Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Emma-Liisa kirjoitti:
Jussi Jalonen kirjoitti: Tämäkin sai vastapainonsa; Kauko Kare otti tiukasti kantaa sivistyksen ja hyvien tapojen rapautumiseen, Itsenäisyyden Puolesta ry lobbasi Kokoomuksen edustajia Pirkkalan monisteesta ja Georg C. Ehrnrooth perusti Perustuslaillisen Kansanpuolueen pistääkseen kampoihin vasemmistohegemonialle ja itänaapurille.
Eiköhän se ollut melko merkityksetöntä touhua?

Ei ollut, mutta tämä ei varsinaisesti enää kuulu ketjun aiheeseen.


jsn kirjoitti: Minun mielestäni jo pelkästään sosiaalidemokraattien ja maalaisliiton vahvistuva asema tekee kyseenalaisiksi väittämät "oikeistolaisesta 30-luvusta". Laajamittaista oikeistoradikalismia, joka oli protestiliike, kesti vain muutaman vuoden ja se oli pääasiassa ohi lapuanliikkeen hajottamisen myötä.

Kai se nyt on muutenkin selvää, että Nylander viittasi nimenomaan vuosikymmenen alkupuoliskoon.

jsn kirjoitti: Kommunistilait tietysti ovat toki painava puolesta-argumentti, mutta niiden säätämiseen vaikutti myös turvallisuuspoliittisia eikä yksin puoluepoliittisia syitä.

Täh? No eikä vaikuttanut. Riekki oli tehnyt selvää jälkeä kommunistien maanalaisesta toiminnasta, ja Neuvostoliitossa oli Stalinilla kiire lähinnä tappaa vain omia kavereitaan. Tasan tarkkaan ainoa syy, miksi Suomessa kommunistilaeista ylipäätään edes puhuttiin oli se, että äärikansallisilla valkoista Suomea edustaneilla tahoilla oli kova hinku lopettaa se, mikä vuonna 1918 oli heidän mielestään jäänyt kesken.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

jsn kirjoitti: Minun mielestäni jo pelkästään sosiaalidemokraattien ja maalaisliiton vahvistuva asema tekee kyseenalaisiksi väittämät "oikeistolaisesta 30-luvusta". Laajamittaista oikeistoradikalismia, joka oli protestiliike, kesti vain muutaman vuoden ja se oli pääasiassa ohi lapuanliikkeen hajottamisen myötä. Se keräsi kovin kirjavaa joukkoa, joka hajaantui nopeasti. Jos nykypäivän hallituspäättäjät tietyllä tapaa ovatkin olleet "perussuomalaisten vankeja", niin jälkimmäisillä ei kai silti millään muotoa voi väittää olevan tällä hetkellä hegemonia-asemaa. Konkreettisena osoituksena tamperelaisvapaustaistelijan toiminta eduskunnan lehterillä jälkiseurauksineen.
Tuo tapahtuma juuri paljastaa eron. 30-luvulla eduskunnan istunnosta muilutettiin kansanedustajia eikä lapuanliikkeen väkivallan teoista juurikaan rangaistu.

Ehkä sinun kannattaisi tutustua 30-luvun oppikirjoihin, painokanteisiin ja vaikka sellaisiin historiallisiin elokuviin kuin Mika Waltarin käsikirjoittama Helmikuun manifesti, niin tajuaisit mitä "hegemonia" merkitsee. Edes maltillinen Toivo Pekkanen ei saanut julkaistua Ne menneet vuodet -teoksen alkuperäistä versiota, koska siinä kuvattiin miten lapualaiset murhasivat ay-demarin.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Ilmo Kekkonen kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:"Ratsuväen upseeri" ei oikein kerro nykyihmiselle mitään. Hannu Raittilan romaanissa Marsalkka Mannerheimia kuvataan tiedustelumieheksi, perusteena Aasian-ratsastus ja ratsuväen rooli nopeana joukko-osastona.
Romaaniko siis antaa oikean kuvan?
Joskus niissä on psykologisesti osuvia huomiota, joihin historioitsijat eivät välttämättä yllä. Esim. Jari Tervon Troikassa kuolleena syntyneen pojan merkitys Mannerheimin avioliiton epäonnistumiseen ja siten koko loppuelämään.

Jussi Jalonen
Viestit: 902
Liittynyt: 29.05.07 11:18
Paikkakunta: Pyynikki

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Oli kirja miten hyvä tahansa, Jokisipilän lähtökohdat sellaisena kuin hän ne tämän päivän Helsingin Sanomissa ilmaisee, eivät vakuuta. Itse asiassa ne eivät vakuuta sitten ollenkaan.
HS kirjoitti: "Suomen hallitus teki virheen siinä, että salli näin näkyvät sotilaalliset yhteydet Saksaan. Moskovassa suhteet nähtiin aseveljeytenä, ajattelimme me siitä mitä hyvänsä, ja Suomi sai maksaa kalliisti talvisodalla", Jokisipilä sanoo.

Molotov-Ribbentrop-sopimuksen seurauksena oli Neuvostoliitto onnistunut eristämään Suomen diplomaattisesti Saksasta. Baltian maista saatujen tukikohtien seurauksena Neuvostoliitto oli eristänyt Suomen myös sotilaallisesti Saksasta. Minkä nojalla dosentti Jokisipilä tekee sen olettamuksen, että talvisota oli vääjäämätön seuraus yksinomaan Suomen harjoittamasta ulkopolitiikasta? Entä miten hän selittää sen, että Neuvostoliitto ryhtyi talvisotaan vielä senkin jälkeen kun Saksan mahdollisuus käyttää Suomea ponnahduslautanaan oli käytännössä neutraloitu?

Ellei sitten taustalla ollut muitakin tekijöitä. Kuten esimerkiksi se, että kaikki ensimmäisessä maailmansodassa maa-alueita menettäneiden valtioiden johtajat vaistosivat Hitlerissä mahdollisen kumppanin, jonka turvin heillä saattaisi olla tilaisuus oikaista rajat mieleisekseen. Stalin ei näyttäisi tässä olleen tässä juuri sen kummempi kuin Horthy tai kuningas Boris III. Mutta tämähän tietysti vaatisi itänaapurin arkistoihin tutustumista, ja se ei taida oikein enää onnistua.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Jussi Jalonen kirjoitti: Entä miten hän selittää sen, että Neuvostoliitto ryhtyi talvisotaan vielä senkin jälkeen kun Saksan mahdollisuus käyttää Suomea ponnahduslautanaan oli käytännössä neutraloitu?
Tilanne saattaa muuttua, sanoi Stalin Paasikivelle. Ja oli siinä oikeassa.

Jokispilä on vain unohtanut, että Stalin puhui myös Englannista. Siis siihenkään Suomi ei olisi saanut pitää yhteyksiä. Eikä kai Ruotsiinkaan.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Jussi Jalonen kirjoitti:
HS kirjoitti: "Suomen hallitus teki virheen siinä, että salli näin näkyvät sotilaalliset yhteydet Saksaan. Moskovassa suhteet nähtiin aseveljeytenä, ajattelimme me siitä mitä hyvänsä, ja Suomi sai maksaa kalliisti talvisodalla", Jokisipilä sanoo.
Tässä tulee mieleen Heikki Ylikankaan ylittämätön maksiini, että ihminen ei tee virheitä virheitä, vaan kun jälkikäteen huomataan, että seuraus oli onneton, se leimataan virheeksi.

Tässä olennainen kysymys oli, saattoiko Suomen hallitus 1934 mitenkään aavistaa Molotov-Ribbentrop-sopimuksen synnyn 1939? Epäilen suuresti, juolahtiko tällaienn mahdollisuus edes mieleen (vaikka Halsti sen jossain vaiheessa arvasi). Tämä on sentään toista tasoa kuin syksyn 1939 kysymys, hyökkääkö NL vai ei.

Jos oikein muistan, punamultahallitus ei huhtikuussa 1938 osalistunut Helsingin 20-vuotisvaltausjuhliin, jossa oli saksalaisia sotilasvieraita (korjatkaa, jos olen väärässä). Toki sisäpoliittisiakin syitä oli.

Emma-Liisa
Viestit: 4991
Liittynyt: 30.01.07 17:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Jussi Jalonen kirjoitti: Minkä nojalla dosentti Jokisipilä tekee sen olettamuksen, että talvisota oli vääjäämätön seuraus yksinomaan Suomen harjoittamasta ulkopolitiikasta?
En tiedä, onko kyse Jokisipilästä vai Hesarista.

Kokoomateoksessa Entäs jos...Vaihtoehtoinen Suomen historia (2005) Markku Jokisipilä kirjoittaa sotaa edeltävästä ja sodanaikaisesta ulkopolitiikasta, mm. aiheesta "Mitä jos Suomi olisi suostunut Neuvostoliiton vaatimuksiin talvisodan edellä?" (s. 126)
- venäläiset asiantuntijat, etuneneässä Nikolai Baryshnikov: sota olisi ollut mahdollista välttää, Stalinin tavoitteensa ei ollut valloittaa Suomea
- Juri Kilin: sota olisi syttynyt, vaikka Suomi olisi suostunut kaikkiin NL:n vaatimuksiin, Stalin varma yhteenotosta Saksan kanssa ja halusi tehdä Suomesta puskurialueen pitääkseen taistelut poissa NL:n maaperältä ja etäällä Leningradista (MJ: uskottava ainakin M-R-sopimuksen jälkeen, neuvottelut teatteria)
- Juhani Suomen Talvisodan tausta: suhteiden kärjistyminen johtui molemminpuolisesta luottamuspulasta (MJ: "Tähän olisi tietysti ollut mahdollista vaikuttaa ulkopolitiikan keinoin, mutta 1930-luvun Suomessa Neuvostoliittoa kohtaan tunnettiin niin suurta epäluuloa, ettei tarvittavaa poliittista tahtoa löytynyt. Kiinteällä vioropuhelulla kenties olisi myös saatu häivytettyä neuvostojohdon käsitykset siitä, että Suomi oli kahtiajakautunut kansakunta, jossa työväestö ottaisi neuvostojoukot avosylin vastaan
- Seuraavassa kappaleessa MJ kuitenkin kirjoittaa: "Toisaalta on kuitenkin mahdollista, ettei Stalin olisi pitänyt Suomen puolueettomuutta uskottavana missään tapauksessa. Hänen suhtautumisensa Suomeen oli koko ajan tätsin sidottu siihen, mitä Saksassa tapahtui, ja siihen suomalaiset eivät tietysti voineet mitenkään vaikuttaa. Näin ollen yhä on pidettävä todennäköisempänä vaihtoehtona sitä, että mikäli Suomi olsii Baltian maiden tavoin taipunut Neuvostoliiton vaatimuksiin, olisi myös jatkokehitys kulkenut samoja reittejä."

Edellä olevasta voisi päätellä, että Suomen ulko- ja sotilaspolitiikan arvostelu tarkoittaisi Jokisipilälle Suomen yksipuolista tuomitsemista. Hän vain haluaa kokeilla, mitä eri vaihtoehtoja Suomella oli, vaikka ei pidäkään niiden onnistumista todennäköisenä.

Eikös taustalla ole iso kuvio: Mannerheim (kuten lähes koko muukin Suomi) uskoo, että ainoa maa joka voi hyökätä Suomeen on NL. M:n strategiana on "viivyttävä puoliustus" eli armeija pitää pintansa, kunnes saadaan apua. Joten on loogista, että avun mahdollisuutta tunnustellaan eri puolilta, vaikka siinä ei menestytäkään. Ja kun ei menestytä, M. syksyllä 1939 ehdottaa myönnytyksiä. Kun taas Erkon perustuslaillinen perintö johtaa ehdottomaan njet-linjaan.

Jos taas isona kuviona olisi ollut se, ettei Suomi saa joutua sotaan ja/tai NL:n epäluulot Suomesta hyökkäystukikohtana pitää poistaa, olisi toimittu toisin. Mutta tämä olisi edellyttänyt tosienlaista historiaa vuodesta 1918 tai jopa 1899.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 09:09

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Emma-Liisa kirjoitti:Jos oikein muistan, punamultahallitus ei huhtikuussa 1938 osalistunut Helsingin 20-vuotisvaltausjuhliin, jossa oli saksalaisia sotilasvieraita (korjatkaa, jos olen väärässä). Toki sisäpoliittisiakin syitä oli.
Täsmällistä tietoa hallituksen osallistumisesta en pikaetsinnällä löytänyt.

Mannerheim ei ollut paraatissa mukana, mutta laski seppeleen muistomerkille ja piti puheen.

Iltajuhlaan Saksan lähetystössä hän osallistui yhdessä presidentti Kallion, ex-pres Svinhufvudin sekä ulko- ja puolustusministerin ( Erkko ja Niukkanen) kanssa.

Mannerheim tasapainoili tässä vaiheessa virallisen linjan ja Saksa-ystävyyden välillä.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Ilmoittaudun niiden joukkoon, jotka po. kirjasta sävyttämättömien moniteholasien kanssa etsivät totuuksia. Kirja näyttää ainakin tunnistavan aiemmin Ilmo Kekkoselta kysymäni Saksan vaikutuksen talvisodan rauhantekoon. Ensin mainitsemalla sen olevan yksi viime aikojen keskusteluteemoista ja sitten jo sivulla 28. kerrottaessa, ettei Saksa ollut pelkästään totaalisen kylmä suhteessaan talvisodan Suomeen:
"Saksasta monia reittejä talvisodan aikana tulleet vihjaukset lähitulevaisuudessa koittavasta revanssimahdollisuudesta vaikuttivat myös rauhantekoon, joskaan ne eivät olleet sen ainoa eivätkä tärkein motiivi."
Mutta siis vaikuttivat, vaikka uuttahan tämä tieto ei varsinaisesti ole.
Tuossa virkkeessä kuvastuu se kirjan tekijäin korostama perusasjatus, että juuri mikään ei ollut yksinään asian kokonaan ratkaiseva tekijä vaan tapahtumat olivat aina monen tekijän summa.

Veikko I Palvo
Viestit: 1405
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

MM kirjoitti: sivulla 28.
"Saksasta monia reittejä talvisodan aikana tulleet vihjaukset lähitulevaisuudessa koittavasta revanssimahdollisuudesta vaikuttivat myös rauhantekoon, joskaan ne eivät olleet sen ainoa eivätkä tärkein motiivi."
Terässopimuskumppanilleen Mussolinille Hitler ei ainakaan näytä vihjailleen edes Stalin-Hitler -sopimuksesta etupiirijakoineen. Olivathan Saksa ja Italia juuri solmineet terässopimuksenkin. Göran Häggin mukaan "Ciano piti tarmokkaasti Saksaa ja sotaa vastustavan puheen ja hallitus ( fasistien suuri neuvosto? ) hyväksyi Il Ducen laatiman asiakirjan, jonka mukaan Italia oli "ei sotaa käyvä maa" eli julistautui käytännössä puolueettomaksi.

Hitlerille Mussolini kirjoitti Tammikuun 1940 alussa kirjeen sanoen kommunismin olevan päävihollinen ja Saksan lebensraumin olevan idässä. Suomeen lähetettiin
Missione maggiore Anchisi Finlandia 21.12.1939 - 13.1.1940 ja alppijääk.kenr.maj.
Anchisi tapasi Mannerheiminkin kaksi kertaa.
Ensimmäisellä
tapaamisella M. ylisti Italian kuria ja järjestystä, sen johtajaa ja Italian Abessiniassa osoittamaa sotilaallista voimaa.
Mannerheimillä oli "ketunhäntä kainalossa" ja se ilmeni seuraavalla tapaamisella hänen luovuttaessaan Anchisille listan tykeistä, ammuksista, kivääreistä jne. sanoen Suomen olevan ikuisesti kiitollinen jos Il Duce lähettäisi Suomelle apua.

Sopimus Fiat G50- hävittäjälentokoneiden myymisestä Suomeen oli tehty jo ennen Talvisodan alkua ja Diego Manzocchi-niminen lentäjäkin http://users.kymp.net/ilmakilta/diego.pdf ehti Suomeen tullen alasammutuksi.
Italiassa vapaaehtoisia Suomeen lähtijöiksi ilmoittautuneita sanotaan olleen noin 5000.
Italia lähetti Ruotsin jälkeen toiseksi eniten apua ja aseita Suomeen, enemmän kuin Ranska ja Britannia - 790 miljoonan mk:n arvosta. Ja Saksa pysäytti suuren osan apu- ja asekuljetuksista Ruotsinkin satamiin painostaen Ruotsia myös estämään mm. USAsta saatujen Brewster-hävittäjien kuljetusta Suomeen.

Vajaa
kaksi viikkoa NL:n ja Suomen Moskovan rauhan jälkeen Mussolini tapasi Hitlerin Brennerin solassa, olisikohan Hitler silloinkaan ilmaissut Il Ducelle aikeitaan.
Winston Churchill´kin
kirjoitti vielä keväällä 1940 ennen Saksan Ranskan sotaretkeä Mussolinille pyytäen tätä pysymään erossa sodasta. ( Max Hastings, Winston Churchill 1940 - 1945 )
Kun
vihjailuja Saksan ja Neuvostoliiton sopimuksestakaan ei näytä kantautuneen edes Teräsliiton Saksan kanssa solmineelle Italialle, miten Saksasta olisi vihjailtu Suomen suuntaan, suomalaisille juuri mitään? Saksa käyttäytyi tiukasti MR-sopimuksen mukaisesti.
Ja
eiköhän päätöksen rauhanteosta tehnyt Stalin pelätessään Ranskan ja Englannin maihinnousua ( joka toteukin hieman myöhemmin ) Norjaan ja mm. Narvikiin ja toisen rintaman muodostumista Saksaa vastaan, rintaman jossa Neuvostoliitto olisi ollut yhdessä Saksan kanssa. Moskovan rauhassa Stalin otti huomattavasti enemmän
kuin mihin sen joukot olivat edenneet.
Suomen
Berliinin lähettiläs Aarne Wuorimaa näyttää kuitenkin ( italialaisilta? ) saaneen tammikuussa 1940 tietää Italian esittäneen itsensä Saksalle Suomen puolustajaksi.

Veikko Palvo

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 14:40

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Moniko tähän keskusteluun osallistuvista on lukenut Wolf Halstin kirjan "Suomen puolustaminen" ?

Veikko I Palvo
Viestit: 1405
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

JariL kirjoitti:Moniko tähän keskusteluun osallistuvista on lukenut Wolf Halstin kirjan "Suomen puolustaminen" ?
Enpä löytänyt "Suomen puolustamisen" uusintapainosta, mutta eikö Wolf Halsti 11.1939 ilmestyneessä kirjassaan painota erityisesti linnoittamisen merkitystä?
Mikä
toteutui Salpa-linjan rakentamisella Talvisodan rauhan jälkeen Moskovan rauhan rajalle, Halstikin taisi olla välirauhan aikana "linnoitustöissä" Salpa-linjalla?
Mutta
kuinka suuri merkitys linnoitusketjuilla toisessa maailmansodassa oli, britit ja ranskalaiset julistettuaan sodan Saksalle odottivat Maginot-linjan suojassa mitä tapahtuisi. Saksa murtautui sitten odottelun jälkeen linjan läpi. Eikä "Atlantin valli" ja "Euroopan linnoitus" Saksalla kestänyt sen paremmin.

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1405
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Italiasta ja Suomen Talvisodasta ja rauhanteosta, http://www.ennenjanyt.net/4-03/italia.htm "Italian lehdistö loi kuvaa sankarillisesta Suomesta ja sen loistavasta armeijasta ja samanaikaisesti kirjoittelu Neuvostoliittoa ja puna-armeijaa vastaan kävi yhä agressiivisemmaksi."
Indro Montanelli mm. siirtyi Tallinnasta Suomeen lokakuussa 1939 ja kirjoitti
Corriera della Sera-lehteen sotakuvauksia, sekä kirjan jota on yhä näytetään Italiassakin luettavan. Indro Montanellille paljastettiin Tarton yliopistossa muistolaatta 11.3.2013 ja pres. M.Koivisto myönsi Montanellille 1992 kunniamerkin.

Göringin sanotaan antaneen 22.2.1940 T.M.Kivimäelle neuvon painostaa Saksaa Italian kautta.
Ja neuvomalla T.Kivimäkeä rauhantekoon hinnalla millä ehdoin hyvänsä, Saksa hoiti etujaan pohjoisen lisäksi myös etelässä.

Ukko-Pekka Svinhufvud pyrki Ribbentropin puheille maaliskuun 1940 alussa tämän ollessa lähdössä Roomaan. "Svinhufvudin oli määrä käyttää länsikorttia ja tehdä Saksalle selväksi, että mikäli Suomi ei saa hyväksyttäviä ehtoja, se oli päättänyt tarttua Englannin ja Ranskan avuntarjoukseen."
Svinhufvud on jatkanut matkaa Roomaan, onkohan siitä tarkempia tietoja?
Mussolinin
sanotaan ottaneen neuvotteluissa Ribbentropin kanssa pariinkin kertaan Suomen esille, ( vain italialaislähdetieto? ) jolloin Saksan ulkoministeri on vain todennut, että Suomi olisi viisas jos se tekisi rauhan.
Pyytämättä Ranskan ja Englannin apua, lienee kolmannen valtakunnan ulkoministeri
nimenomaisesti tarkoittanut Roomaan 10.3.1940 saavuttuaan?

Veikko Palvo

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 14:40

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Enpä löytänyt "Suomen puolustamisen" uusintapainosta, mutta eikö Wolf Halsti 11.1939 ilmestyneessä kirjassaan painota erityisesti linnoittamisen merkitystä?
No ei. Halstin kirja on erittäin hyvä kuvaus siitä puolustuspoliittisesta linjasta jota Suomi noudatti toisen maailmansodan aikana. Kirja valottaa myös sitä sotilaspoliittista ja poliittista taustaa, johon tuo linja pohjautui. Teos on myös sikäli merkittävä dokumentti, että se julkaistiin vasta kun sen oli hyväksynyt niin sotilas- kuin siviilipuolen johto. Kirjan loppupäätelmä oli, että Suomi ei ole vallattavissa ilman pitkää ja veristä sotaa ja jos sota syttyy, kukaan ei pysty etukäteen ennustamaan sen käänteitä.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 18:24

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

Jussi Jalonen kirjoitti: jsn kirjoitti: Minun mielestäni jo pelkästään sosiaalidemokraattien ja maalaisliiton vahvistuva asema tekee kyseenalaisiksi väittämät "oikeistolaisesta 30-luvusta". Laajamittaista oikeistoradikalismia, joka oli protestiliike, kesti vain muutaman vuoden ja se oli pääasiassa ohi lapuanliikkeen hajottamisen myötä.

Kai se nyt on muutenkin selvää, että Nylander viittasi nimenomaan vuosikymmenen alkupuoliskoon.
Jussi Jalonen kirjoitti: jsn kirjoitti: Kommunistilait tietysti ovat toki painava puolesta-argumentti, mutta niiden säätämiseen vaikutti myös turvallisuuspoliittisia eikä yksin puoluepoliittisia syitä.

Täh? No eikä vaikuttanut. Riekki oli tehnyt selvää jälkeä kommunistien maanalaisesta toiminnasta, ja Neuvostoliitossa oli Stalinilla kiire lähinnä tappaa vain omia kavereitaan. Tasan tarkkaan ainoa syy, miksi Suomessa kommunistilaeista ylipäätään edes puhuttiin oli se, että äärikansallisilla valkoista Suomea edustaneilla tahoilla oli kova hinku lopettaa se, mikä vuonna 1918 oli heidän mielestään jäänyt kesken.
Vain hieman palatakseni huomioisin em. kommenttien keskinäisen ristiriitaisuuden. Jos kerran nylander tarkoitti vain 1930-luvun alkua ja puhutaan tuolloin säädetyistä kommunistilaeista, niin tietääkseni Stalinin puhdistukset alkoivat vasta myöhemmin, joskus vuonna 1936. Näillä asioilla ei siis ole voinut olla välitöntä syy-seuraus-yhteyttä toisiinsa.

Se, että kommunistilakien aikaan kommunistien toiminta oli heikentynyt ei ole vielä peruste sille, että Neuvostoliitto olisi luopunut näiden tukemisesta, koska varsinaisia puolueen sisäisiä puhdistuksiakaan ei vielä tuolloin ollut. Ne alkoivat vasta pakkokollektivisoinnin ja teollistamisohjelmien kohtaamien ongelmien jälkeen. Sen sijaan oma-aloitteinen loikkaaminen Neuvostoliittoon yleistyi koko ajan.

Kansallissosialistitkin nousivat Saksassa valtaan vasta sitten, kun Lapuan liike oli jo historiaa Suomessa. Jo vuonna 1930 liikkeen kannatus alkoi laskea, eikä IKL:stä koskaan ollut sen seuraajaksi. AKS:kin muutti linjaansa. Minusta muutaman kuohuvan lamavuoden perusteella on vaikea tehdä isoja yleistyksiä läpeensä oikeistolaisesta 1930-luvusta. - Aivan sama kuin sanoisi, että 1930-luvulla vallitsi lama ja puute, vaikka jo vuosikymmenen lopulla Suomi oli taloudellisesti vauraampi kuin kenties koskaan tätä aiemmin.

Tietäkseni myöskin virallisemmat yhteydet Suomesta kansallisosialisteihin alkoivat vasta 1933 jälkeen.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”