Jukkis kirjoitti:Tottakai luin. Todisteena esitettiin kuusen siitepölymäärien vähenemistä jonka tutkija arvelee johtuneen kaskiviljelystä (luulisi kyllä että peltoviljelyssä niitä kaadetaan samanlaiset määrät?). Tutkijalta on vain unohtunut ilmastonlämpeneminen jonka vuoksi havupuut ovat alkaneet korvautua lehtipuilla. Selitysmalleja siitepölyn vähenemiselle on siis useita.
"Kuusen siitepölyt vähenevät näytteistä olennaisesti samalla, kun ruis yleistyy. Tämä on selvä merkki siitä, että kuusikoita on kaskettu ja raivattu rukiinviljelylle."
Pellot olivat niin pienialaisia, etteivät ne alueen kuusten määrään ole juurikaan voineet vaikuttaa. Huhtakaskeamisessa taas piti kaataa ja polttaa uusi kaski
muutaman vuoden välein, mikä todella on vaikuttanut kuusten siitepölymääriin. Raivausala on monikymmenkertainen jo yhden sukupolven aikana.
Ilmaston lämpeneminen on alkanut vasta alle 1000 vuotta sitten, joten se ei mitenkään voi selittää kuusten vähenemistä 300-luvulla jKr.:
ftp://ftp.rz.uni-kiel.de/pub/ufg/dateie ... avaara.pdf
Jukkis kirjoitti:Mitähän tähänkin sanoisi? Fantasioita? Pseudotieteitä? Kukahan se juuri aloituksessaan puhui asialinjan säilyttämisestä?
Se olit sinä, joka ensin alkoi nimitellä kielitiedettä pseudotieteeksi. Siinä samalla tulit huomaamattasi täyttämään tärkeän pseudotieteen kriteerin: oikea tiede nimittäin ottaa huomioon
kaikki relevantit tieteenalat ja niiden kaikki pätevät tulokset, kun taas pseudotieteessä ne ohitetaan.
Sinä ignoraat kielitieteen epätieteellisin perustein = olet pseudotieteilijä.
Samaa diagnoosia vahvistavat eräät muutkin seikat:
– Luet lähteitä valikoivasti, ohittaen tulokset jotka eivät sovi yhteen etukäteen lukitsemasi mielipiteen kanssa.
– Et ole perehtynyt niidenkään tieteenalojen (historiatiede, arkeologia) tutkimusmenetelmiin, joiden alueella temmellät.
Näin olemme asialinjalla pysytellen luokitelleet sinut objektiivisesti tieteen ulkopuolella toimivaksi (pseudotiede, näennäistiede, epätiede tms.) – tämä sijoittumisesi tuskin tuli sinulle yllätyksenä?
Vai luulitko, että mikä tahansa metoditon spekulointi olisi historiatiedettä silloin, kun spekulointi kohdistuu menneeseen aikaan?
Tieteellisyys ei määrity tutkimuskohteesta: astronomia ja astrologia tutkivat molemmat planeettoja, mutta vain toinen on tiedettä. Tieteellisyys pitää ansaita kriittisiä menetelmiä käyttämällä.
Jukkis kirjoitti:33-jutut eivät varsinaisesti liity po. asiaan (tai liittyvät mutten viitsi niitä sekoittaa nyt tähän). menetelmässäni en näe mitään ongelmaa, päinvastoin, se tuntuu noudattavan yllättävän rautaista logiikkaa.
Et siis näe menetelmäsi nurinkurisuutta ja uskonnollisuutta? Sinun logiikallasi voidaan todistaa Jumalan sijainti niin, että katsotaan missä on kirkkoja, koska Jumalan täytyy olla siellä missä on kirkkokin, koska muuten kirkkoa ei olisi siihen rakennettu. Eikö juu?
Etkö todella ymmärrä menetelmäsi nurinkurisuutta?
Jukkis kirjoitti:En näe kuppikivien kupeilla ja keskiaikaisilla talonpaikoilla mitään yhteyttä.
Ahaa? Miten kuppikivet sitten voivat olla kartta, jos niiden kupeilla ei ole yhteyttä talonpaikkoihin?
Jukkis kirjoitti:Taisin lukea sen Jukka Korpelan kirjasta Kiovan Rusj. Ymmärtääkseni hän on jotain historian oppineita? Hän muuten mielenkiintoisesti yhdistää sanan kartano venäläiseen linnoitusta(linnavuorta) tarkoittavaan sanaan ja vissiin tämän takia muinaiset kartanot omaavatkin aina linnavuoren vieressään.
Eli luultavasti muistat tämänkin väärin. En todellakaan usko, että Korpela on esittänyt kartanolaitoksen tulleen Hämeeseen 700-luvulla Novgorodista. Koska et tietenkään voi esittää suoraa lainausta, tilasin tuon kirjan lähikirjastooni, että pääsen itse tarkistamaan asian lähiaikoina.
Vallitsevan selityksen mukaan sana kartano tulee germaanista; murteissammehan se merkitsee myös 'maatilan pihamaata', mikä yhdistää sen semanttisestikin germaaniseen sanaan, esim. gootin
garda 'karja-aitaus'. Rakennukseen viittaavana sana näyttää siis olevan sekundaari.
Varsinaissuomalais-virolaisella alueella puolestaan sana
moisio viittaa kartanoon, mutta hämäläisellä alueella tämän sanan merkitys edeltää keskiajan kartanolaitosta: siellä
moisio viittaa 'pitäjänpeltoon' ja vastaaviin rautakautisiin instituutioihin.
Jukkis kirjoitti:Minäkin pystyn ulkomuistista piirtämään mökkipitäjäni järvet ja sijoittamaan niiden rantamille kesämökit ja vieläpä maajussien talot peltoineen. Ei vaadi kummoistakaan taitoa - itse asiassa uskon että useimmat meistä pystyvät samaan.
Toki, mutta ovatko ne todellisessa mittakaavassa? Tuskinpa, ellet muista oikeaa maanmittaajien tekemää karttaa ulkoa. Siis väitätkö vai etkö väitä, että kuppikivet ovat karttoja todellisissa mittasuhteissa?
Jos, niin kuinka uusia maatiloja noissa rautakautisissa kuppikivissä oikein on osattu ennustaa?
Jukkis kirjoitti:Germaanilainat ovat voineet tulla kieleen viikinkiajallakin ja erityisesti keskiajan hansakaupan aikana jolloin joka kolmas turun porvarikin taisi olla saksalainen.
Näin voi sanoa vain ihminen, joka on täysin tietämätön kielitieteestä. Kielitieteellä on päteviä menetelmiä eri-ikäisten lainasanakerrostumien selvittämiseksi – ei yksinkertaisesti ole kuin poikkeustapausissa mahdollista sekoittaa keskiajan alasaksalainen lainasana yli 1500 vuotta vanhempaan kantagermaaniseen lainasanaan.
Jukkis kirjoitti:ei siitä voi mitään erityistä päätellä, mutta valitan tietenkin jos se suututti kun sanoin kielitiedettä pseudoksi. se on sitä vain omissa silmissäni joka on vienyt kotimaisen muinaistutkimuksen umpikujaan kerta toisensa jälkeen.
Kaikki puheenvuorosi aiheesta osoittavat, ettet tiedä yhtään mitään kielitieteen menetelmistä. Siksi tyly tuomiosi herättää samanlaista huvitusta kuin jos lyttäisit evoluutioteorian pseudotieteellisenä - tuollainen tuomio perustuu
uskoon, ei tietoon. Toisaalta ei se ihmetytä, koska et ole tutustunut ilmeisesti yhtään minkään tieteenalan menetelmiin.
Voin suositella historiallista kielitiedettä esittelevää artikkeliani uunituoreessa teoksessa
Kielten vertailun metodiikka:
https://kirjat.finlit.fi/index.php?showitem=2678
Jukkis kirjoitti:mutta onhan se totta että en ole tehnyt mitään tieteelliseen muotoon vaan olen puhdas populaarikirjailija. Siltä tasolta tätä keskustelua varmaan kannattaakin käydä eikä suinkaan kertoilla kuinka tiedepiireissä hommat hoidetaan jota varmaan pian saan kuulla kyllästymiseen asti. ei tässä heppoisella asialla kumminkaan olla. Olkoonkin että vastakritiikissä tulen olemaan ns. kova luu kuten lähipäivinä tulet huomaamaan, sillä kaikenlaiset kritiikit pyrin ottamaan ennalta huomioon - ainakin toivottavasti. nämä mitä täällä olen tänään kuullut, niitä samoja mietin jo viime talvena. mutta ei se olen tämän viestin pihvi.
Melkoinen hybris sinulla on, suhteessa siihen miten vähän olet vaivautunut tutustumaan edes relevanttien tieteenalojen tuloksiin (jokunen huolimattomasti luettu kirjoitus), puhumattakaan niiden menetelmiin tutustumisesta.
Tässä keskustelun antia tähän mennessä:
1. Et ole perustellut miten ajoitat kuppikivet.
2. Et ole perustellut miksi niiden mukana olisivat levinneet hämäläiset ja hämäläinen kieli.
3. Olet virheellisesti tulkinnut kaskiviljelyn peltoviljelyksi itäisessä Suomessa ja Karjalassa.
4. Et ole selvittänyt, kuinka uusia maatiloja kuppikivien kartoissa esiintyy.
Aloita vaikka vastaamalla näihin kohtiin!
Jukkis kirjoitti:Toisaalta - jollain tavalla säälittää, ollaan me sitten maallikoita tai ammattilaisia, että ensimmäinen reaktio on nimenomaan kritiikki. Hyvässä ja tervehenkisessä yhteisössä pitäisi nähdä mieluummin vahvuudet ja eri teorioiden potentiaalit sen sijaan että ensitöikseen miettii miten ne saisi rutattua mahdollisimman äkkiä maanrakoon.
Tieteessä lytätään vain ne spekulaatiot, joille ei löydy tukea todistusaineistosta. Ei uskottavia ja perusteltuja näkemyksiä suinkaan lytätä.
Tiedehän menee eteenpäin vain, jos hyväksytään ainoastaan parannukset – jos hyväksytään huononnukset, tiede menee taaksepäin.
Ei tieteessä kuulu säälistä jättää lyttäämättä perustelematonta hypoteesia tai spekulointia.