Jukkis kirjoitti:Miettimättä tulee heti mieleen teoria kantahämäläisten saapumisesta kokemäenlaakson kautta, joka nojaa esinelöytöihin. Olen sitä kenties arvostellut liialllisesta irrationalismista, mutta voin sentään kunnioittaa sitä teoriana, joka tarjoaa oivan keskustelupohjan. Eikä se tietenkään ollut väärä sen aikaisen tietotason nojalla, nythän moni asia on hypännyt eteenpäin, joten ei sille pidä olla liian ankara.
Tiedoksesi, että hämäläisten leviäminen länsirannikolta sisämaahan ja itään on edelleen parhaiten perusteltu näkemys. Kalmistot on ajoitettu, ja niiden leviämistä itään voidaan seurata.
Mikään asia ei ole hypännyt eteenpäin vaan taaksepäin, jos hylkäät mallin joka perustuu ajoitettuihin kohteisiin ja omaksut mallin joka perustuu ajoittamattomiin kohteisiin.
Jokainen näkee, kumpi malli on uskottavampi ja perustellumpi.
Jukkis kirjoitti:Pakkohan teoria on olla, ja vaikka itse kehunkin, omat näkemykseni ovat monessakin mielessä jopa perustellumpia kuin nämä vanhat - kiitos tietenkin arkeologisen ajoituksen tarkentumiselle viime vuosina.
Sinullahan ei ole kuppikivihypoteesisi tueksi yhtään minkäänlaisia arkeologisia ajoituksia, joten älä suotta kiittele.
Jukkis kirjoitti:Nyt kun tiedämme että kuppikivet ovat osa viljelykulttuuria, ei meidän tarvitse kuin huomata että vanhimmat viljelyalat löytyvät itäsuomesta, ja samalla myös tihein kuppikiviverkostokin.
Kuppikivet liittyvät sinun ja monien muidenkin mielestä peltoviljelyyn, eivät kaskiviljelyyn.
On valheellista ja harhaanjohtavaa puhua pelkästä viljelystä – pitää erottaa peltoviljely ja kaskiviljely.
Itä-Suomessa peltoviljely on nuorta, satunnaisia poikkeuksia lukuun ottamatta, joten kuppikivetkin lienevät siellä nuoria. Ellei sinulla ole esittää arkeologisia ajoituksia väitteesi tueksi?
Jukkis kirjoitti:Varmemmaksi vakuudeksi voimme vielä seurata lapinraunoiden rakentajia jotka ajoituksesta päätellen tuntuvat vetäytyneen viljelykulttuurin edestä.
Ei näin voi sanoa, koska kuppikiviä ei ole ajoitettu. Et voi vain perusteetta olettaa, että ne olisivat seuranneet lapinraunioiden "vetäytymistä". Yhtä hyvin ne ovat voineet levitä ilmiötä vastaan tai ihan siitä riippumattomaan suuntaan.
Sinulla ei ole tuolle kytkökselle mitään perusteluja. Olet keksinyt sen päästäsi.
Jukkis kirjoitti:Yhtä kaikki, kuppikivien ajoitus voi olla vaikeaa mutta se johtuu siitä, että tämä leivänmuru-idea ei vain ole koskaan tullut kenellekään aiemmin mieleen.
Idea = yksi mahdollisuus monista.
Ajoitus = todiste.
Idea ei ole todiste.
Jukkis kirjoitti:tai sitten mittaukset osoittavat tuossa olleen kappelin josta ei ole kuitenkaan mitään evidenssiä.
Ei mittaus voi sellaista osoittaa, koska mittaus ei ole luotettavaksi osoitettu menetelmä paikantaa kirkkoja ja kappeleita.
Et voi perustella mallin toimivuutta mallilla itsellään.
emeraldus kirjoitti:Kirkkomitoista: Hyvä lähtökohta olisi ottaa ensimmäiseksi aineistoksi vaikkapa Hiekkasen ajoittamat keskiaikaiset kirkot, jotka löytyvät hänen kirjastaan ja niiden koordinaatit Rekisteriportaalista. Kirkkoja on melkein sata ja kirjassa on myös arviot, onko paikalla ollut kirkko aiemmin. Jos tässä aineistossa ei näy mitään 33.3-mittoihin viittaavaa, ei liene mahdollista todistaa niiden olemassaoloa, vaikka aineistoon lisättäisiin muita paikkoja, sillä noiden paikkojen valintakriteerit muodostuvat tuolloin ongelmaksi ja päädytään nopeasti todistuksen mahdottomuuteen. Siis ensiksi Hiekkasen aineisto ja siitä A) kaikkien kirkkojen keskinäiset etäisyydet, sekä vertailun vuoksi vaikkapa B) jokaisen kirkon lähin kirkko, C) 40 km ympyrän sisälle menevät kirkot ja D) vesistöjä seurailevien kirkkojen välimatkat. Näin saadaan selville, onko (tietyn ryhmän) kirkoilla keskimäärin tietty etäisyys. (Itse asiassa Hiekkasen kuvista näkyy suoraan, että joillain alueilla kirkot sijoittuvat suht tasavälisesti.)
Kannatettava idea, jota Jukkis ei kuitenkaan itse jaksa toteuttaa.
Jukkis kirjoitti:Se olisi myös minunkin puolestani hieno juttu mutta... siitä tulee umpikuja ts. nollatutkimus. usko kun sanon, sillä olen luonnollisesti tämän alan paras asiantuntija ja yrittänyt tätä muutama vuosi sitten tosissani. Kunnes viimein ymmärsin että määrittää pisteet miten tahansa millä tahansa kriteereillä, ne ovat aina subjektiivisia valintoja ja niitä voidaan aina kritisoida. tällä metodilla ei aikaansaada objektiivista totuutta asiaan.
Jukkis tarkoittaa, että tällä menetelmällä ei voida saada
positiivista todistusta, koska etäisyydet osoittautuvat sattumanvaraisiksi.
Positiivinen todistus voidaan saada vain sellaisella aineistolla, joka on esivalikoitu niin, että mukana ovat sopivat kirkot.
Jukkis tunnustaa tässä, ettei hänen hypoteesiään voida todistaa millään tilastotieteellisellä menetelmällä.
Tästä seuraa, että hypoteesi on epätieteellinen: se ei sijoitu tieteen kentälle vaan sen ulkopuolelle, uskon ja huuhaan maailmaan