Kansalaistottelemattomuuden historiasta

[Vetehinen]

kykeneekö kansanedustaja päättämään itse.

Varmastikin jokainen kansanedustaja pystyy muodostamaan oman mielipiteensä ja siksi ilman ryhmäkuria eduskunnassa voisi olla vaikkapa 200 mielipidettä.

On vain kolme mielipidettä äänestettäessä: jaa, ei ja tyhjää. USA:ssa muuten äänestys kestää päiviä ja annetun äänen voi vaihtaa. Äänestyksen aikana jatkuu epävarmojen käännytystyö. Tapa poikkeaa suomalaisesta melkoisesti.

[Veikko I Palvo]

On vain kolme mielipidettä äänestettäessä: jaa, ei ja tyhjää. USA:ssa muuten äänestys kestää päiviä ja annetun äänen voi vaihtaa. Äänestyksen aikana jatkuu epävarmojen käännytystyö. Tapa poikkeaa suomalaisesta melkoisesti.

Niinpä on ryhmäkuria käyttäen puolueissa päätettävä, miten äänestetään. USAn äänestyskäyttäytymisistä en tiedä, puolueitakin taitaa olla vähemmän kuin Suomessa.
Mutta
Panu Raatikainen kirjoittaa Voima-lehdessä: "Yleensä kansalaistottelemattomuusmääritelmään luetaan myös väkivallattomuus. Julkisuudella ja väkivallattomuudella pyritään minimoimaan lain rikkomiseen liittyvät kielteiset vaikutukset."

"Yleensä" - "media" - lain rikkomiseen kuitenkin näytettäisiin varauduttavan ennalta moottoripyöräkypäröiden, jääkiekkosuojien, autonrenkaiden, kaasunaamareiden yms. avulla, siis maailmalla uutiskuvien mukaan.
Voima-lehteä
ilmoituksensa mukaan näyttävät kustantavan Suomen rauhanpuolustajat, Maan ystävät, Luonto-Liitto ja Heikki Hiilamo, sekä Rosebud Books Oy.
Prof. Heikki Hiilamo http://fi.wikipedia.org/wiki/Heikki_Hiilamo näyttää 2011 eduskuntavaaleissa olleen vihreiden ehdokkaana saaden 1569 ääntä.
Ja
dosentti Panu Raatikainen kritisoi professori Himasta http://panuraatikainen.puheenvuoro.uusi ... lisyydesta US:ssä 7.11.2013 otsikolla Himasen tutkimuksen tieteellisyydestä.

Em. professorit näyttäisivät olevan varsin puoluesidonnaisia, joten mitenkähän puolueettoman tieteellisen tutkimuksen laita kansalaistottelemattomuudesta lienee?

Veikko Palvo

[skrjabin]

Em. professorit näyttäisivät olevan varsin puoluesidonnaisia, joten mitenkähän puolueettoman tieteellisen tutkimuksen laita kansalaistottelemattomuudesta lienee

Useimmilla ihmisillä lienee ainakin jonkintasoinen poliittinen näkemys, eritoten aktiivisesti politiikan kanssa tekemisissä olevilla. Puolueetonta tutkimusta siinä mielessä että ei olisi mitään poliittisia kytköksiä tai kantoja, ei siten juuri ole, varsinkin kun huomioidaan politiikka laajemmassakin mielessä kuin pelkkänä puoluesitoutuneisuutena. Eikä se tietenkään ole mikään edellytyskään tutkimuksen tekemiselle. "Puolueettomuuden" vaatimus täyttyy menetelmien puitteissa, ei tutkijan taustan tai mielipiteiden kautta. Taustan kautta tekstien kritisoimiseen syyllistyvät lähinnä ne, jotka eivät muunlaiseen tekstikritiikkiin kykene. Raatikaisen artikkeli ei tietenkään edes ollut mikään tieteellinen tutkimus, eikä edes katsaus, vaan mielipidekirjoitus ei-akateemisessa julkaisussa.

[Veikko I Palvo]

Taustan kautta tekstien kritisoimiseen syyllistyvät lähinnä ne, jotka eivät muunlaiseen tekstikritiikkiin kykene. Raatikaisen artikkeli ei tietenkään edes ollut mikään tieteellinen tutkimus, eikä edes katsaus, vaan mielipidekirjoitus ei-akateemisessa julkaisussa.

Media kutsuu usein tutkijoita sanomaan jostakin asiasta "painavan sanansa", joka onkin
siis ainoastaan hänen mielipiteensä - joskus ilmeisesti poliittisestikin värittynyt?
Mutta
mielipidekirjoituksessaan Voima-lehdessä Panu Raatikainen sanoo: "Kansalaistottelemattomuus tyrmätään julkisessa keskustelussa, vaikka tottelemattomuuden avulla on muutettu Suomea & maailmaa paremmaksi paikaksi."
"Greenpeacen iskut....."
rinnastetaan ensimmäisen sortokauden kutsuntalakkoihin, joita suuriruhtinaskunnan virkamiehet eivät monin paikoin edes järjestäneetkään. Asevelvollisuus Suomen suuriruhtinaskunnassa lopetettiin ja Venäjälle maksettiin korvaukseksi
1902 - 1916 yhteensä 195 miljoonaa mk.
Suomalaisten miesten ei tarvinnut osallistua Venäjän - Japanin sotaan, eikä ensimmäiseen maailmansotaan. "Kansalaistottelemattomuus" lienee ollut koko
suuriruhtinaskunnan vastarintaa senaikaisen suomalaiseliitin hoitaessa neuvottelut
Tsaari-Venäjän kanssa.

Greenpeacen isku venäläiselle öljynporauslautalle ei lopettane öljynporausta arktisilla vesillä, joilla norjalaistenkin öljynporaustoiminta lisääntyy, "maailma ei tuolta osin muuttune paremmaksi paikaksi"?

Veikko Palvo

[skrjabin]

Media kutsuu usein tutkijoita sanomaan jostakin asiasta "painavan sanansa", joka onkin
siis ainoastaan hänen mielipiteensä

Se riippuu hyvin pitkälti aiheesta, siis siitä, onko käsiteltävä aihe tutkijan omaa erityisalaa josta hän voi esittää myös tutkimukseen pohjaavaa asiantuntijan tietoa pelkkien mielipiteitten sijaan.

[jsn]

"Greenpeacen iskut....."
rinnastetaan ensimmäisen sortokauden kutsuntalakkoihin, joita suuriruhtinaskunnan virkamiehet eivät monin paikoin edes järjestäneetkään. Asevelvollisuus Suomen suuriruhtinaskunnassa lopetettiin ja Venäjälle maksettiin korvaukseksi
1902 - 1916 yhteensä 195 miljoonaa mk.

En rinnastaisi Greenpeacen aktivistien iskuja suoraan 1900-luvun alun kutsuntalakkoihin tai -mielenosoituksiin. Ne olivat joukkoliikkeitä, jotka nauttivat Suomessa laajaa kannatusta tai ainakin sympatiaa. Pienen aktivistien ryhmän toimet eivät sellaista enää nauttineet, vaikka niillekin löytyi virkakunnassa myötämieltä. Eugen Schauman ei tainnut kuulua mihinkään aktivistisoluun, mutta hänestä leivottiin kuolemansa jälkeen jonkinlainen epävirallinen kansallissankari. Poliittinen väkivalta jäi tuolloin Suomessa poikkeukseksi. Greenpeace kaiketikin vannoo väkivallattomuuden nimiin.

Voi olla että kutsuntalakoilla (ja nuorten miesten joukkosiirtolaisuudella) oli ainakin se vaikutus, että suomalaisia asevelvollisia ei enää edes haluttu, koska heidät nähtiin Venäjällä epäluotettaviksi. Epäluotettavat voivat aina selvitä rahalla. Ajan oloon, jos historia olisi mennyt toisin, eikä ensimmäistä maailmansotaa syttynyt, tämä erivapaus tuskin olisi kestänyt kovin pitkään.

Myös ympäristöjärjestöjen toimilla lienee ollut paljon vaikutusta, jos esim. tarkastellaan Euroopan unionin tai sen jäsenmaiden kansallista lainsäädäntöä 2000-luvulla. Usein tuloksena on ollut merkittäviä lisäkustannuksia julkiselle vallalle ja yksityiselle sektorille. Ympäristöperusteinen verotuskin lienee jo yleisesti hyväksytty asia. Ympäristönsuojelusta on tullut 2000-luvun asevelvollisuutta?

[Veikko I Palvo]

En rinnastaisi Greenpeacen aktivistien iskuja suoraan 1900-luvun alun kutsuntalakkoihin tai -mielenosoituksiin.


Myös ympäristöjärjestöjen toimilla lienee ollut paljon vaikutusta, jos esim. tarkastellaan Euroopan unionin tai sen jäsenmaiden kansallista lainsäädäntöä 2000-luvulla. Usein tuloksena on ollut merkittäviä lisäkustannuksia julkiselle vallalle ja yksityiselle sektorille. Ympäristöperusteinen verotuskin lienee jo yleisesti hyväksytty asia. Ympäristönsuojelusta on tullut 2000-luvun asevelvollisuutta?

Tuo rinnastushan oli Panu Raatikaisen kansalaistottelemattomuus-artikkelista. Greenpeacen aktivismi öljynporauslautalle lienee ollut huolta ilmastonlämpenemisestä hiilidioksiidipäästöjen seurauksena. Norjalainen Bellona-ympäristöjärjestö näyttäisi keskittyvän NL-aikaisten ydinsukellusveneiden ydinjätteiden varastoinin ympäristöukiin mm. Sayda. Bayssä ( Sayda-Guba ) Ja tuloksiakin on saavutettu Norjan ja Saksan satojen miljoonien avullakin.
Saksa
lienee ollut Euroopassa vihreiden alkukoti ( Greenpeace perustettiin USAssa ) ja 1970- ja 1980-lukujen jälkeen vihreä liike Saksassakin alkoi muuntautua puolueeksi.
EU:n parlamentissä vihreitä lienee nykyisin noin 8%:a ja siihen nähden vaikutus on ollut merkittävää Euroopassa, mutta globaalia liikettä siitä ei näytä tulleen yrityksistä huolimatta.

... ....
Benny Peiser
kirj. siirtymisen halvoista fossiilisista polttoaineista kalliiseen vihreään energiaan olevan toteutumatonta EU:ssa, sen sijaan että EU olisi ollut toiveidensa mukaan esimerkkinä muulle maailmalle. EU:sta on tullut malli siitä mitä ei tule energiapolitiikassa tehdä.
Ja
EU:n alkuna oli runsaasti energiaa vaativa Euroopan Hiili- ja Teräsyhteisö 1945-1957.
Panu Raatikaisen
kirjoituksen kansalaistottelemattomuutena alkanut liike lienee saanut "vanhojen puolueidenkin" tuen, muutoin sillä tuskin olisi näin suurta vaikutusta ollut?

Veikko Palvo