen Mäen nimellä. Mäki meni Suomessa naimisiinkin Hanna Kurikan kanssa.
New Yorkiin 21.10.1952 saavuttuaan kgb-ev.ltn oli yhteydessä YK-diplomaatti "Mihailiin", Mihail Nikolajevitsh Sviriniin. Ja kgb-eversti "Markiin", Rudolf Ivanovitsh Abeliin, jolla oli liettualaisen 1930 kuolleen Andrew Kayotiksen henkilöllisyys.
Abel vaihdettiin 10.2.1962 U-2 -lentäjä Gary Powersiin.

Länsi-Saksan liittokansleri Willy Brandt`kin ( Herbert E.K. Frahm ) joutui eroamaan apulaisensa Gynther Guillaumen osoittauduttua Stasin agentiksi.
YLEn haastatteluissa
tuodaan esille DDR:n kiinnostuksen Suomeen aiheutuneen pyrkimyksestä saada Suomi ensimmäisenä ei-Itä-blokin maana tunnustamaan DDR.
Mutta
millainenkohan merkitys oli DDR-Kulturzentrumin toiminnalla 24:ne alaosastoineen ja Suomen valtionavulla, sekä DDR:ssä opiskelleilla?
Yliopistoissa ( Leipzig mainitaan ), urheiluharjoittelussa jne.
Ja
asuivatko ne "keskitysleirissä olleet isoisät" yksinomaan Länsi-Saksassa, eivätkä DDR:ssä 1960- ja 1970-luvuilla?

Veikko Palvo

[Emma-Liisa]

Teemu Keskisarja sanoi ohjelmassa, että Suomessa kysytään, miksi emme tehneet mitään juutalaisten hyväksi, mutta ei kysytä, miksi emme tehneet mitään Stalinin ja Maon uhrien hyväksi.

Aika kummallinen väite. Tämä koskee korkeintaan "70-luvun korkeakouluopiskelijoita" - ja tuskin heistäkään enemmistöä.

Maon uhrien hyväksi Suomi olisi tuskon voinut tehdä mitään, mutta juutalaiset ovat käsittääkseni olleet aika lailla katveessa, huolimatta Elina Sanasta. Paljon enemmän on Suomessa olleet esillä ja omatuntoa vaivanneet Leinon vangit (jo 50-luvulla), heimosotasotavankien ja inkeriläisten luovutus sekä (ei vähiten Sofi Oksasen ansiosta) Viro.

[historian harrastaja]

Inkerinmaan suomenkielinen kulttuuri tuhottiin, opettajaseminaari ja suomenkieliset koulut lakkautettiin ja kirkot suljettiin 1930-luvun alusta lähtien. Virallinen Suomi ei voinut tehdä mitään Inkerinmaan hyväksi.

Kun vainoaminen alkoi Inkerinmaalla, AKS järjesti kahden miehen surulippuvartiot Neuvostoliiton suurlähetystön edustalle. Neuvostoliitto syytti Suomea Neuvostoliiton sisäisiin asioihin sekaantumisesta.

Suomalaisten kommunistien vainoaminen Itä-Karjalassa vuodesta 1935 alkaen, Muurmannin 3000 hengen suomalaisyhteisön tuhoaminen vuonna 1938 ja 8000 suomalaisen kommunistin tuhoaminen Uralilla vuonna 1938.

[skrjabin]

8000 suomalaisen kommunistin tuhoaminen Uralilla vuonna 1938.

Uralille ei ainakaan Lahti-Argutinan ja Rislakin mukaan edes mennyt/viety tuollaista määrää suomalaisia, vaan runsaat tuhat, joista toki iso osa surmattiin tai kuoli muista syistä.

http://suomenhistoriaa.blogspot.de/2009 ... a-tll.html

[JariL]

8000 on kai aika lähellä niskalaukaukseen elämänsä päättäneiden Venäjän Karjalan suomalaisten määrää.