Tapio Onnela
Viestit: 4816
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Kansalaistottelemattomuuden historiasta

11.12.13 11:33


Kuva: Baltian yhdistänyt ihmisketju elokuussa 1989.
Panu Raatikainen pohtii kiinnostavasti Voima-lehdessä lain noudattamisen ja sen rikkomisen problematiikkaa kirjoituksessaan: Saako lakia rikkoa? (Voima 9-2013)

Raatikainen tuo esille muutamia esimerkkejä kansalaistottelemattomuuden historiasta Suomessa ja muualla:
Turkulainen poliittisen historian professori Timo Soikkainen on verrannut Greenpeacea Lapuan liikkeeseen sekä punakaarteihin ja europarlamentaarikko Eija-Riitta Korhola jopa terroristiverkosto al-Qaidaan.

Keskustelussa on unohdettu se, että kansalaistottelemattomuus on osa Suomen historiaa. Sen avulla suomalaiset vastustivat tsaarin Venäjän sortotoimenpiteitä 1900-luvun alussa: vuoden 1902 kutsuntalakoissa suomalaiset kieltäytyivät suorittamasta asepalvelusta Venäjän armeijassa, ja vuoden 1905 lainvastainen yleislakko oli keskeinen tekijä Suomen itsenäistymisprosessissa.

Mitä kansalaistottelemattomuus oikeastaan on? Sillä tarkotetaan avointa ja julkista, vakaumukseen pohjautuvaa toimintaa, jossa jonkin erityisen vahvan moraalisen perusteen vuoksi rikotaan tietoisesti lakia tai lakiin perustuvaa määräystä.
Raatikainen tuo esille muutamia historiallisia esimerkkejä muualta maailmasta:
Käsitteen kansalaistottelemattomuus (engl. civil disobedience) otti käyttöön yhdysvaltalainen runoilija ja yhteiskuntakriitikko Henry David Thoreau klassikoksi muodostuneessa esseessään Kansalaistottelemattomuus (1848). Hän itse harjoitti kansalaistottelemattomuutta ja vastalauseena orjuudelle ja Meksikon sodalle kieltäytyi maksamasta veroja. Thoreau meni protestinsa vuoksi vankilaan.
Kansalaistottelemattomuudella on ollut suuri merkitys maailmanhistoriassa. Intian itsenäisyyskamppailua Britannian siirtomaavaltaa vastaan johtanut Gandhi sitoutui tinkimättömästi väkivallattomaan kansalaistottelemattomuuteen.
Näiden ja muutamien mustien kansalaisoikeustaisteluun Yhdysvalloissa liittyvien esimerkkien lisäksi hän muistuttaa Neuvostoliiton hajoamisen aikana ilmenneestä kansalaistottelemattomuudesta:
Myös monissa Itä-Euroopan ja entisen Neuvostoliiton maissa kansalaistottelemattomuus on ollut yleinen toimintatapa. Sen avulla on vaadittu demokratiaa ja pyritty kumoamaan jähmettynyt kommunistinen yksipuoluejärjestelmä.

Esimerkiksi Itä-Saksassa vanha kommunistinen hallinto syrjäytettiin väkivallattoman vastarinnan ja suurmielenosoitusten avulla vuonna 1989. Tšekkoslovakian niin sanottu samettivallankumous syksyllä 1989 kokosi suurmielenosoituksiin satojatuhansia ihmisiä. Lopulta kommunistinen puolue luopui yksinvallastaan, ja maassa järjestettiin demokraattiset vaalit.

Virossa alkoi vuonna 1987 laulava vallankumous, jossa ajettiin neljän vuoden ajan maan itsenäistymistä Neuvostoliiton alaisuudesta. Viimein noin 300 000 virolaista kokoontui Tallinnaan laulamaan kansallislauluja, jotka olivat kiellettyjä.

Kun neuvostopanssarit vyöryivät maahan, virolaiset muodostivat ihmiskilpiä tv- ja radioasemien suojaamiseksi. Lopulta Viro sai itsenäisyytensä ilman verenvuodatusta.
Raatikainen toteaa lopuksi:
Monet historian merkittävistä edistysaskeleista on joka tapauksessa otettu kansalaistottelemattomuuden vauhdittamina: usein yhteiskunta on tottelemattomuuden seurauksena muuttunut ilmiselvästi paremmaksi.

Kansalaistottelemattomuus on joissain tilanteissa selkeästi moraalisesti perusteltua ja oikein. Kannattaa siis miettiä kaksi kertaa, ennen kuin lähtee kategorisesti tuomitsemaan sen ja asettuu kaikissa tilanteissa vallitsevan asiantilan puolelle.
Panu Raatikainen: Saako lakia rikkoa? (Voima 9-2013)
Panu Raatikainen on teoreettisen filosofian dosentti Helsingin yliopistossa.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kansalaistottelemattomuuden historiasta

11.12.13 12:48

Suomalaisen kansalaistottelemattomuuden vuosisataisesta historiasta saa hyvän näkymän Katajalan kirjasta Suomalainen kapina. Se antaa myös yleiskuvan muiden eurooppalaisten maiden kansalaistottelemattomuuksiin.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kansalaistottelemattomuuden historiasta

11.12.13 15:21

Veikko I Palvo kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:Suomalaisen kansalaistottelemattomuuden vuosisataisesta historiasta saa hyvän näkymän Katajalan kirjasta Suomalainen kapina. Se antaa myös yleiskuvan muiden eurooppalaisten maiden kansalaistottelemattomuuksiin.
Eikö tuo Voima-lehden 9-2013 otsikkokin "Saako lakia rikkoa" -problematiikka
pidä sisällään ajatuksen, että "lakia saa rikkoa", jos katsoo sen "oikeutetuksi"?
Pitää minun mielestäni. Viime viikonloppuna oli yhden lainrikkojan muistotilaisuus. Lain rikkomisesta hän oli istunut 27 vuotta vankilassa.

Veikko I Palvo
Viestit: 1063
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Kansalaistottelemattomuuden historiasta

11.12.13 22:32

Etsiskelin tietoja kansalaistottelemattomuudesta viime aikoina, kuokkavieraat
näyttäisivät saaneen innoituksensa lähteen Meksikon zapatisteilta Italian kautta?
Anarkokommunistiset zapaterot ovat 1994 julistaneet sodan Meksikon valtiota vastaan.
Ya Basta, Basta ya ja italiaksi Basta= "jo riittää"
Basta, voi sanoa pikkulapselle tai voimalla karjaistuna basta merkitsee suurinpiirtein:
"suu kiinni"!
Prahassa vuonna 2000 http://en.wikipedia.org/wiki/Tute_Bianche Basta-liike on osoittanut mieltä IMF:ää ja Maailmanpankkia vastaan. Suomestakin näyttää Prahaan matkustaneen mielenosoitukseen 150 aktivistia.
Bastan toiminta näyttää loppuneen Genovan mielenosoitukseen vuonna 2001. Suomessa kuokkavieraat ja eläinaktivistit näyttäisivät jatkaneen "iskujaan" myöhemminkin?

Veikko Palvo

MM
Viestit: 344
Liittynyt: 23.09.08 09:47

Re: Kansalaistottelemattomuuden historiasta

12.12.13 09:50

Voidaankohan susien salakaatoja pitää kansalaistottelemattomuutena. Siinähän pienyhteisön kuten kylän suojelemiseksi ryhdytään peruuttamattomiin toimiin pienyhteisön hyväksynnällä. Tarkoituksena ei ole lain muuttaminen, vaan suora toiminta uhan eliminoimiseksi laista riippumatta. Jotain vertauskohtaa saattaisi löytyä 30-luvun alun kyydityksistä, joskaan viranomaisten muualle katsominen susijahdissa ei ole samaa luokkaa.

skrjabin
Viestit: 778
Liittynyt: 28.09.07 21:54

Re: Kansalaistottelemattomuuden historiasta

12.12.13 11:44

Raatikainen esittää, että "kansalaistottelemattomuus on joissain tilanteissa selkeästi moraalisesti perusteltua ja oikein", ja että "kaikissa tapauksissa kansalaistottelemattomuus ei tietenkään ole automaattisesti moraalisesti oikeutettua, vaan toiminnan oikeutus on arvioitava tapauskohtaisesti. Tavoitteen on ensiksikin todella oltava moraalisesti toivottava."

Kansalaisaktivismi ja -tottelemattomuus varmasti on tosiaan monenkin hyväksyttävissä silloin, kun asia on oman näkemyksen mukaan oikea. Toisaalta Raatikainen ottaa esimerkkejä vain teemoista, joita itsekin pitänee moraalisesti hyväksyttävinä. Artikkelinsa pohjalta voi epäillä, olisikohan hänkään valmis tukemaan kansalaistottelemattomuutta vaikkapa Paavalin synodin, turkistarhauksen, ydinvoiman tai holokaustin kiistämisen puolesta.

Kuka tämän moraalisen oikeutuksen sitten lopulta määrittää; Raatikaisen mukaan "kansalaisten yleinen kannatus" (gallupit?), ja kiistanalaisissa kysymyksissä lähinnä "aika". Siten kai pitäisi antaa kaikkien kukkien kukkia, ellei sitten joitain moraalikäsityksiä haluta ottaa annettuina ja muuttumattomina, ajasta riippumattomina.

Tapio Onnela
Viestit: 4816
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Kansalaistottelemattomuuden historiasta

12.12.13 20:27

Ketjusta poistettu otsikkoa vastaamattomat viestit

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Kansalaistottelemattomuuden historiasta

12.12.13 21:34

skrjabin kirjoitti:Raatikainen esittää, että "kansalaistottelemattomuus on joissain tilanteissa selkeästi moraalisesti perusteltua ja oikein", ja että "kaikissa tapauksissa kansalaistottelemattomuus ei tietenkään ole automaattisesti moraalisesti oikeutettua, vaan toiminnan oikeutus on arvioitava tapauskohtaisesti. Tavoitteen on ensiksikin todella oltava moraalisesti toivottava."

Kansalaisaktivismi ja -tottelemattomuus varmasti on tosiaan monenkin hyväksyttävissä silloin, kun asia on oman näkemyksen mukaan oikea. Toisaalta Raatikainen ottaa esimerkkejä vain teemoista, joita itsekin pitänee moraalisesti hyväksyttävinä. Artikkelinsa pohjalta voi epäillä, olisikohan hänkään valmis tukemaan kansalaistottelemattomuutta vaikkapa Paavalin synodin, turkistarhauksen, ydinvoiman tai holokaustin kiistämisen puolesta.

Kuka tämän moraalisen oikeutuksen sitten lopulta määrittää; Raatikaisen mukaan "kansalaisten yleinen kannatus" (gallupit?), ja kiistanalaisissa kysymyksissä lähinnä "aika". Siten kai pitäisi antaa kaikkien kukkien kukkia, ellei sitten joitain moraalikäsityksiä haluta ottaa annettuina ja muuttumattomina, ajasta riippumattomina.
Minusta Raatikasen artikkeli oli hyvä. "Aika" (tekojen seuraukset ja moraalin muuttuminen protestoijien suuntaan) on "todistanut" tietyt protestit "hyviksi" ja toiset "pahoiksi".

Silloin kun nuo protestit tehtiin, protetsoijien täytyi kuitenkin luottaa omaan omatuntoonsa, vaikka se olisi ollut suuren enemmistön moraalikäsitysten vastainen.

Totta kai tällaisten asioiden arviointiin vaikuttaa politiikka. Sama asia saatetaan arvioida eri yhteydessä toisin. Tällainen maailma vain on.

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kansalaistottelemattomuuden historiasta

12.12.13 23:28

skrjabin kirjoitti:Kuka tämän moraalisen oikeutuksen sitten lopulta määrittää; Raatikaisen mukaan "kansalaisten yleinen kannatus" (gallupit?), ja kiistanalaisissa kysymyksissä lähinnä "aika". Siten kai pitäisi antaa kaikkien kukkien kukkia, ellei sitten joitain moraalikäsityksiä haluta ottaa annettuina ja muuttumattomina, ajasta riippumattomina.
Päätetään käsittääkseni hallituksissa ja lakiehdotuksina. Joku saattaisi sanoa, että eduskunnassa, mutta kansanedustajat ovat hallituksen ministerien puoluekurin alla. Zyskovitz puhui hallituksen esitystä vastaan, mutta kertoi samalla äänestävänsä esityksen puolesta.

Ristiriitoja moraalisesta oikeutuksesta luonnollisesti syntyy ajoittain. Joskus pieniä ja toisinaan suuriakin kun hallituksen moraaliset normit poikkeavat paljon kansalaisten käsityksistä. Joskus yhden moraalinen oikeus on toiselle taakka tai haitta.

Suomen perustuslaki sallii etnisen syrjinnän. Monen muun maan perustuslait eivät salli ja Suomen laki voikin olla moraalisesti monen mielestä väärin.

Veikko I Palvo
Viestit: 1063
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Kansalaistottelemattomuuden historiasta

13.12.13 01:59

Vetehinen kirjoitti:
skrjabin kirjoitti:Kuka tämän moraalisen oikeutuksen sitten lopulta määrittää; Raatikaisen mukaan "kansalaisten yleinen kannatus" (gallupit?), ja kiistanalaisissa kysymyksissä lähinnä "aika". Siten kai pitäisi antaa kaikkien kukkien kukkia, ellei sitten joitain moraalikäsityksiä haluta ottaa annettuina ja muuttumattomina, ajasta riippumattomina.
Päätetään käsittääkseni hallituksissa ja lakiehdotuksina. Joku saattaisi sanoa, että eduskunnassa, mutta kansanedustajat ovat hallituksen ministerien puoluekurin alla.
Oletko Vetehinen sitä mieltä, ettei demokraattinen järjestelmä ole toimiva?
Ja kansalaistottelemattomuuden protesteissa mielenosoittajat, jotka tietävät rikkovansa lakia, "täydentävät" demokraattista lakien säätämistä olematta minkäänlaisissa yhteyksissä poliittisiin puolueisiin?

Veikko Palvo

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kansalaistottelemattomuuden historiasta

13.12.13 09:04

Veikko I Palvo kirjoitti: Oletko Vetehinen sitä mieltä, ettei demokraattinen järjestelmä ole toimiva?
Kysymyksesi sisältää ajatuksen demokratiasta ja pitäisi tietää mitä demokratiaan kuuluu kunkin mielestä. Pidätkö itse demokratiana sellaista, jossa politrukki käskee kansanedustajia eli asettuu ylintä päätäntävaltaa käyttäviä ylemmäksi kiristämällä ja uhkailemalla.

"Suomen demokratia" on nykyään sitä, että ruotsalainen kansanpuolue on hallituksessa epäsuosiostaan huolimatta, 10-20 puoluepomoa ja -lobbaria kokoontuu parin viikon aikana yötä myöten laatimaan hallitusohjelmaa. Laadittu hallitusohjelma syötetään kansanedustajille neljän vuoden aikana kurkusta alas.

Demokratia voisi toimia paremmin, jos kansanedustajat eivät olisi pyrkyreitä, joita voi palkita, lahjoa ja uhkailla viroilla ja palkkioilla tai niiden menetyksillä. Pomonsa mielialoista riippuvainen, jolla on vain poliittinen ura, on erityisen altis.
Veikko I Palvo kirjoitti:Ja kansalaistottelemattomuuden protesteissa mielenosoittajat, jotka tietävät rikkovansa lakia, "täydentävät" demokraattista lakien säätämistä olematta minkäänlaisissa yhteyksissä poliittisiin puolueisiin?
Monta ehtoa ja rajoitusta sun kysymyksessä Veikko. Tamperelaiset mellakoijat ovat tietääkseni yhteydessä vasemmistoliittoon. Arhinmäki itsekin osallistunut linnan juhlien vastaisiin mielenosoituksiin ennen kuin pääsi audinpenkille. Taloudellinen menestys on kesyttänyt hänen mellakoinnin innon.

Veikko I Palvo
Viestit: 1063
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Kansalaistottelemattomuuden historiasta

13.12.13 14:50

Vetehinen kirjoitti:
Veikko I Palvo kirjoitti: Oletko Vetehinen sitä mieltä, ettei demokraattinen järjestelmä ole toimiva?
Kysymyksesi sisältää ajatuksen demokratiasta ja pitäisi tietää mitä demokratiaan kuuluu kunkin mielestä. Pidätkö itse demokratiana sellaista, jossa politrukki käskee kansanedustajia eli asettuu ylintä päätäntävaltaa käyttäviä ylemmäksi kiristämällä ja uhkailemalla.
Mitenkähän demokratia pystyisi toimimaan ilman ryhmäkuria, jota tarvinnevat oppositiopuolueetkin. Miten hallitus pystyisi toimimaan esim. ehdotetussa
´suorassa demokratiassa´ kansanäänestysten ja kansalaisaloitteiden pohjalta?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1063
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Kansalaistottelemattomuuden historiasta

13.12.13 15:09

Tapio Onnela kirjoitti: [/size]Panu Raatikainen pohtii kiinnostavasti Voima-lehdessä lain noudattamisen ja sen rikkomisen problematiikkaa kirjoituksessaan: Saako lakia rikkoa? (Voima 9-2013)
[/quote]

Panu Raatikainen kirjoittaa Greenpeacen aktivistien iskujen venäläiselle öljynporauslautalle ja suomalaisille jäänmurtajille nostaneen kansalaistottelemattomuuden mediaan ja on puhuttu rikollisuudesta ja terrorismista.

Greenpeacellä lienee äänestäjien mielissä yhteys vihreään puolueeseen ja Panu Raatikainen sanoo "Jopa ministeri Pekka Haavisto on sanoutunut irti kaikesta lakia rikkovasta kansalaistoiminnasta."
Rangaistavuus
näyttäisi tosiaan muuttuneen Koijärven 1979 ajoista, ketjuilla kaivinkoneeseen ankkuroituneet aktivistit tuomittiin korkeimmassa oikeudessakin 1983.
Minkähänlaiset
tuomiot Tampereella mellakoineet ilmeisestikin toiseen puolueeseen yhteydessä olevat saavat - jos saavat?

Greenpeacen sanotaan saavan rahoituksensa, n. 200 miljoonaa € / vuodessa lahjoituksina yksityisiltä kannattajiltaan ja yhteisöiltä. Lienee pakkokin osoittaa median julkisuuskynnyksen ylittävää aktivismia. Jäämerellekin Barents Observerin mukaan siirtyy Norjan öljyntuotannon painopiste 15 - 20 vuoden kuluessa.

Veikko Palvo

Vetehinen
Viestit: 2704
Liittynyt: 18.06.07 23:35

Re: Kansalaistottelemattomuuden historiasta

13.12.13 18:44

Veikko I Palvo kirjoitti:
Vetehinen kirjoitti:
Veikko I Palvo kirjoitti: Oletko Vetehinen sitä mieltä, ettei demokraattinen järjestelmä ole toimiva?
Kysymyksesi sisältää ajatuksen demokratiasta ja pitäisi tietää mitä demokratiaan kuuluu kunkin mielestä. Pidätkö itse demokratiana sellaista, jossa politrukki käskee kansanedustajia eli asettuu ylintä päätäntävaltaa käyttäviä ylemmäksi kiristämällä ja uhkailemalla.
Mitenkähän demokratia pystyisi toimimaan ilman ryhmäkuria, jota tarvinnevat oppositiopuolueetkin. Miten hallitus pystyisi toimimaan esim. ehdotetussa
´suorassa demokratiassa´ kansanäänestysten ja kansalaisaloitteiden pohjalta?
Kysyt kykeneekö kansanedustaja päättämään itse. Perustavaa laatua oleva kysymys ja jos vastaus on ettei pysty, emme tarvitse kansanedustajia, koska he ovat kumileimasimia. Kunkin puolueen saamat äänet voisi antaa puolueen puheenjohtajille (ministereille ja opposition johtajille) ja he päättäisivät.

Kansanedustajien ryhmäkuri tavallaan liittyy kansalaistottelemattomuuteen ja voi puhua kansanedustajatottelemattomuudesta.

Wikipedian Imperatiivisen mandaatin kielto http://fi.wikipedia.org/wiki/Imperatiiv ... tin_kielto sisältää tiedon, että perustuslain mukaan "Kansanedustaja on velvollinen toimessaan noudattamaan oikeutta ja totuutta. Hän on siinä velvollinen noudattamaan perustuslakia, eivätkä häntä sido muut määräykset."

Lisäksi siellä lukee:
"Suomessa imperatiivisen mandaatin kielto säädettiin aikoinaan siksi, että Suomen sisällissodan jälkeisessä tilanteessa pelättiin, että vasemmistolla olisi ollut pyrkimys edellyttää työväenpuolueiden kansanedustajia sitoutumaan valtiopäivätoimissaan sitovasti ryhmäpäätöksiin (ryhmäkuriin)"

Siis vasemmiston ryhmäkurin pelossa säädettiin perustuslakiin edellä mainittu lausuma, mutta alettiin itse käyttää ryhmäkuria.

Ryhmäkuri on luonnollisesti kiva puolueen johdolle, koska se voi kurituksella uhkaamalla saada kansanedustajat oman kantansa tukijoiksi tarvitsematta perustella. Kätevää pomon kannalta, mutta ei äänestäjien.

Veikko I Palvo
Viestit: 1063
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Kansalaistottelemattomuuden historiasta

13.12.13 19:56

Vetehinen kirjoitti:
kykeneekö kansanedustaja päättämään itse.

Varmastikin jokainen kansanedustaja pystyy muodostamaan oman mielipiteensä ja siksi ilman ryhmäkuria eduskunnassa voisi olla vaikkapa 200 mielipidettä.

Mutta
väkivallattoman kansalaistottelemattomuuden käsitteen Panu Raatikainen sanoo luodun USA:ssa 1848 Henry D. Thoreaun toimesta hänen kieltäytyessään maksamasta verojaan.
Ja Martin Luther Kingin
P.Raatikainen kirjoittaa ottaneen väkivallattomassa vastarinnassaan vaikutteita kansalaistottelemattomuudessa Gandhilta.

Eikö USAn vallankumouskin ennen vapaussotaa ollut jokseenkin väkivallatonta ja myöhemmässä Ranskan vallankumouksessa oli terrorin aika ennen kenraali Napoleon Bonaparten vallankaappausta. Karl Marx ja bolshevikit ottivat oppia Ranskan vallankumouksesta.
Ja olisivatkohan nykyisten kansalaistottelemattomuuksien esikuvana oikeastaan noiden vallankumousten opit: 1. Amerikan väkivallaton vallankumous jollakin taholla ja 2. Ranskan väkivaltaisen vallankumouksen opit toisilla?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”