Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

19.01.14 15:49

Heikki Jansson kirjoitti: Viktor Vladimirov on ihan itse valinnut käyttämänsä sanamuodot kirjaansa ”Kohti tavisotaa” ilman minkäänlaista myötävaikutustani. En ollut edes tietoinen siitä, että tämä oli kirjoittanut kirjan, johon törmäsin kirjastossa. Henkilöäsi ei Vladimirov mainitse kirjassa saati nimeä Sinua erikseen enkä ole liioin sellaista väittänyt. Tämä sanoo mainitussa kirjassaan (s. 146, "Kohti talvisotaa", Otava, 1995, vahv. H.J.):
Jotkut suomalaiset poliitikot, muun muassa eräät hallituksen jäsenet esittivät sellaisen ajatuksen, että Neuvostoliiton vaatimukset olivat vain ensi askel kohti päätavoitetta, nimittäin Suomen täydellistä miehitystä ja etenemistä Atlantin rannikolle. Mutta tämä ajatus oli vain sairaan mielikuvituksen tuote. Joko nämä poliitikot pelkäsivät Neuvostoliittoa sokeasti tai sitten he eivät ymmärtäneet alkuunkaan vuoden 1939 loppupuolella vallinnutta kansainvälistä tilannetta ja sitä tukalaa asemaa, johon Neuvostoliitto oli joutunut. Neuvostoliiton oli siinä vaiheessa huolestunut ennen muuta omasta turvallisuudestaan koska se ounasteli väistämätöntä hyökkäystä Hitlerin Saksan taholta...
Aivan samalla perusteella Stalinin epäilyt ennen talvisotaa, että Suomi antaisi Saksan käyttää aluettaan hyökkäykseen NL:oa vastaan, olivat "sairaan mielikuvituksen " (tai oikeammin ideologiaan perustuvien harhaluulojen) tuotetta.

Paasikivi huomauttikin muistelmissaan, että NL:n politiikka Suomea kohtaan tuotti sille itselleen vahingollisen tuloksen. Mutta samalla hän oli siltä mieltä, että NL:n harhaluulot olivat "tosiasioita", jotka oli otettava huomioon.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

19.01.14 19:25

Emma-Liisa kirjoitti:Paasikivi huomauttikin muistelmissaan, että NL:n politiikka Suomea kohtaan tuotti sille itselleen vahingollisen tuloksen.
NL:n tuore Helsingin lähettiläs Ivan Maiski kirjoitti vuonna 1930, kuinka lamasta kärsivä Suomi tuli sitoa lähemmäs Neuvostoliittoa nimenomaan taloudellisin sitein ja näin pikku hiljaa neutraloida negatiivisia mielipiteitä. Aivan 30-luvun alkuvuosina kauppa kasvoikin todella nopeasti, mutta ei sitten enää. Todennäköisesti taloudellinen linja onnistui paremmin Baltian maiden kohdalla, mikä lienee ollut yksi syy siihen, miksi ne alistuivat sen vaatimuksiin. Käsittääkseni Baltian maat eivät mm. koskaan omaksuneet omavaraisen maatalouden linjaa kuten Suomi. Venäläiset ottivat sitten opikseen Suomen suhteen toisen maailmansodan jälkeen ja kehittivät vähitellen merkittävän kaupallis-poliittisen siteen siten että jopa Porkkala voitiin palauttaa.

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 15:40

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

20.01.14 10:51

Tämän keskustelun osallistujille suosittelen Antero Uiton O.W. Kuusisen elämänkerran "Suomen syöjä" lukemista. Kirja kertoo korutonta kieltä siitä minkälaiset suunnitelmat Neuvostoliitolla oli Suomen suhteen aina vuodesta 1918 jatkosodan alkupuolelle saakka. Selkeä tavoite oli Suomen neuvostotasavalta. Tästä tavoitteesta luovuttiin vasta jatkosodan aikana länsivaltojen rauhoittelemiseksi. Kuusinen oli tämän tavoitteen suhteen sekä Stalinin työrukkanen että aktiivinen poliittinen toimija.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

20.01.14 11:19

JariL kirjoitti:Tämän keskustelun osallistujille suosittelen Antero Uiton O.W. Kuusisen elämänkerran "Suomen syöjä" lukemista. Kirja kertoo korutonta kieltä siitä minkälaiset suunnitelmat Neuvostoliitolla oli Suomen suhteen aina vuodesta 1918 jatkosodan alkupuolelle saakka. Selkeä tavoite oli Suomen neuvostotasavalta. Tästä tavoitteesta luovuttiin vasta jatkosodan aikana länsivaltojen rauhoittelemiseksi. Kuusinen oli tämän tavoitteen suhteen sekä Stalinin työrukkanen että aktiivinen poliittinen toimija.
Tässä vertailun vuoksi Helsingin yliopiston poliittisen historian dosentin Erkki Tuomiojan blogissaan 2013 tiivistämä näkemys kyseisestä kirjasta:
Antero Uitto ei ole historiantutkija vaan dokumentaristi ja bibliofiili, joka on aiemmin julkaissut mm. venäläisiä Suomea koskettavia dokumenttikokoelmia. Dokumentaristin ote näkyy tämänkin kirjan runsaassa kirjallisuudesta ja asiakirjoista otettujen ylipitkien lainauksien käytössä. Kirjallisuusluettelo on kunnioitettavan pituinen, mutta ei suinkaan täydellinen. Mitään alkuperäisaineistoa kuten kirjeenvaihtoa tai pöytäkirjoja ei Uitto ole julkaistuja dokumenttikokoelmia enempää käyttänyt. Tällä tavoin muodostettu kuva Kuusista ei siten sisällä uutta tietoa ja jää aika pinnalliseksi. Lähdekritiikki loistaa lähes täydellisesti poissaolollaan, mikä antaa mahdollisuuden poimia keskisimpinä kirjallisina lähteinä olleista Arvo Tuomisen ja Kuusisen puolison Aino Kuusisen muistelmista kirjoittajaa eniten miellyttävät näkemykset

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 15:40

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

20.01.14 13:39

Tuomiojan arvio kirjasta on minusta ihan hyvä. Lopun letkautus Uiton taustasta on vähän yllättävä muuhun tekstiin verrattuna.

Koko arvopstelu löytyy täältä, suosittelen tutustumista koko tekstiin: http://www.tuomioja.org/index.php?mainA ... category=3

Kirjan paras anti on Kuusisen toiminnan selkeä yhteys Neuvostoliiton harjoittamaan poliitiikkaan ja siinä tapahtuneisiin muutoksiin.
Näiden välillä ei tarvitse olla mitään ristiriitaa. Selviytyäkseen Kuusisen oli pakko ryhtyä Stalinin käskystä Terijoen hallituksen johtoon ja tulla sitä kautta ainakin Suomessa lopullisesti ja pysyvästi leimatuksi Suomensyöjäksi. Samaan pakkopullaan kuului siihen asti Kominternin johtotehtävissä viihtyneen Kuusisen siirto talvisodan jälkeen perustetun Karjalais-Suomalaisen neuvostotasavallan johtajaksi. Vuosiin 1940−41 ajoittuvat myös Kuusisen SKP:n käyttöön tarkoittamat ohjeet valmistautua Suomen ja Karjalan yhdistämiseen samanlaisena neuvostotasavaltana kuin millaisiksi Baltian maat oli juuri alistettu.
Yllä olevaan voi lisätä, että Terijoen hallitukseen joutuminen oli yllätys mutta vain koska KSN:n tuhoamisesta oli niin vähän aikaa ettei mitään muuta ollut ehditty rakentaa tilalle. Itse ajatus oli selkeää jatkumoa SKP:n ja NKP:n jo aiemmin valmistelemalle politiikalle jolle sota näytti avaavan toteuttamismahdollisuudet.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

20.01.14 14:56

Tästä taas kerran huomataan, kuinka erilaisina asiat ja ilmiöt eri yksilöille ilmenevät. Oman ymmärrykseni mukaan Erkki Tuomioja oli ladannut tai, kuten jo sanoin, tiivistänyt kirja-arvionsa loppuun kaikkein perusluonteisimmat asiat, mitä mistä tahansa alan kirjasta yleensä voidaan sanoa historiankirjoituksen ja -tutkimuksen kannalta: kysymykset lähdepohjasta, esiin saadun uuden tiedon määrästä ja laadusta, näissä yhteyksissä aivan olennaisesta lähdekritiikistä sekä vieläpä siitäkin, onko historiaa koskevassa esityksessä havaittavissa tendenssiä.

Joku saattaa siis pitää puheena olevia kysymyksiä sisältävää kritiikkiä pikku "letkautuksena" - minä puolestani ehdottomasti en. Elämme "fenomenologisessa" maailmassa.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

20.01.14 19:17

Tässä yhteydessä käy selväksi se suuri muutos mitä Neuvostovaltion kansainvälisessä asemassa oli 30-luvulla tapahtumassa sitten vuosien 1917-19. Siitä oli nopeasti tulossa de facto osa Euroopan tasapainopoliittista järjestelmää.

Se, että tuolloisten toimijoiden olisi pitänyt ottaa Neuvostoliitto alusta pitäen ottaa tällaisena toimijana ja ystävällismielisenä naapurina on jokseenkin anakronistinen ja totuudenvastainen: "Te teette maailmanvallankumousta, voi kuinka kivaa, tehdään ihmeessä mahdollisimman paljon yhteistyötä".

Tällaiseen oli 1920-luvulla valmis vain Euroopan toinen hylkiövaltio, demokraattinen Saksa, joka 1922 solmi Neuvostoliiton kanssa Rapallon sopimuksen ja joka harjoitti sen kanssa sotilaallista ja taloudellista yhteistyötä, paljolti kiusatakseen länsiliittoutuneita. Saksassa nähtiin tästä koituvan kiistatonta etua.

On ymmärrettävää, ettei Suomessa ollut nähtävissä vastaavaa etua, haittaa kylläkin. Ketä vastaan Suomi olisi Neuvostoliittoa tarvinnut? Toisaalta Suomessa pidettiin yllä suhteita siihen ja haluttiin olla mahdollisimman puolueettomia mutta samalla varautumaan pahimpaan.

Neuvostoliitto kyllä pyrki 1920-luvulla mukaan useisiin kansainvälisiin sopimuksiin juuri oman asemansa vakiinnuttamiseksi, kuten niin monet muutkin uudet valtiot aina tekevät. 1930-luvulla Stalin ei enää ollut monenkeskisistä sopimuksista kovinkaan kiinnostunut.

kpj
Viestit: 255
Liittynyt: 18.10.13 21:13

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

21.01.14 01:05

Jokisipilän ja Könösen tutkimukseen palatakseni: Se kertoo perusteellisemmin kuin mikään aiempi, mikä oli Suomen ("eliitin") asenne Euroopan konflikteihin. On silkkaa taivaanrannan maalaamista, kun jotkut täälläkin pitävät silloista politiikkaa onnistuneena.

Muutamat ovat yrittäneet selittää Suomen joutumista - kahdesti! - sotaan Neuvostoliiton aggressiivisuudella. Lukisin mielelläni samojen henkilöiden kartoituksen pienen Suomen tuonaikaisesta suopeudesta naapurivaltiota kohtaan - voisivat nojautua esim. lehdistölähteisiin.

Eräskin kirjoittaja vaati vastapuoleltaan "selkeitä todisteita" siitä, ettei NL ole harkinnut Suomen liittämistä (otaksuttavasti Neuvostoliittoon)! On kuitenkin historiallinen tosiasia, ettei Suomea "liitetty" sen paremmin 1940 kuin 1944 - jolloin maamme puolustusvoimat kukistuivat.

Väittely "miehittämisestä" on sikäli turhaa, että jokaisen valtion johdon tehtäviin kuuluu strateginen suunnittelu.

Suomi oli natsi-Saksan miehittämä alkaen 15.6.1941, jolloin puolet maan pinta-alasta joutui saksalaisten sotilaalliseen alaisuuteen.

Ja tietenkin Suomi oli Liittoutuneiden miehittämä 1944 - 1947, jolloin maan kaikki viranomaiset toimivat valvontakomission ehdottomassa alaisuudessa.

Väittely on tarpeeton, kun tiedetään mikä on ero voittajan ja häviäjän strategisten asemien välillä.

Veikko I Palvo
Viestit: 1148
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

21.01.14 02:13

jsn kirjoitti:
Se, että tuolloisten toimijoiden olisi pitänyt ottaa Neuvostoliitto alusta pitäen ottaa tällaisena toimijana ja ystävällismielisenä naapurina on jokseenkin anakronistinen ja totuudenvastainen: "Te teette maailmanvallankumousta, voi kuinka kivaa, tehdään ihmeessä mahdollisimman paljon yhteistyötä".

Tällaiseen oli 1920-luvulla valmis vain Euroopan toinen hylkiövaltio, demokraattinen Saksa, joka 1922 solmi Neuvostoliiton kanssa Rapallon sopimuksen ja joka harjoitti sen kanssa sotilaallista ja taloudellista yhteistyötä, paljolti kiusatakseen länsiliittoutuneita. Saksassa nähtiin tästä koituvan kiistatonta etua.
Neuvostoliiton maatalousvaltaisena lähinaapurimaana Suomella ei 1920- ja 1930-luvuilla ollut juuri mitään NL:lle kaupankäynnissä kelvollista, puuta, selluloosaa ja paperia ei liene idässä tarvittu?
Mutta
britit näyttävät tehneen jo N-Venäjän kanssa ensimmäisen kauppasopimuksen. Alkuun brittien päämääränä on ollut saada Tsaari-Venäjän velkojakin takaisin, mutta jatkossa NL dumppasi mm. puutavaraa Englantiin ollen Suomen kilpailijakin.
Amerikkalaisetkin liikemiehet ovat tehneet kauppaa NL:n kanssa jo ennen kuin Amerikka tunnusti NL:n 1933.
Ja
ensimmäisen 1929 alkaneen viisivuotissuunnitelmansa toteuttamiseksi ja raskaan teollisuutensa rakentamiseen NL tarvitsi läntistä teknologiaa, sitä vaihdettiin myös http://susanbuckmorss.info/media/files/ ... roject.pdf taide-esineisiin.
Teräs ja traktorit olivat NL:lle arvokkaampia kuin eremitaasin taulut, timantit tai Fabergenin kultaseppätuotteet.

Ja mm. Magnistroi-terästehdas ja Magnitogorskin kaupunki, joiden suunnittelu oli amerikkalaista merkittävän osan kone- ym. toimituksista tullessa Saksasta.
Italialainen ja Ruotsalainen yhtiö ovat rakentaneet kuulalaakeritehtaita, sementtitehtaita Tanskasta ja kevytmetalliteknologiaa Ranskasta.
Anthony C. Sutton
näyttää kirjoittaneen runsaastikin lännen teknologiaviennistä Neuvostoliittoon ennen
toisen maailmansodan alkamistakin.
Kaupallisen tason intressit näyttävät sivuuttaneen Kominternin opit ja sen pelon?
Ja
Suomella ei ollut tuolloin teknologiaa vietäväksikään.
Ainoa Neuvostoliittolainen yritys Suomessa ennen vuotta 1939 rekisteröitynä lienee ollut Nafta Oy?

Veikko Palvo

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

21.01.14 07:15

Veikko I Palvo kirjoitti:Mutta
britit näyttävät tehneen jo N-Venäjän kanssa ensimmäisen kauppasopimuksen.
Ainahan kauppa käy. Brittien kaupankäynnillä oli todellakin poliittisia tarkoituksia, joko pyrkimys saada näin omia saatavia takaisi sekä samalla yrittää kumota poliittinen järjestelmä kaupan avulla. Kun NEP-kausi alkoi, jotkut lännessä katsoivat että oli vain ajan kysymys, että koko sosialismista luovuttaisiin.
Veikko I Palvo kirjoitti:Neuvostoliiton maatalousvaltaisena lähinaapurimaana Suomella ei 1920- ja 1930-luvuilla ollut juuri mitään NL:lle kaupankäynnissä kelvollista, puuta, selluloosaa ja paperia ei liene idässä tarvittu?
Suomi ei tietenkään ollut kauppakumppanina läheskään yhtä välttämätön kuin suuret läntiset teollisuusmaat. Silti juuri ensimmäisen maailmansodan aikana eli tsaarivallan viimeisinä vuosina oli perustettu ensimmäinen suomalainen paperinvientikartelli Venäjän markkinoille, koska maan tärkeimmät paperitehtaat olivat joutuneet viholliselle. Eli kyllä suomalaiselle paperille oli ollut kysyntää ja paperitehtaat kaipasivat Venäjän markkinoita kovin; tarvittiinhan siellä paljon propagandamateriaalia ja venäläisen paperin laatu oli heikompaa. Pohjoisen Venäjän kuten Karjalan paperikombinaatit kaiketi rakennettiin vasta 1930-luvulla 5-vuotissuunnitelmien yhteydessä (ellei tätäkin myöhemmin?).

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 15:40

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

21.01.14 12:24

Joku saattaa siis pitää puheena olevia kysymyksiä sisältävää kritiikkiä pikku "letkautuksena" - minä puolestani ehdottomasti en. Elämme "fenomenologisessa" maailmassa.
Ja nähdään myös kuinka vaikeaa luetun ymmärtäminen on. Viittasin Tuomiojan heittoon Uitosta dokumentaristina. Tuomiojan kritiikki ei ole aiheetonta mutta siitä huolimatta teos on lukemisen arvoinen koska se jäsentää Kuusien uran hyvin ja suhteuttaa sen Neuvostoliiton yleisempään poliittiseen kehitykseen. Niinkuin dokumentaristilta voi odottaakin :-)

Uskoisin että Tuomioja odotti kirjalta enemmän kuvausta/tietoa mitä tulee Kuusiseen ihmisenä. Henkilö Otto Wille Kuusinen on kirjan lukemisen jälkeen suurin piirtein yhtä etäinen kuin ennen sen lukemista.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

21.01.14 13:14

JariL kirjoitti:Ja nähdään myös kuinka vaikeaa luetun ymmärtäminen on. Viittasin Tuomiojan heittoon Uitosta dokumentaristina.
Saisihan tuo luetun ymmärtäminen helpompaakin olla. Varsinkin jos joutuu lukemaan sekavaa ja sanallisiin harhautuksiin pyrkivää tekstiä, jolla pyritään paikkaamaan omaa aikaisemmin sanottua. Eikö kaikille luettavaksi suositeltavan Kuusis-kirjan alun perin pitänytkin olla "korutonta kertomaa" NL:n suunnitelmista aina vuodesta 1918 jatkosodan alkupuolelle:
JariL kirjoitti:Selkeä tavoite oli Suomen neuvostotasavalta."
Tähän mennessä tuonlaatuisen "selkeyden" osoittaminen ei ymmärtääkseni ole onnistunut keneltäkään vakavasti otettavalta ammattitutkijaltakaan, mikäli tavoittenasettelulla tarkoitetaan todella konkreettisia hankkeita eikä pelkästään yleisiä haaveita maailmanvallankumouksesta. Viimeksi mainitut eivät todellakaan ole mikään historian sensaatio, eikä niiden "osoittamiseksi " olisi kannattanut kirjaa kirjoittaa.

Mutta nyt näkyykin jo lyödyn sordiinoa päälle: :lol:
JariL kirjoitti:Tuomiojan kritiikki ei ole aiheetonta mutta siitä huolimatta teos on lukemisen arvoinen koska se jäsentää Kuusien uran hyvin ja suhteuttaa sen Neuvostoliiton yleisempään poliittiseen kehitykseen.

Veikko I Palvo
Viestit: 1148
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

21.01.14 14:26

jsn kirjoitti:
Suomi ei tietenkään ollut kauppakumppanina läheskään yhtä välttämätön kuin suuret läntiset teollisuusmaat. Silti juuri ensimmäisen maailmansodan aikana eli tsaarivallan viimeisinä vuosina oli perustettu ensimmäinen suomalainen paperinvientikartelli Venäjän markkinoille, koska maan tärkeimmät paperitehtaat olivat joutuneet viholliselle. Eli kyllä suomalaiselle paperille oli ollut kysyntää ja paperitehtaat kaipasivat Venäjän markkinoita kovin; tarvittiinhan siellä paljon propagandamateriaalia ja venäläisen paperin laatu oli heikompaa. Pohjoisen Venäjän kuten Karjalan paperikombinaatit kaiketi rakennettiin vasta 1930-luvulla 5-vuotissuunnitelmien yhteydessä (ellei tätäkin myöhemmin?).
Sekehen/ Segezhan sellu- ja paperikombinaatti näyttää aloittaneen 1929 toimintansa ja
Kontupohjan paperikombinaatin rakennustyöt on nkvd:n toimesta aloitettu 1938 tai 1939.
Ennen
ensimmäistä maailmansotaa Suomen vienti Venäjälle lienee ollut 30-40 %:a kokonaisviennistä ja ww1-aikana länsiyhteyksien sulkeuduttua vienti nousi yli 90 %:iin.
Suomen
paperinvientikartellin vienti Venäjän markkinoille loppui vallankumoukseen ja Venäjän sisällissotaan ehkä noin viideksi vuodeksi täysin ja sahatavaralle, sellulle ja paperille oli löydettävä länsimarkkinat. Suomen paperiteollisuudella oli vientihaluja vanhoille Venäjän markkinoilleen, mutta NL:n johto ei näyttäisi olleen kiinnostunut.

Neuvostoliitto oli teknologiatuonnissaan ilmeisen riippuvainen aluksi Saksasta ja myös Englannista ja Amerikasta. Ja noin viiden vuoden tauon jälkeen kauppayhteydet Saksaan solmittiin uudelleen 1939 kesällä ja NL:n tuonti Lännestä lienee samalla lopahtanut?
Raskaan teollisuutensa rakentamisen teknologiatarpeessaan ja laitteistotuonnissaan NL
saattoi ennen ww2:sta ilmeisestikin "kilpailluttaa" sille myyjiä?
Vuoden 1940 kauppasopimus Suomen kanssa näyttäisi olleen poliittinen painostuskeino/-yritys, vaihtokauppa ei ainakaan näytä sujuneen?


lis.: Suomen sahatavaraviennin arvo 1925 oli 2225 miljoonaa mk ja voitto 312 mk/std,
1927 vienti 2820 miljoonaa mk ja voitto 256 mk/std. Ja 1927 ulkomaille vietiin
6,0 miljoonaa kuutiometriä sahatav., määrä joka ylitettiin vasta vuonna 1979.
NL:n
sahatavaran alihintaan myynti 1926 oli 1,4 miljoonaa kuutiometriä ja 1929 jo
3,9 milj. kuutiota. Vuoden 1935 The European Timber Exporter´s Convention ( EHEC )
Suomen kiintiöksi määrättiin 4,7 milj. kuutiota ja pahimman kilpailijan, Neuvostoliiton kiintiöksi 4,4 miljoonaa kuutiometriä.

Suomen sahatavaran viennin arvo 1930 oli 1886 miljoonaa mk ja voitto/ std vain 22 mk, seuraavana vuonna 25 mk/std viennin arvon ollessa 1296 miljoonaa mk.
V. 1932 viennin arvo laski 1212 milj.mk:aan, mutta voitto/std nousi 203 mk:aan.
Sellun valmistui kasvoi 1920-1927 3,6 kertaiseksi ja paperin tuotanto kaksinkertaistui.
Vuotta 1939
edeltävä aika 1919 alkaen näyttäisi olleen kartellien ja ostajien muodostamien syndikaattien aikaa?
NL:n sahatavaran vientiä rajoitti mm. Britanniaan sen teettäminen Gulag-työvoimalla ja suomalaisten toimesta näytetään leireiltä Suomeen paenneiden kertomuksia tuodun julki Englannissakin Suomen viennin lisäämiseksi?

Veikko Palvo
Viimeksi muokannut Veikko I Palvo, 21.01.14 23:25. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

21.01.14 14:35

nylander kirjoitti: JariL kirjoitti:Selkeä tavoite oli Suomen neuvostotasavalta."

Tähän mennessä tuonlaatuisen "selkeyden" osoittaminen ei ymmärtääkseni ole onnistunut keneltäkään vakavasti otettavalta ammattitutkijaltakaan, mikäli tavoittenasettelulla tarkoitetaan todella konkreettisia hankkeita eikä pelkästään yleisiä haaveita maailmanvallankumouksesta. Viimeksi mainitut eivät todellakaan ole mikään historian sensaatio, eikä niiden "osoittamiseksi " olisi kannattanut kirjaa kirjoittaa.
On kaiketi pelkkä pikku nyanssi, millä nimellä Kuusisen tavoittelemaa sosialistista Suomea olisi kutsuttu ja mikä olisi ollut sen lopullinen poliittis-hallinnollinen suhde Neuvosto-Venäjään ja Neuvostoliittoon nähden. Suhteen olennaisesta luonteesta ja sen valta-asetelmasta tuskin on kenelläkään minkäänlaista epäselvyyttä. Johto olisi ollut Moskovassa eikä Helsingissä.

Kuusinen palveli keskeisessä tehtävässä organisaatiota, jonka ylivoimaisesti keskeisin päämäärä oli tällaisen vallankumouksen toteuttaminen myös Suomessa. Päinvastaisen osoittaminen vaatisi kyllä sitä tutkimusta jo vähän enemmän.

Tavoitetta voi toki kutsua myös haaveeksi mutta kyllä siihen kuului koko lailla muutakin kuin esimerkiksi vain "haaveilijoiden" kapakkapöytäpuheita tms. Tämän on suomalainen ja kansainvälinen tutkimus mm. Kominternista ja SKP:stä (mm. Jukka Paastelan teos SKP:stä) jo osoittanut riittävän selvästi. Kuusinen kuten kukaan mukaan Venäjällä oleskelevista SKP:läisistä ei tainnut myöskään olla ensimmäisenä ehdottamassa rauhanomaisen rinnakkainelon politiikkaa Suomen ja Neuvosto-Venäjän välillä, mm. Tarton rauhan solmiminen. Kyllä hän ennen muuta tähtäsi Suomen järjestelmän muuttamiseen. Vasta sitten oli rinnakkainelon vuoro.

Tietenkin asia voidaan vääntää myös muotoon, että jos vallankumous Suomessa olisi toteutunut, ammattivallankumouksellisten elämä olisi menettänyt tarkoituksensa koska heidän intressinään oli nimenomaan tämän tavoitetilan eikä itse tavoitteen ylläpitäminen. No, tavoittelijoiden määrä sitten väheni ratkaisevasti 1930-luvulla. - Kumma että tätä eivät Neuvostoliiton intressien puolustajat kuitenkaan koskaan nosta esiin vaikka juuri suomalaiskommunistien kohtalollahan voisi osoittaa varsin puhuttelevalla tavalla ettei Neuvostoliitolla ollut talvisodan alla Suomessa sovjetisointiaikeita?

JariL
Viestit: 435
Liittynyt: 13.02.09 15:40

Re: Jokisipilä - Könönen: Suomi Hitlerin Saksan vaikutuspiirissä 1933 - 1944

21.01.14 14:57

Tähän mennessä tuonlaatuisen "selkeyden" osoittaminen ei ymmärtääkseni ole onnistunut keneltäkään vakavasti otettavalta ammattitutkijaltakaan, mikäli tavoittenasettelulla tarkoitetaan todella konkreettisia hankkeita eikä pelkästään yleisiä haaveita maailmanvallankumouksesta. Viimeksi mainitut eivät todellakaan ole mikään historian sensaatio, eikä niiden "osoittamiseksi " olisi kannattanut kirjaa kirjoittaa.
Se että SKP pyrki vallankumoukseen Suomessa ei liene erityisen kiistanalainen kysymys? Kiistaa on kai enemmänkin siitä koska vallankumoustavoitteesta luovuttiin vai luovuttiinko siitä koskaan. Ei myöskään liene yllätys että Kuusinen toimi vallankumouksen toteuttamiseksi kunnes Neuvostoliiton politiikka vuoden 1941 jälkeen muuttui siten, että Suomen kohdalla neuvosto Suomi ei enää ollut tavoiteltavin vaihotoehto muihin ratkaisuihin verrattuna. Kuusisen omat teot ja kirjoitukset joita Uitto lainaa puhuvat tästä aivan riittävän selvää kieltä vaikka hän ei olekaan ammattitutkija.

Uiton kirjassa esitetään, että Kuusisen KSN:lle 1940/41 laatima perustuslaki piti saattaa voimaan myös Suomessa. Kun KSN:n aluejohtajat vastustivat asiaa sillä perusteella että he eivät halunneet erota Neuvostoliitosta, heille ilmoitettettin että asialla ei ole käytännön merkitystä koska Suomesta tulisi neuvostotasavalta. Tämä talviosodan jälkeen mutta ennen jatkosoadan alkamista.

Osa suunnitelmista jää aina suunnitelmien asteella tai ne toteutuvat vain koska sattuu sopiva tilaisuus. Voi hyvin olla että Neuvostoliiton suunnitelmat Suomen yhteiskuntajärjestelmän kumoamiseksi olisivat jääneet vain suunnitelmiksi ilman toista maailmansotaa. Kun sota tuli (ja oli syyllinen siihen kuka hyvänsä), nämä suunnitelmat päätettiin toteuttaa. Suomen kohdalla ei onnistuttu. Sama peruskuvio pätee vallankumouksen viemiseen Neuvostoliiton naapurimaihin ja muualle maailmaan. Ideologisessa mielessä Neuvostoliitossa oli niin henkinen kuin aineellinenkin valmius tällaisen politiikan toteuttamiseen ja sitä oli suunniteltu jo ennen sotaa. Toteutus riippui "suhdanteista".

Suosittelen sinullekin Uiton kirjan lukemista enkä aio enää kommentoida sitä tämän enempää. Sen jälkeen luen mielelläni kommenttisi. Siihen asti...

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”