Tavastia

[KanttiS111]

Jo Sigismundin isä Juhana III oli turhaan pyrkinyt Puolan kuninkaaksi kahteen otteeseen. Kun se ei onnistunut, hän ryhtyi ajamaan tehtävään poikaansa. Myöhemmin Juhana III alkoi kuitenkin epäillä ratkaisun viisautta, sillä myös Ruotsin ylhäisaateli tuki kuninkuutta Puolassa siitä syystä, että se antaisi heille suuremman vallan Ruotsissa.

Sigismund valittiin Puolan kuninkaaksi 1587. Jakaantuneet valtiopäivät valitsivat itse asiassa kaksi kuningasta. Maaseutuaateli valitsi Sigismundin ja ylhäisaateli Habsburg-sukua oleva arkkiherttua Maximilianin. Sigismundia tukevat maaseutuaatelin joukot kuitenkin löivät taistelussa ylhäisaatelin Krakovan edustalla, ja Sigismundista tuli kuningas.

Kuninkaan valta oli Puolassa kaiken kaikkiaan heikko, ja lisäksi Sigismund III menetti pian maalaisaatelin tuen. Sigismund oli kuninkaana aluksi passiivinen, eikä hän esimerkiksi halunnut taistella Vironmaan liittämiseksi Puolaan, vaikka oli sitoutunut siihen kuninkaaksi noustessaan. Myöhemmin Sigismund aktivoitui, ja hänen asemansa vahvistui.

Sigismund III ei koskaan luopunut vaateistaan Ruotsin kruunuun, vaan piti itseään kuolemaansa saakka Ruotsin oikeana hallitsijana[2]. Vuonna 1600 Puola yritti Sigismundin johdolla vallata Ruotsilta Vironmaan. Tämän jälkeen maiden välille puhkesi sota Liivinmaan omistuksesta. Sigismund kävi sotaa setäänsä Kaarlea (kuninkaana Kaarle IX) ja myöhemmin serkkuaan Kustaa II Adolfia vastaan Altmarkin välirauhaan 1629 asti.

Sigismund hämmensi osaltaan myös Venäjän sekasortoista tilannetta 1600-luvun alussa. Vuonna 1609 hän lähti sotaretkelle kohti Smolenskia. Kun Rurikien hallitsijasuku oli sammunut Venäjällä 1598 uudeksi tsaariksi oli useita tarjokkaita. Pajariduuma tarjosi tsaariutta Sigismundin pojalle Vladislaville, ja puolalaisjoukot jatkoivat kohti Moskovaa. Puolan joukot löivät ruotsalais-venäläisen armeijan 1610 ja pääsivät Moskovaan.[3] Puola miehitti Moskovan Kremliä pari vuotta, ja Vladislavin tsaarius olisi varmistunut, ellei Sigismund olisi vaatinut paikkaa itselleen. Kansannousun jälkeen puolalaiset ajettiin Moskovasta. Sotaretki jatkui vielä muutaman vuoden ja päättyi Puolalle edulliseen rauhaan 1618.

Puolan kuninkaana Sigismund muun muassa muutti maan pääkaupungin Krakovasta Varsovaan 1596 ja rakennutti sinne kuninkaanlinnan. Puolan ja Liettuan unionissa Varsova oli sopiva pääkaupungin paikka, sillä se oli suunnilleen puolivälissä Krakovan ja Vilnan välillä. Aivan kuninkaanlinnan viereen rakennettiin näyttävä Sigismund III Vaasan patsas.

Eräs Sigismund III:n merkittävimpiä päätöksiä oli maan katolisen ja ortodoksisen kirkon yhdistäminen uniaattikirkoksi Brestin unionissa 1596. Päätöksen mukaan maan ortodoksit säilyttivät tunnustuksensa, mutta tunnustivat paavin yliherruuden.[4] 45 vuotta vallassa ollut Sigismund III on Puolan pitkäikäisimpiä hallitsijoita. Sigismundin seuraaja maan kuninkaana oli hänen poikansa Vladislav IV (Władysłav IV Waza).

[KanttiS111]

Siitä voittajien hstoriasta vielä... :D Tosiaan siinä vuosisadan taitteessa ruotsi siis soti sekä venäjää, puolaa, tanskaa ja näiden välillä palloilevia suomalaisia kapinalisia vastaan hieman eri kokoonpanoilla kenen kanssa milloinkin yhteistyössä... Aikakausi oli hieman sekava, mutta... Siihen päättyi Tavastien itsemäärääminen ja omilla luvilla häärääminen. Jeppe Kurjesta tehtiin Suomeen 1611 perustetun Turun hovioikeuden presidentti ja Kustaa II adolfista kuningas aateliston tuella ja lakeja muuttamalla. :D Kustaa puolestaan lakkautti sitten Tavastien itsemääräämisoikeuden ja verovapaudet... :D

Kustaa II Aadolfin kuolinpäivä 6. marraskuuta on Ruotsissa ja Suomessa liputuspäivä. Suomessa päivää juhlitaan ruotsalaisuuden päivänä (ruots. Svenska dagen). Ruotsissa Kustaa II Aadolfin kuolinpäivänä syödään Kustaa Aadolfin leivoksia.[9]

Kustaa Aadolf oli karismaattinen ihminen. Hänen myyttinen maineensa alkoi syntyä jo hänen elinaikanaan. Nimitys ”Pohjolan Leijona” on peräisin Paracelsuksen ennustuksesta, jonka mukaan Pohjolan leijona ”kukistaisi jumalattomat viholliset ja perustaisi uuden valtakunnan”. Myytin rakennus jatkui hänen kuolemansa jälkeen. Valtiopäivien päätöksellä hänen nimeensä lisättiin arvonimi ”den store”[10] Hän oli sankarihahmo ja Suomessakin hyvän kuninkaan symboli, jonka mainetta loi erityisesti Zacharias Topelius. Hänen legendaansa liittyi romantisoitu kuvaus hakkapeliitoista.[11]

[Tapio Onnela]

Aikakausi oli hieman sekava, mutta... Siihen päättyi Tavastien itsemäärääminen ja omilla luvilla häärääminen.

Tässä ”rankasti yksikertaistettu” kartta näiden näennäistieteilijöiden käsityksistä Suomen historiasta. Kartan laati Jarmo Korteniemi Inkeri Koskisen vuoden tiedekirjaksi valitun Villi Suomen historia pohjalta. (Jarmo Korteniemi, Tiedetuubi 27.9.2015)


Kuva löytyy isompana tästä.

[Lemmi]

Tässä ”rankasti yksikertaistettu” kartta näiden näennäistieteilijöiden käsityksistä Suomen historiasta. Kartan laati Jarmo Korteniemi Inkeri Koskisen vuoden tiedekirjaksi valitun Villi Suomen historia pohjalta. (Jarmo Korteniemi, Tiedetuubi 27.9.2015)

Uskon että Korteniemen kartta palkitun Koskisen kirjasta osoittavat heidän näennäistieteellisyyden.

[Klaus Lindgren]

Tuohon aikaan vanainjokilaakso käsittääkseni oli vielä kovinkin autonominen alue ruotsin ja venäjän välissä, jonka käskynhaltijana toimi käsittääkseni Jeppe, eli Jöns Kurki, Ruotsalaisille 1249 antautuneen Matti Matinpoika Kurjen suora jälkeläinen ja Ruotsin aateliskalenterista tutun Kurck suvun silloinen päämies...

Ei ollut Kanta-Häme tai Vanajaveden seutu autonominen alue Ruotsin ja Venäjän välissä. Näkyyhän se jo siitäkin, että siellä oli Ruotsin kuninkaan käskynhaltija. Muuten en oikein saanut selvää, miten nuo Juhana- ja Kaarle-herttuoiden sekä Sigismundin keskinäiset kiistat ja saman ajan valtapolitiikka liittyy Vanajan ympäristöön ja A-T Kurjen muihin aatoksiin? En myöskään ymmärtänyt, miten Tavastit tähän liittyvät? Tarkoittaako Kurki Tavast-sukua? Miten se tähän liittyy? Tai siis mihin?

Näiden kirjoitusten alussa on koko joukko ilmeisen perättömiä tietoja, joista esimerkkinä tieto siitä, että neljännes suomalaisista olisi 1600-luvulla tapatettu Balkanilla. Mitä ihmettä? Toivoisin kovasti A-T Kurjen keskittyvän vain siihen, mitä hän tosiaan haluaa sanoa ja toisekseen perustelevan näkemyksensä tieteellisen tai hyvän journalistisen tavan mukaisin faktoin, lähtein ja argumentein. Mikäli hänen tarkoituksenaan on ironisoida tai pilkata huuhaateorioita, se olisi hyvä ilmaista jollain tyyliin sopivalla tavalla. Jos hänen näkemyksensä ovat huuhaata, on sellainen tällä palstalla erikseen kielletty.

[KanttiS111]

Lähinnä nopeaa riipaisua kiireessä asiasta, johon on vaikea päästä sisään ilman useamman vuoden perehtymistä pohjoisen euroopan poliittiseen historiaan, kuningassukujen sukulaissuhteissiin ja karttarajojen muutoksiin. Pitäisi viettää jokunen hetki kirjoitusvälineiden ääressä, että tuo saataisiin ns. tieteellisesti korrektiin muotoon. Näin harrastusmielessä tarkasteltuna ajankohtana kirjoitus on tarkoitettu lähinnä satiiriseksi muistutukseksi siitä että eri tutkimuksia yhdistelemällä ja asioihin perehtymällä löytyisi loogisiakin selityksiä erilaisille asioille. :D
Uskomuksia on erilaisia. Siinä nyt oli lähinnä pintaraapaisu yhdestä. Ruotsin kuninkaiden kiistat ja sukulaissuhteet vaikuttivat voimakkaasti Hämäläisten ja Pirkkalaisten toimintaan. Olisi varmaan syytä avata keskustelua niistä Suomen kansan juurista, koska koko Suomi käsite on Ruotsalaisten juttuja...

[KanttiS111]

1500 luvun loppupuoliskolla suomen väkiluku oli noin 600000 päätä ja 1670 väkiluku vain 450000. Tästä 150000 joukosta n. 100000 miestä kuoli ruotsin sodissa ja kapinoissa, loput nälkään ja tauteihin kotona. :) tähän perustin tuon noin neljännes väittämän. pääsyynä nälkään ja tauteihin katsotaan monenkin historiantutkijan näkökulmasta olleen ruotsiin sota-aikana maksetun kohtuuttoman kovan verotuksen ja elintarvike pulan joka johtui sotivan armeijan tarpeista. :)

[Klaus Lindgren]

1500 luvun loppupuoliskolla suomen väkiluku oli noin 600000 päätä ja 1670 väkiluku vain 450000. Tästä 150000 joukosta n. 100000 miestä kuoli ruotsin sodissa ja kapinoissa, loput nälkään ja tauteihin kotona. :) tähän perustin tuon noin neljännes väittämän. pääsyynä nälkään ja tauteihin katsotaan monenkin historiantutkijan näkökulmasta olleen ruotsiin sota-aikana maksetun kohtuuttoman kovan verotuksen ja elintarvike pulan joka johtui sotivan armeijan tarpeista. :)

Näin sen ensin sanoit:

Samaan aikaan 1/4 aikuisesta miesväestä tapatettiin balkanilla

Näiden antamiesi uudempien tietojen mukaan siis neljännes kuoli, mutta ei suinkaan tapatettu. Balkanille Ruotsin armeija ei 1600-luvulla tietääkseni marssinut, joten siellä se ei tapattanut ketään. Lause on siis ellei kokonaan perätön, ainakin varsin virheellinen ja harhaanjohtava.
Toki tämä on vain yksityiskohta noissa kirjoituksissasi, mutta se ei ole läheskään ainoa. Joten kirjoittaisitko jatkossa harkitummin?

[KanttiS111]

Lähinnä huvittavaa nauttia yliopistosivistyksen mukanaan tuomasta vimmasta yhtyä kirjoitusmerkkiin. :D Verrokkina suomalaisen kuplettilauluperinteen ns. kauan on kärsitty vilua ja nälkää tyyppiseen esitystapaan. Pahoittelen jo etukäteen tapaani oikoa ja esittää asioita tavalla jonka itse näen vapaudekseni valita ilmaisumallini. :D :D :D Palataan kuitenkin alkuperäiseen aiheeseen, joka on Tavastia, tai tarkemmin Vanain maa, joka tosiaan levittäytyi vanajanjokilaaksosta ajanjaksolla n. 400-1250 aina rannikolta pirkanmaan pohjoisosiin. Lienee jo aika selvää nykyiselläkin historian tutkimuksen tasolla, että Vanajaveden rannoilla oli vallan mukava elellä ja Kernaalan kylä janakkalassa, Varikonniemi Hämeenlinnassa, Laukon alue ja Pirkanmaa sekä Porvoon jokisuisto ja nykyisen Vantaan alue olivat tämän alueella asuneen heimon vahvoja alueita. Mistä alueelle oli saavuttu, keitä nämä ihmiset olivat ja miten muun euroopan historia, politiikka ja uskonto ovat Heihin vaikuttaneet. :D

Oman käsitykseni mukaan Heille annettiin ruotsiin liityttäessä vahva itsehallinto, koska katoliseen uskoon kääntyneet päälliköt nostettiin melko nopeasti vapaaherra arvoon ja Heille annettiin laajat verotusoikeudet. kts. Matti Matinpoika Kurki ja Jeppe Kurki sekä Laukon ja Harwialan kartanoiden historia sekä Hämeen linnan historia. Kartanojärjestelmän myötä näiden sukujensa päämiesten kautta Ruotsin ja sitäkautta ritarihuoneeseen ja aateliin nostettiin runsaasti uutta verta. Tawast suvun alkujuuret juontavat myös tuonne kernaalan kylään ja suvulla on runsaasti liittymäkohtia em. sukunimikaimojeni sukulinjoihin. Itseasiassa Tawastin suku juontaa juurensa vasta ruotsin vallan aikaan. Hupaisaa on myös se, että kun alamme tutkimaan Hämeen ja Pirkanmaan kartanoiden omistusjärjestelyjä, perimisjärjestyksen mukaisia maajakoja ja omistajia, huomaamme että mm. De La Gardiet, Tawastit, Kurck, Kurjet, Svärdit, Djäknit, Oxenstiernat, Tawastit, Boijet jne. ovat itseasiassa suurimmaksi osaksi juuriltaan Hämäläisiä sukuja.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Laukon_Kurki-suku

En nyt väitä että hallussani olisi mitään eksaktia tai uutta tietoa asioiden kulusta. Iso osa tuosta ajasta vuoteen 1600 luvun taitteeseen asti kun on dokumentoituna lähinnä maakirjojen, kartanoiden historiikkien, sukutaulujen ja muun siihen aikaan sekavasti ja epäselvästi käsin luetteloidun aineiston takana. Onneksi kuitenkin valtionarkistoista jotakin löytyy ja esimerkiksi oman sukupuuni jatkumossa olen päässyt 1600 luvun loppupuolelle Monikkalan kartanossa ja 16-1700 luvun taitteeseen Mattilaan. Aikaisemmin kansantaruiksi lasketut Matti Kurki tarinat alkavat arkeologian myötä vahvistua ja pidänkin merkittävänä löytönä Potkon saaren kotkariipusta sekä mm. kernaalan kylästä löydettyä 7 käätyistä kultakorua, jota pidettiin jo löytöhetkellä
merkittävän päällikön koristeena. Kuningaskunta käsitehän omaksuttiin pohjoismaissa ensimmäisenä 700-luvun ruotsissa josta se sittemmin levisi muihin pohjoismaihin, joten en niinkään pidä ajatuksesta Hämäläisten kuningaskunta tai Vanain kuningaskunta. Alueella vain asui heimo, jolla oli johtaja tai johtajia. Carta Marinassa 1539 kuitenkin Ruotsin viimeinen katolinen piispa Olaus Magnus mainitsee Finlandia Olim Regnin, eli Suomen muinaisen kuningaskunnan. Samaten Ruotsissa kuninkaille annetut Suomen Herttua ja Suomen Suuriruhtinas arvot antaisivat jonkinlaisen vinkin siitä, että itsenäinen valtio on kuitenkin tunnustanut Feodaalista hallintojärjestystä.

Sinällään tuo sukututkimus ja perehtyminen paikallishistoriaan on avannut Minulle uuden ikkunan menneisyyteen, koska enpä vielä 5 vuotta sitten juurikaan ollut perehtynyt kivikehiin, kuppikiviin, rannikon muotoihin 1200 luvulla tai edes sukututkimuksen nyansseihin tai vaikeuksiin. Hauskahan se on huomata mm. kuinka esim. sukunimistö on muuttunut sen mukaan mihin sitä on opiskelemaan tai sotimaan lähdetty. Luostarikouluissa oppilaat kirjattiin kirkkolatinaksi ja yliopistoissa Uppsalassa Ruotsiksi ja latinaksi, Saksassa Latinaksi ja Saksaksi jne. Sitten kun palailtiin takaisin Suomeen, pidettiin tuo luostarikoulussa saatu uusi ns. korotettu nimi, jotta erottiin metsäläisserkuista. :D Tässä kun on kotvan aikaa asioihin perehtynyt, niin on alkanut kiinnostaa myös tuo poliittinen vaikutus ja sen peilautuminen nykyajan Suomeen ja Suomalaisiin.

Kuinka härskisti Meitä on pidetty tietämättöminä omista juuristamme ja tavoistamme. Kuinka raa-asti Meitä on aika ajoin kohdeltu, Miten koko maata on käytetty rahoittamaan Euroopan sotia ja loppupelissä kuinka onnekkaita Me olemme olleet, kun Meillä on ollut kaukaa viisaita Suomensukuisia johtajia, jotka ovat aktiivisesti kehittäneet opetus- ja oikeusjärjestelmää sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Meillä on kuitenkin ollut koko Ruotsin- ja venäjänvallan ajan oikeus olla mukana itseämme koskevassa päätöksenteossa ja olemme aktiivisesti osallistuneet valtionpolitiikkaan mm. ruotsin aikana. Nykyisellä tutkimustiedolla ja mm. arkeologisten löytöjen uudelleen tutkintojen perusteella olisikin aiheellista ehkä jopa tarkistella Suomen ja Suomalaisten historiankirjoja, koska melko monen mielestä historiankirjoituksemme ei enään ole päivitetyn tiedon mukaan eksaktia. Toivoisinkin yliopistojen tarttuvan tähän epäkohtaan ja siirtävän uudet löydöt ja tutkimukset mahdollisimman nopeasti ajantasaiseksi varmennetuksi faktaksi historiankirjoihin.

[Lemmi]

Oman käsitykseni mukaan Heille annettiin ruotsiin liityttäessä vahva itsehallinto, koska katoliseen uskoon kääntyneet päälliköt nostettiin melko nopeasti vapaaherra arvoon ja Heille annettiin laajat verotusoikeudet.

Luulen että heillä oli itsehallinto ja verotusoikeudet, joita ei otettu pois. Keskiaikainen järjestelmä kai perustui tiettyihin toimintatapoihin, jotka juontuvat vallan rajallisuudesta. Suurimmankaan kuninkaan valta ei ulottunut miekan kärkeä pidemmälle paitsi nimittämällä uskollisia miehiä keräämään veroja ja valvomaan kansalaisia. Voitetun alueen pomon vaihtoehdot ovat kai olleet kaulan katkaisu tai uskollisuus voittajalle. Voittajalle helpompi lienee usein ollut jälkimmäinen. Kaulan katkaisusta seuraisi, että olisi löydettävä uusi mies johtajaksi ja hänenkin valtansa ulottuisi vain miekan kärjen päähän elleivät muut alueen miehet olisi uskollisia hänelle.

Uskollisuuden seittiverkkoa kai vahvistettiin kihlauksilla. Vaimojen suku kertoo minkä suvun kanssa mies oli liitossa.

Ns Hämeen ristiretken jälkeen hämäläiset ilmeisesti voitettiin ja vasta sen jälkeen ruotsalaisia voitiin laivata rannikon asumattomille alueille ja saaristoon. Muuten hämäläiset olisivat kai hävittäneet uudet asukkaat, tai panneet heidät verotuksensa alle. Munivaa kanaa ei kannata tappaa voi joskus olla hyvä vaihtoehto.

Luulen että hämäläisten häviö merkitsi sitä, että heidän päällikkönsä maksoi veroja valloittajalle. Hän keräsi verot luultavasti entiseen malliin. Hallitsi muutenkin kuten aikaisemmin paitsi uskonnollisissa kysymyksissä, joissa kirkolla oli vaikutus.

Yhteiskunta kai perustui ajatukselle, että ylhäisen päällikön, se jolla oli miekka ja asemiehiä, hänen tehtävänsä oli suojella talonpoikia ja suojelua vastaan talonpojat maksoivat hänelle veroja. Luulen järjestelyn olleen saman tapainen kuin mafiosojen suojelurahan periminen ja Ruotsin valloitus muistutti samaa kuin uusi mafiosoperhe olisi vallannut toisen mafioson alueen ja asettunut vallatun yläpuolelle perimään omat provisionsa.

[KanttiS111]

näin sitä olen itsekkin miettinyt. Kyläyhteisöt ovat sitten taas neuvotelleet klaanitasolla keskenään ja päättäneet ns. Yhteisistä tekemisistä. Ainakin viikinkiaikaan on näin toimittu...

[Klaus Lindgren]

Aika hyvin Kurki korjannut sanomaansa. Nythän tuo on ihan asiallista tekstiä. Ainoa ongelma on tuo viimeinen kappale, sehän kuului näin:

Kuinka härskisti Meitä on pidetty tietämättöminä omista juuristamme ja tavoistamme. Kuinka raa-asti Meitä on aika ajoin kohdeltu, Miten koko maata on käytetty rahoittamaan Euroopan sotia ja loppupelissä kuinka onnekkaita Me olemme olleet, kun Meillä on ollut kaukaa viisaita Suomensukuisia johtajia, jotka ovat aktiivisesti kehittäneet opetus- ja oikeusjärjestelmää sekä sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Meillä on kuitenkin ollut koko Ruotsin- ja venäjänvallan ajan oikeus olla mukana itseämme koskevassa päätöksenteossa ja olemme aktiivisesti osallistuneet valtionpolitiikkaan mm. ruotsin aikana. Nykyisellä tutkimustiedolla ja mm. arkeologisten löytöjen uudelleen tutkintojen perusteella olisikin aiheellista ehkä jopa tarkistella Suomen ja Suomalaisten historiankirjoja, koska melko monen mielestä historiankirjoituksemme ei enään ole päivitetyn tiedon mukaan eksaktia. Toivoisinkin yliopistojen tarttuvan tähän epäkohtaan ja siirtävän uudet löydöt ja tutkimukset mahdollisimman nopeasti ajantasaiseksi varmennetuksi faktaksi historiankirjoihin.

Ei, meitä ei ole pidetty tietämättöminä juuristamme eikä meitä ei ole kohdeltu erityisen raa'asti. Totta Kurki puhuu siitä, että suomalaiset ovat päässeet vaikuttamaan maamme asioihin aika paljon (mutta mitä hän tarkoittaa "suomensukuisilla johtajillamme"?). Sen sijaan en ymmärrä, mitä hän tarkoittaa vaatimuksellaan suomalaisen historiankirjoituksen päivittämisestä? Kyllä noista asioista ilmestyy ajantasaista tietoa kaiken aikaa ja kyllä se on ihan julkista kirjallisuutta. Yleisesityksiäkin julkaistaan aika ajoin, joten en ymmärrä, mistä Kurki nyt puhuu.

[Lemmi]

Sen sijaan en ymmärrä, mitä hän tarkoittaa vaatimuksellaan suomalaisen historiankirjoituksen päivittämisestä?

Luulen ymmärtäväni hänen tarkoittaneen uusien löytöjen huomioimista historian kirjoituksissa ja uskon, että se on oikein, että huomioitaisiin.

[KanttiS111]

pari juttua mm. Nuijasodasta, davidin kapinasta, juhanan toiminnan seurauksista jne on jäänyt hampaankoloon ja tietty harmittaa se, että tietty osin omasta toiminnasta johtuen ollaan jääty kiinni siihen ajatukseen että ollaan metsäläisiä.

Muusta en nyt niin valita kun on kuitenkin joskus satanut se mammona sukulaistenkin masseihin. :) oikeastaan olen tässä itsekseni hymyillyt sille miten tää meidän yhteiskunta on rakentunut tälläiseksi hyvien veljien verkostoksi. :) tottakai sitä on sukulaisten kesken vähän naapurin hannuhanhia vedätetty ja veroja kierretty ennenkin. ;)

Ja kyllä. Uudet löydöt vahvistavat asioita joista historioitsijat ovat kieltäytyneet kommentoimasta / vahvistamasta, vedoten ettei tieto ole eksaktia. :) Matti Matinpoika ei ole folkloristiikkaa vaan aito henkilö, josta lienee jo aika puhua jo ihan ääneen.

[KanttiS111]

Lisäksi olen sitä mieltä että puhumalla Suomen historiasta ja niistä asioista, jotka vaikuttivat Suomen nykyisen valtion muodostumiseen olisi myös vaikutus nykyisen valtiomme suuntaan. Tällä hetkellä ei huomioida mielestäni tarpeeksi historiaa ja kansan asioista päätetään ilman parempaa perehtymistä niihin syihin, jotka tähän tilanteeseen ovat johtaneet. Tarkoitukseni ei ole täällä alkaa politiikasta jauhamaan, mutta sanonpa vain että jos 41 vuotias kympin oppilas ei ennen 35 ikävuotta tiedä oman kansansa historiaa, niin koulusivistyksessä on jotain vikaa.