Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

28.12.13 20:22

Ilmo Kekkonen kirjoitti: Mannerheim julisti 26. helmikuuta 1918 suomen armeijan viralliseksi kieleksi
( Suomen Vapaussota vuonna 1918 s. 68). Hän ei kuitenkaan voinut julistaa esimerkiksi ruotsinkielistä upseeristoa suomen osaajiksi, vaan sitä oli käytettävä toisena kielenä ja käytännössä ensimmäisenä työkielenä. Asiakirjojen kääntäminen kielestä toiseen oli suuri ongelma. Oli vaikea löytää siihen henkilöstöä.
Olet kai oikeassa. Suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset johtivat ruotsiksi valkoista armeijaa. Väität Mannerheimin julistaneen suomen armeijan viralliseksi kieleksi, mutta julistusta ei noudatettu. Suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset eivät osanneet suomea ja sinun mukaasi oli vaikea löytää päämajaan suomea ja ruotsia taitavia kääntäjiä.

Valkoista armeijaa johdettiin ruotsiksi suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten toimesta.

Punaisia johdettiin suomeksi.

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

28.12.13 20:47

Saksalaisten osuuskin ihmetyttää muutenkin kuin Itämeren divisioonan osalta. Aiemmin oli puhetta, että Ausfeld junaili Tampereen taistelut ja johti vielä pakotien sulkemista Kivennavalla. Ja sitten Viipurissa punaisten johtajaksi muiden johtajien paettua jättäytynyt Edvard Gylling neuvotteli antautumisen ehdoista siihen punaisilta valtuudet saatuaan saksalaisen Ulrich von Colerin kanssa, joka oli näin ratkaisevaan tehtävään melko pieni tekijä ja vielä vierasmaalainen. Wikipediakaan ei hänestä tiedä kuin nimen.

Keskisarja kertoo kirjassaan, että Colerin jyrkkä asenne kylmäsi Gyllingiä, joka ei ollut sotilaslinjan edustaja, ja nostatti antautumiseen valmiiden punaisten uhon vielä kerran. Ihmishenkien säästäminen ei tosiaan ole ollut päätarkoitus.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

29.12.13 11:15

Vetehinen jatkaa sitkeästi vääristelyään.
Vetehinen kirjoitti:Suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset johtivat ruotsiksi valkoista armeijaa. Väität Mannerheimin julistaneen suomen armeijan viralliseksi kieleksi, mutta julistusta ei noudatettu. Suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset eivät osanneet suomea ja sinun mukaasi oli vaikea löytää päämajaan suomea ja ruotsia taitavia kääntäjiä.
En ole väittänyt mitään, vaan kertonut faktoja. Mannerheimin julistusta tietysti noudatettiin, mutta eihän se tehnyt ruotsinkielisistä suomen osaajia. Siksi Päämajan kansliaan hankittiin kääntäjiä. Sekin on fakta, eikä minun väitteeni.
Suomea käyttivät ne, jotka sitä riittävästi osasivat, muut - esimerkiksi Mannerheim itse - käyttivät ruotsia ja käskyt käännettiin suomeksi. Mikä tässä estää Vetehistä ymmärtämistä selvää asiaa?
MM kirjoitti:Saksalaisten osuuskin ihmetyttää muutenkin kuin Itämeren divisioonan osalta. Aiemmin oli puhetta, että Ausfeld junaili Tampereen taistelut ja johti vielä pakotien sulkemista Kivennavalla. Ja sitten Viipurissa punaisten johtajaksi muiden johtajien paettua jättäytynyt Edvard Gylling neuvotteli antautumisen ehdoista siihen punaisilta valtuudet saatuaan saksalaisen Ulrich von Colerin kanssa, joka oli näin ratkaisevaan tehtävään melko pieni tekijä ja vielä vierasmaalainen. Wikipediakaan ei hänestä tiedä kuin nimen.
Ei saksalaisten osuudessa mitään ihmettelemistä ole. Se ole Mannerheimin veto jääkärien rauhoittamiseksi, nämä kun kieltäytyivät palvelemasta entisten tsaarinupseerien suoranaisina alaisina.

Muutamia Jääkäripataljoona 27:n upseereita tuli helmikuun lopulla Suomeen. Mannerheim sijoitti Ausfeldin, von Colerin ja Rainer Stahelin jääkäriprikaatien komentajiksi tsaarinupseerien sijasta.
Se oli taitava veto. Vaihtoehtona olisi lähinnä ollut ylipäällikön ero, jota hän yhden yön yli harkitsi. Hän tuli oman kertomansa mukaan siihen tulokseen, ettei häntä soveliaampaa ylipäällikköä kuitenkaan löytyisi. Toisaalta hän kyllä olisi korvattavissa, mutta jääkärit eivät.

Kun Ausfeld ylennettiin kapteenista everstiksi, v. Coler everstiluutnantiksi ja Stahel yliluutnantista majuriksi, joutuivat nämä myös rintamalla korkeisiin tehtäviin.

Ausfeld ei junaillut Tampereen taisteluja, vaan laati yhden ryhmän hyökkäyssuunnitelman, joka hyväksyttiin. Hän johti vain omaa parin pataljoonan osastoaan.
Von Coler oli 2. Jääkäriprikaatin komentaja. Hän johti Viipuriin hyökkäävän Wilkmanin ryhmän yhtä osastoa ja vaati siinä ominaisuudessa punaisia antautumaan kaupungin alueella.

Kovin heikolta vaikuttaa asiantuntemus vuoden 1918 ja valkoisen armeijan osalta. Silti keskustelussa voisi välttää ainakin tahallista vääristelyä, sillä oikeaa tietoa on kyllä tarjolla niin vanhemmissa kuin aivan tuoreissakin tutkimuksissa.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

29.12.13 13:23

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Vetehinen jatkaa sitkeästi vääristelyään.
Vetehinen kirjoitti:Suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset johtivat ruotsiksi valkoista armeijaa. Väität Mannerheimin julistaneen suomen armeijan viralliseksi kieleksi, mutta julistusta ei noudatettu. Suomenruotsalaiset ja ruotsalaiset eivät osanneet suomea ja sinun mukaasi oli vaikea löytää päämajaan suomea ja ruotsia taitavia kääntäjiä.
En ole väittänyt mitään, vaan kertonut faktoja. Mannerheimin julistusta tietysti noudatettiin, mutta eihän se tehnyt ruotsinkielisistä suomen osaajia. Siksi Päämajan kansliaan hankittiin kääntäjiä. Sekin on fakta, eikä minun väitteeni.
Suomea käyttivät ne, jotka sitä riittävästi osasivat, muut - esimerkiksi Mannerheim itse - käyttivät ruotsia ja käskyt käännettiin suomeksi. Mikä tässä estää Vetehistä ymmärtämistä selvää asiaa?
Toistat Ilmo päämajan käyttäneen ruotsia, vaikka Mannerheim julisti suomen armeijan viralliseksi kieleksi.

Mitä suomen virallisuus on kun käytetään kuitenkin ruotsia?

Ilmolle suomen virallisuus näyttää olevan päämajassa ruotsiksi valmisteltuja käskyjä ja määräyksiä, jotka kirjoitetaan ruotsiksi ja annetaan kanslistille käännettäväksi suomenkieliseksi versioksi.

Ilmon kai katsoo, ettei armeijaa johdettu ruotsiksi, koska kääntäjät käänsivät ruotsinkielisiä käskyjä suomeksi. Käännettiin lopputulos.

Ruotsinkielisiä käskyjä kuitenkin lähetettiin päämajasta ja armeijoitten johtajien toimesta suomen virallisen kielen julistuksesta piittaamatta. Keskisarjan kirjassa on siitä joku maininta ja on muissakin kirjoituksissa. On mainintoja, ettei ruotsinkielisiä käskyjä noudatettu. Ilmosta julistusta noudatettiin.

Onko se, että päämaja valmistelee päätökset ruotsiksi, kirjoittaa ne ruotsiksi ja lähettää osan ulos ruotsiksi ja osan suomeksi käännettynä sitä, että suomi on armeijan virallinen kieli? Käytännössä valkoista armeijaa kuitenkin johdettiin ruotsiksi suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten toimesta. Kuten Ilmo vakuutat toistuvasti, he eivät osanneet suomea.
Ilmo Kekkonen kirjoitti:Muistaakseni Päämajan kieleksi määrättiin suomi jo helmikuussa -18. Käyttökieli oli silti ruotsi, jota kaikki osasivat. Käskyt kirjoitettiin ruotsiksi ja käännettiin suomeksi.
Mikä mm tuossa kirjoituksessasi poikkeaa siitä mitä minä olen kirjoittanut?

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

29.12.13 13:45

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Ausfeld ei junaillut Tampereen taisteluja, vaan laati yhden ryhmän hyökkäyssuunnitelman, joka hyväksyttiin. Hän johti vain omaa parin pataljoonan osastoaan.

Westerlundin toimittamassa kirjassa on mm tällainen maininta Ausfeldtista:

Saksalaiseversti Eduard Ausfeld nimitti ruotsalaisprikaatin luutnantti Reichenbergin upseeriksi, jonka tuli organisoida vankien vartiointi. Hänen vastuulleen siis siirrettiin muodollisesti peltimakasiinin joukkoteloitukset. Ausfeldin ja kapteeni Kai Donnerin yhteistyö sisällissodan venäläiskysymyksen ratkaisuissa jatkui myöhemmin Kaakkois-Kannaksella, jossa puhdistustoimet kohdistuivat selvemmin myös siviileihin. Tampereen venäläissurmien raskaaksi muotovirheeksi nousevat haavoittuneiden ja vangitun miespuolisen hoitohenkilöstön teloitukset, joita koetettiin – omille lääkäreillekin – puolustella valepukuisten sotilaiden eliminoimisella sekä kansainvälisten sopimuksien vähättelyllä.
Viimeksi muokannut Vetehinen, 29.12.13 17:52. Yhteensä muokattu 1 kertaa.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

29.12.13 13:56

Vetehinen jatkaa kummallista inttämistään kieliasioista.

Myös ruotsi oli maan virallinen kieli. Armeijan joukoista noin 20 % tai ylikin oli ruotsinkielisiä. Lisäksi kaikki kouluja käyneet suomenkieliset osasivat ruotsia. Mannerheim halusi korostaa suomen kielen asemaa vaientaakseen kieliasiasta nousseen arvostelun.

Ne, jotka osasivat suomea, käyttivät sitä, silloin kun se oli tarkoituksenmukista.
Vetehinen kirjoitti:Ruotsinkielisiä käskyjä kuitenkin lähetettiin päämajasta ja armeijoitten johtajien toimesta suomen virallisen kielen julistuksesta piittaamatta. Keskisarjan kirjassa on siitä joku maininta ja on muissakin kirjoituksissa. On mainintoja, ettei ruotsinkielisiä käskyjä noudatettu. Ilmosta julistusta noudatettiin.
Turhaa vääristelyä taas.Ei missään määrätty, että suomen kieltä olisi tullut käyttää yksinomaisesti. Julistusta noudatettiin siinä, että asiakirjat käännettiin suomeksi silloin, kun laatija ei sitä riittävästi osannut.
Kaikki ylimmät rintamakomentajat osasivat ruotsia ( kaksi oli ruotsalaisia) ja heillä oli ruotsalaiset esikuntapäälliköt. Ainoa poikkeus oli Karjalan rintama. Sihvo tietysti osasi ruotsia, mutta käytti suomea. Siihen hänellä oli tietysti oikeus.

Alan ymmärtää. miksi yksi ja toinen on aiemmissa topiceissa saanut kyllikseen keskustelusta Vetehisen kanssa.

Mitähän vääntelyä seuraavaksi?

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

29.12.13 16:57

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Vetehinen jatkaa kummallista inttämistään kieliasioista

Mitähän vääntelyä seuraavaksi?
Olen kanssasi samaa mieltä ja pidät sitä kummallisena inttämisenä mikä on kummallista. Intät, että armeijaa johdettiin ruotsiksi ja olen samaa mieltä. Eromme taitaa olla vain siinä, että sinä väität Mannerheimin julistusta suomi on armeijan virallinen kieli noudatetun ja minun tietojen mukaan ei noudatettu.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

29.12.13 20:07

Ilmo Kekkonen kirjoitti: Ainoa poikkeus oli Karjalan rintama. Sihvo tietysti osasi ruotsia, mutta käytti suomea. Siihen hänellä oli tietysti oikeus.
Toki oli oikeus, mutta oliko se viisasta? Eikö sodan voittaminen ollutkaan Sihvolle tärkein asia? Silloin raportit olisi viisainta kirjoittaa kielellä, jonka vastaanotaja olisi ymmärtänyt heti eikä vasta ääntämisen jälkeen.

Kieliasioista kiistelemiseen oli kosolti aikaa sen jälkeen kun sota oli voitettu eivätkä raportit olleet kiireellisiä.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

29.12.13 22:06

Emma-Liisa kirjoitti:
Ilmo Kekkonen kirjoitti: Ainoa poikkeus oli Karjalan rintama. Sihvo tietysti osasi ruotsia, mutta käytti suomea. Siihen hänellä oli tietysti oikeus.
Toki oli oikeus, mutta oliko se viisasta? Eikö sodan voittaminen ollutkaan Sihvolle tärkein asia? Silloin raportit olisi viisainta kirjoittaa kielellä, jonka vastaanotaja olisi ymmärtänyt heti eikä vasta ääntämisen jälkeen.

Kieliasioista kiistelemiseen oli kosolti aikaa sen jälkeen kun sota oli voitettu eivätkä raportit olleet kiireellisiä.
Esille ottamaasi teemaa voisi tosiaan pohtia, että Mannerheim oli tyhmä julistaessaan suomen valkoisen armeijan viralliseksi kieleksi ja olisi ollut viisasta suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten johdon vuoksi käyttää vain ruotsia. Mitähän mieltä muut mahtavat olla? Hyvin erikoista ja yllättävää rataa sinun ajatuksesi kulkevat nytkin.

Kielen vuoksi moni suomalainen menetti henkensä. Siitähän on kuvauksia, että ruotsi olisi pelastanut punaisia teloituksilta. Siinä näkyy kielikiista konkreettisella elämän ja kuoleman tasolla.

Ilmo Kekkonen
Viestit: 678
Liittynyt: 16.12.07 10:09

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

30.12.13 11:12

Vetehinen kirjoitti:Esille ottamaasi teemaa voisi tosiaan pohtia, että Mannerheim oli tyhmä julistaessaan suomen valkoisen armeijan viralliseksi kieleksi ja olisi ollut viisasta suomenruotsalaisten ja ruotsalaisten johdon vuoksi käyttää vain ruotsia. Mitähän mieltä muut mahtavat olla? Hyvin erikoista ja yllättävää rataa sinun ajatuksesi kulkevat nytkin.
Vetehisen kommentti on tarkoitettu Emma-Liisalle, mutta vastaan siihen.

Mannerheim ei aloittanut kielikiistaa. Se oli hänelle sivuseikka ja yksinomaan riesa.
Kielen ottivat esiin kiihkosuomalaiset, lähinnä maalaisliittoa edustavat pohjalaiset.

Mannerheim yritti rauhoittaa sitä määräämällä suomen viralliseksi kieleksi.
Kuten olen osoittanut, oli ruotsia silti käytettävä, koska lähes koko armeijan johtava kerros oli joko ruotsinkielisiä tai osasi sitä käyttää.

Mannerheim itsekin alkoi tankata suomea tiettävästi ensi kerran jääkärien vastaanottoparaatissa. Julistus suomen kielestä tuli pari päivää jääkärien paluun jälkeen. Heistähän selvä enemmistö oli suomenkielisiä, mutta johtavista jääkäreistä eli majuri-kapteeniportaasta pääosa oli ruotsinkielisiä ja joidenkin suomi oli hyvin kankeaa. Myös suomenkieliset osasivat ruotsia jollain tasolla, sillä useimmat olivat vähintään ylioppilaita.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

30.12.13 11:46

Ilmo Kekkonen kirjoitti:Mannerheim ei aloittanut kielikiistaa. Se oli hänelle sivuseikka ja yksinomaan riesa.
Kielen ottivat esiin kiihkosuomalaiset, lähinnä maalaisliittoa edustavat pohjalaiset.
On selvää, että kielikiistat alkoivat ennen Mannerheimin syntymää, joten Mannerheim ei kielikiistoja aloittanut. Kymmeniä vuosia jatkuneet kielikiistat tietenkin jatkuivat sisällissodan aikana. Mihin ne olisivat hävinneet, kun oli suomenruotsalainen etuoikeutettu vähemmistö ja enemmistö, jolla ei ollut samoja oikeuksia?
Ilmo Kekkonen kirjoitti:Mannerheim yritti rauhoittaa sitä määräämällä suomen viralliseksi kieleksi.
Kuten olen osoittanut, oli ruotsia silti käytettävä, koska lähes koko armeijan johtava kerros oli joko ruotsinkielisiä tai osasi sitä käyttää.
Olen samaa mieltä vaikka sinun osoittamisesi on lähinnä oman egosi korostusta. Kirjoitin itse sinua aikaisemmin valkoisen armeijan johdon olleen suomenruotsalaisia ja ruotsalaisia, josta seurasi epäuskoisia vähättelyjä ja jopa syytöksiä vääristelystä. Lopulta kuitenkin pääasiassa meillä on sama käsitys vaikka kai on eroja asenteissa suomenkieltä kohtaan.

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

22.11.16 12:52

Kirjaston uutuushyllystä tarttui mukaan Viipurin Suomalaisen Kirjallisuusseura 2016 julkaisema teos Muuttuvien tulkintojen Viipuri, jonka toimittajiksi nimiösivu ilmoitti Anu Koskivirran, Pentti Paavolaisen ja Sanna Supposen. Luin kirjaa valikoiden poimien vain minua erityisesti kiinnostaneet artikkelit. Yksi niistä oli Teemu Keskisarjan vuoden 1918 sotaan liittyvä "Ernst Löfström (1865 - 1937): unohdettu Viipurin valtaaja", joka siis otsikkonsa mukaisesti keskittyi valkoisten Itäarmeijan komentajaksi nimitetyn kenraalimajurin toimintaan Viipurin huhtikuisen valtauksen vaiheissa sekä hänen ja Mannerheimin väliseen antagonismiin.

Keskisarjan tekstiä lukiessa silmään sattuivat seuraavankaltaiset ilmaisut Keskisarjan joskus "värikkääksi" luonnehditusta kielenkäytöstä: "Uupuneiden ja demoralisoituneiden punikkien lyömisestä tuskin oli epäilystä" (s. 197). - "Valkoisten ei täytynyt punikkien tavoin huutoäänestää päälliköistään" (s. 199). - "Se ei haitannut mitään, onnettomat punikit olisivat epäilemättä antautuneet jopa Rappen örinöiden mukaisesti" (s. 205).

Näitä lukiessa mielessä alkoi jonkinlaisena muistiinnousemana soida 1960- ja 1970-luvun vaihteen yhteiskunnallisesti ja poliittisesti kuumentuneina vuosina silloisena "retrona" unohduksesta esiin vedetyt punaisten ja valkoisten muinaiset mielennostatuslaulut, ne joissa mm.Jussi Raittinen lauloi levylle ja kasetille "Tammisaaren yliopiston" kouliman punavangin kokemuksia:

"Muistan ajan mennehen, kun kiväärit ne paukkui /
kun herrat meitä ampuivat ja punikiksi haukkui.
"

Dosentti Keskisarjan (ja ehkä teoksen toimittajienkin?) mielestä Suomen vuoden 1918 kansalaissodan toinen, hävinnyt osapuoli siis ansaitsee edelleenkin "punikkien" jo aikalaisten hyvin halventavaksi kokeman nimityksen. Valkoisten varalle Keskisarjalla ei artikkelissaan ole mitään vastaavia epitettejä; päinvastoin heitä koskeva teksti on ylevää, ja esim. Löfströmin kohtaloa Keskisarja säälittelee Mannerheimin ja Ignatiuksen "työpaikkakiusaamisen" uhrina. - Aivan sattumasta ei liene kyse, koskapa myös Anna Kortelaisen toimittamassa teoksessa Avojaloin. 20 tositarinaa Karjalan kannakselta (Gummerus 2015) viipurilainen punapäällikkö Juho Latukka saa keskisarjalta osakseen vastaavantyyppisen ikäväntuntuisen letkautuksen (muistinvaraisesti; kirja ei nyt ole käytössäni).

Agricolan kirja-arvosteluista huomasin, etten taidakaan olla ajatuksineni aivan yksin. Siksi onkin syytä puhua suulla suuremmalla; näin tutkijatohtori Ulla Ijäs 22.9.2016 arvioidessaan puheena olevaa kirjaa Muuttuvien tulkintojen Viipuri:
Dosentti Teemu Keskisarja tutkii artikkelissaan Ernst Löfström (1865–1937): unohdettu Viipurin valtaaja Mannerheimin kollegaa ja vihamiestä Ernst Löfströmiä. Keskisarjan kieli on värikästä, mutta viimeistään toimittajat olisivat voineet siivota siitä sellaiset värittyneet ilmaisut kuin ”…demoralisoituneiden punikkien lyömisestä tuskin oli epäilystä.” Sisällissodan tapahtumista on väännetty peistä historiantutkimuksen kentällä vuosikymmeniä ja nykyisellään sodan osapuolen nimittäminen punikeiksi on varsin kyseenalainen valinta. Mannerheimin nimen eteen lipsahtanut von -etuliite voidaan katsoa painovirheeksi toisin kuin punikki, joka ilman lainausmerkkejä ei kytkeydy edes mahdolliseen Löfströmin kielenkäyttöön tai muuhun aikalaisviestintään. Tieteen sanavalinnat heijastelevat helposti tutkimusajankohdan kielenkäyttöä tai kaikuja nykypäivän kielestä, mutta rutinoituneena kirjoittajana Keskisarja olisi voinut helposti välttää tämän sudenkuopan niin halutessaan.
Ulla Ijäs: Viipurin historiankirjoituksen historiaa ja uusia tulkintoja (Agricolan arvostelut 22.9.2016)
Varhemmin tänä vuonna olin kuuntelemassa,kun Teemu Keskisarja esitelmöi meille "suureen yleisöön" kuuluville vuoden 2013 Viipuri 1918 -kirjansa aiheesta. Luentonsa loppupuolella Keskisarja toi julki ankaran tuomionsa Viipurin lääninvankilassa toimeenpannun punaisen terrorin viimeiselle leimahduksen päätekijöille "Jallu" Kaipiaiselle ja häntä "yllyttäneille" lääninvankilan naisasukeille. Luonnollisesti näin, mitäpä sitä raaoista murhaajista muutakaan voi todeta. Sen sijaan hieman ihmettelimme kanssani olleen keskustelukumppanin kanssa esitelmätilaisuudesta poistuessamme sitä, miten ymmärtävän tuntuisesti Keskisarja toisaalta tuntui käsittelevän valkoisten 29. huhtikuuta 1918 P. Annan kruunun vallien välissä toimeenpanemaan, venäläisiin kohdistuneeseen "Suomen historian suurimpaan joukkoteloitukseen" (siis ei "-murhaan"). Esitelmöitsijä tuntui mielestämme pitkälti yhtyvän kenraalimajuri Wilkmanin (ja itse ylipällikönkin?) tapahtuneelle antamaan "siunaukseen": "Ainahan kun suuria töitä tehdään, pikku vahinkoja sattuu" (Wilkman).

Esitelmänsä lopuksi dosentti Keskisarja pohdiskeli (tai oli pohdiskelevinaan) klassista kysymystä siitä, mikä olisi sopivin nimi Suomen 1918 sodalle. Eräänlaisella poissulkevalla metodilla hän pudotteli alas yksi toisensa jälkeen sisällissodan, kansalaissodan ym. nimitykset, vaikka näkikin niissä osatotuuden. Lopputuloksen olimme seurassani olleen henkilön kanssa jo pohdiskelun alkaessa arvanneetkin: se nimitys, joka kattavimmin selittää Suomen vuoden 1918 tapahtumat, on - vapaussota. Kaatuivathan, argumentoi esitelmöitsijä, sekä valkoiset että punaiset lehtien kuolinilmoitusten mukaan juuri vapauden puolesta! Näin.

***
Dosentti Teemu Keskisarjan haastattelu eräässä aikakauslehdessä jokunen vuosi sitten kiinnitti huomiotani. Siinä toimittaja kertoi aikaisemmin "radikaalina" tunnetun historioitsijan kertoneen muuttuneensa "sinivalkoiseksi" syvennyttyään Suomen viime sotien historiaan.

Suomen itsenäisyyden suuri juhlavuosi lähestyy hyvää vauhtia. Tietääkseni juhlaa valmisteleva toimikunta on valinnut juhlavuoden kokoavaksi tunnukseksi teeman "Yhdessä". Osaltani arvelisin kuitenkin, että mikäli tulevan 2017-vuoden "Yhdessä"-juhlinta tapahtuu tässä viestissä kuvaamani "sinivalkoisuuden" merkeissä, ainakin osa tasapuolisuutta harrastavista kansalaisista haluaa pysytellä siitä mahdollisimman erillään.










.

I Palvo
Viestit: 259
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Keskisarja ja Ylikangas Kannaksesta 1918

22.11.16 15:58

nylander kirjoitti:


dosentti Keskisarja pohdiskeli1918 tapahtumat, on - vapaussota. Kaatuivathan, argumentoi esitelmöitsijä, sekä valkoiset että punaiset lehtien kuolinilmoitusten mukaan juuri vapauden puolesta! Näin.

***
Dosentti Teemu Keskisarjan haastattelu eräässä aikakauslehdessä jokunen vuosi sitten kiinnitti huomiotani. Siinä toimittaja kertoi aikaisemmin "radikaalina" tunnetun historioitsijan kertoneen muuttuneensa "sinivalkoiseksi" syvennyttyään Suomen viime sotien historiaan.

Suomen itsenäisyyden suuri juhlavuosi lähestyy hyvää vauhtia. Tietääkseni juhlaa valmisteleva toimikunta on valinnut juhlavuoden kokoavaksi tunnukseksi teeman "Yhdessä". Osaltani arvelisin kuitenkin, että mikäli tulevan 2017-vuoden "Yhdessä"-juhlinta tapahtuu tässä viestissä kuvaamani "sinivalkoisuuden" merkeissä, ainakin osa tasapuolisuutta harrastavista kansalaisista haluaa pysytellä siitä mahdollisimman erillään.


.
Vapaussota oli kyseessä myös 1939 Stalinin yrittäessä luoda Suur-Suomen liittämällä sen O.V.Kuusisen neuvostotasavaltaan, joka varsinaisesti perustettiin Talvisodan rauhan solmimiskuussa 1940. Sinivalkoisesti puolustettiin yhdessä ja yksimielisesti Suomen itsenäisyyttä.

Moskovan rauhan 3.1940 itäraja vahvistettiin sittemmin 1947 Pariisin rauhansopimuksessa ja skdl:n pääministeri Mauno Pekkala sanoi radiopuheessaan
15.9.1947 http://yle.fi/aihe/artikkeli/2006/09/08 ... media=9792 Suomen voivan nyt vetää "mustan viivan onnettomiin tuloksiin johtaneen politiikkansa ylle". Mauno Pekkalan takana näyttäisi tuossa kuvassa olevan skdl:n Hertta Kuusinen ja skdl:ssä haluttiin tuoda vahvasti esille vuoden 1918 "luokkasota" ja M.Pekkalan puheessaan mainitsema demokraattisuuskin taisi skdl:llä merkitä kansandemokratiaa.

Talvisota ja jatkosota olivat sodan jälkeen eri asioita, J.K.Paasikivikin saattoi kirjoittaa vain päiväkirjaansa "Kaikki puhuvat vain viime sodasta, mutta oli myös Talvisota ja ilman sitä asiat 1941 olisivat menneet toisin", julkisuudessa Paasikivenkin oli puhuttava vastoin parempaa tietoaan.

Mutta Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlaa voidaan juhlia *yhdessä ja sinivalkoisesti*, vaikka itsenäisyys jouduttiinkin vielä yksimielisesti vahvistamaan 1939 alkaen.

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”